Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 30.9.2017



Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto ry:n toimintakertomus vuodelta 1971

 

Yleistä

Taustan ja mahdollisuuksien katon ammattiyhdistysliikkeen saavutuksille muodostavat monenlaiset perustekijät.

  1. Yleismaailmallinen taloudellinen kehitys.

  2. Kansantalouteen yleiskasvu suomalaisessa yhteiskunnassa ja ne periaatteet, joiden mukaan työn tulokset kansalaisten kesken jaetaan.

Viimeisinä vuosina on taloudellisissa yleisratkaisuissa seurattu kokonaisratkaisulinjaa. Niin myös vuonna 1971 ja edelleen tämän vuoden alkupuolelle jatkuvan UKK sopimuksen puitteissa. Valtaosa ay-liikkeestä hyväksyi ja allekirjoitti UKK sopimuksen nopeassa tahdissa. Sen sijaan Metalliliitto, joka aikaisemmin oli ensimmäisenä näyttänyt muille tietä, jäi odottamaan tilanteen kehittymistä. Hintapaineen, joka johtui monista syistä, heti hiukan ryöstäydyttyä, teki Metalli johtopäätöksensä ryhtyen lakkoon. Sitkeän työtaistelun jälkeen Metalliliitto sai hiukan paremman sopimuksen kuin muut.

Jo viime UKK sopimusta solmittaessa oltiin vastuunkantavissa elimissä tietoisia seurannaisvaikutuksista, jotka tulisivat laskelmien mukaan nostamaan hintoja 6-7 %. Arvio ei ole pitänyt täysin paikkaansa. Hinnat ovat kohonneet noin 10 %. Reaaliansioiden nousuksi on jäänyt keskimäärin 5 %.

Markkamääräisten yleiskorotusten lisäksi on jäsenkenttäämme tullut miltei kautta linjan kuoppakorotuksia. Tässä suhteessa liittomme saavutukset ovat hyvät. Samoin eräät muut ratkaisut, mm. uusittu ikälisäjärjestelmä, ovat vaikuttaneet reaaliansioihin.

UKK sopimusta voidaan aiheellisestikin arvostella. Totuus kuitenkin on, että palkkaerot eivät ole kasvaneet vaan supistuneet. Tämä on meille yleissuuntana edullista.

Erittäin myönteisiä liittomme saavutuksia ovat olleet postiasemanhoitajien ja maalaiskirjeenkantajien saaminen virkaehtosopimuksen piiriin. Tätä tietä p.a.hoitajien ja nykyisten postinjakajien taloudellinen, oikeudellinen ja sosiaalinen asema on oleellisesti parantunut.

Samoin yksityiskohtainen luottamusmiessopimus on suuren luokan saavutus, jonka käytännön merkitys on jo nyt ollut selvästi nähtävissä. Mainittakoon, että valtion hallinnon alalla Posti- ja lennätinlaitos on edelläkävijä.

Oman osaston toiminta

Osaston toimintaedellytysten parannuttua olemme entistä tehokkaammin pystyneet tarjoamaan jäsenistölle mahdollisuuksia ay-koulutuksen tehostamiseen, virkistys, retkeily ja urheilutoiminnan tukemiseen. Samoin olemme pyrkineet luomaan hyvät ja luottamukselliset suhteet liittomme johtoon, muihin Postiliiton osastoihin, erikoisesti naapuriosastoihin. Yksityiskohtainen selvitys toiminnasta seuraa mahdollisimman lyhyenä myöhemmin.

Jäsenistö

Kuluneen toimintavuoden aikana on jäsenmäärämme edelleen kasvanut 98-112. Työkenttää kuitenkin tässäkin asiassa riittää. Jäsenperheestämme on Sakari Hämäläinen kuollut ja pääesimies Wiljam Nuorivuori siirtynyt eläkkeelle samoin ylipostimies Erkki Tillola.

