Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Päivitetty 18. 11. 2019

 


 

SAK:n Kouvolan ja Ympäristön Aammattijärjestön toimihenkilöt

Vuosi

Puheenjohtaja

Sihteeri

Taloudenhoitaja

1970

Eino Henttu

Erkki Karstinen

Uuno Mikkonen

1971

Eino Henttu.

Jaakko Pesu

Elsa Mauno

1972

Eino Henttu.

Jaakko Pesu

Elsa Mauno

1973

Kauko Larnimaa

Jaakko Pesu

Elsa Mauno

1974

Eino Henttu.

Vesa Kunnasluoto

Elsa Mauno

1975

Jaakko Pesu

Vesa Kunnasluoto

Elsa Mauno

1976

Jaakko Pesu

Vesa Kunnasluoto

Elsa Mauno

1977

Jaakko Pesu

Vesa Kunnasluoto

Eila Väätänen

1978

Jaakko Pesu

Vesa Kunnasluoto

Eila Väätänen

1979

Jaakko Pesu

Lassi Ojanen

Kaija Kainulainen

 


Ammatillisen paikallisjärjestön jäsenmäärä ja jäsenyhdistysten

määrä

 

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

3 315

3 950

5 500

5 895

6 210

7 413

9 245

10 238

10 089

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

21

22

27

26

28

31

34

35

36

 


 

Asuessamme Kotkankalliolla autoin silloin tällöin äitiäni lehdenjaossa. Olin iältäni vähän yli kymmenen. Täytettyäni 16 vuottasain kesälomansijaisena oman jakelureitin. Ensin jaoin pelkästään Kouvolan Sanomia. Yhteisjakelujärjestelmän voimaantultua  vuonna 1981 jaoin useampia eri nimisiä varhaisjakelun lehtiä. Erään suureä kesänä minulle sattui karmaiseva kokemus, kun löysin nuoren miehen hirttäytyneenä kotitalon räystääseen. Pyysin naapuria hälyyttämään apua. Tunnollisena jakajana pyysin poliisia jättämään lehden talon asukkaille. 


Työntekijöiden neuvotteluasemaan vahvisti 1970-luvulla työvoimapula, joka johtui suuresta muuttoliikkeestä Ruotsiin. Lisäksi Ruotsin kokemukset saivat Suomeen palanneet työntekijät vaatimaan asiallisempaa kohtelua ja parempia työoloja. Työnantajien olii vaikea oppia neuvottelemaan ja sopimaan myös työpaikkatasolla vahvan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Paikallinen lakkoilu keskittyi miehisille työpaikoille: satamiin, rakennuksille sekä metalli- ja paperiteollisuuteen, joissa työtaisteluista tuli tapa, osa paikallisen sopimisen rytmiä. Paikalliset työtaistelut tulehduttivat sosialidemokraattien ja kommunistien välejä varsinkin Metallityöväen Liitossa.


 Yhteiskunnan rakennemuutos vaikutti Kouvolassa selvästi. Kouvolasta oli tullut tyypillinen palveluyhdyskunta, julkisen hallinnon, talouselämän, kaupan, liikenteen, sotilashallinnon sekä koulutuksen ja kulttuurin keskus.


 oAmmattiyhdistysliikkeen merkittävät toimet
1970 
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto, erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis-, ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen soimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1971
Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset.
1972
Lomaltapaluuraha 10% lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtiovaltain ministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1974
Lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu,
1976
Ryhmähenkivakuutus
1977
Talviloma
1978
Yhteistoimiintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979
Talvilomaoikeuden laajennus
Toverit nostakaamme kaljapullot osaston kunniaksi!

