Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 15.1.2018

 

Postimiesliiton Kouvolan osasto

KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1971-1977

1971 21 jäsenyhdistystä 3315 jäsentä

1972 22 jäsenyhdistystä 3950 jäsentä

1973 27 jäsenyhdistystä 5500 jäsentä

1974 26 jäsenyhdistystä 5895 jäsentä

1975 28 jäsenyhdistystä 6210 jäsentä

1976 31 jäsenyhdistystä 7413 jäsentä

1977 34 jäsenyhdistystä 9245 jäsentä


1970-luvulla vierailut osaston tilaisuuksissa

29.7.1971 Aimo Aarnio, Tauno Karvonen, Elis Aikio, Jorma Pirinen vierailivat Suolaskilla. Tilaisuuden aiheena oli Tjorven auton soveltuvuus postinjakeluun.

2.12.1971 ja 5.3.1972

sihteeri Yrjö Löytönen tiedotustilaisuus

 

5.3.1972 vieraili Kouvolassa valtakunnallinen postimieskunnan pääluottamusmies Jaako kartoittaen toimintakenttäänsä.

28.8.1973 valtakunnallisen luottamusmiehet Matti Lindegren ja Tauno Karvonen

29.9. Automiesten pääluottamusmies Tauno Karvonen neuvottelutilaisuus Suolajärvellä.

1.11.1973 toimitsija Pertti Jyrkinen tiedotustilaisuus

5.8.1974 toimitsija Eelis Aikio tiedotustilaisuus

15.11.1974 Toimitsija Ensio Rantanen tiedotustilaisuus

10.4.1975 toimitsija Erkki Pohjalainen tiedotustilaisuus

1979 toimitsija Erkki Pohjalainen autonkuljettajapalaveri

Vasemmalta Erkki Pohjalainen ja Hannu Kajander, vuosi 1991

5.10.1975 puheenjohtaja Paavo Markkola osaston 60-VUOTISJUHLA

13.08. 1977 postinjakajille järjestettiin tiedotustilaisuus M. Ojalan mökillä, liiton toimitsija Kari Tamminen ja liittohallituksen jäsen Ritva Hietala.

1979 toimitsija Kari Tamminen Suolaskilla

 

1970-LUVUN ​OTSIKOITA POSTILIITON JÄSENLEHDESSÄ

1970

  • Avaus 70-luvulle kirjoitti Raimo Havasara

  • 43 vuotiaasta Raimo Havasarasta uusi piirihuoltaja - tehtävänä työturvallisuus ja työsuojelu

  • Einar Vierula kuoli 75 vuotiaana

  • Postin jakeluauto- kouluttaja Yrjö Suurosen silmäkulmasta

  • Vilho Loikala kuoli 51 vuotiaana

1971

  • Kuusankoskelainen Unto Rask kuoli auto-onnettomuudessa

  • Pääesimies Wiljam Nuorivuori (kuvassa) eläkkeelle 1.8.1971

1972

  • Kuusaalainen Pentti Aalto täytti 50 vuotta

  • Alpo Immonen vietti 50 vuotisjuhlia 17. huhtikuuta

  • Korian posti täytti 100 vuotta – perustettiin 1.7.1872

1973

  • Koulutusesimiesten neuvottelupäivät pidettiin 22–24. toukokuuta, kirjoitti Ykä Suuronen

  • Tuonen satoa – Alpo Immosen elämä ja lähtö. Alpon muistolle kirjoittivat Yrjö Suuronen ja Raimo Havasara

1974

  • Kouvolassa kajahti

Mieskuoro Posti ja lennätin laulajat konsertoivat 30. maaliskuuta konserttimatkallaan Kouvolassa

  • Postaalista pohdiskelua esitti Uuno Jattu

1975

  • Kouvolan osasto juhli 60 vuotisjuhlia

  • Eino Repo täytti 75 vuotta 7. lokakuuta

  • K.A. Nuorivuori 60 vuotta 2. marraskuuta

1976

  • Ammattiosaston postinjakajien neuvottelu- ja opastuspäivät Kouvolassa 4.4.1976 liitosta vieraana Kari Tamminen – kirjoitti Yrjö Suuronen

