Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 23.10.2018


PÖYTÄKIRJA TEHTY OSASTO RY:N VUOSIKOKOUKSESSA 

 

Aika: tammikuun 15 pnä 1976 klo 16.00

Paikka: Hotelli Kymen Kartanossa

Paikalla oli 64 osaston jäsentä. Ennen kokousta olivat kokouksenosanottajat yhteisellä lounaalla hotellin ravintolassa.

1 §

Kokouksen avasi os. pj. Matti Ojala todeten, että osaston kokouksia ei vuoden aikana ole ollut, mutta toimikunta on kokoontunut tarpeen vaatiessa. Koska joukossa oli monta jäsentä, jotka olivat paikalla ensimmäistä kertaa, suoritettiin kokous osanottajien esittäytyminen. Todettiin yksi-mielisesti, että kokous oli yhdistyslain sekä osaston sääntöjen mukaisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen.

2 §

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Suuronen, sihteereiksi valittiin U. Jattu, J. Isomäki, P. Johansson.

3 §

Hyväksyttiin esityslista korjauksella, jossa pykälä 3:ksi tulee esityslistan hyväksyminen ja näin ollen jäljellä olevat pykälät siirtyvät numeron eteenpäin.

4 §

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin P. Rämä, P. Karjalainen.
 

5 §

Kokousvirkailijat ryhtyivät työhönsä. Puheenjohtaja Suuronen antoi ensimmäisen puheenvuoron P. Karjalaiselle, joka luki toimikunnan laatiman osaston toiminta-kertomuksen vuodesta 1975. Toimintakertomus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtajan esityksestä toivotettiin onnea vuoden aikana 50 v. täyttäneille osaston jäsenille, heitä oli 7. Osaston tilikertomuksen luki rahastonhoitaja M. Laine ja tilintarkastajien lausunnon U. Jattu.

6 §

Päätettiin yksimielisesti myöntää toimikunnalle tili- ja

vastuuvapaus.
 

7 §

Päätettiin, että toimihenkilöiden palkkiot pidetään entisinä paitsi sihteerin, joka jakaa palkkion perustettavan tiedotussihteerin toimenhaltijan kanssa. Kummankin palkkio on 100 markkaa.

8 §

Vahvistettiin yksimielisesti talousarvio vuodelle 1976.

9 §

Jäsenmaksu päätettiin pitää entisen suuruisena, joka on 1 %

palkasta.

10 § 

Puheenjohtajan valinta

Toimikunnan ehdottama puheenjohtaja ehdokas M. Ojala pyysi puheenvuoroa toivoen, että löydettäisiin nuorempi puheenjohtaja. Lönn ehdotti Y. Suurosta. Äänestys suoritettiin kättä nostamalla. Ojalaa kannatti runsas enemmistö. Matti Ojala valittin puheenjohtajaksi.

11 §

Toimikunnan valinta

Häkämies ehdotti entisen toimikunnan uudelleen valintaa. Pirttilehto ehdotti tilalleen Liimataista. Osaston toimikunnan jäseniksi vuodelle 1976 valittiin: Postimiehistä Suuronen Yrjö, Laine Matti, Karjalainen Pertti, Savolainen Leo, PA-kuljettajista Oksanen Reijo, LA-kuljettajista Mallat Matti, Käyhty Tauno. Huoltopaikalta Haimi Osmo. Inkeroisista Johansson Pentti, Kausalasta Tuominen Riitta

Varajäseniksi: Postinjakajista Lempinen Enni, Siivoojista Liimatainen Annikki, PA-kuljettajista Isomäki Jouko.

12 §

Alatoimikuntien valinta

Urheilutoimikuntaan valittiin toimikunnan esityksen mukaisesti Pertti KarjalainenLeo Savolainen, Pekka Valli ja Juhani Huohvanainen.

13 §

Tilintarkastajiksi valittiin Teuvo Muona ja Pauli Raunio. Heidän varamiehiksi Pekka Häkämies ja Uuno Jattu.

14 §

Kokoukselle esitetyt asiat:

  • Lempinen: Postinjakajien heikko asema.

  • Postinjakajat eriteltävä työn laadun mukaan.

  • Otettava huomioon liiton jäsennyys.

  • Saatava virkapuku.

  • Vapaa viikonloppu.

  • Työnantajan edustajan suhtautumista parannettava.

  • Kantopiiri mitoitus uusittava.

Piirihuoltaja Raimo Havasara esitti katsauksen

huoltotoimiston toimintaan.

Osaston entiselle puheenjohtaja Raimo Havasaralle

ojennettiin osaston viiri.

Ojala ja Suuronen pitivät luovutus puheet. Havasara kiitti.

Karjalainen - Mistä johtuu virkapukujen hitaat

toimitukset?

 Havasara - Työvoimapula, korjaus tulossa pian.

Valojää - Koska saadaan LA-kuljettajille pusero takin

vaihtoehtona?

Pirttilehto - Työtakki asia.

Ojala - Ensiapukurssit, vieläkö koulutetaan?

Havasara - Rahaa käytetty v. -75 n. 6000 mk. Suurin osa käytetty postimieskurssien yhteydessä pidetyillä ensiapukursseilla. Tälle vuodelle varattu 27000 mk käytetään ensi sijassa puhelinpiirien henkilökunnan kursseihin.

Häkämies - Huoltotoimistolta haettu määrärahaa Teleyhdistyksen kesäpaikkaa ja urheilu toimintaa varten.

Havasara - Urheilua varten ei määrärahaa voida myöntää.

Hannola - Postinjakajien virkapuku asia.

Lönn - Miksi PA-kuljettajilla ei ole ensiapu koulutusta?

Havasara - Asia paikallinen.

Lönn ja Savolainen velvoitettiin tiedustelemaan asiaa

konttorinhoitajalta.

Suurmäki - Saako postinjakaja merkkipäivän palkalliseksi

vapaaksi?

Suuronen - Ottaa selvää - ilmoittaa myöhemmin.

Pääluottamusmies ehdokkaiksi Kouvolan postipiiriin valittiin: Matti Ojala, Leo Savolainen ja Seppo Lönn.

Luottamusmiehiksi valittiin: Kouvola plk. Leo Savolainen, varalla Seppo Lönn.

  •  

  • Kausala, valitsevat itse.​

  • Inkeroinen, valitsevat itse.

  • LA-kuljettajat Matti Mallat, varalla Aimo Tylli

  • PA-kuljettajat Seppo Lönn​

  • Postinkantajat Heikki Topo.​

Huoltopaikka Esa Rasimus.​

  • KVL 20 ei valita.

Itä-Suomen osastojen neuvottelupäiviin osallistumiseen myönnettiin 400 mk. Postinjakajat pitävät neuvottelupäivät 4 pnä maaliskuuta 1976 klo 9.30. Hotelli Kymen-Kartanossa. Osasto vastaa kuluista. Valittiin ehdokkaat Oikokatu 4:n yhtiö kokouksiin. Yksimielisesti tulivat valituiksi Matti Ojala, Yrjö Suuronen ja Leo Savolainen. Ojala ja Suuronen selvittivät keväällä tehtävää osaston Leningradin matkaa.

Ojala - Esitys virkaehtosopimukseen. Virkasuhteessa olevalle pääluottamusmiehelle maksettava 2 pl. korkeampaa palkkaa, koska he menettävät palkassa melkoisesti.

15 § Kokous katsottiin päättyneeksi.

OSASTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1976

YLEISTÄ:

Ajanratas on pyörähtänyt ympyränsä. Tapaamme, vuoden vanhentuneena ja monia kokemuksia rikkaampana, jälleen täällä vuosikokouksessa, missä voimme tehdä valintoja ja päätöksiä omaksi parhaaksi. Kirjattakoon tämä voittopuolelle omaan tilikirjaan. Mukavaksi valopilkuksi. Muutoin maan tämänhetkinen ideolokinen suunta on selvästi pessimismi. Varjostaahan kaikenkattava lama toimiamme. Tätä on tullut taikasana, joka kelpaa mihin vain. Muuttaa valkean mustaksi, hyvän pahaksi, siirtää taakan toisten harteille j.n.e. Tuo sana sopisi hyvin kirosanaksi, että kun ottaa "päähän" sano lama, se auttaa. Onneksi tuo lama ei ole pystynyt työpaikkoihimme. Lyhennettyä työviikkoa, pakkolomia, irtisanomisia ei kohdistu jäsenistöömme. Pankkikäyntejä tai otoksia se on kumminkin lisännyt. Rahat häviävät kädestä entistä liukkaammin. Ovathan hinnat kohonneet sovitun 5 % sijasta 12 %. Ostovoimamme on pienentynyt. Palkkamme nousivat 8 % kun saman aikaisesti kohosi teollisuustyöväen palkat 14 %. Syksyn tarkistus palkkaneuvottelut ei tuoneet korjausta kohdallemme, sillä palkkojen keskimääräinen nousu oli riittävä. Tulee mieleen ihminen, jonka pää on paistinuunissa ja jalat pakastimessa. Keskimääräisesti hänen on hyvä olla.

TOIMINTA:

Osaston kokouksia ei ole vuoden 1976 aikana ollut muuta kuin viime vuosikokous. Tämä tuskin on hyvä asia. Informaatiota on jaettu ilmoitustaulujen välityksellä.

Postinjakajilla oli neuvottelupäivät huhtikuussa, jossa asiantuntijana oli Kari Tamminen Postiliitosta.

 

 

Toimkunta on kokoontunut 10 kertaa. Osanotto kokouksiin on ollut kiitettävä.

Toimikunnan kokoonpano vuonna 1976:

Puheenjohtaja Matti Ojala, varapuheenjohtaja Yrjö Suuronen,

sihteeri Reijo Oksanen,

rahastonhoitaja Matti Laine.

 

 

 

 

Jäsenet Leo Savolainen, Pertti Karjalainen, Pentti Johansson, Riitta Tuominen, Ossi Haimi, Matti Mallat ja Tauno Käyhty,

varalla Enni Lempinen, Ainikki Liimatainen, ja Jouko Isomäki.

