Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

KANNANOTTO 15.04.1992

OSASTOTIEDOTE

 

Hallitus kehottaa ammattiosastoja ja luottamusmiehiä erittäin

suureen valppauteen työpaikoilla. Voimassaolevien

työehtoehtosopimusten heikennyksiä laman varjolla ei saa

mennä sopimaan yritys eikä työpaikkakohtaisesti, ottamatta

yhteyttä omaan liittoon.

 

Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön hallitus vetoaa alueen

kuntien päättäviin elimiin, jotta kunnallistalouden kriisin

maksumiehiksi ei laiteta suoritusportaan työntekijöitä eikä

muutoin vähäosaisimpia yhteiskunnan jäseniä. Kuntien talous

tulee tervehdyttää pienentämällä hallintokuluja ja sen tyyppisiä

menoja, jotka eivät kohdistu ihmisten perusturvallisuuteen.

Kustannusten säästöissä on huomioitava ko. kulujen vaikutus,

jotta ns. säästötoimet eivät aiheuta toisaalla suuria menoja.

 

Maan hallitus on omalla toiminnallaan osoittanut olevansa

epäluotettava sopijapuoli. Palkansaajat, työnantajat ja hallitus

moraalisesti olivat sopimassa tuloratkaisua tälle vuodelle.

Yksipuoliset muutokset eivät käy. Jos maan- ja yritysten taloutta

halutaan elvyttää niin lomarahoihin puuttuminen sanomalla niitä

ylimääräisiksi kustannuksiksi, on vale. Rahat ovat sopimuksilla

sovittu palkanosa, joka maksetaan loman alkaessa. Ellei tämä käy,

on esitettävä lomarahojen maksatusta kuukausittain liiton tai

vastaavan keräilytilille, josta lomalainen ne saa.

 

Maan hallituksen tulee poistaa raippavero. Kotimainen kulutus

tarvitsee lisäpotkua. Rakentaminen tulee saada nopeasti liikkeelle,

koska yksi rakennusmies työllistää välillisesti useita muita

henkilöitä ja luo kulutuskysyntää investointien lisäksi.

 

Hallitus vetoaa osastoihin ja jäsenistöön, jotta nämä osallistuisivat

SAK:n hallituksen ohjeiden mukaisesti alueen Vappujuhliin. Vaikka

ei Kouvolassa järjestetä APJ:n johdolla juhlaa, niin toivomme

osallistumista, koska nyt on aika nousta joukolla puolustamaan

etujamme. Vappu on mielenilmaisun aika ja parhaiten se näkyy

olemalla itse lippujen kanssa mukana.

 

KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY.

 

Lassi Ojanen        Juha Koivula

Puheenjohtaja      sihteeri

JULKILAUSUMA

Maamme hallitus on ollut häikäilemättömän piittaamaton

suurtyöttömyyden ja sen myötä inhimillisen hädän lisääntymisestä

työväen keskuudessa. Työttömien ahdinkoa on lisätty

heikentämällä ja uhkaamalla edelleen pienentää toimeentulo ja

työllisyysturvaa. Tämä uhka on ammattiyhdistysliikkeen torjuttava.

Onhan työttömienkin jotenkin elettävä näinä päivinä.

Hyvinvointivaltiossamme pahoinvointi ja turvattomuus on

työttömyyden myötä lisääntynyt. Se on aikapommi, jonka lasku on

tulevaisuudessa edessämme mielenterveysongelmineen,

köyhyysloukkuineen ja asunnottomien lisääntymisenä.

Salamannopeaa ihmelääkettä ei ole tiedossa, mutta yksi

nopeimmista keinoista on rakennustoiminnan elvyttäminen.

Yksi rakentaja työllistää 2-3 muualla työskentelevää mm.

suunnittelussa, kaupassa, kuljetuksessa kaikenlaista tavaraa

tarvitaan. Nyt rakentajia on työttömänä lähes 50000, jos he

olisivat työssä, olisi työssä 150000-200000 työtöntä.