  • Piirihuoltaja Raimo Havasara 50 vuotta 14.11.1976

1977

  • Tuonen satoa – Postimiesten esimies Unto Kajander 28. helmikuuta

  • Matti Ojala 50 vuotta kirjoitti Yrjö Suuronen

1979

  • Itä-Suomessa halutaan pitää hyvä yhteistyö

VIERAILIJAT AMMATTIOSASTON TILAISUUKSISSA 1970-LUVULLA

 

Menestyksellisen yhdistystoiminnan vaatimuksena on hyvät ja luottamukselliset suhteet jäsenkunnan keskuudessa ja myös toisiin vastaaviin keskusjärjestöihin, yhdistyksiin ja ylempiin Postin viranomaisiin sekä ulkopuoliseen ympäristöön. Myös onnittelu- tai tervehdyskäynnit jäsenten luo merkkipäivän, sairauden t.m.s. seikan johdosta. Samoin konttorinjohdon ja naapuriosastojen edustajien kutsuminen eräisiin osaston tilaisuuksiin.

 

 Menestyksellisen yhdistystoiminnan vaatimuksena on hyvät ja luottamukselliset suhteet jäsenkunnan keskuudessa ja myös toisiin vastaaviin keskusjärjestöihin, yhdistyksiin ja ylempiin Postin viranomaisiin sekä ulkopuoliseen ympäristöön. Myös onnittelu- tai tervehdyskäynnit jäsenten luo merkkipäivän, sairauden t.m.s. seikan johdosta. Samoin konttorinjohdon ja naapuriosastojen edustajien kutsuminen eräisiin osaston tilaisuuksiin.


 

Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n jäsenmäärän kehitys vuosina 1971-1979

 

1971 21 jäsenyhdistystä 3315 jäsentä

1972 22 jäsenyhdistystä 3950 jäsentä

1973 27 jäsenyhdistystä 5500 jäsentä

1974 26 jäsenyhdistystä 5895 jäsentä

1975 28 jäsenyhdistystä 6210 jäsentä

1976 31 jäsenyhdistystä 7413 jäsentä

1977 34 jäsenyhdistystä 9245 jäsentä

1978 35 jäsenyhdistystä 10238 jäsentä

1979 36 jäsenyhdistystä 10089 jäsentä


Pöytäkirja osaston vuosikokouksesta


Aika: tammikuun 18 päivänä 1970 alkaen kello 15.00. Paikka; Hotelli-ravintola Kymen Kartanon Ratsu-kabinetissa Kokouksen puheenjohtajana toimi Yrjö Suuronen, ja sihteerinä Lauri Niveri. Kokouksessa oli 15 osaston jäsentä.

1 §

Kokouksen avaus

Kokouksen avasi osaston puheenjohtaja Uuno Jattu toivottaen osanottajat tervetulleiksi ja totesi menneen vuoden olleen melko toimintarikkaan osaston kannalta katsottuna. Monasti oli toimikunta joutunut kiperien kysymysten eteen, ja hän julkitoi kiitoksensa erikoisesti osaston rahastonhotajalle, sihteerille ja luottamusmiehelle saamastaan tuesta.

2 §

Päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja Uuno Jattu ilmoitti, että tästä kokouksesta oli osaston sääntöjen määräämällä tavalla ilmoitettu osaston ilmoitustauluille julkipannuilla kokouskutsuilla, joissa oli ilmoitettu kokouksessa käsiteltävän osaston sääntöjen 6.§:ssä mainitut asiat. Lisäksi oli muilla paikkakunnilla asuville lähetetty postitse ilmoitus tästä vuosikokouksesta jo kaksi viikkoa ennen kokousta.

Kokous todettiin yksimielisesti yhdistyslain ja osaston sääntöjen määräämällä tavalla koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 § Esityslistan hyväksyminen

Hyväksyttiin yksimielisesti toimikunnan vuosikokoukselle laatima esityslista.

4 §

Kokousvirkailijan vaali

Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Yrjö Suuronen, sihteeriksi Lauri Niveri, pöytäkirjantarkastajiksi Esko Pakarinen ja Seppo Niinivaara sekä ääntenlaskijoiksi Matias Orava ja Pekka Häkämies.