Toimikunnan kokouspöytäkirjoihin kirjattiin vuoden aikana 76 pykälää. Kolme kokousta oli Kouvolan ulkopuolella yksi Suurosen kesämökillä Jaalassa, vielä kiitos Ykä ja Aino, yksi Kausalassa ja yksi Inkeroisissa. Näihin kokouksiin otti osaa myös osastomme paikalliset jäsenet.

Osaston jäsenvahvuus oli 31.12.1976 155 jäsentä.

Osastoon liittyi 16 henkilöä, siirtyi muihin osastoihin 4, poistui luotamme kuoleman kautta

Eino Repo

Eino syntyi 19.2.1900 Pietarissa. Postin palvelukseen hänet otettin 4.10.1921 ja vakinaistettiin 1935. 1.1.1936. liittyi ammattiosastoon. Pidetty esimies. Kuoli 25.1.1976

 

14.10. Väinö Paasonen.


KURSSIT, KOULUTUS:

  • Toimikunta suoritti talven aikana TSL:n Kokoustekniikan kirjeellisen kurssin.

Yhdeksän toimikunnan jäsentä sai todistuksen kurssista.


APJ:n Tiedotus ja opintosihteeri kurssiin Kouvolassa ottivat osaa Savolainen, Suuronen ja Ojala.


​​TSL:n M 1 kurssiin Luumäellä osallistuivat Ojala ja Suuronen.


Postinkantotyön työajan mitoitus kurssiin Kuopiossa osallistui Ojala, Savolainen ja Suominen.


Seppo Lönn ja Matti Mallat osallistuivat Postiliton automiesosastojen neuvottelu päiviin Kajaanissa.


Ojala, Savolainen ja Karjalainen Postiliiton Itä-Suomen osastojen neuvottelu- päiviin Kuopiossa.

RETKET:


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Reijon päivänä maaliskuussa lähti nelisenkymmentä osastomme jäsentä + muuta 3 päiväiselle Leningradin matkalle. Matkanjohtajina Savolainen, Suuronen ja Ojala oppaana Jooseppi. Kiitos näiden herrojen, retkestä tuli täysosuma, josta on puhuttu ja puhutaan vielä kauan. Toivottavasti retkeillään vastakin.


Toimikunta kiittää jäsenistöä erittäin aktiivisesta jäsenmaksujen suorituksista. Odotamme kumminkin jäsenistöltä enemmän toimintaa vaikuttavia vihjeitä, ehdotuksia, moitteita, kiitoksia, niin - kiitoksiakin.

Lopuksi tältä paikalta postikansalle: Ei niin pitkää pimeetä, ettei sen jälkeen valkenisi.

Uskoo TOIMIKUNTA


 

 

KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY. VUODEN 1976 TOIMINTAA

KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N jäsenosastot ja jäsenmäärät vuonna 1976

Hotelli ja ravintolahenkilökunnan liiton Kouvolan osasto ry. n:o 20 942

Kouvolan kaupungin viranhaltijat ry 308

Kouvolan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry. 170

Kouvolan kunnantyöntekijäin ammattiosasto ry 224

Kouvolan Lihatyöntekijät ry 176

Kouvola-Kuusankosken Liiketyöntekijät ry 325

Kouvolan Metallityöväen ammattiosasto ry. 605

Kouvolan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ry 155

Kouvolan Tekstiili- ja Muovityöntekijät ry 196

Kouvolan Tekstiilityöntekijät ry 422

Kouvolan Tietyöntekijät ry. n:o 85 94

Koria-Kouvolan Puunjalostajat ry. 93

Kouvolan Villa- ja Sukkatyöntekijäin ammattiosasto ry 132

M.K.L:n Valkealan osasto ry. Kouvola - Autio 55

Postiliiton Kouvolan osasto ry. 133

Puolustuslaitoksen Siviilityöntekijät ry. 76

Rakennustyöläisten Liiton osasto 60 ry 599

Rakennustyöläisten Liiton osasto 162 ry. 109

Rakennustyöläisten Liiton osasto 579 ry. 143

Rakennustyöläisten Liiton osasto 624 ry. 53

Rautatieläisten Liiton osasto 32 ry 220

Rautatieläisten Liiton osasto 45:n osastopiiri Kouvola 62

Rautatieläisten Liiton osasto 72 ry 468

Rautatieläisten Liiton osasto 97 ry. 55

Rautatieläisten Liiton osasto 157 ry. 128

Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton osasto 33 Kouvola ry. 160

Suomen Veturimiesliiton Kouvolan osasto ry. 611

Kouvolan Puhelinasentajat ry. 310

Kouvolan Palolaitoksen Henkilökunta ry. 20

Kouvolan Leipomo ja Elintarviketyöläisten Liiton osasto 122 ry. 330

KTV:n Valkealan Sairaalahenkilökunnan osasto 322 ry. 39

Yht. 7413

YLEISTÄ

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kovat ajat olisi vielä edelläpäin. Näin voinemme sanoa, sillä huolimatta hätätilahallituksen päätehtävästä, työllisyyden turvaamisesta koko palkansaajaväestölle, huolimatta SAK:n ponnisteluista, tavoitteista inflaation hillintä, tiukan hintasäännöstelymekanismin aikaansaaminen, ulkomaankaupan tasapainottaminen ja täysityöllisyyden turvaamisen, ei ay-liikkeen voima riittänyt takaamaan jäsenilleen turvallista tulevaisuutta.

Ponnisteluista huolimatta kymmenettuhannet ovat saaneet kokea työttömyyden, lomautukset ja yleisen turvattomuuden tunteen. Tämän päivän veropolitiikka, asumisen ja elämisen rajaton kallistuminen, ulkomaankaupan vääristymät, SAK:n vaatimus syksyn 1976 palkkojen tarkistusneuvotteluista niiden mennessä hutilaukauksiksi, kasvava työttömyys, työnantajien alikehittynyt vastuuntunto ja piittaamattomuus ay-liikettä kohtaan, työnantajain ja oikeiston halu olla vallan kahvassa ay-liikettä painostaen sekä tämänhetkinen hallitus ja sen politiikka muutamia seikkoja mainitaksemme, lienee eväät sellaiset, että se vaatii järjestäytyneen ay-väen todella yksimielistä ja vakavaa suhtautumista epäkohtien poistamiseksi.

Kouvolan APJ on pyrkinyt parhaansa mukaan vaikuttamaan SAK:n sääntöjen puitteissa kaikkiin edellä mainittuihin kohteisiin.

Kouvolan APJ:ssä toimii useita jaostoja ja niiden toiminta on ollut tarpeet täyttävää. Joten kiitosmaininnalla toteamme jaostotoimintamme toimineen asianmukaisesti.

SAK:n sääntöjen mukaan paikallisjärjestön yksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä on koulutus ja kurssitoiminta, jossa olemmekin onnistuneet varsin hyvin, joskin tehostamisen tarvettakin esiintyy. Mainitsematta ei voida olla tiedotustoimintaamme, joka on laatuaan korkealaatuista.

Menneenä toimikautena APJ järjesti Kouvolassa ay-liikkeen ja työväestön sekä poliittisten järjestöjen kanssa vappujuhlan, joka kaikista vaikeuksistaan huolimatta saavutti mittasuhteet, jotka ylittivät ennakko-odotukset.

Jäsenjärjestöjen tiedotustoiminnan ohella on ko. toimintaa ja kontakteja luotu myös SAK:n, Kymen piiritoimistoon, muihin paikallisjärjestöihin, toisiin yhdistyksiin ja yksityisiin henkilöihin.

Toiminnallisesti olemme toimineet laajemmin kuin aikaisemmin, erilaisten tilaisuuksien ja kunnallisvaalien myötä.

Kokonaisuudessaan se on saavuttanut aseman, jota parantaaksemme tarvitsemme enemmän aikaa ja ehdottomasti toimitilat, jotka ovat taloudellisia kysymyksiä, kuitenkin välttämättömyyksiä.

Kuitenkin nykyisillä voimavaroilla ja ajan niukkuudesta huolimatta menneen toimikauden toimintaan voidaan olla tyytyväisiä.


AMMATTIYHDISTYSLIIKE

SAK:n XI edustajakokous käytiin huomattavasti erilaisemmissa merkeissä kuin sitä edeltäneet lähimenneisyyden edustajakokoukset. Eheyttämisen, henkilöasioiden ja keskusjärjestön organisaation aikaisempiin kokouksiin liittyvät merkitykselliset asiat olivat nyt saaneet tilalle mittavan määrän ohjelmia ja esityksiä. Niiden käsittelyllä ja hyväksymisellä sangen rauhallisessa kokouksessa luotiin pohjaa SAK:n lähivuosien kehitykselle. On aivan luonnollista, että käyty kokous osoittautui odotuksien mukaan ohjelmakokoukseksi, sillä eheyttäminen ja sen rinnalla seurannut jäsenmäärän valtava nousu vaatii aloitettujen pitkän tähtäyksen ohjelmien jatkuvaa kehittämistä. Puheenjohtaja Oivio totesi kokouksessa ohjelmatyön välttämättömyydestä, että suurikin jäsenjoukko voi osoittaa voimansa vasta kun sen toiminnan tukena ovat selvästi määritellyt tavoitteet ja niiden perustalle rakennetut ohjelmat.

Laajana matalapaineena esiintyvä taloudellinen lama loi tietysti sävynsä kokouskeskusteluun tulevasta talouspolitiikasta ja työehtosopimustoiminnasta. Tässä suhteessa on helppo ymmärtää, että sata määräisessä edustajajoukossa löytyi varsin erilaisia mielipiteitä ja vivahteita. Tämänkaltaisen kuvan saa vielä monivivahteisempana koko yhteiskunnastamme, josta tosin SAK muodostaa jäsenjoukkoineen erittäin huomattavan osan. Toivottavasti nyt tehdyt päätökset kuitenkin pystyvät turvaamaan toiminnan tulevaisuuden siinä edelleen jatkuvassa keskustelujen ja neuvottelujen vyyhdessä, jota maamme taloudellinen tilanne jatkuvasti edellyttää.

