Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 15.1.2018


 

 

 

 

Asuessamme Kotkankalliolla autoin silloin tällöin äitiäni

 lehdenjaossa. Olin iältäni vähän yli kymmenen.

Täytettyäni 16 vuotta sain kesälomansijaisena oman

jakelureitin. Ensin jaoin pelkästään Kouvolan Sanomia.

Yhteisjakelujärjestelmän voimaantultua vuonna 1981 jaoin

useampia eri nimisiä varhaisjakelun lehtiä.

Eräänä kesänä minulle sattui karmaiseva kokemus, kun

löysin nuoren miehen hirttäytyneenä kotitalon räystääseen.

Pyysin naapuria hälyyttämään apua. Tunnollisena jakajana

pyysin poliisia jättämään lehden talon asukkaille.

 


1970 sisällysluettelo
  • 1970-luvulla vierailut osaston tilaisuuksissa

  • 1970-LUVUN OTSIKOITA POSTILIITON JÄSENLEHDESSÄ

  1. Pöytäkirja osaston vuosikokouksesta tammikuun 18 päivänä 1970 alkaen kello 15.00.

  • Osaston toimintakertomus v:lta 1970


KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1971-1977

 

 


Postimiesliiton Kouvolan osasto


1970-luvulla vierailut osaston tilaisuuksissa

29.7.1971 Aimo Aarnio, Tauno Karvonen, Elis Aikio, Jorma Pirinen vierailivat Suolaskilla. Tilaisuuden aiheena oli Tjorven auton soveltuvuus postinjakeluun.

2.12.1971 ja 5.3.1972

sihteeri Yrjö Löytönen tiedotustilaisuus

 

5.3.1972 vieraili Kouvolassa valtakunnallinen postimieskunnan pääluottamusmies Jaako kartoittaen toimintakenttäänsä.

28.8.1973 valtakunnallisen luottamusmiehet Matti Lindegren ja Tauno Karvonen

29.9. Automiesten pääluottamusmies Tauno Karvonen neuvottelutilaisuus Suolajärvellä.

1.11.1973 toimitsija Pertti Jyrkinen tiedotustilaisuus

5.8.1974 toimitsija Eelis Aikio tiedotustilaisuus

15.11.1974 Toimitsija Ensio Rantanen tiedotustilaisuus

10.4.1975 toimitsija Erkki Pohjalainen tiedotustilaisuus

1979 toimitsija Erkki Pohjalainen autonkuljettajapalaveri

Vasemmalta Erkki Pohjalainen ja Hannu Kajander, vuosi 1991

5.10.1975 puheenjohtaja Paavo Markkola osaston 60-VUOTISJUHLA

13.08. 1977 postinjakajille järjestettiin tiedotustilaisuus M. Ojalan mökillä, liiton toimitsija Kari Tamminen ja liittohallituksen jäsen Ritva Hietala.

1979 toimitsija Kari Tamminen Suolaskilla

 

1970-LUVUN ​OTSIKOITA POSTILIITON JÄSENLEHDESSÄ

1970

  • Avaus 70-luvulle kirjoitti Raimo Havasara

  • 43 vuotiaasta Raimo Havasarasta uusi piirihuoltaja - tehtävänä työturvallisuus ja työsuojelu

  • Einar Vierula kuoli 75 vuotiaana

  • Postin jakeluauto- kouluttaja Yrjö Suurosen silmäkulmasta

  • Vilho Loikala kuoli 51 vuotiaana

1971

  • Kuusankoskelainen Unto Rask kuoli auto-onnettomuudessa

  • Pääesimies Wiljam Nuorivuori (kuvassa) eläkkeelle 1.8.1971

1972

  • Kuusaalainen Pentti Aalto täytti 50 vuotta

  • Alpo Immonen vietti 50 vuotisjuhlia 17. huhtikuuta

  • Korian posti täytti 100 vuotta – perustettiin 1.7.1872

1973

  • Koulutusesimiesten neuvottelupäivät pidettiin 22–24. toukokuuta, kirjoitti Ykä Suuronen

  • Tuonen satoa – Alpo Immosen elämä ja lähtö. Alpon muistolle kirjoittivat Yrjö Suuronen ja Raimo Havasara

1974

  • Kouvolassa kajahti

Mieskuoro Posti ja lennätin laulajat konsertoivat 30. maaliskuuta konserttimatkallaan Kouvolassa