Monesti postivaunussa tapahtuva postin- ja reversaalinvaihto koettiin työntekijöiden keskuudessa epävarmaksi ja hengenvaaralliseksikin. Junat pysähtyivät aivan liian lyhyeksi ajaksi postin vaihtoa silmälläpitäen. Ongelmat vain kasvoivat jos juna oli myöhästä aikataulustaan. Kouvolassa siirrettiin posteja postivaunusta toiseen postivaunuun ja jos toinen junista oli myöhässä olivatkin ongelmat aikamoisia. Myös junan kulkusuunnan muutos liikutti postinvaihdonaikana postivaunua sen verran, että lastaussilta oli mennä solmulle. Työn vaarallisuudesta ja vaativuudesta johtuen osasto teki 1972 esityksen vaihtolisän saamista postinvaihtotyössä toimiville postimiehille, sillä työkoneiden käyttö vaati erityistä huolellisuutta ja työ oli vaativaa. Osasto oli taas asialla vuonna 1980, jolloin se teki esityksen Postiliitolle erityisestä palkanlisästä työkoneita, trukkia ja laiturivaunua käyttäville. Samasta vuodesta lähtien Postin lajittelukeskusjärjestelmän ja postin kulkunopeuden muutoksella, jolloin Posti- ja Lennätinlaitoksen kuljetukset siirtyivät yhä enemmässä määrin rautateiltä maantielle, mikä tiesi vastaavasti uusia autonkuljettajien virkoja ja toimia. Kouvola oli risteysasema, joten asemalla piti olla postijunien aikaan ryhmä postimiehiä postinvaihtoa suorittamassa.” Postivaunut olivat postin risteysasemassa olevalle Kouvolalle merkittävässä asemassa vielä 1960-luvulla. Postivaunuissa suoritettiin postinlajittelua junamatkan aikanakin, mikä osaltaan varmisti postilähetysten kulkunopeutta. Kun viimein päästiin rautatieaseman siipeen, ei postivaunuja ollut montakaan ja alkoi rekkojen aikakausi. Päiväsaikaan kulkeneet postivaunut sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kulkeneet postivaunut lopetettiin 27.5.1978. 1980-luvulla liikennöi runkorataosilla arkipäivisin viisi miehitettyä postivaunupari reiteillä Helsinki-Joensuu, Helsinki-Kajaani, Helsinki-Oulu, Helsinki-Rovaniemi ja Turku-Jyväskylä-Joensuu. Viikonloppuisin kuljetukset hoidettiin miehittämättömänä kuljetuksena junailijanvaunussa. Pikalähetykset kulkivat arkipäivisin noin kello 14:30–15:30 saapuvilla junilla konduktöörivaunussa Helsingin- ja Lappeenrannan suuntaan. Pikalähetysten vaihtotyö oli tarkkaa puuhaa, sillä junat pysähtyivät Kouvolassa vain muutamiksi minuuteiksi. Joskus kävi niin, että pikakirjeet ja postimies jatkoivat matkaa junassa, paluu tapahtui seuraavalla Kouvolaan tulevalla junalla. Lisäksi postia kuljetettiin tavaravaunuissa. Tällainen vaunu tuli arkisin myös Kouvolaan. Puolen yön maissa postimiehet tyhjensivät trukilla häkit lajittelukeskuksen alapihalle, mistä ne jatkoivat alakerran raskaan postin lajitteluun. Postinvaihto Kouvolan rautatieasemalla lakkautettiin kokonaan postinlajittelukeskuksen muutettua Kanervistontielle. 

Postimiesliiton Kouvolan osaston​ toimihenkilöt 1970-1979

1970

Puheenjohtaja Yrjö Suuronen varapuheenjohtaja Alpo Immonen
sihteeri Jouko Isomäki rahastonhoitaja Matti Laine
Pertti Karjalainen Matias Orava
Seppo Niinivaara  

Varajäseninä Pekka Häkämies ja Matti Ojala.

1971

Puheenjohtaja Alpo Immonen sihteeri Erkki Mykkänen
taloudenhoitaja Matti Laine Esa Rasimus
Pekka Kiilavirta Yrjö Suuronen

Varajäseninä Sirkka Kulin, Seppo Niinivaara, Aimo Tylli, Matti Ojala ja Lauri Niveri.

1972

Puheenjohtaja Matti Ojala varapuheenjohtaja Alpo Immonen
sihteeri Jouko Isomäki rahastonhoitaja Matti Laine
opintoasiamies Yrjö Suuronen Niilo Puolatie
Erkki Reiman Aimo Tylli
Esa Rasimus  

Varajäseninä Sirkka Kulin (Kausala), Riitta Tuominen (Kausala), Seppo Niinivaara Inkeroisista, Heikki Topo ja Lauri Niveri.

1973

Puheenjohtaja Matti Ojala sihteeri Jouko Isomäki
rahastonhoitaja Matti Laine Alpo Immonen
Yrjö Suuronen Niilo Puolatie
Erkki Reiman Aimo Tylli
 Esa Rasimus  

Varajäseninä Sirkka Kulin, Riitta Tuominen, Seppo Niinivaara ja Lauri Niveri.

