Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto r.y:n toimintakertomus v:lta 1970

 

Uusi vuosi on jo hyvässä alussa, ja uudet asiat edessä, mutta vanhalle toimikunnalle vuodenvaihde tuo mukanaan ikään kuin tilinteon menneen vuoden toiminnasta näin toimintakertomuksen muodossa.

Jos aluksi muistelemme viime vuoden tapahtumia laajemmalti, niin mieliin palautuvat sellaiset tapahtumat kuin esimerkiksi:

  • maaliskuun Eduskuntavaalit

  • Kirkollisvaalit

  • ensimmäinen uuden virkaehtolainsäädännön mukaisen virkaehtosopimuksen hyväksyminen, joka muun muassa turvaa ainakin toistaiseksi valtion virkamiehille erottamuuden. Tämä erottamattomuushan kiinnosti kovasti silloista ministeri Aleniusta.

Enemmin postaalisina tapahtumina olivat:

  • sääntömääräinen liittoneuvoston kokous Helsingissä toukokuun 25 päivänä

  • uusi ryhmäristisidesopimus, joka on entistä hiukan parempi jo siinäkin mielessä, että sen piiriin luetaan kuuluvaksi nyt myös kaikki maalaiskirjeenkantajat.

Tulkoon tässä yhteydessä mainituksi, että tämänkaltaisesta sopimuksesta teki myöskin osastomme esityksen vuonna 1969. Vielä näin enemmin postaalisina tapahtumina mainittakoon:

  • maalaiskirjeenkantajien palkkojen tarkistukset, jossa heidän tuntipalkkansa nousi noin 20 pennillä.

  • yötyön aikahyvitystä saavien joukko hiukan suureni.

  • kirjeenkantajien 5-päiväiseen, eli sen tapaiseen työviikkoon siirtymisen mukanaan tuomat hankaluudet.

  • virkapukumäärärahojen supistaminen, joka onneksi muutettiin laitoksemme osalta tapahtuvaksi vasta vuoden 1972 alusta.

  • viimeisenä mainittakoon vielä päätoimisen luottamusmiehen saaminen autohenkilökunnalle vuoden 1971 alusta lukien. Tähän toimeen liittotoimikunta valitsi Tauno Karvosen Tampereelta.

Oman konttorimmekin piirissä on tapahtunut asioita, joihin osastomme on täytynyt ottaa kantaa. Nämä tulkoon mainituiksi tarkemmin vasta tuonnempana.

Osastomme toimikuntaan kuuluivat vuonna -70 seuraavat jäsenet:

puheenjohtajana Yrjö Suuronen, varapuheenjohtajana Alpo Immonen, sihteerinä Jouko Isomäki, rahastonhoitajana Matti Laine, sekä Pertti Karjalainen, Matias Orava ja Seppo Niinivaara.

Toimikunnan varajäseninä olivat: Pekka Häkämies ja Matti Ojala.

Pääluottamusmiehenä on toiminut Alpo Immonen.

Edellisenä vuonna oli osastomme jäsenmäärä 91, mutta kasvua on taas tapahtunut, ja niinpä jäsenmäärä onkin nyt 98. Mainittakoon, että jäsenistöämme on nyt myös Kausalassa ja Jaalassa.

Kuoleman kautta poistui keskuudestamme 2 jäsentä, nimittäin kunniapuheenjohtajamme postimiesten esimies Einar Vierula 24.5 75 vuotiaana ja monivuotinen osastomme tilintarkastaja postimiesten esimies Vilho Loikala 23.11 51 vuotiaana. 

Osastosta eronneita oli 3. LA-kuljettaja Tauno Korja, maalaiskirjeenkantaja Markku Tanttari ja kirjeenkantaja Saimi Lehtinen.

Merkkipäiviään viettivät seuraavat: 70v. täytti Eino Repo 2.10, 60v. Tauno Leinonen 27.2. ja 50v. Niilo Puolatie 30.11.

 

Osaston kokouksia ei ole pidetty kuin 1, mutta toimikunta on kokoontunut 10 kertaa.

Viime vuosikokouksessa kuului maininta, että olisi myöskin suotavaa tuoda julki montako kertaa kukin toimikunnan jäsen on ottanut osaa kokouksiin. Niinpä tämä asia onkin viime vuoden osalta nyt tiedossa ja luettelo on seuraava: Y. Suuronen 11 kertaa, A. Immonen 11, J. Isomäki 9, M. Laine 8, Pertti Karjalainen 7, S. Niinivaara 5, ja M. Orava 4 kertaa.