Paikallisjärjestömme jäsenyhdistyksistä oli SAK:n XI edustajakokouksessa seuraavat:

Valio Koskinen Kouvolan kaupungin viranhaltijat ry.

Väinö Reijo HRHL:n Kouvolan osasto n:o 20 ry.

Valto Koski Rakennustyöläisten liiton osasto 579 ry.

Toini Hämäläinen Kouvolan Tekstiilityöntekijät ry.

Lasse Aalto Suomen Veturimiesliiton Kouvolan osasto

SAK:n valtuuston viisivuotiskaudeksi valittiin vakinaiseksi jäseneksi Valio Koskinen

Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä on edelleen noussut ja alkavana vuotena, joka on SAK:n 70-vuotisjuhlavuosi, on tavoitteena SAK:n jäsenmäärän nostaminen miljoonaan jäseneen.

EDUSTAJISTON KOKOUKSET

Paikallisjärjestön edustajiston kokouksia on pidetty kertomusvuonna kaksi (2).

Vuosikokous, joka pidettiin 11.04.1976 Kauppaoppilaitoksella. Puheenjohtajina toimivat Eino Henttu ja Kauko Larnimaa, ja sihteereinä toimivat Vesa Kunnasluoto ja Raimo Kemppilä.

Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että 67 eri perusjärjestön virallista edustajaa oli paikalla. SAK:n edustajana oli paikalla järjestösihteeri Maunu Alppinen.


Syyskokous, joka pidettiin 28.11.1976 Kauppaoppilaitoksella. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Henttu ja sihteereinä Vesa Kunnasluoto ja Raimo Huusari.

Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että 60 eri perusjärjestön virallista edustajaa oli paikalla. SAK:n edustajana oli paikalla järjestösihteeri Maunu Alppinen.

Kokous antoi julkilausuman.

Jäsenmaksuksi kokous vahvisti vuodelle 1977 1,90 mk/jäsen.

 
KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N EDUSTAJISTO vv. 1975-1976

Postiliiton Kouvolan osasto ry:stä

Matti Ojala vara: Reijo Oksanen

Jouko Isomäki Uuno Jattu

Risto Koskivaara Esa Rasimus

KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N HALLITUS V.1976

Paikallisjärjestön hallitus on kertomusvuonna kokoontunut kaikkiaan yhdeksän (9) kertaa ja pöytäkirjamerkintöjä tehtiin 122. Lisäksi työjaosto on kokoontunut kahdeksan (8) kertaa.

Paikallisjärjestön toimihenkilöt, hallituksen vakinaisten ja varajäsenten osallistuminen kokouksiin.

Puheenjohtaja Jaakko Pesu 9 kertaa

Varapuheenjohtaja Kauko Larnimaa 8 kertaa

Sihteeri Vesa Kunnasluoto 9 kertaa

Taloudenhoitaja Elsa Mauno 6 kertaa

Tiedotussihteeri Raimo Huusari 7 kertaa

Lehdistösihteeri Eila Väätänen 9 kertaa

Opintosihteeri Harras Makkonen 6 kertaa

Yleissihteeri Valio Koskinen 9 kertaa

Muut hallituksen jäsenet

Lauri Virolainen 8 kertaa Ahti Mäkinen 7 kertaa Alvar Laakso 5 kertaa

Kaija Saaristo 6 kertaa Mauri Joutjärvi 4 kertaa

Hallituksen varajäsenet, jotka ovat varsinaisten henkilökohtaisia ja kutsutaan paikalle varsinaisen ollessa estyneenä.

Veikko Koponen 1 Heino Palokangas 1

Lempi Nurkka 1 Vilho Kunnasluoto 1

Pertti Koskelainen 3 Jorma Koskinen 2

Matti Ojala 3 Eino Olli 1

Leena Kokkonen 3 Raimo Kähärä 2

Seija Jaakkola 2 Esko Varis 3

Naisjaoston puheenjohtaja Maila Kurko 1 kertaa

Naisjaoston varapuheenjohtaja Anna-Liisa Pekkonen 2 kertaa

Nuorisojaoston puheenjohtaja Raimo Kemppilä 3 kertaa

TIEDOTUSTILAISUUDET JA VALISTUSTOIMINTA
  • 13.01.1976 Kouvolan Tekstiilityöntekijät ry:n pyynnöstä oltiin neuvottelemassa Valkealassa Tein Tex-yhtiön työntekijäin työaika- ja palkanmaksutekijöistä, APJ:tä edusti puheenjohtaja Jaakko Pesu ja tiedotussihteeri Raimo Huusari.
  • 15.01.1976 Paikallisjärjestö järjesti tiedotustilaisuuden jäsenosastojen toimihenkilöille TUPO -ratkaisusta.
  • Eläkeläistiedotustilaisuus pidettiin 24.04.1976 Ravintola Kymen Kartanossa jäsenosastojen jäsenille, osanottajia oli 30.
  • Kouvolan APJ on tiedottanut jäsenosastojaan Kansa-yhtiön asiamiestoiminnasta, sekä Ol. Kymenmaan AE -toimikunnan kanssa ”Kenen Kassia Kannat” -kampanjan toteuttamisen ja siihen liittyviä järjestelyitä.
  • APJ:n naisjaosto järjesti 14.-15.05.1976 Kymenlaakson naisten hinta- ja sosiaalipolitiikan päivät.

  • Pilkkikilpailut pidettiin 20.03.1976 Hevosojalla, Tihvetjärvellä, osanottajia oli 109 kilpailijaa.

Kilpailun tulokset:

Joukkuetulokset: Miesten sarja: Naisten sarja

1. Rautatieläisten liiton osasto 32 Veikko Korjala Rautatieläisten os. 97 Leena Karhu

2. Rautatieläisten liiton osasto 72 Esko Holopainen Rautatieläisten os. 97 Kirsti Rönkkö

3. Rautatieläisten liiton osasto 97 Risto Loikala Rautatieläisten os. 32 Maila Laatu


  • 04.04.1976 järjestettiin Työväen Raittiuspäivät Kauppaoppilaitoksella yhdessä kaupungin raittiuslautakunnan ja Kouvolan muiden raittius-järjestöjen kanssa.

  • APJ järjesti E-liikkeen ja Punasalamien kanssa 03.10.1976 Työväen Kuntoviikon johdosta kuntotempauksen Uimahallin pururadalla, osanottajia oli 360.

  • APJ järjesti työväen yhteiset vappujuhlat kulkueineen. Kulkue lähti torilta, päätyen urheilukentälle, jossa oli pääjuhla. Juhlapuhujina olivat KTV:n liittosihteeri Jouni Riskilä ja RAL:n sihteeri Uuno Lehtonen.


  • 10.10.1976 KAP järjesti ay-väen vaalipaneelin, jossa olivat vastaajina Jaakko Pesu, Valio Koskinen, Vesa Kunnasluoto, Kaija Saaristo, Veikko Koponen ja Mervi Ulmanen, sekä SAK:sta piiriasiamies Kai Ritala.Paikallisjärjestö oli järjestänyt tämän paneelikeskustelutilaisuuden lähinnä paikallisten asioiden ja epäkohtien pohdintaa varten. Edessä olevat kunnallisvaalit asettavat myös ammattiyhdistysväen valintojen eteen ja siksi KAP oli valinnut paneelikeskustelijoiksi lähinnä vaalien vasemmistolaisia ehdokkaita. Yleisön kysymyksiin vastasivat KAP:n puheenjohtaja Jaakko Pesu, sihteeri Vesa Kunnasluoto, yleissihteeri Valio Koskinen ja naisjaoston jäsen Kaija Saaristo, jotka edustivat sosialidemokraattista ehdokasryhmää. KAP:n hallituksen jäsen Veikko Koponen ja Mervi Ulmanen ovat SKDL:n ehdokkaina.

SAK:n piirisihteeri Kai Ritala piti avauspuheenvuoron.

Hoitamaton vuokra-asuntotilanne, ympäristöystävällisen ja monipuolisen teollisuuden puuttuminen, lasten päivähoitokysymykset ja pahin työttömyystilanne Kouvolassa kymmeneen vuoteen olivat tärkeimpiä kysymyksiä, joihin paneelin keskustelijat ottivat kantaa puheenvuoroissaan.


Naisjäsenet kiinnittivät huomionsa myös naisten vähäiseen kiinnostukseen ay-toimintaa kohtaan, sillä vaikuttaa voi vain osallistumalla. Paneelin keskustelijat tähdensivät myös nuorison ay-toi-minnan vilkastuttamista koulutuksen ja työhön kasvatuksen avulla. Yleisö asetti moniakin kiperiä kysymyksiä paneelille ja näissä tulivat ilmi työterveydenhuolto, avohoidon kehittäminen ja lasten leikkipaikat, paikallisen sairaalan rakentaminen ja sen hallintoon liittyvät kysymykset vasemmistonkin edut huomioiden tulivat myös esiin. Kunnalliset peruspalvelut eivät ole Kouvolassakaan jakautuneet tasapuolisesti ja erikoisen kipeä kysymys Kouvolassa on tonttimaan puute. Ay-väki haluaa kaupunkiinsa sellaisia työpaikkoja, jotka takaisivat työn tavalliselle työmiehelle.

Ay-väkeä ei yleisön eikä paneelikeskustelijoiden mielestä huomioida Kouvolassa tarpeeksi, mutta omassakin aktiivisuudessa on ajoittain ollut tarkistamisen varaa.

Ay-toiminta sekä muunkin vasemmiston aktiivisuus on lisääntynyt Pohjois-Kymenlaaksossa, joten tuleviin vaaleihin valmistaudutaan toivorikkaina ja luottavaisina, todettiin tilanteen lopuksi.


Syksyllä hallitus järjesti yhteisen tilaisuuden, jossa olivat mukana Kuusankosken APJ:n edustajat. Tilaisuudessa suunniteltiin paikallisjärjestömme toimintaa, sekä mahdollista yhteistä kurssitoimintaa.