Toimikunta

Osaston puheenjohtajana on toiminut Alpo Immonen ja varapuheenjohtajana Yrjö Suuronen. Sihteerinä on ollut Erkki Mykkänen ja rahastonhoitajana Matti Laine. Muut vakinaiset jäsenet: Esa Rasimus ja Pekka Kiilavirta.

Varajäsenet: Sirkka Kulin, Seppo Niinivaara, Aimo Tylli, Matti Ojala ja Lauri Niveri.

Osaston toiminta-alueen pääluottamusmiehen tehtävistä on huolehtinut Alpo Immonen, varapääluottamusmies on ollut Raimo Rautjärvi toimien samalla lajittelu- ja vaihtoryhmien luottamusmiehenä Kouvolassa.

Muut eri työkohteiden ja työryhmien luottamusmiehet:

  • postiauton kuljettajat: Lauri Niveri,

  • lennätin auto kuljettajat: Aimo Tylli,

  • Postiautotalli: Esa Rasimus,

  • kirjeenkantajat: Erkki Mykkänen,

  • Inkerorinen: Seppo Niinivaara,

  • Kausala: Sirkka Kulin,

  • Jaala: Elli Soimakallio.

Toimikunta on kokoontunut virallisesti 7. kertaa. Toimikunnan jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti:

Alpo Immonen 7 kertaa,

Erkki Mykkänen 7 kertaa,

Yrjö Suuronen 6 kertaa,

Matti Laine 5 kertaa,

Esa Rasimus 4 kertaa,

Pekka Kiilavirta 3 kertaa.

Varajäsenet: Aimo Tylli 6 kertaa, Matti Ojala 5 kertaa, Sirkka Kulin 4 kertaa, Lauri Niveri 4 kertaa, Seppo Niinivaara 2 kertaa

Yleisiä kokouksia on ollut kaksi. Erillisryhmille kaksi kokousta (kantajat).

 

Tärkeintä tapahtumisjärjestyksessä:

  • 18.2. Alpo Immonen, Erkki Mykkänen ja Lauri Niveri edustivat osastoamme Kuusankosken osaston monivuotisen rahastonhoitajan ja pääluottamusmiehen Unto Raskin hautajaisissa.​Hautajaiskuvassa vasemmalta: Lauri Niveri, Alpo Immonen ja Erkki Mykkänen.

 

Unto Rask (1919- 12.2.1971) toimi ammattiosaston puheenjohtajana 1962 - 1965 ja taloudenhoitajana 1966 – 1970 sekä pääluottamusmiehenä. Hän toimi myös Kuusankosken kaupungin eri lautakunnissa. Unto Raskin suurimpana urheilullisena saavutuksena voidaan pitää nyrkkeilyn Suomen mestaruus 58-kiloisissa 6 - 7. huhtikuuta 1943 pidetyissä SM-kilpailuissa. TUL:n mestaruuksia hän pokkasi vuosina 1941, 1944 ja 1947. Hänen seuransa oli Kymintehtaan Kisa. Unto kuoli auto-onnettomuudessa.

+​

24.2. oli tulokaskurssin suorittaneiden nuorten postimiesten tervetuliaisilta Kymen Kartanon edustussaunassa. Tämä tempaus aiheutti kärkevääkin arvostelua, mutta varmaan meistä jokainen olisi ollut aikanaan onnellinen samanlaisesta ay-liikkeen taholta tulleesta vastaanotosta. Osaston toimikunta oli yksimielisesti asian takana.

 

Liittoneuvoston kokoukselle osastomme teki kolme aloitetta:

  • La.kuljettajien nimike- ja palkkauskysymyksestä,

  • yötyön rajoittamisesta ja

  • liiton työtaistelurahaston uudistamisesta.

Aloitteen esitti ko. kokouksessa liittoneuvoston jäsen Alpo Immonen. Aloitteet saivat myönteisen ja ainakin kiinnostuneen vastaanoton.