1974

Puheenjohtajana Matti Ojala sihteeri Uuno Jattu
 varapuheenjohtaja Yrjö Suuronen  rahastonhoitajana Matti Laine
Jouko Isomäki  Esa Rasimus
Pekka Häkämies Riitta Tuominen
Pentti Johansson Risto Koskivaara
 Juhani Huohvanainen.  

Varajäseninä Reijo Oksanen, Lilja Ristola, Sylvi Himanen ja Matti Mallat.

1975

Puheenjohtajana Matti Ojala  varapuheenjohtaja Yrjö Suuronen
 sihteeri Reijo Oksanen rahastonhoitaja Matti Laine
 Pentti Johansson Leo Savolainen
Pertti Karjalainen Matti Mallat
Tauno Käyhty Riitta Tuominen
 Osmo Haimi  

Varajäseninä Enni Lempinen, Sanni Pirttilehto ja Jouko Isomäki.

1976

Puheenjohtaja Matti Ojala varapuheenjohtaja Yrjö Suuronen
 sihteeri Reijo Oksanen rahastonhoitaja Matti Laine
Leo Savolainen Pertti Karjalainen
Pentti Johansson Riitta Tuominen
Ossi Haimi Matti Mallat
Tauno Käyhty  

Varajäseninä Enni Lempinen, Ainikki Liimatainen ja Jouko Isomäki.

1977

Puheenjohtaja Matti Ojala  varapuheenjohtaja Matti Mallat
sihteeri Pentti Johansson  rahastonhoitaja Matti Laine
tiedotussihteeri Leo Savolainen Yrjö Suuronen
Reijo Oksanen Riitta Tuominen
Osmo Haimi Tauno Käyhty
Pertti Karjalainen  

Varajäseninä Enni Lempinen, Jouko Isomäki, Ainikki Liimatainen ja Hilkka Majander.

Vasemmalta Uuno Jattu, Reijo Oksanen, Yrjö Suuronen, Leo Savolainen, Hannu Boholm, Matti Laine ja Matti Ojala.

1978
Puheenjohtaja Matti Ojala sihteeri Hannu Boholm
taloudenhoitaja Matti Laine Matti Mallat
Pentti Johansson Pertti Karjalainen
Seija Virkkula Enni Lempinen
Riitta Tuominen Kari Mereäär
Juha Pylvänäinen  

Varajäseninä Tauno Käyhty, Reijo Oksanen, Yrjö Suuronen ja Seppo Niinivaara ja Ainikki Liimatainen

1979

Puheenjohtaja Matti Ojala sihteeri Hannu Boholm
varapuheenjohtaja Matti Mallat rahastonhoitaja Matti Laine
 Pertti Karjalainen Seija Virkkula
Enni Lempinen Riitta Tuominen
Seppo Järvinen Markku Kytö

Varajäseninä Auvo Valojää, Leo Savolainen, Seppo Parikka ja Kari Laakso.

 
SPY:n Kouvolan osaston edustukset 1970-1976
Aika Edustustilaisuus Osanottaja
1970

SPL:n X liittoneuvosto

Alpo Immonen
1970

Kouvolan seurakunnan kirkkoneuvosto

Matti Laine
1973  Postiliiton liittokokus

Yrlö Suuronen, Matti Ojala, Alpo Immonen

1974

Kouvolan APJ:n edustajakokous

Ma tti Ojala, Matti Laine, Yrjö Suuronen
1974 Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajisto Matti Ojala, Matti Laine, Yrjö Suuronen
   
 
1974 Postiliiton liittokokous Matti Ojala, Kalervo Mettälä, Leo Savolainen
1974-1977 Kouvolan Postipiirin pääluottamusmies Matti Ojala
 

Postimiesten tulokaskoulutusta suunnitteleva työryhmä vieraili Kouvolassa 18.10.1974. Puistokartanossa järjestettyyn neuvottelutilaisuuteen osallistuivat osastosta K.A. Nuorivuori, Armas Laakso, Matti Ojala ja Yrjö Suuronen, joka on ko. työryhmän jäsen. Samana vuonna lisätäkseen opiskeluinnostusta jäsenten keskuudessa, päätettiin SAK:n järjestämille kursseille osittain korvaamaan ansionmenetystä osallistujalle maksaa 10 mk:n päiväraha jokaiselta kurssipäivältä. Kuitenkin edellytettiin, että toimikunta oli hyväksynyt kurssihakemuksen. Tukipäätös heti lisäsikin osaston jäsenten halukkuutta osallistua ammattiyhdistyskoulutukseen. SAK:n kursseille osallistuivat:

Luottamusmiestiedon 1-viikon peruskurssille olivat Matti Mallat, Pentti Johansson ja Leo Savolainen sekä Luottamusmiestiedon 2-viikon jatkokurssille Sirkka Kulin, Matti Mallat ja Matti Ojala.