Syksyllä laadittiin Työvoimaministeriölle työllisyyttä koskevat tilastot Kouvolan ja koko Kymenlaakson osalta. Valtuuskuntaa, joka kävi luovuttamassa ko. asiakirjat oli Kouvolan APJ:n edustajana Esa Etolin.


Syyskokouksen päätöksellä paikallisjärjestö liittyi Suomi-Neuvostoliitto -seuraan.


Hallitus- ja tiedotustoimikunta on informoinut jäsenosastoja, että Kymenmaalla on käytettävissä ilmoitustaulu, jossa järjestöt voivat ilmoittaa asioistaan.


23.01.1976 hallitus järjesti osastojen puheenjohtajille, sihteereille ja luottamusmiehille tiedotustilaisuuden työllisyystilanteesta.


Kurssitoiminta

Paikallisjärjestö on kertomusvuonna järjestänyt seuraavat kurssit, joiden yhteinen osanottajamäärä oli 88 jäsenosastojen jäseniä.

      1. Tiedotustoiminnan kurssi

      1. Kokoustekniikan kurssi

      1. Työlainsäädännön kurssi

      1. Työeläkekurssi

      1. Järjestötehtävien kurssi

    1. Mielenterveys työpaikoilla kurssi

 

Edustukset:

  • Kymen läänin ammatillisten paikallisjärjestöjen talvineuvottelupäivillä Lappeenrannassa 07.-08.02.1076 oli edustajina Jaakko Pesu, Valio Koskinen, Raimo Huusari, Eila Väätänen ja Lempi Nurkka.


 

  • AE-ohjaajakursseilla 27.-30.06.1976 oli Valio Koskinen.
  • APJ:n neuvottelupäivillä Kiljavalla 23.-24.10.1976 olivat edustajinamme Valio Koskinen, Raimo Huusari, Jaakko Pesu ja Eila Väätänen.
  • TSL:n 10-vuotis- ja RL:n osasto 97/40-vuotisjuhlissa olivat edustajina hallituksen jäseniä, puheenjohtajan johdolla.
  • 12.-13.02.1977 Talvineuvottelupäivillä Parikkalassa olivat edustajina Eila Väätänen, Harras Makkonen, Elsa Mauno ja Kaija Saaristo.
  • APJ:n kesäneuvottelupäivillä 21.-22.08.1976 Säyhteellä olivat edustajinamme Jaakko Pesu, Raimo Huusari, Valio Koskinen, Elsa Mauno, Eila Väätänen, Lauri Virolainen ja Kaija Saaristo.
  • Yleisradion tiedotuskurssilla Kymen Motellilla olivat Valio Koskinen, Raimo Huusari ja Eila Väätänen.
  • Työväen Säästöpankin Kouvolan konttoritoimikunnassa KAP:n edustajina ovat Jaakko Pesu, Elsa Mauno ja Valio Koskinen puheenjohtajana.
  • Piirin neuvottelukuntaan kuuluvat Jaakko Pesu ja Kauko Larnimaa.
  • Työvoimatoimikunnassa on edustajanamme Eino Henttu ja varalla Lauri Virolainen.
  • Oikokatu Oy 4 kokousedustaja oli Jaakko Pesu.
  • Kymenmaan AE -toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana Valio Koskinen ja jäsenenä Venla Seppälä.

 

HALLITUKSEN ALAISET JAOSTOT 1976

Hallituksen työjaosto:

Puheenjohtaja Jaakko Pesu Varapuheenjohtaja Kauko Larnimaa

Sihteeri Vesa Kunnasluoto Tiedotussihteeri Raimo Huusari

Taloudenhoitaja Elsa Mauno Yleissihteeri Valio Koskinen

Hallituksen jäsen Lauri Virolainen

Tiedotusjaosto:

Puheenjohtaja Jaakko Pesu Tiedotussihteeri Raimo Huusari

Sihteeri Vesa Kunnasluoto Lehdistösihteeri Eila Väätänen

Yleissihteeri Valio Koskinen

Jaosto kokoontunut 10 kertaa.

Naisjaosto:

Puheenjohtaja Maila Kurko, sihteeri Eila Väätänen ja rahastonhoitaja Kaija Saaristo.

Nuorisojaosto:

Puheenjohtaja Raimo Kemppilä, sihteeri Jukka Rajamäki ja rahastonhoitaja Päivikki Tirronen.

Opintojaosto:

Puheenjohtaja Harras Makkonen ja jäsenet: Esa Etolin, Jorma Koskinen, Eila Väätänen, Raimo Kemppilä, Maila Kurko, Pauli Henttonen ja Aino Hyvönen.

Vapaa-aikajaosto:

Vesa Kunnasluoto, Pentti Sorsa, Kalevi Jetsonen, Valio Koskinen, Kaija Saaristo ja Eila Väätänen.

VTY:n ay-jaosto:

Puheenjohtaja Mauri Onttonen, sihteeri Matti Ojala, Sakari Oittinen, Harry Holm, Touko Laitinen, Kauko Lehtonen ja paikallisjärjestön hallituksen edustajat Jaakko Pesu ja Mauri Joutjärvi.

 

Hintatarkkailujaoston jäsenet:

Puheenjohtaja Kaija Saaristo Sihteeri Eila Väätänen

Muut jäsenet:

Jaakko Pesu Kauko Larnimaa Vesa Kunnasluoto Elsa Mauno

Raimo Huusari Esko Varis Lempi Nurkka Valio Koskinen

Lauri Virolainen Ahti Mäkinen Alvar Laakso Harras Makkonen

Matti Ojala

KIRJEENVAIHTO

Kirjeenvaihdon on suorittanut järjestön sihteeri. Lehti-ilmoitukset ja yleensä lehtiin laitetut asiat on hoitanut lehdistösihteeri. Toiminnan vireytymistä kuvaa hyvin se, että kirjeenvaihto on vilkastunut huomattavasti. Numeroituja kiertokirjeitä perusosastoille on lähetetty 12 kpl, jotka on lähettänyt tiedotussihteerimme. Materiaalien hankinnan, suurelta osin monistustyön, kaavakkeiden ym. suunnittelutyön on tehnyt yleissihteeri. Valistustoiminnan yhdeksi muodoksi voidaan lukea myös tämä kirjeenvaihto ja ilmoitustoiminta, joka ei taloudellisestikaan ole aivan merkityksetöntä.


TALOUDELLINEN ASEMA

Toiminnan ylläpitämiseksi on jokainen perusosasto maksanut jäsenmaksua paikallisjärjestölle 1,50 mk/jäsen. Kun huomioimme jäsenistön vaateet, tiedotus- ja koulutustoiminnan, lukuisat edustukset, materiaalien hankinnan, postitus ym. kulut, niin tiukkaa linjaa noudattaen olemme pystyneet toimimaan välttävästi. Välttämättömien kulujen takia toimintaamme vireyttääksemme entisestäänkin oli syksyllä v. 1976 edustajiston syyskokous sitä mieltä, että jäsenmaksun korotus oli perusteltu ja tarpeellinen. Sen ansiosta pystymme takaamaan jäsenistöllemme SAK:n ja jäsenistön antamien tehtävien toteuttamisen.


LOPUKSI

Kokonaisuudessaan kertomusvuoden toiminnasta voinemme todeta, että tämän päivän olosuhteet huomioiden, on aiheellista olla vähintäänkin tyytyväinen. Järjestömme jäsenmäärä on lisääntynyt ja uudet osastot ovat: Kouvolan Palolaitoksen Henkilökunta ry, Kouvolan Leipomo- ja Elintarviketyöläisten Liiton osasto 122 ry, KTV:n Valkealan Sairaalahenkilökunnan ao. 322 ry. Tämäkin lienee osoitus työväestön järjestäytymisen tarpeellisuudesta ja yhteenkuuluvaisuudesta. Ajan niukkuus, lama, nämä asettavat yhä enemmän vastuuta kuin myös vaateita paikallisjärjestön hallitukselle. Paikallisjärjestömme on eri ammattialoista johtuen, jota jäsenkenttämme edustaa, erikoisasemassa niihin vaatimuksiin nähden, joita SAK sääntöjensä puitteissa kuin jäsenemme esittävät.

Se merkitsee enenevässä määrin lisää työtä ja vastuuta hallitukselle. Hallituksen tarkoitus on tukea ja auttaa jokaista jäsenosastoa, joka apua tarvitsee ja pyytää. On huomioitavaa kuitenkin se, että kaikki tapahtuu SAK:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hallituksen käsityksen mukaan toimintamme on jäsenistön hyväksymää ja että paikallisjärjestö nauttii perusosastojen luottamusta. Samoin myös ulkopuoliset järjestöt, yhteisöt kunnioittavat paikallisjärjestöä voimakkaana ja linjansa pitävänä yhdistyksenä.

Järjestömme siirtyessä nyt uudelle toimikaudelle uskomme, että myönteinen ja työntäyteinen kehityksemme jatkuu ja yhteisymmärryksemme lujittuu.

Lopuksi hallitus toivoo enemmän aktiivisuutta etenkin järjestämiämme kursseja ja yleensä koulutustoimintaamme kohtaan.

Toimintaamme on voitava kritisoida ja niin on tehtykin, toivotaan sen jatkuvan rakentavassa hengessä ja yhteistä parasta ajatellen.

Hallitus kiittää kaikkia jäseniään menneestä toimintavuodesta ja toivoo osastoille onnea ja menestystä.

KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ ry:n HALLITUS


KAP - NAISJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1976

Tarkastellessamme naisjaoston toimintaa voimme todeta, että se on ollut aika vilkasta vaikka vaikeuksiakin on ollut. Puheenjohtaja Maila Kurko esitti eronpyynnön kesken toimikautta. Syynä työpaikan vaihdos. Sen jälkeen puheenjohtajan tehtäviä on hoitanut varapuheenjohtaja Anna-Liisa Pekkonen. Kokouksia on pidetty 12 ja kokouksiin on osallistunut keskimäärin n. 8 jäsentä.

Toimikunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin:

Puheenjohtaja Maila Kurko 7 kertaa

Varapuheenjohtaja Anna-Liisa Pekkonen 7 kertaa

Sihteeri Eila Väätänen 11 kertaa

Taloudenhoitaja Kaija Saaristo 10 kertaa

Opintosihteeri Lempi Nurkka 5 kertaa

Venla Seppälä 5 kertaa Laila Rantala 6 kertaa

Aino Hyvönen 8 kertaa Seija Tiukkanen 6 kertaa

Vappu Hasu 4 kertaa Helli Pulli 5 kertaa

Elsa Mauno 9 kertaa Paula Hirvi 4 kertaa

Kerttu Rita 7 kertaa Tuula Laitinen 1 kertaa

Sinikka Nykänen 1 kertaa

EDUSTUKSET
  • APJ naisjaostojen puheenjohtajat kokoontuivat helmikuussa Lepolammille. Edustajana oli Anna-Liisa Pekkonen.
  • SAK:n Kymen Läänin APJ talvineuvottelupäivät olivat 07.-08.02.76 Lappeenrannassa. Edustajina Lempi Nurkka ja Eila Väätänen.
  • Kesäneuvottelupäiviä vietettiin Säyhteen lomakeskuksessa edustajina olivat Elsa Mauno, Kaija Saaristo ja Eila Väätänen.
  • TSL Kouvolan Seudun Opintojärjestön 10-vuotisjuhlia vietettiin 23.11.76 Kymen Kartanon kabinetissa. Virallisina edustajina olivat Kaija Saaristo ja Anna-Liisa Pekkonen.
  • Toimintavuoden keskeiseksi tapahtumaksi muodostuivat Kymen- ja Vuoksenlaakson ay-naisten Hinta- ja Sosiaalipolitiikan päivät, jota vietettiin Kouvolassa Kymen Kartanossa toukokuun 15.-16. päivä. Päivien ohjelmasta ja järjestelyistä vastasivat SAK naisvaliokunta ja KAP naisjaosto. Päiville oli saapunut n. 200 vierasta ympäri Kymenlaaksoa.
  • Elokuun 28.-29. päivä vietettiin Pohjolan ja Koillismaan ay-väen opintopäiviä Kuusamossa. Matkan teimme linja-autolla Haminan ja Karhulan naisjaoston naisten kanssa. Jaostostamme osallistui 10 henkilöä. Matka oli pitkä ja raskas, mutta hyvin antoisa.
  • Lappeenrannan naisjaoston naiset kävivät kesäkuussa vierailulla Kouvolassa, jossa näytimme heille nähtävyyksiä ja sen jälkeen menimme heidän kanssaan K:kosken paperiosaston vieraaksi.
  • TSL Opintojärjestön tiedotuskursseille Ranta-Toivalaan 18.-19.09.76 osallistui Maila Kurko ja Eila Väätänen.
  • Tänäkin vuonna olemme järjestäneet 3 tanssiaiset kartuttaaksemme rahavarojamme opinto- ja virkistystoimintaan.
  • Jaostossamme on toiminut opintokerho, jossa olemme opiskelleet Sosiaalipolitiikkaa ja Mielenterveys työpaikalla.
  • APJ:n järjestämiin pilkkikilpailuihin olemme ottaneet osaa järjestämällä tarjoilupuolen.
  • Vuodentoiminnan päätökseksi olemme kokoontuneet viettämään pikkujoulua Kymen Hoviin, johon oli myös kutsuttu hallituksen jäsenet.

Lopuksi haluamme kiittää kaikkia jaoston jäseniä aktiivisesta toiminnasta jaostomme hyväksi ja Paikallisjärjestön työvaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä, jota olemme saaneet osaksemme. Toivommekin, että se jatkuisi edelleenkin yhtä myönteisissä merkeissä.

Jaoston sihteeri Eila Väätänen


 

NUORISOJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS 1976

Nuorisojaoston viime vuoden toiminta kohdistui ay-liikkeen tunnetuksi tekemiseen ja ay-tiedon opastamiseen nuorison keskuudessa. Tärkeimpänä kohteena pidettiin ammattikoululaisia, Kouvolassa ja Kuusankoskella pidettiin luennot koulunsa päättäville oppilaille. Kuusankosken luennot pidettiin yhdessä Kuusankosken APJ:n nuorisojaoston kanssa.

Valtakunnallisille työläisnuorisopäiville otettiin osaa perusjärjestöjen kautta. Jaosto toimi matkan järjestäjänä yhdessä Kymen läänin APJ:n nuorisojaoston kanssa.

Nuorisojaosto on ollut edustettuna läänin APJ:n nuorisojaoston työvaliokunnassa. Lisäksi jaoston edustaja on ollut SAK:n järjestämillä nuorten neuvottelupäivillä ja Kymen läänin neuvottelupäivillä.

Nuorisojaosto järjesti työväenlaulu-illan huhtikuussa.


 

Jaoston työvaliokunta 1976

Raimo Kemppilä puheenjohtaja Jukka Rajamäki sihteeri

Lassi Ojanen tiedotussihteeri Raine Huovila varapuheenjohtaja

Seppo Seppälä jäsen Tuula Laitinen jäsen

Terttu Surakka jäsen  Matti Kaarlenpoika jäsen

Esko Matilainen jäsen Hannes Forssell jäsen

Olli Koponen varajäsen Aimo Haapanen varajäsen

Matti Lautala varajäsen Yrjö Äärelä varajäsen

Raimo Kemppilä                Jukka Rajamäki

puheenjohtaja                   sihteeri


 

SAK:n Järjestöpoliittisesta ohjelmasta

SAK:n järjestötyö paikallisesti

 

Hyväksytty SAK:n XI edustajakokouksessa 17.-20.06.1976

 

  1. SAK:n järjestötyö paikallisesti

SAK:n järjestöorganisaation perusyksikköinä toimivat ammatilliset paikallisjärjestöt itsenäisinä rekisteröityinä yhdistyksinä sääntöjen mukaisten tehtävien hoitamiseksi SAK:n jäsenliittojen ammattiosastojen yhdyssiteenä. Ammatillisilla paikallisjärjestöillä on tärkeä tehtävä ay-liikkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. SAK pitää tärkeänä, että sen jäsenliittojen ammattiosastot liittyvät ammatillisiin paikallisjärjestöihin. Paikallisjärjestötoiminnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon:

  • niiden keskeinen asema jäsenliittojen ammattiosastojen yhteistoiminnan välittäjänä ja kehittäjänä,

  • niiden asema SAK:n tavoitteiden ja tehtävien pohjalta suoritettavan valistus-, tiedotus- ja koulutustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa,

  • niiden tärkeä osuus ammatillisen järjestäytymisen edistämisessä ja SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteiden, pyrkimysten ja päätösten tunnetuksi tekemisessä,

  • niiden tehtävä seurata, vaikuttaa ja pitää yhteyttä kunnallisiin päätäntäelimiin ja viranomaisiin; erityisesti työllisyys-, alue-, asunto-, koulutus-, sosiaali- ja kulttuuripoliittisissa kysymyksissä,

  • niiden tehtävä ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita ja toimintaa tukevien, samalla toimialalla toimivien järjestöjen kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittäjänä,

  • niiden tehtävä keskusjärjestön paikallisjärjestöille asettamien tehtävien hoitajana,

  • niiden tehtävä SAK:n harjoittaman solidaarisuus- ja rauhantyön edistäjänä,

  • niiden tehtävä jäsenistön yhteistoiminnan ja viihtyvyyden parantajana.

Paikallisjärjestötyön tärkeänä osana on pidettävä jaostotoimintaa. Paikallisjärjestöissä tulisi olla mm. työllisyys-, talous-, työsuojelu-, koulutus-, tiedotus- ja valistus-, nais-, nuoriso- ja työväenlehtijaostot ja kieliolosuhteista riippuen kielellistä vähemmistöä edustava jaosto. VTY:n keskusjärjestömuotoisen rakenteen erityistarpeista johtuvien tehtävien hoitamiseksi paikallisjärjestöihin voidaan perustaa myös VTY -jaostoja, jotka näiden tehtävien osalta ovat myös Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY ry:n valvonnan ja ohjauksen alaisia. Tehokas paikallisjärjestötyö edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja hyviä yhteistyösuhteita paikallisjärjestön toimialueella oleviin jäsenliittojen ammattiosastoihin.

Valittaessa edustajia paikallisjärjestön eri elimiin tulee kiinnittää huomiota ammattiosastojen kokoon ja luonteeseen sekä eri työntekijäryhmien tasapuolisiin toimintamahdollisuuksiin. Paikallisjärjestötyöllä on tuettava erityisesti niiden jäsenliittojen ammattiosastojen toimintaa, joiden omat toimintaedellytykset ovat vähäisemmät. Valittaessa edustajia paikallisjärjestötoiminnan eri tehtäviin on suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ja eri mielipidesuuntien kannatuksen mukainen edustus kestävä ja oikea sekä luottamuksellista järjestötoimintaa tukeva valintaperuste.

 

    1. Ammatillisten paikallisjärjestöjen yhteistyön kehittäminen

Ammatillisten paikallisjärjestöjen suunnitelmallista yhteistyötä on kehitettävä. Järjestötoiminnan suunnittelu, järjestökoulutuksen toteuttaminen ja yhtenäinen esiintyminen läänitasoisissa ay-liikkeen jäsenkunnan etuja koskevissa kysymyksissä edellyttää säännöllisten yhteistyömuotojen parantamista. Vaikuttamista ja yhteydenpitoa läänin teollisuus-, suunnittelu-, sosi- aali-, koulutus- ja terveystoimikuntiin on pidettävä tärkeänä. Niinikään yhteydenpitoa maakunta- ja seutukaavaliittoihin on ay-liikkeen tehostettava.