Varajäsenet: P. Häkämies ja M. Ojala molemmat 7 kertaa.

*

Usein vuosikokous antaa uudelle toimikunnalle tehtäviä alkavalle toimintakaudelle, mutta viime vuosikokouksesta ei näitä tullut, ellei tällaiseksi voida laskea silloisena ajankohtana jo vireillä ollutta osaston nimenmuutosasiaa. Kyseisessä nimenmuutostouhussa kävi taas samoin kuin aiemminkin eli, että paperit tulivat hylättyinä takaisin. Edellisestä kerrasta otti osaston sihteeri epäonnistumisen syyt niskoilleen, mutta tästä toisesta kerrasta voidaan suurin syy langettaa liittomme virheellisille sääntömonisteille. Yhdistysrekisterivirasto olikin lähettänyt kyseiset asiapaperit ensin liittoon, mutta siellä ei näihin otettu mitään kantaa vaan ne tulivat mutkan kautta takaisin osastolle. Tapahtuneen johdosta on toimikunta ottanut tämän vuosikokouksen ohjelmaan kyseiset osastomme sääntöjen- ja nimenmuutokset hyväksyttäviksi, jotta asia saataisiin taas uudelleen vireille aivan alusta alkaen ja koska liiton säännötkin ovat tällä välin muuttuneet. Huomautettakoon, että kyseinen rekisterivirasto tekee erittäin pikkutarkkaa työtä ja tämän moni on varmaan huomannutkin.

*

Kuluneen vuoden virkamiespalkkaratkaisuista ei ole juuri enempää sanomista, kuin edellisenäkään vuotena koska jo tällöin valtioneuvosto teki yksipuolisen päätöksen, kuten sitten tapahtui viime vuodenkin osalta.

Tähän jouduttiin siksi, että virkamiesliitto ei ollut valmis hyväksymään valtionvarainministeriön palkkasopimusehdotukseen sisältynyttä kuoppakorotusesitystä. Tästä joutui suurin osa virkamiehiä kärsimään valtiovallan huononnettua päätöksessään aikaisempaa tarjoustaan. Kuitenkin voitiin alempi- ja keskipalkkausluokissa olevien osalta pitää palkkaratkaisua tyydyttävänä. Sisältyihän siihen yleiskorotuksen lisäksi palkka-asteikon oikaisua ja lähtötason viimeinen erä. Postimieskurssin suorittaneille ylimääräisille postinkantajille tuli yhden palkkausluokan korotus.

Autohenkilökunnalle ei kuoppakorotuksia tullut, vaan katsottiin, että yksinajopalkkiot vastaavat näitä.

*

Kuten alussa jo oli maininta, pidettiin toukokuussa liittoneuvoston kokous. Eräänä tärkeänä asiana oli esillä liittokokouksen päätöksen mukaisena liiton jakaminen toimintapiireihin, joihin kuhunkin olisi ollut valittava puheenjohtajat ja piiritoimikunnat, jotka olisivat kokoontuneet aina tarpeen vaatiessa. Tämä uusi organisaatio olisi tuonut mukanaan uusia toimihenkilöitä. Heidän, tai heidän sijaistensa palkkioita, palkkioita pitkistä kokousmatkoista jne. Siis osastoille ja ennen kaikkea jäsenistölle lisää taloudellisia rasituksia korotettujen jäsenmaksujen muodossa. Mahdollisesti tästä suunnitelmasta olisi ollut hyvääkin seurausta, mutta osastomme evästi omaa liittoneuvoston jäsentämme A. Immosta kehottaen häntä tuomaan juuri nämä mahdolliset taloudelliset rasitteet esille.

Kävikin sitten niin, että kyseinen suunnitelma palautettiin takaisin toimikuntaanparemmin valmisteltavaksi. Tämä ei suinkaan tarkoita, että suunnitelma olisi romutettu.