  • 24.2.1971 oli tulokaskurssin suorittaneiden nuorten postimiesten tervetuliaisilta Kymen Kartanon edustussaunassa. Tämä tempaus aiheutti kärkevääkin arvostelua, mutta varmaan osaston joukoista jokainen olisi ollut aikanaan onnellinen samanlaisesta ay-liikkeen taholta tulleesta vastaanotosta. Osaston toimikunta oli yksimielisesti asian takana.

  • 1975 kevätpuolella aloitettiin Kouvolassa postimieskurssit. Tähän kurssiin oli osaston jäsenkunta osallistunut monin toimin ja ollut panosta antamassa niin oppilas – kuin opettajavoimin. Kursseja pidettiin sinä vuotena kolmet. Kurssin suoritti 16 osaston jäsentä, joiden koulutus ilman Kouvolan kursseja olisi vienyt noin 5 vuotta. Kurssin opettajina ja luennoitsijoina toimivat mm. osastomme jäsenistä Armas Laakso, Teuvo Muona, Yrjö Suuronen ja Matti Ojala.
  • 1978 Kouvolan pääpostin alakertaan valmistui luokkahuone, missä pidettiin postimieskursseja. Samana vuonna Posti-Telen pääjohtaja Pekka Tarjanne pistäytyi tutustumiskäynnillä Postimieskurssi III /1978 tunnilla. ”Kiva nähdä, että täällä joku tekee töitäkin,” sanoi pääjohtaja luokan opettaja Pentti Johanssonille. Lisäksi häntä kiinnosti luokan ilmanvaihto, mistä hän tiedusteli luokanvalvojalta.
  • Lokakuussa 1975, 10 toimikunnan jäsentä alkoi suorittaa TSL:n Järjestö- ja kokoustiedon kurssia, mikä jatkui seuraavan vuoden maaliskuulle. Matti Ojala, Tauno Käyhty, Pertti Karjalainen, Leo Savolainen, Pentti Johansson, Yrjö Suuronen, Matti Mallat, Osmo Haimi ja Reijo Oksanen saivat todistuksen kurssista erinomaisin tiedoin.

  • 1979 Ykä Suuronen valittiin osaston opintosihteeriksi. Heti ensitöikseen hän ehdotti opintojaoston perustamista osastolle. Ehdotus hyväksyttiin ja siihen tuli 3 jäsentä: puheenjohtajaksi Matti Ojala, Reijo Oksanen ja Pertti Karjalainen.

1970-LUVULLA VIERAILUT OSASTON TILAISUUKSISSA

 

29.7.1971 Aimo Aarnio, Tauno Karvonen, Elis Aikio, Jorma Pirinen vierailivat Suolaskilla. Tilaisuuden aiheena oli Tjorven auton soveltuvuus postinjakeluun.

2.12.1971 ja 5.3.1972

sihteeri Yrjö Löytönen tiedotustilaisuus

 


28.8.1973 valtakunnallisen luottamusmiehet Matti Lindegren ja Tauno Karvonen

29.9. Automiesten pääluottamusmies Tauno Karvonen neuvottelutilaisuus Suolajärvellä.

5.3.1972 vieraili Kouvolassa valtakunnallinen postimieskunnan pääluottamusmies Jaako kartoittaen toimintakenttäänsä.

5.8.1974 toimitsija Eelis Aikio tiedotustilaisuus

1.11.1973 toimitsija Pertti Jyrkinen tiedotustilaisuus

10.4.1975 toimitsija Erkki Pohjalainen tiedotustilaisuus

1979 toimitsija Erkki Pohjalainen autonkuljettajapalaveri

Vasemmalta Erkki Pohjalainen ja Hannu Kajander, vuosi 1991

15.11.1974 Toimitsija Ensio Rantanen tiedotustilaisuus

5.10.1975 puheenjohtaja Paavo Markkola osaston 60-VUOTISJUHLA

 

 

 

13.08. 1977 postinjakajille järjestettiin tiedotustilaisuus M. Ojalan mökillä, liiton toimitsija Kari Tamminen ja liittohallituksen jäsen Ritva Hietala.