  • SAK pitää järjestötoimintansa kannalta tarpeellisena laajentaa ja kehittää piiritoimintaverkostoaan.

  • SAK:n tulee selvittää keskusjärjestön alaisten ammatillisten paikallisjärjestöjen muodostaman läänintasoisen organisaation tarpeellisuus, sen mahdollinen rakenne ja tehtävät.

SAK korostaa alue- ja läänintasolla tehtävässä järjestötyössä jäsenliittojen kanssa tapahtuvan yhteistyön parantamisen tärkeyttä ja päällekkäisten tehtävien välttämistä.

 

    1. Parempia ay-liikkeen työpaikkatasoisia toimintaedellytyksiä

SAK pitää tavoitteenaan yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa työpaikkatason toimintaedellytysten parantamista. Ammattiosastojen ja luottamusmiesjärjestelmän kehittäminen tulee toteuttaa SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteistyöllä ja yhdenmukaisesti. Koko SAK:n järjestökentässä tulee päästä yhdenmukaisiin luottamusmies- ja ammattiyhdistysorganisaatioiden valintoja koskevien yleisohjeiden aikaansaamiseen.

SAK pitää tavoitteenaan vaikutta niiden työpaikalla ja sen ulkopuolella esteiden poistamiseen, jotka rajoittavat jäsenkunnan osallistumismahdollisuuksia sääntöjen ja järjestöpäätösten mukaiseen ammattiyhdistystoimintaan.

SAK katsoo, että työnantajien velvollisuutena on huolehtia siitä, että työehtosopimukset ilmestyvät ruotsinkielisinä samanaikaisesti suomenkielisten kanssa.

 

    1. Järjestöaktiivisuudella suuri merkitys

Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä on voimakkaasti kasvanut. Ammattiyhdistystoiminta ei ole monista seikoista johtuen kohonnut jäsenmäärän kasvun edellyttämässä suhteessa. Tästä johtuen sellaisten järjestöllisten toimintamuotojen kehittäminen ja järjestökoulutuksen toteuttaminen, jotka lisäävät jäsenistön ammattiyhdistystietoutta ja aktiivisuutta asetettujen tavoitteiden edistämiseksi, on järjestödemokratian turvaamisen ja kehittämisen kannalta välttämätöntä.

Jäsenistön vaikutusmahdollisuudet heitä itseään koskevissa ratkaisuissa erityisesti sopimustoiminnan ja laajakantoisten lainsäädännöllisten uudistusten yhteydessä tulee turvata. Jäsenistön tietoinen ja aktiivinen osallistuminen sekä demokraattinen järjestökäytäntö on kestävä ja jäsenkuntaa yhdistävä periaate, jota ammattiyhdistysliikkeen eri järjestötasoilla tulee pitää järjestöpoliittisena ohjeena.

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ ry:n PAIKALLISJÄRJESTÖN SÄÄNNÖT

 

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimeä Paikallisjärjestö ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry:stä nimitystä Keskusjärjestö.

Paikallisjärjestön kotipaikkana on Kouvolan kaupunki.

 

Tarkoitus ja tehtävät

Paikallisjärjestön tarkoituksena on toimia kotipaikkakunnallaan Keskusjärjestön jäsenliittojen ammattiosastojen yhdyssiteenä sekä

  • suorittaa Keskusjärjestön tehtävien ja tavoitteiden pohjalta ammatillista valistus-, tiedotus- ja koulutustyötä,

  • toimia 1 momentissa mainittujen jäsenliittojen paikallisen yhteistyön välittäjänä ja pitää huolta siitä, että näiden ammattiyhdistystoimintaa harjoitetaan sopusoinnussa Keskusjärjestön sääntöjen kanssa ja nojautuen tehtyihin päätöksiin,

  • ilmoittaa Keskusjärjestön hallitukselle esiintyvistä epäkohdista, jotka voivat vahingoittaa ammattiyhdistysliikettä ja joita paikallisjärjestö ei omin voimin ole kyennyt poistamaan,

  • olla yhteistyössä ammattiyhdistysliikettä lähellä olevien järjestöjen kanssa sekä huolehtia yhteydenpidosta valtion viranomaisiin.

 

Paikallisjärjestö ei käsittele kysymyksiä, joiden ratkaisu kuuluu 2 §:ssä tarkoitetuille jäsenliitoille tai ammattiosastoille niiden sääntöjen perusteella, eikä siten osallistu palkkaliikkeisiin eikä järjestä tai muutoin aloita minkäänlaisia työtaistelutoimenpiteitä.

 

Liittyminen, eroaminen ja erottaminen

Paikallisjärjestön jäseneksi voivat liittyä kaikki sen toimialueella toimivat keskusjärjestön jäsenliittojen rekisteröidyt ammattiosastot.

Paikallisjärjestö voi hyväksyä jäsenekseen muunkin rekisteröidyn yhdistyksen kuin 1 momentissa tarkoitetun ammattiosaston, hankittuaan asiasta kuitenkin ensin Keskusjärjestön hallituksen lausunnon.

Ammattiosastojen liittymisilmoitus on toimitettava kirjallisena paikallisjärjestön hallitukselle, joka käsittelee jäsenanomuksen ja jättää sen lausunnollaan varustettuna paikallisjärjestön edustajiston ensiksi pidettävälle varsinaiselle kokoukselle.

Paikallisjärjestön hallitus ilmoittaa ammattiosastolle jäseneksi hyväksymisestä sekä samalla siitä, mistä ajankohdasta saakka osasto on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun ja kuinka suuren.

Ammattiosasto voi erota paikallisjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti paikallisjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti paikallisjärjestön edustajiston kokouksen pöytäkirjaan. Näin eroavan ammattiosaston on maksettava jäsenmaksunsa paikallisjärjestölle sen vuosineljänneksen loppuun, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty.

Paikallisjärjestön edustajiston kokous voi erottaa ammattiosaston jäsenyydestä, jos se toimii vastoin Keskusjärjestön hyväksymiä toimintaperiaatteita, rikkoo näitä tai Keskusjärjestön sääntöjä eikä alistu noudattamaan paikallisjärjestön tai Keskusjärjestön päätäntäelinten päätöksiä tai ohjeita. Erotettu osasto on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa sen vuosineljänneksen loppuun, jonka aikana erottaminen tapahtui.

Keskusjärjestön hallitus voi antaa paikallisjärjestön hallitukselle kehotuksen edellä mainitunlaisiin rikkomuksiin syyllistyneen ammattiosaston erottamistoimenpiteisiin ryhtymistä.

 

Toiminnan rahoittaminen

Ammattiosasto suorittaa paikallisjärjestölle jäsenlukuunsa perustuvan jäsenmaksun, jonka suuruuden paikallisjärjestön edustajiston syyskokous tulevaa toimintavuotta varten määrää.

Jäsenmaksu suoritetaan sen jäsenluvun perusteella, jonka mukaan ammattiosasto suorittaa jäsenmaksunsa omalle ammattiliitolleen.

Jäsenmaksu paikallisjärjestölle suoritetaan vuosineljänneksittäin sen päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

Toimintansa rahoittamiseksi paikallisjärjestö voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna asianomaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä ja huvitilaisuuksia. Paikallisjärjestö voi myös omistaa kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa asianomaisen luvan saatuaan kioski-, baari-, ravintola- sekä majoitustoimintaa.

 

Edustajisto

Päätäntävalta paikallisjärjestön asioissa on sen edustajiston kokouksella. Edustajiston kokouksen koollekutsujana on paikallisjärjestön hallitus.

Kukin jäsenosasto on oikeutettu valitsemaan edustajistoon 1 edustajan ja varaedustajan jokaista alkavaa 50 jäsentä kohti aina 200 jäseneen saakka ja sen yli menevältä jäsenmäärän osalta 1 edustaja kutakin alkavaa 250 jäsentä kohden. Aikaisemmin saavutetut jäsenoikeudet turvataan.

Edustajat sekä varaedustajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että heidän toimikautensa alkaa valintaa seuraavasta kevätkokouksesta ja päättyy kevätkokoukseen. Kullakin edustajalla on edustajiston kokouksessa yksi ääni.

Edustajiston varsinaisia kokouksia ovat syyskokous ja kevätkokous. Syyskokous on pidettävä marras-joulukuun ja kevätkokous maalis-huhtikuun aikana. Kokouskutsut on toimitettava jäsenosastoille ja edustajille kirjallisesti vähintään 2 viikkoa ennen kokousta.

Ylimääräisen edustajiston kokouksen voi paikallisjärjestön hallitus kutsua koolle tarpeen vaatiessa.

Se on kutsuttava koolle, kun 1/10 paikallisjärjestön jäsenosastoista, jotka edustavat vähintään ¼ paikallisjärjestöön kuuluvien jäsenosastojen henkilöjäsenten määrästä, sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta pyytää. Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa ei voida, ellei se ole välttämätöntä, ottaa käsiteltäväksi sellaisia asioita, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat syys- ja kevätkokoukselle. Ylimääräisestä edustajiston kokouksesta on ilmoitettava jäsenosastoille ja edustajille samalla tavalla kuin syys- ja kevätkokouksesta.

Kaikista paikallisjärjestön edustajiston kokouksista on ilmoitettava myös Keskusjärjestön hallitukselle.

Puheenjohtajana paikallisjärjestön edustajiston kokouksissa toimii paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, paitsi niissä asioissa, joissa he ovat lain mukaan esteellisiä. Molempien ollessa estyneenä toimii puheenjohtajana kokouksen valitsema henkilö.

Kevätkokouksen käsitellessä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille sekä tilintarkastajain vaalia valitsee kokous puheenjohtajan tämän asian käsittelyn ajaksi.