5 §

Toimintakertomuksen hyväksyminen

Osaston sihteeri Jouko Isomäki luki toimikunnan laatiman toimintakertomuksen osaston toiminnasta vuonna 1969.

Kenelläkään ei ollut huomauttamista toimintakertomuksen johdosta, joten se hyväksyttiin yksimielisesti.

6 §

Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

Rahastonhoitaja Matti Laine esitteli osaston tilikertomuksen vuodelta 1969 ja mainitsi osaston tilien keventyneen melkoisesti menneenä vuotena. Syinä tähän ovat olleet kirjoituskoneen hankinta osastolle, viime vuonna ollut Liittokokous ja lukuisat merkkipäivät sekä kahdet hautajaiset.

Pentti Johansson luki tilintarkastajien lausunnon.

Toiminta- ja tilikertomuksen sekä tilintarkastajien antaman lausunnon perusteella myönnettiin yksimielisesti tilivelvollisille tili- ja vastuuvapaus vuodelta 1969.

7 §

Osastomaksun suuruus

Piti päättää osastomaksun suuruus vuonna 1970. Asian johdosta käytettiin runsaasti puheenvuoroja.

Päätettiin, että osastomaksun (jäsenmaksun) suuruus vuonna 1970 on 0,80 % peruspalkasta.

8 §

Osaston puheenjohtajan vaali

Piti valita osastolle uusi puheenjohtaja. Käydyssä keskustelussa asetettiin ehdokkaiksi Yrjö Suuronen ja Alpo Immonen.

Umpilipun suoritetussa äänestyksessä saivat Yrjö Suuronen 9 ja Alpo Immonen 5 ääntä. Lisäksi jätettiin 1 tyhjä lippu.

Näin valittiin Yrjö Suuronen osaston puheenjohtajaksi vuodeksi 1970.

9 §

Osaston toimikunnan vaali

Seurasi osaston toimikunnan vaali vuodelle 1970. Heti aluksi tehtiin yksimielinen päätös, että toimikunnan jäsenten lukumäärää supistetaan 10:stä 6:teen. Tämä päätös lähinnä sen johdosta, että tulevat toimikunnan kokoukset saataisiin helpommin päätösvaltaisiksi.

Ehdokkaita uuteen toimikuntaan asetettiin useita, mutta lopulta päästiin yksimieliseen ratkaisuun ilman äänestystä, ja uuden toimikunnan kokoonpanoksi tuli seuraava: Jouko Isomäki, Matti Laine, Pertti Karjalainen, Alpo Immonen, Seppo Niinivaara ja Matias Orava.

Varajäseniksi valittiin Pekka Häkämies ja Matti Ojala.

10 §

Osaston suositus työpaikkaluottamusmieheksi

Päätettiin yksimielisesti, että osasto suosittelee entistä pääluottamusmiestä eli Alpo Immosta edelleen työpaikan luottamusmieheksi. Osaston puolesta ei ole tarvetta muuttaa työpaikkaluottamusmiestä.

11 § Työryhmien luottamusmiesten valinta

Eri työryhmät olivat valinneet keskuudestaan erityiset työryhmäluottamusmiensä, ja valinnat olivat nyt jätetty vuosikokouksen tietoon.

Valituiksi olivat tulleet samat henkilöt kuin edellisenäkin vuonna ja jakaantuivat seuraavasti: LA-kuljettajat/Aimo Tylli, PA-kuljettajat/Jouko Isomäki, autonasentajat/Matias Orava, kirjeenkanto/Pertti Karjalainen ja Inkeroisissa/Seppo Niinivaara.

Päätettiin yksimielisesti hyväksyä luetellut työpaikkaluottamusmiehet.

12 §

Tilintarkastajien vaali

Päätettiin yksimielisesti, että osaston varsinaisiksi- ja varatilintarkastajiksi valitaan entiset eli samat kuin edellisenäkin vuonna. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi Vilho Loikala ja Pauli Raunio, sekä varatilintarkastajiksi Lauri Niveri ja Riamo Rautjärvi.

13 §

Vanhan toimikunnan tekemä ehdotus

Vanhan toimikunnan tekemän ehdotuksen perusteella päätettiin, että puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, sihteerille ja rahastonhotajalle maksetaan vuoden 1970 lopussa 50 mk. palkkana osaston varoista, osaston hyväksi tekemästään työstä korvauksena.