1979 toimitsija Kari Tamminen Suolaskilla

 

1970-LUVUN ​OTSIKOITA POSTILIITON JÄSENLEHDESSÄ

1970

Avaus 70-luvulle kirjoitti Raimo Havasara

  • 43 vuotiaasta Raimo Havasarasta uusi piirihuoltaja - tehtävänä työturvallisuus ja työsuojelu

  • Einar Vierula kuoli 75 vuotiaana

  • Postin jakeluauto- kouluttaja Yrjö Suurosen silmäkulmasta

  • Vilho Loikala kuoli 51 vuotiaana

 

1971

Kuusankoskelainen Unto Rask kuoli auto-onnettomuudessa

 

 

 

 

Pääesimies Wiljam Nuorivuori (kuvassa) eläkkeelle 1.8.1971

1972

Kuusaalainen Pentti Aalto täytti 50 vuotta

  • Alpo Immonen vietti 50 vuotisjuhlia 17. huhtikuuta

  • Korian posti täytti 100 vuotta – perustettiin 1.7.1872

1973

  • Koulutusesimiesten neuvottelupäivät pidettiin 22–24. toukokuuta, kirjoitti Ykä Suuronen
  • Tuonen satoa – Alpo Immosen elämä ja lähtö. Alpon muistolle kirjoittivat Yrjö Suuronen ja Raimo Havasara

1974

  • Kouvolassa kajahti – Mieskuoro Posti ja lennätin laulajat konsertoivat 30. maaliskuuta konserttimatkallaan Kouvolassa
  • Postaalista pohdiskelua esitti Uuno Jattu

1975

 
  • Kouvolan osasto juhli 60 vuotisjuhlia

  •  

  • Eino Repo täytti 75 vuotta 7. lokakuuta

  • K.A. Nuorivuori 60 vuotta 2. marraskuuta

1976

  • Ammattiosaston postinjakajien neuvottelu- ja opastuspäivät Kouvolassa 4.4.1976 liitosta vieraana Kari Tamminen – kirjoitti Yrjö Suuronen

 

Piirihuoltaja Raimo Havasara 50 vuotta 14.11.1976

1977

  • Tuonen satoa – Postimiesten esimies Unto Kajander 28. helmikuuta

 

Matti Ojala 50 vuotta kirjoitti Yrjö Suuronen

 

  • 1979 Itä-Suomessa halutaan pitää hyvä yhteistyö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joulukorttien lajittelua, edessä Matti Laine.

JOULU KOUVOLAN POSTISSA

Postimiehet tunsivat ylpeyttä työstään ja postinsaajatkin tunnustivat työn tärkeyden. Siitä osoituksena olivat joululahjat. Tämä huomionosoitus sai joulupostiruuhkassa piehtaroivan postimiehen vähää enemmän onnelliseksi, sillä toihan se todellista joulun tuntua ja antamisen ja saamisen iloa. Useissa pikkukaupoissa oli keruulistat. Joskus kauppiaiden keräämät rahasummat muodostuivat suureksikin. Nykyään voi olla hyvillään senaikaisesta postimiehen kunnioituksesta. Olimmehan virkapuvuissamme kunnioitusta herättäviä. Oli aikamoinen näky, kun liikuin polkupyörällä sarvissa muovipussillisia joulukortteja. Joulukortteja ja kirjeitä ei saanut siihen aikaan laittaa nippuhuoltoon. Valolamppu kuului työvarustukseen. Joulu on ollut postissa vuosikymmeniä kiireistä aikaa. Vielä 1950-luvulla oli jouluaattona kaksi kantoa, kuten oli muinakin arkipäivinä. Koska postia oli paljon, venyi työpäivä iltamyöhälle. Ennen postinumeroiden tuloa postiosoitteisiin lajittelu vaati erityistä osaamista. Niinpä lajittelu suoritettiinkin ammattitaitoisten postimiesten toimesta. Postinumerouudistuksen ja lajittelukeskus-järjestelmän toteutumisen myötä 1980-luvun alkupuolelta lähtien Kouvolaan perustettiin joulunajaksi erillisiä joulukorttilajittelukeskuksia ja työvoimana alettiin käyttää osaksi postin ulkopuolista työvoimaa, lähinnä opiskelijoita.