Keskusjärjestön edustajilla on paikallisjärjestön kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

 

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

  2. Valitaan 2 pöytäkirjantarkastajaa varamiehineen,

  3. Esitetään hallituksen kertomus kuluneelta toimintakaudelta ja tehdään sen aiheuttamat päätökset

  4. Esitetään tilikertomus edelliseltä toimintavuodelta tilintarkastajien antamine lausuntoineen, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tai tilikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä,

  5. Valitaan paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja,

  6. Valitaan paikallisjärjestön hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle,

  7. Valitaan paikallisjärjestön tilintarkastajat ja heidän varamiehensä

  8. Käsitellään ja päätetään syyskokouksen jälkeen tulleista jäsenanomuksista,

  9. Käsitellään hallituksen ja jäsenosastojen kevätkokoukselle esittämät asiat huomioon ottaen yhdistyslain 14 §:n määräykset.

 

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,

  2. Valitaan 2 pöytäkirjantarkastajaa varamiehineen,

  3. Päätetään seuraavana toimintavuotena jäsenosastoilta kannettavan jäsenmaksun suuruudesta,

  4. Esitetään hallituksen laatima tulo- ja menoarvio tulevalle toimintavuodelle, joka hyväksyttynä on lähetettävä jäsenosastoille ja Keskusjärjestön hallitukselle syyskokousta seuraavan joulukuun loppuun mennessä,

  5. Käsitellään ja päätetään kevätkokouksen jälkeen saapuneet jäsenanomukset,

  6. Käsitellään hallituksen ja jäsenosastojen esittämät asiat huomioon ottaen yhdistyslain 14 §:n määräykset.

 

Edustajiston kevät- ja syyskokouksille tarkoitetut esitykset on lähetettävä kirjallisesti paikallisjärjestön hallitukselle osoitettuna vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Jälkeenpäin tulleet esitykset voivat tulla kokouksen käsiteltäviksi vain siinä tapauksessa, että kokous on yksimielinen niiden käsiteltäväksi ottamisesta.

Puheenjohtajan, muiden hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajain vaali suoritetaan suljetuin lipuin tapahtuvalla äänestyksellä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee äänestyksessä puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty.

Jäsenosastojen edustajien valitseminen edustajistoon on suoritettava paikallisjärjestön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Jäsenosastojen on ilmoitettava paikallisjärjestön edustajistoon valittujen henkilöiden nimet ja osoitteet paikallisjärjestön hallitukselle viimeistään 3 viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jolloin paikallisjärjestön kevätkokous aikaisintaan voidaan näiden sääntöjen mukaan pitää.

 

Hallitus

Edustajiston kevätkokous valitsee paikallisjärjestön käytännöllistä toimintaa hoitamaan ja johtamaan hallituksen.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 6 mutta enintään 12 varsinaista jäsentä sekä vastaava määrä varajäseniä. Hallitukseen on aina puheenjohtajan lisäksi valittava aina parillinen määrä jäseniä.

Hallituksen puheenjohtajan toimikausi kestää kevätkokouksesta kevätkokoukseen, mutta muiden hallituksen varsinaisten ja varajäsenten kaksi (2) vuotta.

Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla ratkaisee erovuoron arpa. Arvonnan suorittaa hallitus kevätkokousta edeltävässä kokouksessaan.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta ja mm. käsittelee edustajiston kokouksissa esille tulevat asiat. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään puolet sen muista jäsenistä ollessa saapuvilla.

Hallituksella on oikeus asettaa valvontansa alaisia toimikuntia erinäisten tehtävien suorittamiseksi.

 

Tilit ja niiden tarkastaminen

Paikallisjärjestön tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilintarkastuslausuntoon tulee liittyä lausunto myös hallinnon ja omaisuuden hoidosta. Hallituksen on lähetettävä ilmoitus kevätkokouksesta tilintarkastajille samanaikaisesti, kun siitä ilmoitetaan jäsenosastoille.

Tilintarkastajien on toimitettava tarkastuslausuntonsa hallitukselle vähintään 7 päivää ennen kevätkokousta.

Paikallisjärjestön hallituksen on lähetettävä jäljennökset edellisen toimintavuoden toiminta- ja tilikertomuksista Keskusjärjestön hallitukselle kahden viikon kuluessa siitä, kun ne ovat tulleet käsitellyiksi paikallisjärjestön kevätkokouksessa.

 

Nimenkirjoittajat

Paikallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri tai kaksi hallituksen tähän tehtävään valitsemaa toimihenkilöä, aina kaksi yhdessä.

 

Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia paikallisjärjestön edustajiston kevätkokouksessa, jos vähintään ¾ kokouksessa annetuista äänistä muutosehdotusta kannattaa. Muutoksille on saatava Keskusjärjestön hallituksen hyväksyminen.

 

10§ Paikallisjärjestön purkaminen

Paikallisjärjestö voidaan purkaa, jos edustajiston kahdessa perättäisessä vähintään 2 viikon väliajoin pidetyssä kokouksessa vähintään ¾ annetuista äänistä sitä kannattaa.

Paikallisjärjestön purkauduttua jää sen jäljelle jäävä omaisuus, sen jälkeen kun velat on maksettu, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry:lle.

 

Liittokokoukset

Kuluvan vuoden aikana pitävät mm. seuraavat liitot edustajakokouksensa:

IAU 23.-24.04. Espoo Kauppaopisto

Rautatieläisten Liitto (VTY) 01.-04.06. Espoo Dipoli

Paperiliitto 06.-10.06. Espoo Dipoli

Veturimiesten Liitto 07.-09.06. Kiljava

MKL (VTY) 20.-22.06. HTY Helsinki

Postiliitto (VTY) 20.-23.06. Espoo Dipoli

Kirjaliitto 16.-19.06. Espoo Dipoli

Puutyöväen Liitto 21.-23.10. Espoo Dipoli

Elintarviketyöntekijäin Liitto 04.-06.11. Turku

Kemia 20.-23.11.

Maaseututyöväen Liitto syksyllä

Tullimiesliitto

STL 20.-22.05. Tampere

Teknisten Liitto 20.-22.05. Jyväskylä

 

Ammattiyhdistysliike – E-osuusliike

Näiden kahden työväenliikkeen haaran yhteistoimintaa tarkoittaa sana AE -yhteistyö. AE -yhteis- työtä edistämään sekä kehittämään ay-liikkeen ja E-osuuskauppaliikkeen keskinäistä vuorovaikutusta on perustettu AE -toimikunta.

AE -toimikuntaa kuuluu jäseniä kuten nimikin sanoo sekä ay-liikkeestä, että osuuskauppaliikkeestä, ay-jäsenet nimeää ammatilliset paikallisjärjestöt kahdeksi vuodeksi kerrallaan. E-liikkeen puolelta edustajat nimeää liikkeen johtokunta. E-osuuskauppaliikkeen hallintojaosto vahvistaa AE -toimi- kunnan kokoonpanon. AE -toimikunta on E-osuusliikkeen johtokunnan alainen erityisjaosto.

AE -toimikunnan tehtävänä on mm. suunnitella ja toteuttaa osuustoiminnallista suhdetoimintaa, erityisesti ammattiyhdistysväen keskuudessa ja huolehtia molemmin puoleisesta tiedottamisesta, tehdä esityksiä sellaisten hyödykkeiden ja palvelusten tarjonnan kehittämisestä, jotka ovat osoittautuneet työntekijöille ja kuluttajille edullisiksi ja tarpeellisiksi.

Lukuisia kertoja onkin AE -toimikunnan kokouksissa käsitelty niitä puitteita ja epäkohtia, joita nimenomaan työväestö E-liikkeen toiminnassa näkee ja moni näistä epäkohdista on jo tähän mennessä pystytty yhteistoiminnassa E-liikkeen kanssa korjaamaan.

E-osuuskauppaliike on osa työväenliikettä. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on turvata työntekijöille mahdollisimman hyvä ansiotaso. E-liikkeen tehtävä on pitää huolta siitä, että tämän ansion ostovoima on mahdollisimman suuri.

Kuitenkin tällä hetkellä on E-liikkeen osuus kaupan kokonaismäärästä vain 14%, joten mahdollisuudet vaikuttaa kaupan kehitykseen kokonaisuudessaan ovat tällä hetkellä vain tätä 14% luokkaa.

Kuitenkin SAK:laisen ammattiyhdistysväen palkka- ja eläkevarat ovat vuosittain noin 30 miljardia markkaa, siis melkoinen summa.

Jos nämä varat ohjattaisiin edes suurimmaksi osaksi työväenliikkeen rahalaitoksiin, E-osuuskauppa-liikkeeseen ja työväen vakuutuslaitoksiin, voitaisiin näillä varoilla nykyistä paljon tehokkaammin edistää työväestön hyvinvointia ja taata palkkamarkalle enemmän ostovoimaa.

Työväen voima on sen yhteistyössä, järjestäytynyt työntekijä on myös järjestäytynyt kuluttajana.

OSUUSLIIKE KYMENMAAN AE -TOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

Ammattiyhdistysväen ja E-osuuskauppaväen yhteistoimikunnan – AE -toimikunnan – tehtävänä on kehittää ammattiyhdistysliikkeen ja osuuskauppaliikkeen järjestöjen sekä niiden jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa.

AE -toimikuntaan kuuluu enintään 12 jäsentä, naisia ja miehiä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja sen toimikausi alkaa toukokuun 1. päivänä.

Ammattiyhdistysväki valitsee edustajansa toimikuntaan joko ammatillisen paikallisjärjestön toimikunnan tai muussa tätä vastaavassa kokouksessa niin, että eri ammattiosastojen ja Osuusliike Kymenmaan työntekijöiden edustus tulee otetuksi huomioon.

E-liikkeen edustajat nimeää osuusliikkeen johtokunta. Toimikunnan jäseniksi on valittava liikkeen johtoon kuuluva toimihenkilö ja liikkeen hallintokuntien edustaja.

Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista edellisen on oltava ammattiyhdistysliikkeen edustaja.

Toimikunnan sihteeriksi kutsutaan osuusliikkeen valistusasioita hoitava toimihenkilö.

Toimikunta kokoontuu tarpeen mukaan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsumana, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa.