14 §

Mikkelin puhelinpiiriin yhdysmies

Osastomme jäseninä olevien LA-kuljettajien toivomuksesta ja lähinnä heidän asioissaan, päätettiin valita Mikkelin automiesten osasto r.y:n puheenjohtaja Pentti Temonen osastomme yhdysmieheksi Mikkelin puhelinpiiriin.

15 §

Kokouksen päättäminen

Koska jäsenistön tekemiä ehdotuksia ei ollut, katsottiin kokous päättyneeksi kello 18.00.


joulukorttien lajittelua

 

Postimiehet tunsivat ylpeyttä työstään ja postinsaajatkin tunnustivat

työn tärkeyden. Siitäosoituksena olivat joululahjat.

Tämä huomionosoitus sai joulupostiruuhkassa piehtaroivan

postimiehen vähää enemmän onnelliseksi, sillä toihan se todellista

joulun tuntua ja antamisen ja saamisen iloa.

Useissa pikkukaupoissa oli keruulistat. Joskus kauppiaiden

keräämät rahasummat muodostuivat suureksikin. Nykyään voi olla

hyvillään senaikaisesta postimiehen kunnioituksesta. Olimmehan

virkapuvuissamme kunnioitusta herättäviä. Oli aikamoinen näky,

kun liikuin polkupyörällä sarvissa muovipussillisia joulukortteja.

Joulukortteja ja kirjeitä ei saanut siihen aikaan laittaa nippuhuoltoon.

Valolamppu kuului työvarustukseen.

JOULU KOUVOLAN POSTISSA

Joulu on ollut postissa vuosikymmeniä kiireistä aikaa. Vielä 1950-luvulla oli jouluaattona kaksi kantoa, kuten oli muinakin arkipäivinä. Koska postia oli paljon, venyi työpäivä iltamyöhälle.

Ennen postinumeroiden tuloa postiosoitteisiin lajittelu vaati erityistä osaamista. Niinpä lajittelu suoritettiinkin ammattitaitoisten postimiesten toimesta.

Postinumerouudistuksen ja lajittelukeskus-järjestelmän toteutumisen myötä 1980-luvun alkupuolelta lähtien Kouvolaan perustettiin joulunajaksi erillisiä joulukorttilajittelukeskuksia ja työvoimana alettiin käyttää osaksi postin ulkopuolista työvoimaa, lähinnä opiskelijoita.


Osaston toimintakertomus v:lta 1970

 

Uusi vuosi on jo hyvässä alussa, ja uudet asiat edessä, mutta vanhalle toimikunnalle vuodenvaihde tuo mukanaan ikään kuin tilinteon menneen vuoden toiminnasta näin toimintakertomuksen muodossa.

Jos aluksi muistelemme viime vuoden tapahtumia laajemmalti, niin mieliin palautuvat sellaiset tapahtumat kuin esimerkiksi:

  • maaliskuun Eduskuntavaalit

  • Kirkollisvaalit

  • ensimmäinen uuden virkaehtolainsäädännön mukaisen virkaehtosopimuksen hyväksyminen, joka muun muassa turvaa ainakin toistaiseksi valtion virkamiehille erottamuuden. Tämä erottamattomuushan kiinnosti kovasti silloista ministeri Aleniusta.

Enemmin postaalisina tapahtumina olivat:

  • sääntömääräinen liittoneuvoston kokous Helsingissä toukokuun 25 päivänä

  • uusi ryhmäristisidesopimus, joka on entistä hiukan parempi jo siinäkin mielessä, että sen piiriin luetaan kuuluvaksi nyt myös kaikki maalaiskirjeenkantajat.

Tulkoon tässä yhteydessä mainituksi, että tämänkaltaisesta sopimuksesta teki myöskin osastomme esityksen vuonna 1969. Vielä näin enemmin postaalisina tapahtumina mainittakoon:

  • maalaiskirjeenkantajien palkkojen tarkistukset, jossa heidän tuntipalkkansa nousi noin 20 pennillä.

  • yötyön aikahyvitystä saavien joukko hiukan suureni.