Samainen kokous käsitteli myöskin asiaa, joka koko vuoden oli ollut ja on edelleenkin kesken, nimittäin kantajien 5-päiväisen työviikon järjestäminen. On tosin sanottava, että nykyisen järjestelmän kannattajiakin on, mutta enemmistö, niin kuin em. kokouksin, on sitä mieltä, että lauantaisin kirjeenkanto lopetetaanan, Vuoden lopulla liitto pyysi osastojen kannanotot kahdesta vaihtoehdosta. Ensimmäinen vaihtoehto oli, että nykyinen käytäntö säilytetään ja toinen vaihtoehto, että toiseksi vapaapäiväksi annetaan lauantai, jolloin olisi palkattu jotakin tilapäistä työvoimaa suorittamaan kyseisen päivän kanto. Selvähän oli, että jos jälkimmäistä vaihtoehtoa käytännössä sovellettaisiin, niin se olisi isku koko ammattikunnan arvostusta vastaan ja mahdollisen tilapäistyövoiman käyttöä ehkä tuonnempana laajennettaisiin. Liitto oli saanut valittavakseen näistä vaihtoehdoista, koska PLH ei edes suostunut kokeilemaan lauantaikannon kokonaan lopettamista. Tämän johdosta liitto pyysikin osastojen kannanilmaisut. Osastomme kokouksessa suoritetussa äänestyksessä sai ensimmäinen vaihtoehto yksimielisen kannatuksen, joskin todettiin senkin pitävän sisällään epäkohtia. Aiemmin syksyllä oli lauantaikannon lopettaminen kuin pienoisessa myötätuulessa, sillä Suomen Callupin tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 83 % antoi suostumuksensa lauantaikannon lopettamiselle mikäli pikajakelua kyseisenä päivänä tehostetaan. Myöskin liikenneministeri Saarto ilmoitti olevansa henkilökohtaisesti samaa mieltä, kuin Callupinkin enemmistö, kun asiaa häneltä tiedusteltiin.

*

Vuoden alussa teki toimikunta päätöksen, että yritämme lähestyä jäsenistöä tärkeimmissä asioissa paremman information muodossa. Niinpä osaston monistuskone otettiin esiin, korjautettiin ja opeteltiin sen käyttö. Näin alkoi ilmestyä tiedote nimeltään "Toimikunta tiedottaa". Ensimmäisessä numerossa pyysimme jäsenistöltä tietoja eri työpisteissä vallitsevista epäkohdista "Epäkohdat esiin" -lomakkeen muodossa. Saimmekin näitä epäkohtia kymmenisen kappaletta, joskin kaikki eivät olleet työpaikan epäkohtia vaan olivat kuitenkin näiden johdannaisia. Näihin epäkohtiin ei liene tässä yhteydessä enää syytä syventyä koska monistenumero 2:ssa oli selvitys siitä, kuinka ne oli saatettu konttorimme johdon tietoon ja mitkä olivat olleet vastaukset.

Kolmas moniste koski Kirkon vaaleja, joissa olivat ehdokkaina myöskin 2 osastomme jäsentä Matti Laine ja Pertti Karjalainen. Samassa monisteessa oli myöskin tiedote jäsenillemme, jotka harrastavat veikkausta. Palautettakoon mieliin, että jo aiemmin 8 vuotta kirkkovaltuustossa ollut M. Laine tuli uudelleen valituksi.

*

Oman konttorimme sisäisissä asioissa on toimikunta joutunut kolme kertaa ottamaan yhteyttä konttorimme johtoon kirjelmän muodossa. Eri työpisteissä oli ilmennyt joitakin sellaisia epäkohtia, että emme voineet enää jäädä odottamaan ja toivomaan, että ne ilman muuta korjattaisiin konttorin johdon toimesta, vaan olimme pakotettuja tuomaan ne heille tiedoksi kirjelmien muodossa.

1. Ensimmäinen tällainen kirjelmä oli, kuten jo tuli mainittuakin, epäkohtalomakkeiden pohjalta laadittu. Sen seurauksena pidettiin yhteinen palaverikin keväällä. Tällöin meille ilmoitettiin, että asioita yritetään korjata, ja aivan kuin herrasmies-sopimuksella pyydettiin odottamaan mitä tuleman pitää. Myönnettäköön, että joitakin toisarvoisia korjauksia onkin tullut, mutta tärkeimmät ovat vieläkin osittain tulematta.