Kesän kynnyksellä pidettiin Itä-Suomen osastojen retkeilypäivät Imatralla. Osastoamme edustivat Yrjö Suuronen rouvineen, Alpo Immonen ja Seppo Järvinen. Ajankohdasta vai mistä lienee johtunut, mutta Imatran ulkopuolisten osastojen osallistuminen oli laimeata. Mainittakoon, että seuraavat retkeilypäivät järjestetään ensi syksynä Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan, Kuusankosken ja Myllykosken osastojen yhteisesti järjestäminä. Pyrimme uudenlaiseen ohjelmakokonaisuuteen mielenkiinnon uudelleen virittämiseksi.

  • 29.7. kävi liiton edustajista (Aimo Aarnio, Tauno Karvonen, Elis Aikio, Jorma Pirinen) muodostettu toimikunta tutkimassa Tjorven jakeluautojen käyttöön liittyvistä kysymyksiä.

  • 15.8. suuntautui osastomme järjestämä kesäretki Tampereelle. Tämä idea sai yllättävän innostuneen vastaanoton. Lähes 70 osallistujaa tutustui Tampereen uuteen postitaloon, Pyynikin kesäteatteriin, akvaario-planetariumiin, Näsinneulaan ym. nähtävyyksiin. Tämän kaltaisella toiminnalla on tarkoitus luoda hyvää yhteishenkeä.

  • 14.9. oli pääesimiehemme Wiljami Nuorivuoren läksiäisjuhla aseman yläkerrassa. Osastomme lahja Wiljamille oli erikoislaatuinen. Viehättävä näyttelijätär Mirjami Manninen esiintyi juhlinnan kohteelle ja meille muillekin. Illasta muodostui lämminhenkinen - unohtumaton.

  • 27.9. automiesten valtakunnallinen pääluottamusmies Tauno Karvonen vieraili Kouvolassa. Luotettava ja tietorikas mies, joka jo nyt on hoitanut monta asiaa kuntoon mm. asentaja Pekka Rämän palkkauksen.

  • 2.12. Liittomme sihteeri Yrjö Löytönen kävi esittämässä tilannekatsauksen. Omalla värikkään asiallisella tavallaan. Tilaisuuden jälkeen oli saunailta Kymen Kartanon edustussaunassa, johon erikoisesti osastomme vanhemmat jäsenet olivat tervetulleita. Osastomme puolesta ojennettiin Yrjö Löytöselle kirjalahja.

Ohessa tapahtunutta

Itseään kehittämässä, toivottavasti kaikkien hyödyksi, ovat erilaisilla kursseilla olleet:

  • Sirkka Kulin luottamusmiesten peruskurssilla,

  • Erkki Mykkänen puheenjohtaja- ja sihteerikurssilla ja

  • Alpo Immonen ensimmäisellä luottamusmiehille järjestetyllä kurssilla, jolla opiskelu tapahtui täysin palkkaeduin.

  • Työväen Sivistysliiton työntutkimuskurssin on itseopiskeluna suorittanut Yrjö Suuronen.

Kevättalvella Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusliitto tarjosi yhteistoimintaa Postiliitolle ja sen osastoille valtakunnallisen keräyksen suorittamiseksi ao. liiton arvokkaan sosiaalisen työn tukemiseen. Osastomme piti yleisen kokouksen keräyksen organisoimiseksi. Laimean osallistumisen vuoksi käytännön toteutus jäi kapealle pohjalle. Ilahduttavan hyvään keräystulokseen pääsi Toini Lunkka.

Vuoden aikana on osasto tehnyt aloitteita ja käynyt neuvotteluja kasvaneesta työpaineesta johtuvan lisähenkilökuntatarpeen tyydyttämiseksi. Tulosta ei kuitenkaan lopullisesti ratkaise osasto eikä konttorinjohdon tekemät esitykset ja suopea suhtautuminen.