  • kirjeenkantajien 5-päiväiseen, eli sen tapaiseen työviikkoon siirtymisen mukanaan tuomat hankaluudet.

  • virkapukumäärärahojen supistaminen, joka onneksi muutettiin laitoksemme osalta tapahtuvaksi vasta vuoden 1972 alusta.

  • viimeisenä mainittakoon vielä päätoimisen luottamusmiehen saaminen autohenkilökunnalle vuoden 1971 alusta lukien. Tähän toimeen liittotoimikunta valitsi Tauno Karvosen Tampereelta.

  • KYSELY YÖTYÖSTÄ

  • 1968 yötyön aikahyvitys menetettiin osalta osaston jäsenistöltä. Kouvolan kokoisessa ja rautateiden risteyspaikassa sijaitsevassa konttorissa työskentelevät postimiehet tunsivat sen nahoissaan. Yötyötä oli PLH:n taholta luvattu rajoittaa, mutta se tulkittiin vain lupaukseksi, sillä yötyö paisui kuin pullataikina. Postiliitto kyseli osastojen kannanottoja. Asiasta suoritettiin jäsenäänestys 7-9.1.1970. Liittotoimikunta sai liittokokoukselta tehtäväkseen hankkia aikahyvitys takaisin, vaikka lakon uhalla. Myöhemmin alkoivat mielipiteet jäsenistössä kuitenkin jakaantua. Kova oli edessä ja edellisen lakon muistot vielä mielessä ja niin siinä sitten kävi, että rahalla ne postimiesten ja autonkuljettajien unet korvattiin. Valtiovarainministeriö oli tehnyt oman tarjouksensa, minkä perusteella ministeriön tarjous voitti niukasti. Vain pyörien päällä olevat laitoksen henkilökunnat olivat oikeutettu aikahyvitykseen ja muut yötyötä tekevät saivat korvauksen rahassa.


    Oman konttorimmekin piirissä on tapahtunut asioita, joihin osastomme on täytynyt ottaa kantaa. Nämä tulkoon mainituiksi tarkemmin vasta tuonnempana.

Osastomme toimikuntaan kuuluivat vuonna 1970 seuraavat jäsenet:

puheenjohtajana Yrjö Suuronen, varapuheenjohtajana Alpo Immonen, sihteerinä Jouko Isomäki, rahastonhoitajana Matti Laine, sekä Pertti Karjalainen, Matias Orava ja Seppo Niinivaara.

Toimikunnan varajäseninä olivat: Pekka Häkämies ja Matti Ojala.

Pääluottamusmiehenä on toiminut Alpo Immonen.

 


Edellisenä vuonna oli osastomme jäsenmäärä 91, mutta kasvua on taas tapahtunut, ja niinpä jäsenmäärä onkin nyt 98. Mainittakoon, että jäsenistöämme on nyt myös Kausalassa ja Jaalassa.

Kuoleman kautta poistui keskuudestamme 2 jäsentä, nimittäin kunniapuheenjohtajamme postimiesten esimies Einar Vierula 24.5 75 vuotiaana ja monivuotinen osastomme tilintarkastaja postimiesten esimies Vilho Loikala 23.11 51 vuotiaana. 

Osastosta eronneita oli 3. LA-kuljettaja Tauno Korja, maalaiskirjeenkantaja Markku Tanttari ja kirjeenkantaja Saimi Lehtinen.

Merkkipäiviään viettivät seuraavat: 70v. täytti Eino Repo 2.10, 60v. Tauno Leinonen 27.2. ja 50v. Niilo Puolatie 30.11.


Osaston kokouksia ei ole pidetty kuin 1, mutta toimikunta on kokoontunut 10 kertaa.

Viime vuosikokouksessa kuului maininta, että olisi myöskin suotavaa tuoda julki montako kertaa kukin toimikunnan jäsen on ottanut osaa kokouksiin. Niinpä tämä asia onkin viime vuoden osalta nyt tiedossa ja luettelo on seuraava: Y. Suuronen 11 kertaa, A. Immonen 11, J. Isomäki 9, M. Laine 8, Pertti Karjalainen 7, S. Niinivaara 5, ja M. Orava 4 kertaa.

Varajäsenet: P. Häkämies ja M. Ojala molemmat 7 kertaa.