Vuokra ja asumisoikeusasunnoista on pulaa, peruskorjaus ja

saneerausrakentamista ja julkisia rakennuskohteita tulisi

kiireellisesti aikaistaa. Rakentaminen on nyt kustannuksiltaan

edullista ja työllisyyden kannalta välttämätöntä.

Kouvolan APJ:n edustajisto velvoittaakin julkisen hallinnon

aloittamaan kiireelliset suunnitelmat ja päätökset julkisten

rakennuskohteiden aikaistamisesta.

25.03.1992 Kouvolan APJ:n edustajakokous

 

 



POSTILIITON KAAKKOIS-SUOMEN ALUEJÄR­JESTÖN VUOSIKOKOUS​ 1992

Kuvassa minä ja Kari Kuosa.

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö tuomitsi postin aikeet lajittelukeskuksien vähentämisistä ja tuotannon keskittämisistä suurimpiin postikeskuksiin. Näin syntyvät säästöt jäävät kyseen­alaisiksi,todettiin kokouksessa. Nykyisten postin lajittelukes­kuksien toimintaa tulee kehittää supistamisien sijasta.

Vuosikokous tukee Postiliiton nykyisen puheenjohtaja Juhani Hei­non ja liittovaltuuston puheenjohtajan Raimo Koskisen, Lappeen­rannasta uudelleen valintaa.

Postiliiton Kaakkois-Suomen piirijärjestön nimi muutettiin Pos­tiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöksi.

Aluejärjestön puheenjohtajaksi valittiin Kari Kuosa Lappeenran­nasta, sihteeriksi Pertti Veikkolainen Imatralta ja taloudenhoi­tajaksi Leo Leskinen Kouvolasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Veikkolainen ja sihteerinä Raimo Heikkilä.

Kuvassa vasemalta Esko Huopainen, Hannu Kajander ja Leo Leskinen.

Aluejärjestön toimikunta muodostuu alueella toimivien ammat­tiosastojen puheenjohtajista. Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöön kuuluu Postiliiton Kymen- ja Mikkelin läänien alueella toimivat Postiliiton ammat­tiosastot. Aluejärjestön vuosikokous pidettiin 9.5.1992 Luumäel­lä.


TYÖNTUOTTAVUUTTA JAKELUUN UUDISTAMALLA MITOITUS JA PALKKAUSPERUSTEET 1992

 

Nykyistä, voimassaolevaa palkkausjärjestelmää pidetään vanhen­tuneena ja aikansa

eläneenä. Se ei motivoi eikä kannusta työnte­kijää työsuorituksiin. Jakelun

virkapalkkausuudistusta tehdään yhteistyössä Postin, valtiovarainministeriön ja

Postiliiton kanssa. Uusi järjestelmä mahdollistaisi urakoinnin ja kannustai­si

jakeluhenkilöstöä. Jakeluverkon johtaja Risto Paananen tote­aa, että

palkkajärjestelmän kehittäminen on myös perusedellytys tavoiteltaessa lisää

tehokkuutta ja laatua työlle. Henkilöstön ja koko Postin etuja ei ole syytä erottaa

toisistaan. Paanasen mukaan Postin kaikilla toiminnan osa-alueilla etsitään

kustan­nustehokkuutta. Jakeluverkon henkilöstöpäällikkö Ilkka Haussilan mukaan

jakeluhenkilöstön uuden palkkausjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen, yleisesti

hyväksyttävissä ja riittävän yksin­kertainen. Suunnitelmien mukaan palkkajärjestelmä

tulee valmis­tuttuaan koostumaan kolmesta elementistä: tehtäväkohtainen osa,

henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuva osa ja henkilökohtai­nen palkanosa

työmäärän mukaan, niinsanottu urakointiosa.

Tehtäväkohtaista palkanosaa määriteltäessä käytettään yhteisesti sovittuja työn

vaativuuden arviointimentelmiä. Keskeisiä luoki­tustekijöitä ovat esimerkiksi tehtävän

fyysinen rasittavuus, työolosuhteet, vastuu ja oppimisaika.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus määräytyy kunkin henkilökoh­taisen

suoriutumisen, ammattitaidon, työn laadun ja muiden ylei­sesti hyväksyttävissä

olevienarviontiperusteiden mukaisesti.Kolmas palkanosa määräytyy sen mukaan, miten

paljon kunkin työ­kokonaisuus ylittää mittajärjestelmän edellyttämän työmäärän.