Työvuoroneuvotteluissa olemme käsityksemme mukaan päässeet hyviin tuloksiin. Suunnitelmat on pala palalta laadittu useiden miesten oivallusten pohjalta.

Toimintavuoden lopussa tapahtui muutama ikävä eroamistapaus osastostamme. Toivottavasti veljet palaavat takaisin ajateltuaan asiaa tarkemmin.



KOUVOLAN JA YMPÄRISTÖN AMMATILLISEN PAIKALLISJÄRJESTÖ ry:n

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1971

 

Tarkastellessamme kertomusvuotta 1971 voimme todeta, että maailman politiikassa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa. Sillä Vietnamin sota jatkuu vaikka rauhanneuvotteluja on käyty jo usean vuoden ajan, eikä tälle sodalle näytä tulevan loppua sillä Yhdysvallat on viimekuukausien aikana lisännyt tuntuvasti Pohjois-Vietnamin pommituksia.

Myöskään Lähi-idän kriisi ei ole saanut ratkaisua YK:n Turvallisuusneuvoston päätöksistä huolimatta.

Tilanne Irlannissa kärjistyy kärjistymistään lähennellen jo sisällissotaa.

Tarkastellessamme oman maamme toimintaa. Voimme todeta maamme toimineen aktiivisesti niin YK:ssa kuin myös omassa maanosassamme Euroopassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen tekemä Euroopan Turvallisuuskokousaloite, joka tällä hetkellä näyttää olevan myötätuulessa.

Maamme sisäpolitiikassa nousi kertomusvuoden aikana tärkeimmäksi poliittinen kriisi, joka johtui MTK:n kohtuuttomista vaatimuksista johtaen Hallituksen kaatumiseen ja Eduskunnan hajottamiseen mikä aiheutti ennenaikaiset Eduskuntavaalit toinen ja kolmas päivä. Näissä vaaleissa vasemmisto vahvisti asemiaan, porvarillinen enemmistö säilyi kuitenkin Eduskunnassa.

Kertomusvuoden aikana on maassamme ollut voimassa niin sanottu UKK-sopimus, mistä voimme todeta, että kun sopimus tehtiin oltiin sen takana lähes yksimielisesti niin työntekijöiden, työnantajien kuin myös valtiovalta, kauppa ja niin edelleen. Nyt kun sopimuskausi on lopussaan voidaan todeta, että yhdenkään työntekijäjärjestön taholla ei olla sopimukseen tyytyväisiä johtuen sopimuksen toteuttamisesta ja nimenomaan tässä valtion osuutta, joka omalla toiminnallaan on heikentänyt reaaliansioiden nousua.

Tarkastellessamme paikallisjärjestömme toimialuetta on työllisyystilanne huonontunut, mikä on huolestuttavaa ja onkin paikallisjärjestön edustaja käynyt tämän asian korjaamiseksi jopa ministeriöissä saakka esittämässä paikallisjärjestön näkökantoja tilanteen korjaamiseksi.

Kertomusvuodelta 1971 voidaan mainita mm., että paikallisjärjestöön on perustettu naisjaosto, jonka toimintaan voidaan olla enemmän kuin tyytyväisiä.

Paikallisjärjestömme järjestämä työturvallisuusnäyttely Kouvola-päivien yhteydessä on myös maininnan arvoinen.

Lisäksi mainittakoon kaikkien työväenpuolueiden yhteinen paneelikeskustelu ennen eduskuntavaaleja, jossa paikallisjärjestömme oli järjestäjänä.

Koulutus-, valistus- ja urheilutoiminta on ollut kertomusvuonna hiljaista. Koulutustoiminnan aloittaminen on kuitenkin ollut esillä ja tulee se alkamaan aivan lähiaikoina.

Kokonaisuutena voidaan suhtautua myönteisesti paikallisjärjestön toimintaan. Työvaliokunta haluaa kiittää kaikkia paikallisjärjestön edustajia ja perusosastojen jäseniä miellyttävästä yhteistyöstä menneen vuoden aikana.