*

Usein vuosikokous antaa uudelle toimikunnalle tehtäviä alkavalle toimintakaudelle, mutta viime vuosikokouksesta ei näitä tullut, ellei tällaiseksi voida laskea silloisena ajankohtana jo vireillä ollutta osaston nimenmuutosasiaa. Kyseisessä nimenmuutostouhussa kävi taas samoin kuin aiemminkin eli, että paperit tulivat hylättyinä takaisin. Edellisestä kerrasta otti osaston sihteeri epäonnistumisen syyt niskoilleen, mutta tästä toisesta kerrasta voidaan suurin syy langettaa liittomme virheellisille sääntömonisteille. Yhdistysrekisterivirasto olikin lähettänyt kyseiset asiapaperit ensin liittoon, mutta siellä ei näihin otettu mitään kantaa vaan ne tulivat mutkan kautta takaisin osastolle. Tapahtuneen johdosta on toimikunta ottanut tämän vuosikokouksen ohjelmaan kyseiset osastomme sääntöjen- ja nimenmuutokset hyväksyttäviksi, jotta asia saataisiin taas uudelleen vireille aivan alusta alkaen ja koska liiton säännötkin ovat tällä välin muuttuneet. Huomautettakoon, että kyseinen rekisterivirasto tekee erittäin pikkutarkkaa työtä ja tämän moni on varmaan huomannutkin.


*

Kuluneen vuoden virkamiespalkkaratkaisuista ei ole juuri enempää sanomista, kuin edellisenäkään vuotena, koska jo tällöin valtioneuvosto teki yksipuolisen päätöksen, kuten sitten tapahtui viime vuodenkin osalta. Tähän jouduttiin siksi, että virkamiesliitto ei ollut valmis hyväksymään valtionvarainministeriön palkkasopimusehdotukseen sisältynyttä kuoppakorotusesitystä. Tästä joutui suurin osa virkamiehiä kärsimään valtiovallan huononnettua päätöksessään aikaisempaa tarjoustaan. Kuitenkin voitiin alempi- ja keskipalkkausluokissa olevien osalta pitää palkkaratkaisua tyydyttävänä. Sisältyihän siihen yleiskorotuksen lisäksi palkka-asteikon oikaisua ja lähtötason viimeinen erä. Postimieskurssin suorittaneille ylimääräisille postinkantajille tuli yhden palkkausluokan korotus. Autohenkilökunnalle ei kuoppakorotuksia tullut, vaan katsottiin, että yksinajopalkkiot vastaavat näitä.

 


*

Kuten alussa jo oli maininta, pidettiin toukokuussa liittoneuvoston kokous. Eräänä tärkeänä asiana oli esillä liittokokouksen päätöksen mukaisena liiton jakaminen toimintapiireihin, joihin kuhunkin olisi ollut valittava puheenjohtajat ja piiritoimikunnat, jotka olisivat kokoontuneet aina tarpeen vaatiessa. Tämä uusi organisaatio olisi tuonut mukanaan uusia toimihenkilöitä. Heidän, tai heidän sijaistensa palkkioita, palkkioita pitkistä kokousmatkoista jne. Siis osastoille ja ennen kaikkea jäsenistölle lisää taloudellisia rasituksia korotettujen jäsenmaksujen muodossa. Mahdollisesti tästä suunnitelmasta olisi ollut hyvääkin seurausta, mutta osastomme evästi omaa liittoneuvoston jäsentämme A. Immosta kehottaen häntä tuomaan juuri nämä mahdolliset taloudelliset rasitteet esille.

Kävikin sitten niin, että kyseinen suunnitelma palautettiin takaisin toimikuntaanparemmin valmisteltavaksi. Tämä ei suinkaan tarkoita, että suunnitelma olisi romutettu.