2. Toinen kirjelmä koski vaihtomiehistön työvuorojen muutosehdotusta. Tämän kirjelmän oli laatinut pääluottamusmiehemme A. Immonen työvuoroissa havaittujen epäkohtien johdosta. Näitä kyseisiä epäkohtia olivat: työvuorojen ilmeiset epätasaisuudet niin työtuntien, viikkovapaiden, yötyön, kuin reaaliansioidenkin kohdalla. Lisäksi vielä, että työtulos saataisiin mahdollisimman hyväksi pahimmissa ruuhkakohdissa.

Tuntui kuin koko kirjelmä olisi jäänyt konttorimme johdolta huomaamatta, sillä mitään muutoksia ei työvuoroihin tullut.

3. Kolmas kirjelmä käsitti lisätyövoiman saamista kantopuolelle. Piirien uudelleen järjestämistä kantotyöajan laskennan mukaisiksi. Piirilajittelun uudelleen järjestämistä esityön laskennan perusteella. Kannolle lähtöaika muutetaan myös virantekotaulukkoon suullisten lupausten mukaiseksi. Kantajat ovat oikeutettuja merkitsemään laskennan mukaiset ylityötunnit. Kantajille kunnollinen kahvinkeittovälineistö kuppeineen, sekä vielä lisähenkilön saaminen kirjeenkannon esimiestehtäviin.

Tähän kolmanteen kirjelmään olemme pyytäneet kirjallisen vastauksen vastauksen konttorimme johdolta niin, että se voidaan esittää tälle vuosikokoukselle. Olimme kait' jo tarpeeksi viisastuneet, että emme enää luottaneet suullisiin vastauksiin ja lupauksiin ja onhan asiassa parempi edetä jos tarve niin vaatii, kun on kirjallista taetta.

Edellä luetelluissa kirjelmissä oli myös maininta automiesten työtunneista niin, että todelliset tehdyt työtunnit näkyisivät myös virantekotaulukoissa niissä kohdin, joissa ne alituiseen ylitetään.

Konttorimme johto ilmoitti jo keväällä olevansa tietoinen asiasta ja että asia korjataan, mutta vieläkään ei asiaa ole korjattu, vaikka 3/4 vuotta on jo kulunut.

Kun näin kokonaisuutena tarkastelemme mistä työpisteistä valituksia on tullut, niin todettava on, että vähän joka puolella on jotakin ollut vinossa, sillä tuskin me nyt kaikki syyttä purnaisimme. Lieneekö syy jatkuvasti kasvavassa paineessa työntekijää kohtaan, vai eikö asianmukaisia tästä johtuvia järjestelyjä ole ehditty suorittaa niin nopeasti, kuin ne ajan vaatimusten mukaan pitäisi.

Mennäksemme sitten köykäisempiin asioihin, tarkastelkaamme viime vuoden

kurssi- ja koulutustoimintaa.

  • Helmikuun 22-27 päivinä olivat Lauri Niveri ja Matias Orava Ammattiyhdistysopistolla Ammattiosaston taloudenhoitajakursseilla.

  • Postimieskurssilla ei viime vuonna ollut ketään jäsenistöstämme, mutta alkeiskurssin suoritti 4 konttorimme satunnaista postimiestä.

  • Siellä isolla - siellä esimieskurssilla on parhaillaan oppia saamassa Niilo Puolatie.

Pilkki

Pilkkikisatkin pidettiin perinteen mukaan maaliskuun 30. päivänä. Kisapaikkana oli sama järvi, kuin edellisenäkin vuonna, eli Karhulanjärvi. Samalla otimme mittaa paikallisesta Karhulankylän kalastuskunnan joukkueesta ja hävittiin. Osastomme henkilökohtaiset tulokset olivat seuraavat:

1) Leo Savolainen 768gr.

2) Pekka Rämä 524gr.

3) Kari Karsikas 444gr.

Seuraavina V. Mauno, Pekka Karjalainen, J. Isomäki, Pertti Karjalainen, M. Ojala, Esa Savolainen, Y. Suuronen ja E.Rasimus.

Kilpailujen suurin kala painoi 99gr ja pienin 10gr.

Todettakoon lopuksi toimikunnan yrittäneen hoitaa osaston asioita taitonsa ja mahdollisuuksiensa mukaan ja saavutukset ovat olleet kuultavissa edellä luetun toimintakertomuksen muodossa.

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com