Paikallisjärjestöön kuuluvat ammattiosastot ja niiden jäsenmäärät:

Kouvolan kaupungin viranhaltijat ry. 124

Kouvolan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry. 98

Kouvolan Kunnantyöntekijäin ammattiosasto ry. 220

Kouvolan Lihatyöntekijäin ammattiosasto ry. 185

Kouvolan Liiketyöntekijät ry. 170

Kouvolan Maalarit ry. 70

Hotelli ja Ravintola henkilökunnan liiton Kouvolan osasto n:o 20 ry. 457

Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton Kouvolan osasto 33 ry. 110

Suomen Muurarien Liiton Kouvolan osasto 24 ry. 60

Suomen Rakennustyöläisten Liiton Kouvolan osasto 60 ry. 556

Rautatieläisten Liiton osasto 32 ry. 209

Rautatieläisten Liiton osastopiiri n:o 45 ry. 42

Rautatieläisten Liiton osasto 72 ry. 300

Kouvolan seudun auto- ja metallityöväen ammattiosasto 116 ry. 252

Kouvolan Sähköalantyöntekijät ry. 93

Kouvolan Tekstiili ja Muovityöntekijät ry. 14 120

Kouvolan Vahtimestariosasto ry. 77 36

Kouvolan Villa ja sukkatyöntekijäin ammattiosasto ry. 76

Tekstiili vaatetusväen Liiton Kouvolan osasto 131 ry. 168

Kouvolan Puhelinasentajat ry. 180

Kouvolan Tietyöntekijät ry. osasto 85 73

Yhteensä 3599 jäsentä

 

Työvaliokuntaan jäsenet ja kokoukset vuodelta 1971

Kertomusvuoden aikana on työvaliokunta pitänyt 10 kokousta, joissa on pöytäkirjaan merkittiin 108 pykälää.

Jäsenet ovat käyneet kokouksissa seuraavasti:

Vakinaiset:

Eino Henttu 10 Valtter Vana 2

Valio Koskinen 9 Jaakko Pesu 9

Elsa Mauno 9 Reino Hokkanen 8

Raimo Huusari 4 Yrjö Backman 4

Valdemar Julku 2 Elvi Turunen 2

Erkki Karstinen 7 Oiva Bycklin 2

Kauko Larnimaa 8 Pekka Lehtinen 8

Erkki Sorsa 3 Pentti Multanen 6

Esko Varis 7 Rauni Norcdet 7

Vilho Puhakainen Aili Kolehmainen

Anja Joronen 10 Aino Pyy 2

Unto Salmenvirta 6

Varajäsenet:

Aarre Kaskinen Eino Heiskanen 1

Tarmo Karjalainen 2 Tauno Suomalainen 1

Vilho Immonen 1 Risto Henttu

Matti Turpeinen Erkki Alvasto 2

Anna-Liisa Pekkonen 1 Ahti Mäkinen

Mirjam Puonti Lauri Virolainen 1

Paikallisjärjestön puheenjohtajana on toiminut Eino Henttu, varapuheenjohtajana Valtter Vana, sihteerinä Jaakko Pesu, tiedostussihteerinä Valio Koskinen ja rahastonhoitajana Elsa Mauno.

Kokoukset:

Paikallisjärjestömme edustajisto on kertomusvuonna pitänyt kaksi kokousta.

Vuosikokous, joka pidettiin Kouvolassa Hotelli Siipipyörän kabinetissa maaliskuun 26 päivä 1971 alkaen klo 18.00. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Henttu ja Valtter Vana.

Sihteereinä: Erkki Karstinen ja Jaakko Pesu.

Pöytäkirjantarkastajina: Erkki Sorsa ja Sulo Pesu.

Ääntenlaskijoina: Heikki Lyytikäinen, Esko Varis ja Valio Koskinen.

Suoritetussa nimenhuudossa todettiin 42 perusjärjestön virallista edustajaa saapuneen kokoukseen.