Samainen kokous käsitteli myöskin asiaa, joka koko vuoden oli ollut ja on edelleenkin kesken, nimittäin kantajien 5-päiväisen työviikon järjestäminen. On tosin sanottava, että nykyisen järjestelmän kannattajiakin on, mutta enemmistö, niin kuin em. kokouksin, on sitä mieltä, että lauantaisin kirjeenkanto lopetetaanan, Vuoden lopulla liitto pyysi osastojen kannanotot kahdesta vaihtoehdosta. Ensimmäinen vaihtoehto oli, että nykyinen käytäntö säilytetään ja toinen vaihtoehto, että toiseksi vapaapäiväksi annetaan lauantai, jolloin olisi palkattu jotakin tilapäistä työvoimaa suorittamaan kyseisen päivän kanto. Selvähän oli, että jos jälkimmäistä vaihtoehtoa käytännössä sovellettaisiin, niin se olisi isku koko ammattikunnan arvostusta vastaan ja mahdollisen tilapäistyövoiman käyttöä ehkä tuonnempana laajennettaisiin. Liitto oli saanut valittavakseen näistä vaihtoehdoista, koska PLH ei edes suostunut kokeilemaan lauantaikannon kokonaan lopettamista. Tämän johdosta liitto pyysikin osastojen kannanilmaisut. Osastomme kokouksessa suoritetussa äänestyksessä sai ensimmäinen vaihtoehto yksimielisen kannatuksen, joskin todettiin senkin pitävän sisällään epäkohtia. Aiemmin syksyllä oli lauantaikannon lopettaminen kuin pienoisessa myötätuulessa, sillä Suomen Callupin tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 83 % antoi suostumuksensa lauantaikannon lopettamiselle mikäli pikajakelua kyseisenä päivänä tehostetaan. Myöskin liikenneministeri Saarto ilmoitti olevansa henkilökohtaisesti samaa mieltä, kuin Callupinkin enemmistö, kun asiaa häneltä tiedusteltiin.


*

Vuoden alussa teki toimikunta päätöksen, että yritämme lähestyä jäsenistöä tärkeimmissä asioissa paremman information muodossa. Niinpä osaston monistuskone otettiin esiin, korjautettiin ja opeteltiin sen käyttö. Näin alkoi ilmestyä tiedote nimeltään "Toimikunta tiedottaa". Ensimmäisessä numerossa pyysimme jäsenistöltä tietoja eri työpisteissä vallitsevista epäkohdista "Epäkohdat esiin" -lomakkeen muodossa. Saimmekin näitä epäkohtia kymmenisen kappaletta, joskin kaikki eivät olleet työpaikan epäkohtia vaan olivat kuitenkin näiden johdannaisia. Näihin epäkohtiin ei liene tässä yhteydessä enää syytä syventyä koska monistenumero 2:ssa oli selvitys siitä, kuinka ne oli saatettu konttorimme johdon tietoon ja mitkä olivat olleet vastaukset.

 


Kolmas moniste koski Kirkon vaaleja, joissa olivat ehdokkaina myöskin 2 osastomme jäsentä Matti Laine ja Pertti Karjalainen. Samassa monisteessa oli myöskin tiedote jäsenillemme, jotka harrastavat veikkausta. Palautettakoon mieliin, että jo aiemmin 8 vuotta kirkkovaltuustossa ollut M. Laine tuli uudelleen valituksi.

 


*

Oman konttorimme sisäisissä asioissa on toimikunta joutunut kolme kertaa ottamaan yhteyttä konttorimme johtoon kirjelmän muodossa. Eri työpisteissä oli ilmennyt joitakin sellaisia epäkohtia, että emme voineet enää jäädä odottamaan ja toivomaan, että ne ilman muuta korjattaisiin konttorin johdon toimesta, vaan olimme pakotettuja tuomaan ne heille tiedoksi kirjelmien muodossa.

1. Ensimmäinen tällainen kirjelmä oli, kuten jo tuli mainittuakin, epäkohtalomakkeiden pohjalta laadittu. Sen seurauksena pidettiin yhteinen palaverikin keväällä. Tällöin meille ilmoitettiin, että asioita yritetään korjata, ja aivan kuin herrasmies-sopimuksella pyydettiin odottamaan mitä tuleman pitää. Myönnettäköön, että joitakin toisarvoisia korjauksia onkin tullut, mutta tärkeimmät ovat vieläkin osittain tulematta.