  • Postaalista pohdiskelua esitti Uuno Jattu

1975

  • Kouvolan osasto juhli 60 vuotisjuhlia

  • Eino Repo täytti 75 vuotta 7. lokakuuta

  • K.A. Nuorivuori 60 vuotta 2. marraskuuta

1976

  • Ammattiosaston postinjakajien neuvottelu- ja opastuspäivät Kouvolassa 4.4.1976 liitosta vieraana Kari Tamminen – kirjoitti Yrjö Suuronen

  • Piirihuoltaja Raimo Havasara 50 vuotta 14.11.1976

1977

  • Tuonen satoa – Postimiesten esimies Unto Kajander 28. helmikuuta

  • Matti Ojala 50 vuotta kirjoitti Yrjö Suuronen

1979

  • Itä-Suomessa halutaan pitää hyvä yhteistyö

VIERAILIJAT AMMATTIOSASTON TILAISUUKSISSA 1970-LUVULLA

 

Menestyksellisen yhdistystoiminnan vaatimuksena on hyvät ja luottamukselliset suhteet jäsenkunnan keskuudessa ja myös toisiin vastaaviin keskusjärjestöihin, yhdistyksiin ja ylempiin Postin viranomaisiin sekä ulkopuoliseen ympäristöön. Myös onnittelu- tai tervehdyskäynnit jäsenten luo merkkipäivän, sairauden t.m.s. seikan johdosta. Samoin konttorinjohdon ja naapuriosastojen edustajien kutsuminen eräisiin osaston tilaisuuksiin.

 

 Menestyksellisen yhdistystoiminnan vaatimuksena on hyvät ja luottamukselliset suhteet jäsenkunnan keskuudessa ja myös toisiin vastaaviin keskusjärjestöihin, yhdistyksiin ja ylempiin Postin viranomaisiin sekä ulkopuoliseen ympäristöön. Myös onnittelu- tai tervehdyskäynnit jäsenten luo merkkipäivän, sairauden t.m.s. seikan johdosta. Samoin konttorinjohdon ja naapuriosastojen edustajien kutsuminen eräisiin osaston tilaisuuksiin.


 

Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n jäsenmäärän kehitys vuosina 1971-1979

 

1971 21 jäsenyhdistystä 3315 jäsentä

1972 22 jäsenyhdistystä 3950 jäsentä

1973 27 jäsenyhdistystä 5500 jäsentä

1974 26 jäsenyhdistystä 5895 jäsentä

1975 28 jäsenyhdistystä 6210 jäsentä

1976 31 jäsenyhdistystä 7413 jäsentä

1977 34 jäsenyhdistystä 9245 jäsentä

1978 35 jäsenyhdistystä 10238 jäsentä

1979 36 jäsenyhdistystä 10089 jäsentä



joulukorttien lajittelua

JOULU KOUVOLAN POSTISSA

Postimiehet tunsivat ylpeyttä työstään ja postinsaajatkin tunnustivat työn tärkeyden. Siitä osoituksena olivat joululahjat. Tämä huomionosoitus sai joulupostiruuhkassa piehtaroivan postimiehen vähää enemmän onnelliseksi, sillä toihan se todellista joulun tuntua ja antamisen ja saamisen iloa. Useissa pikkukaupoissa oli keruulistat. Joskus kauppiaiden keräämät rahasummat muodostuivat suureksikin. Nykyään voi olla hyvillään senaikaisesta postimiehen kunnioituksesta. Olimmehan virkapuvuissamme kunnioitusta herättäviä. Oli aikamoinen näky, kun liikuin polkupyörällä sarvissa muovipussillisia joulukortteja.

Joulukortteja ja kirjeitä ei saanut siihen aikaan laittaa

nippuhuoltoon. Valolamppu kuului työvarustukseen.

Joulu on ollut postissa vuosikymmeniä kiireistä aikaa. Vielä 1950-luvulla oli jouluaattona kaksi kantoa, kuten oli muinakin arkipäivinä. Koska postia oli paljon, venyi työpäivä iltamyöhälle. Ennen postinumeroiden tuloa postiosoitteisiin lajittelu vaati erityistä osaamista. Niinpä lajittelu suoritettiinkin ammattitaitoisten postimiesten toimesta. Postinumerouudistuksen ja lajittelukeskus-järjestelmän toteutumisen myötä 1980-luvun alkupuolelta lähtien Kouvolaan perustettiin joulunajaksi erillisiä joulukorttilajittelukeskuksia ja työvoimana alettiin käyttää osaksi postin ulkopuolista työvoimaa, lähinnä opiskelijoita.