Toimikunta on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on saapuvilla. Sellaisiin päätöksiin ja ratkaisuihin, joita ei ole otettu huomioon hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa tai talousarviossa tai jotka muuten kuuluvat osuusliikkeen hallintokuntien päätettäviksi, on saatava näiden elinten hyväksyntä.

Toimikunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan kaikille jäsenille.

Toimikunta on osuusliikkeen johtokunnan alainen erityisjaosto. Sen tehtävänä on

  • laatia vuosittain AE -toimintaa koskeva toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä esittää ne johtokunnalle. Toimintasuunnitelma ja talousarvio on sisällytettävä liikkeen yleiseen valistustyösuunnitelmaan ja talousarvioon, jotka vahvistaa hallintoneuvosto,

  • esittää johtokunnalle muut järjestö- ja valistustyön tehostamiseen ja kaupallisen toiminnan kehittämiseen liittyvät ehdotuksensa,

  • suunnitella ja toteuttaa osuustoiminnallista valistus- ja suhdetoimintaa erityisesti ammattiyhdistysväen keskuudessa, huolehtia molemminpuolisesta tiedotuksesta ja tehdä niitä edistäviä ehdotuksia myös ammattijärjestöille,

  • tehdä esityksiä sellaisten hyödykkeiden ja palvelusten tarjonnan kehittämisestä, jotka ovat osoittautuneet työntekijöille ja kuluttajille edullisiksi ja tarpeellisiksi,

  • antaa osuusliikkeen lausuntoja sen harjoittamasta järjestö- ja kuluttajapolitiikasta sekä tukea niihin liittyvää tutkimus- ja tiedotustoimintaa,

  • edistää osuustoiminnallista vakuutus- ja asuntotuotantotoimintaa yhteistyössä näitä kysymyksiä hoitavien järjestöjen kanssa.

Tämän ohjesäännön ja AE -toimikunnan tehtävät vahvistaa osuusliikkeen johtokunta.

SAK:n Koulutuspoliittisesta ohjelmasta

Hyväksytty SAK:n XI edustajakokouksessa 17.-20.06.1976

  1. SAK:n koulutuspoliittiset yleistavoitteet

Johtaessaan koulutuspoliittiset yleistavoitteensa periaateohjelmansa eritellyistä yhteiskunnallisista kokonaistavoitteista SAK asettuu tukemaan vuoden 1971 koulutuskomitean esittämiä koulutuspoliittisia uudistuksia.

 

    1. Hyvinvoinnin lisääminen ja koulutustason kohottaminen

Pyrkiessään työntekijöiden aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen SAK pitää tärkeänä taloudellisen ja teknillisen kehityksen edistämistä sopusoinnussa ihmisten tarpeiden ja työvoiman suojelun sekä luonnon tasapainon säilyttämisen kanssa. Siksi SAK pitää välttämättömänä kohottaa väestön yleistä koulutustasoa ja kehittää koulutusta tieteellis-teknisen ja yhteiskunnallisen kehityksen hallitsemisen edellyttämällä tavalla.

 

    1. Yhteiskunnallinen ja koulutuksellinen tasa-arvoisuus

Pyrkiessään yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseen SAK pitää tavoitteena aineellisen tasa-arvoisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämistä. Siksi SAK:n tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvoisuuden lisääminen koulutusmahdollisuuksia parantamalla.

 

    1. Kansanvallan laajentaminen ja koulutuksen sisällön uudistaminen

Pyrkiessään yhteiskunnan muuttamiseen demokraattiseksi SAK pitää välttämättömänä työntekijöiden demokraattisten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä yleensä yhteiskunnassa sekä erityisesti työelämässä ja taloudellisessa vallankäytössä. Siksi SAK pitää välttämättömänä koulutuksen arvo- ja asennesisällön uudistamista demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Koulutuksen tulee antaa oikea kuva yhteiskunnasta ja myös työväenliikkeen historiasta ja arvomaailmasta. Opetuksen tulee herättää myönteinen asenne yhteiskunnalliseen uudistustyöhön sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen lisäämiseen.

 

    1. Sivistyksellinen tasa-arvo ja kulttuurin kehittäminen

Pyrkiessään sivistyksellisen tasa-arvoisuuden lisäämiseen SAK katsoo, että yhteiskunnan tarjoamilla koulutus- ja kulttuuripalveluilla on turvattava jokaiselle oikeus henkisesti rikkaaseen elämään. Siksi SAK pitää tärkeänä, että koulutuksen avulla laajat kansalaispiirit pääsevät osallisiksi yhteiskunnan tarjoamista kulttuuripalveluista ja saavat edellytykset kulttuurin jatkuvaan kehittämiseen ja rikastuttamiseen.

 

    1. Työväenliikkeen koulutustoiminnan kehittäminen

Erityisen tärkeänä SAK pitää työväestön oman kulttuuritoiminnan edellytysten kehittämistä. Työväenliikkeen oma koulutus on tärkeä osa yhteiskunnan koulutustoimintaa ja sitä on yhteiskunnan toimesta voimakkaasti tuettava.

Työväenliikkeen omalla kasvatus- ja koulutustoiminnalla on keskeinen tehtävä työväestön tietoisuuden kasvattajana ja työväen joukkoliikkeen kokoajana. Tässä ohjelmassa käsitellään ammattiyhdistysliikkeen oman koulutuksen kysymyksiä vain siltä osin, kuin on kysymys yhteiskunnan taloudellisesta tuesta ja opintososiaalisen turvan parantamisesta.

Tarkastettu työvoima toimialoittain vuonna 1975

Työsuojelutarkastus kattaa vain vajaat puolet työvoimasta. Laajimmin tarkastustoiminta kattoi teollisuuden ja rakennustoiminnan vuonna 1975.

Työsuojeluohjeita annettiin 120 000. Työsuojelun valvontalain mukaisia pakkokeinoja käytettiin kuitenkin suhteellisen harvoin.

Vuonna 1975 valtion työsuojeluhallinnon henkilöstökoulutus lisääntyi huomattavasti.

Työsuojeluhallinnon vuoden 1975 toimintakertomus – josta oheiset tiedot on poimittu – korostaa henkilöstövoimavarojen puutetta eräänä toimintaa vaikuttavana tekijänä.

 

Voimavaroja liian vähän

Työsuojeluhallinnon henkilöstövoimavarat ovat edelleen vain 2/3 siitä määrästä, joka työsuojelun hallintouudistusta suunniteltaessa asetettiin tavoitteeksi. Henkilöstön puute näkyi erityisesti tarkastustoiminnan kattavuudessa.

Valtiontalouden kireys heijastui toimintavuonna 1975 etenkin työsuojeluhallinnon toiminnan suunnitelmallisuuden esteenä. Voimavarojen oikeaan suuntaamiseen ja tehokkaampaan käyttöön pyritään siirtämällä toiminnan painopiste entistä enemmän keskitettyyn työsuojeluvalvontaan sekä kehittämällä paikallishallinnon (kunnallisen työsuojelutarkastuksen) ja valtion työsuojeluhallinnon yhteistyötä.

 

47% tarkastettu

Piiri- ja paikallishallinnon tarkastajat tarkastivat vuonna 1975 kaikki toimialat huomioon ottaen 47% toisen palveluksessa olevasta työvoimasta. Valtion työsuojeluviranomaiset kantoivat päävastuun työsuojelutarkastuksista. Erityisen selvästi tämä näkyy, jos asiaa katsotaan tarkastettujen työpaikkojen työvoimamäärän pohjalta. Toimintavuonna työsuojelupiirit sekä metsä- ja maatalouden työsuojelupiirit tekivät runsaat 13 800 tarkastusta ja niihin käytettiin aikaa työpaikoilla miltei 39 000 tuntia. Luvut ovat lähestulkoon samat kuin edellisenäkin toimintavuonna. Työpaikkatarkastusten peittävyys vaihteli tuntuvasti toimialoittain. Teollisuudessa ja talonrakennustoiminnassa peittävyys oli laajin. Etenkin piirihallinnon tarkastajat ovat kiinnittäneet päähuomion teollisuuden työpaikkatarkastuksiin. Kunnalliset työsuojelutarkastajat vaikuttivat merkittävästi vain kaupan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan peittävyyteen.

Vuonna 1974 tarkastettu työvoima oli 66 000. Lukumäärä nousi vuonna 1975 melkoisesti eli 113 000:een – tämä johtuu tarkastajien määrän kasvusta, sillä työsuojelutarkastajien virat tulivat toimintavuonna pääosin täytetyiksi.

Suurin osa tarkastuksista oli luonteeltaan säännönmukaisia eli tarkastuksia, jotka tehtiin työsuojeluviranomaisten aloitteesta. Osa tarkastuksista tehtiin työpaikoilla sattuneiden vakavien tapaturmien tai ammattitautien takia, osa pyydettyjen lausuntojen ja työsuojelutoimistoihin tulleiden ilmoitusten perusteella.

 

Vain 78 kieltoa

Piirihallinnon tarkastajat antoivat toimintavuonna 78 000 ohjetta ja kunnalliset tarkastajat vajaat 48 000. Työsuojelun valvontalain mukaisia pakkokeinoja käytettiin suhteellisen harvoin. Vuonna 1975 työsuojeluhallitus vahvisti 78 kieltopäätöstä. Rakennustoimessa ja metsä- ja maataloudessa tarkastajien antamat ohjeet selvästi painottuivat tapaturmavaaroihin. Kaupan toimialalla työhygieeniset epäkohdat painottuivat suhteellisesti enemmän.

Työsuojeluhallinnon varoja käytettiin tutkimustoimintaan vuonna 1975 noin 153 000 mk. Työsuojelututkimuksissa pyrittiin selvittämään työn haittavaikutukset työntekijään, etsimään välilliset ja välittömät syyt näihin, osoittamaan keinot epäkohtien poistamiseksi ja toiminnan suuntaamiseksi sekä selvittämään työsuojelutoiminnan vaikutuksia. Toimintavuonna julkaistiin työsuojeluhallituksen tutkimusraporttisarjassa yhdeksän tutkimusta.


© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com