2. Toinen kirjelmä koski vaihtomiehistön työvuorojen muutosehdotusta. Tämän kirjelmän oli laatinut pääluottamusmiehemme A. Immonen työvuoroissa havaittujen epäkohtien johdosta. Näitä kyseisiä epäkohtia olivat: työvuorojen ilmeiset epätasaisuudet niin työtuntien, viikkovapaiden, yötyön, kuin reaaliansioidenkin kohdalla. Lisäksi vielä, että työtulos saataisiin mahdollisimman hyväksi pahimmissa ruuhkakohdissa.

Tuntui kuin koko kirjelmä olisi jäänyt konttorimme johdolta huomaamatta, sillä mitään muutoksia ei työvuoroihin tullut.

3. Kolmas kirjelmä käsitti lisätyövoiman saamista kantopuolelle. Piirien uudelleen järjestämistä kantotyöajan laskennan mukaisiksi. Piirilajittelun uudelleen järjestämistä esityön laskennan perusteella. Kannolle lähtöaika muutetaan myös virantekotaulukkoon suullisten lupausten mukaiseksi. Kantajat ovat oikeutettuja merkitsemään laskennan mukaiset ylityötunnit. Kantajille kunnollinen kahvinkeittovälineistö kuppeineen, sekä vielä lisähenkilön saaminen kirjeenkannon esimiestehtäviin.

Tähän kolmanteen kirjelmään olemme pyytäneet kirjallisen vastauksen vastauksen konttorimme johdolta niin, että se voidaan esittää tälle vuosikokoukselle. Olimme kait' jo tarpeeksi viisastuneet, että emme enää luottaneet suullisiin vastauksiin ja lupauksiin ja onhan asiassa parempi edetä jos tarve niin vaatii, kun on kirjallista taetta.

Edellä luetelluissa kirjelmissä oli myös maininta automiesten työtunneista niin, että todelliset tehdyt työtunnit näkyisivät myös virantekotaulukoissa niissä kohdin, joissa ne alituiseen ylitetään.

Konttorimme johto ilmoitti jo keväällä olevansa tietoinen asiasta ja että asia korjataan, mutta vieläkään ei asiaa ole korjattu, vaikka 3/4 vuotta on jo kulunut.

Kun näin kokonaisuutena tarkastelemme mistä työpisteistä valituksia on tullut, niin todettava on, että vähän joka puolella on jotakin ollut vinossa, sillä tuskin me nyt kaikki syyttä purnaisimme. Lieneekö syy jatkuvasti kasvavassa paineessa työntekijää kohtaan, vai eikö asianmukaisia tästä johtuvia järjestelyjä ole ehditty suorittaa niin nopeasti, kuin ne ajan vaatimusten mukaan pitäisi.

 


Mennäksemme sitten köykäisempiin asioihin, tarkastelkaamme viime vuoden

kurssi- ja koulutustoimintaa.

  • Helmikuun 22-27 päivinä olivat Lauri Niveri ja Matias Orava Ammattiyhdistysopistolla Ammattiosaston taloudenhoitajakursseilla.

  • Postimieskurssilla ei viime vuonna ollut ketään jäsenistöstämme, mutta alkeiskurssin suoritti 4 konttorimme satunnaista postimiestä.

  • Siellä isolla - siellä esimieskurssilla on parhaillaan oppia saamassa Niilo Puolatie.


     

Pilkki

Pilkkikisatkin pidettiin perinteen mukaan maaliskuun 30. päivänä. Kisapaikkana oli sama järvi, kuin edellisenäkin vuonna, eli Karhulanjärvi. Samalla otimme mittaa paikallisesta Karhulankylän kalastuskunnan joukkueesta ja hävittiin. Osastomme henkilökohtaiset tulokset olivat seuraavat:

1) Leo Savolainen 768gr.

2) Pekka Rämä 524gr.

3) Kari Karsikas 444gr.

Seuraavina V. Mauno, Pekka Karjalainen, J. Isomäki, Pertti Karjalainen, M. Ojala, Esa Savolainen, Y. Suuronen ja E.Rasimus.

Kilpailujen suurin kala painoi 99gr ja pienin 10gr.

 


Todettakoon lopuksi toimikunnan yrittäneen hoitaa osaston asioita taitonsa ja mahdollisuuksiensa mukaan ja saavutukset ovat olleet kuultavissa edellä luetun toimintakertomuksen muodossa.

 


Kuvassa Myllykosken postilaisia vuodelta 1975.

© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com