Henkilöstölle annetaan mahdollisuus määritellä oman, esimerkiksi päivittäisen

työsuorituksensa määrä ja saada palkka tehdyn työ­määrän perusteella.

 

MITTAJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETAAN

Jakelun mittajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on luoda työ­ajanlaskentaan

yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja tul­kittava järjestelmä. Se perustuu

tarkkaan työaikatarpeen määrit­telyyn, luoden henkilöstölle mahdollisuuksia vaikuttaa

oman an­siotasonsa muodostumiseen ja koskien koko jakelutoimintaa.

Mit­tajärjestelmän uudistaminen etenee vaiheittain nykytilan kar­toittamisesta,

menetelmäkuvauksista,tilastointijärjestelmien luomisesta kohti piirijajittelu- ja esityön

mitoituksia sekä alueellisten aikatutkimusten kautta kokonaisesitykseen uudeksi

mittajärjestelmäksi.

Jokaisella jakelualueella on tehtäväänsä koulutettuja tuotantosuunnittelijoita, jotka

yhteistyössä aluei­den pääluottamusmiesten kanssa tekevät työtehtäviin liittyvät

aikatutkimukset. Kouvolan jakelualueella tutkimuksia tekevät tutantosuunnittelija

Ritva Kourula Kotkasta ja pääluottamusmies Raimo Heikkilä.

*​

Vaiherikkaitten tapahtumien jälkeen on Pohjois-Kymenlaaksossakin siirytty laatikkoonjakeluun kaksi kerroksisissa kerrostaloissa ja omakoti- sekä rivitaloissa. Osa postinsaajista ovat kapinoi­neet Postin menettelyä vastaan ja jättäneet siirtämättä laatik­koaan tontin rajalle. Niinpä Postia vastaan niskuroivat ovat saaneet noutaa postinsa postikonttoreista. Anjalankosken kaupun­gin alueella tälläisiä talouksia on elokuun alussa n. 40, Kouvo­lassa n. 150 ja Kuusankoskella n. 30-40. Luukkuunjakelusopimuk­sia on Kouvolan tuotantoalueella hieman alle 300. Anjalankosken alueen esimies Raija Peltolan mukaan on vielä ennenaikaista sa­noa, kuinka paljon laatikointi vähentää kantopiirejä. Kantopii­rien mitoitukset ovat vielä kesken. Mitoitukset pyritään saamaan suoritettua syksyn aikana, mainitsee Raija Peltola. Kouvolassa on Kouvola 12 alueella saatu kantopiirit ajantasalle. Jakelupääl­likkö Kalevi Hyypiän mukaan laatikointi vähentää katopiirien määrää noin 4-5:llä. Kuusaalla vaikutukset ovat alue-esimies Kari Himasen mukaan 3-4 kantopiiriä. Jakeluhenkilökuntaa on läh­dössä mm. opiskelemaan, joten määräaikaisten virkasuhteiden päättäminen jäänee koskemaan muutamaa virkasuhdetta.

 


Kuvassa minä ja Leskisen Leksa Vappuna 1992 Kouvolassa.

Vuosi 1992 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa, mikä oli Euroopan korkeimpia. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä työttömyys­turvaa. Suomen historian laajin yleislakkouhka väistyi 25.11.19­92 SAK:n valtuuston hyväksyttyä saavutetun neuvottelutuloksen maan halli­tuksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä sekä neuvot­telutu­loksen voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen jatkami­sesta.