SAK:ta edusti Kaarlo Hautakangas.

 

Valmistavavuosikokous, joka pidettiin Kouvolassa marraskuun 28 pv 1971 Hotelli Kymenkartanossa alkaen klo 12.00.

Kokouksen puheenjohtajana: toimi Eino Henttu.

Sihteerinä: Jaakko Pesu.

Pöytäkirjantarkastajina: Erkki Karstinen ja Eino Olli

Ääntenlaskijoina: pöytäkirjantarkastajien lisäksi Anja Joronen.

Suoritetussa nimenhuudossa todettiin 37 eri perusjärjestöjen virallista edustajaa.

Valmistavavuosikokous korotti jäsenmaksun yhdestä markasta markaksi – kahdeksikymmeneksi penniksi (1,20 markkaa).

SAK:ta edusti kokouksessa Kai Ritala.

Perusosastojen yhteinen kokous.

Paikallisjärjestön perusosastojen yhteinen kokous pidettiin toukokuun 10 pv 1971 tavaratalo Centrumin henkilökunnan ruokalassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Henttu ja sihteerinä Jaakko Pesu. Kokouksessa käsiteltiin osallistumista Kouvola-päiville kokous päätti osallistua kyseisille päiville.

Paikallisjärjestön edustukset

Kymen- ja Vuoksenlaakson kesäneuvottelupäivillä edustivat järjestöämme Eino Henttu, Elsa Mauno, Anja Joronen, Valio Koskinen ja Reino Hokkanen.

Työnjuhlaan Imatralla: 24 pv heinäkuuta Oiva Bycklin, Anja Joronen ja Elsa Mauno.

Paikallisjärjestön neuvottelupäivillä Kiljavalla 18-19.9.1971 edusti järjestöämme Anja Joronen, Elsa Mauno, Rauni Norcdet ja Valio Koskinen.

Talvineuvottelupäiville Lappeenrantaan osallistuivat Anja Joronen, Elsa Mauno, Valio Koskinen ja Jaakko Pesu.

Kouvolan Työvoimatoimikuntaan on kuulunut Eino Henttu.

Kouvolan A-E toimikuntaan Valio Koskinen ja Anja Joronen.

Valistustoiminta:

Valistustoiminta on kertomusvuoden aikana ollut vähäistä johtuen koulutustoiminnan puuttumisesta. Toivoa vain voi, että tämä epäkohta pikaisesti saadaan hoidettua, koska paikallisjärjestöjen eräs tärkeimmistä tehtävistä on peruskoulutuksen antaminen jäsenilleen.

Oman osuutensa valistus ja tiedotustoiminnassa on myöskin paikallisjärjestömme kirjelmillä perusosastoille sekä yhteistyö muiden järjestöjen kanssa.

Taloudellinen asema:

Paikallisjärjestön toiminnan ylläpitämiseksi on jokainen perusosasto maksanut paikallisjärjestölle jäsenmaksua 1mk jäsentä kohden. Kun kuitenkin tiedämme jäsenmäärän jatkuvasti nousevan niin myös menot kohoavat sen mukaisesti. Osittain tästä syystä on valmistava vuosikokous nostanut jäsenmaksun vuodelle 1972 1,20mk. Kun huomioimme ne useat edustukset ja tiedotustoiminnan aiheuttamat kustannukset niin voimme vain tyydytyksellä todeta, että jotenkin on selvitty.

Lopuksi:

Tarkastellessa kertomusvuoden toimintaa voimme tyydytyksellä todeta paikallisjärjestöön perustetun naisjaoston sekä sen, että jäsenmäärä on jatkuvassa nousussa, joka luonnollisesti nostaa järjestömme arvovaltaa. Siirryttäessä yhdennelletoista toimintavuodelle voimme uskoa, että paikallisjärjestömme myönteinen kehitys jatkuu ja toiminta laajenee vielä nykyisestään.

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com