NAISISTA TULI POSTIMIEHIÄ

Suomen Postimiesliitto ei vielä 1947 erityisemmin lämmennyt naisten nimittämisestä postimiesvirkoihin. Liiton liittokokouksessa asiaa käsiteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että naistyövoimasta olisi päästävä. Pelkona olivat ammatin arvostuksen lasku ja naisten palkat olivat jo tuohon aikaankin yleisesti miesten palkkoja huonommat. Muistissa oli käsitys, että työnantaja varta vasten palkkasi naisia toimistonhoitajiksi, sillä heille voitiin maksaa pienenpää palkkaa kuin samassa tehtävässä miehille. Lisäksi postimiesten työtehtäviä pidettiin liian raskaina naisten tekemäksi.

SAK:n työvaliokunta antoi lausunnon asiasta, missä sen mielestä naisille oli posti- samoin kuin muissakin laitoksissa varattava mahdollisuuksien mukaan samanlainen oikeus työhön kuin miehillä. Lisäksi todettiin, että tällainen asian järjestely ei saanut vaikuttaa postilaitoksen henkilökunnan palkkauksen alennuksiin.
Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto käsitteli vuosikokouksessa 8.3.1946 naistyövoimakysymystä. Asiaa oli käsitelty kolmessa osaston aikaisemmassa kokouksessa. Sodan aikana olleista naistyövoimasta oli vielä toimessa kaksi naista, jotka oli otettu varaposteljooneiksi. Vaikka naiset olivatkin hoitaneet työnsä kiitettävästi, ei heitä osaston mielestä voitu käyttää kaikkiin konttorissa esiintyviin postiljoonin tehtäviin. Osasto epäili, että naisia ei tultaisi postimies virkoihin nimittämään, joten naiset olisivat esteenä postiljooneiksi aikoville nuorille miehille. Osasto pyysi Suomen Postimiesliitolta toimenpiteitä asian ratkaisemiseksi.
Lokakuussa 1951 osasto sai ensimmäiset naisjäsenensä, rouvat Liisa Suvisalo ja Edit Aurelahti. Suurimittaisempi naisjäsenten kasvu tapahtui 1960-luvun puolivälissä, maaseutujakajien järjestäytyessä Kouvolan osastoon. Ammattiosaston toimikuntaan naisia kelpuutettiin ensimmäisen kerran 1971, kausalalaisten Sirkka Kulinin tultua valituksi toimikunnan varajäseniksi. Ensimmäinen toimikunnan varsinainen naisjäsen valittiin vuonna 1974 kausalalainen Riitta Tuominen. Ensimmäinen sanomalehdenjakajien edustaja toimikunnassa oli Seija Virkkula, joka tuli valituksi 1978, jona vuonna hänet valittiin myös osaston ensimmäiseksi luottamusmieheksi. Sanomalehdenjakelu oli tyypillistä naisten työtä. Maaliskuussa 2001. Kymenlaakson sanomalehdenjakelussa on vain 79 miestä kokonaistyöntekijämäärän ollessa 306. Postiliiton hallituksessa ja -valtuustossa naisilla ei ole ollut sitä roolia, mitä heidän jäsenmääränsä olisi edellyttänyt. Tähän epäkohtaan puuttuin maaliskuussa 2001 Postimieheen kirjoittamassaan jutussa. Liittokokouksen läheisyys sai alueelliset neuvottelijat takajaloilleen, oliko tässä hajottamassa ennakkoon suunnitellut seutukunnalliset mandaatit. Olinhan vaatimassa nuorille ja naisille lisää valtaa. Ymmärrystä tämä kirjoitus sai lähinnä naisilta, jotka toimivat edunvalvonta-aktiiveina, muut ay-aktiivit taisivat pitää kannanottoani lähinnä kiusantekona. Posti- ja logistiikka-alan unioni Paun synnyttyä myös entiset postiliittolaiset joutuivat miettimään enenemässä määrin tasa-arvoa myös liiton päättävissä elimissä. 

Kuvassa Myllykosken postilaisia vuodelta 1975.


© Raimo Heikkilä

 

©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com