 


NAISISTA TULI POSTIMIEHIÄ

Suomen Postimiesliitto ei vielä 1947 erityisemmin lämmennyt naisten nimittämisestä postimiesvirkoihin. Liiton liittokokouksessa asiaa käsiteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että naistyövoimasta olisi päästävä. Pelkona olivat ammatin arvostuksen lasku ja naisten palkat olivat jo tuohon aikaankin yleisesti miesten palkkoja huonommat.

Muistissa oli käsitys, että työnantaja varta vasten palkkasi naisia toimistonhoitajiksi, sillä heille voitiin maksaa pienenpää palkkaa kuin samassa tehtävässä miehille. Lisäksi postimiesten työtehtäviä pidettiin liian raskaina naisten tekemäksi. SAK:n työvaliokunta antoi lausunnon asiasta, missä sen mielestä naisille oli posti- samoin kuin muissakin laitoksissa varattava mahdollisuuksien mukaan samanlainen oikeus työhön kuin miehillä. Lisäksi todettiin, että tällainen asian järjestely ei saanut vaikuttaa postilaitoksen henkilökunnan palkkauksen alennuksiin.

Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto käsitteli vuosikokouksessa 8.3.1946 naistyövoimakysymystä. Asiaa oli käsitelty kolmessa osaston aikaisemmassa kokouksessa. Sodan aikana olleista naistyövoimasta oli vielä toimessa kaksi naista, jotka oli otettu varaposteljooneiksi. Vaikka naiset olivatkin hoitaneet työnsä kiitettävästi, ei heitä osaston mielestä voitu käyttää kaikkiin konttorissa esiintyviin postiljoonin tehtäviin.

Osasto epäili, että naisia ei tultaisi postimies virkoihin nimittämään, joten naiset olisivat esteenä postil-jooneiksi aikoville nuorille miehille. Osasto pyysi Suomen Postimiesliitolta toimenpiteitä asian ratkaise-miseksi.
Lokakuussa 1951 osasto sai ensimmäiset naisjäsenensä, rouvat Liisa Suvisalo ja Edit Aurelahti. Suurimittaisempi naisjäsenten kasvu tapahtui 1960-luvun puolivälissä, maaseutujakajien järjestäytyessä Kouvolan osastoon. Ammattiosaston toimikuntaan naisia kelpuutettiin ensimmäisen kerran 1971, kausalalaisten Sirkka Kulinin tultua valituksi toimikunnan varajäseniksi. Ensimmäinen toimikunnan varsinainen naisjäsen valittiin vuonna 1974 kausalalainen Riitta Tuominen.

Ensimmäinen sanomalehdenjakajien edustaja toimikunnassa oli Seija Virkkula, joka tuli valituksi 1978, jona vuonna hänet valittiin myös osaston ensimmäiseksi luottamusmieheksi. Sanomalehdenjakelu oli tyypillistä naisten työtä. Maaliskuussa 2001. Kymenlaakson sanomalehdenjakelussa on vain 79 miestä kokonais-työntekijämäärän ollessa 306.

Postiliiton hallituksessa ja -valtuustossa naisilla ei ole ollut sitä roolia, mitä heidän jäsenmääränsä olisi edellyttänyt. Tähän epäkohtaan puuttuin maaliskuussa 2001 Postimieheen kirjoittamassaan jutussa. Liittokokouksen läheisyys sai alueelliset neuvottelijat takajaloilleen, oliko tässä hajottamassa ennakkoon suunnitellut seutukunnalliset mandaatit. Olinhan vaatimassa nuorille ja naisille lisää valtaa. Ymmärrystä tämä kirjoitus sai lähinnä naisilta, jotka toimivat edunvalvonta-aktiiveina, muut ay-aktiivit taisivat pitää kannanottoani lähinnä kiusantekona. Posti- ja logistiikka-alan unioni Paun synnyttyä myös entiset postiliittolaiset joutuivat miettimään enenemässä määrin tasa-arvoa myös liiton päättävissä elimissä. 


Kuvassa Myllykosken postilaisia vuodelta 1975.

© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com