Maamme talous on kurjassa kunnossa. Lainojen korot ovat nousset monille henkilöille aivan liian korkeiksi, aiheuttaen maksu­vaikeuksia ja toimeentukihakemukset ovat tehneet kauppansa. Il­man erikois­järjestelyjä monien henkilöiden talous olisi kestämä­tön. Luotta­mus hallituksen kykyyn hoitaa maamme talous kuntoon on kärsinyt jatkuvasti takaiskuja. Hallitus kärsii uskattavuuden puutteesta. Sooloilijoita hallituksessa on riittämiin. Puhtaat jauhot minis­tereiltämme näyttävät olevan loppumassa. Ensin Eeva Kuuuskoski katsoi viisaammaksi jättää hallitus ja Kauko Juhanta­lo sai läh­teä hal­lituksesta omien henkilökohtaisten taloussotku­jen tultua julkisuuteen. Työttömyys kasvaa päivä päivältä ja ao. ministeri toikkaroi Barcelonassa, unohtaakseen työttömyyden. Teot työttö­myyden vähentämiseksi on ministeri Kanervalta jääneet hymypojan kuviksi naisten lehdissä. Pääministeri Aho on taitava me­diaesiintyjä. Missä on muut taidot? Olisiko hallituksen hajoi­tuksella ja kriisihallituksen perustamisella rauhoittava vai­ku­tus ta­louteen ja rahamarkkinoihin, jota nyt tarvittaisiin.

Hallituksen toimilla maa jaetaan ensimmäisen ja toisen luokan kansalaisiin. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu ne kansalaiset, joil­la on varaa maksaa mm. julkisista palveluista. Hyvinvoin­tiyh­teiskunta on vain sananhelinää.

 


OSASTON EDUNVALVOJAT VIERAILIVAT POS­TILIITON TOIMISTOSSA JA EDUSKUNNASSA

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huo­painen, sihteeri Heikki Merivirta, taloudenhoitaja Raimo Heikki­lä ja luottamusmies Leo Leskinen tekivät kesäkuun alussa käynnin Postiliiton toimistoon ja eduskuntaan, jonne kansanedustaja Mat­ti Vähänäkki oli heidät kutsu­nut. Osaston edustajat luovuttivat Postiliiton puheenjoh­taja Juhani Heinolle ja kansanedustaja Mat­ti Vähänäkille osaston viirin. Kansan­edustaja Vä­hänäkki esitteli eduskuntaa ja kansanedustajan työ­huoneessa käy­dyssä keskustelus­sa osaston edustajat ilmaisivat huolensa Posti-Telen yhtöittämi­sestä. Aika­naan eduskunta tulee tekemään siitä­kin pää­töksensä. Osaston edu­stajien muistissa on se, kuinka kävi Posti­liiton Poh­jois-Kymen­laakson osaston sanoma­lehdenjakajille heidän siirtyes­sään Kymen Varhaisjakelu Oy:n palvelukseen. 

TOIMINTAKERTOMUS 1992

 

YLEISTÄ

Vuosi 1992 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa, mikä on Euroopan korkeimpia. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä työttömyys­turvaa. Suomen historian laajin yleislakkouhka väistyi 25.11.19­92 SAK:n valtuuston hyväksyttyä saavutetun neuvottelutuloksen maan halli­tuksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä sekä neuvot­telutu­loksen voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen jatkami­sesta.

OSASTON TOIMINTA

Osaston vastustuksesta huolimatta sanomalehtien jakelutoiminta alkoi 1.4.1992 Pohjois-Kymenlaaksossa ja 1.10.1992 Etelä-Kymenlaaksossa lähtien. Postin omistusosuus yhtiössä oli yhtiötä käynnistettäessä 40 %. Kymen Varhaisjakelu Oy:n toimitusjohtajaksi nimettiin Juhani Penttilä 1.9.1991 alkaen. Kymen Varhaisjakelu Oy liittyi siis Graafisen Teollisuuden työnantajaliittoon, mikä merkitsi sitä, että yrityksessä noudatettiin GTT:n ja Suomen Kirjatyöntekijäin liiton työehtosopimusta. Postiliitto ei enää ollut sopijaosapuoli.

Huhtikuussa 1992 osasto menetti yli 100 jäsentään, sanomalehdenjakajien siirryttyä pois Postiliiton sopimusalalta, koska Kymen Varhaisjakelu Oy:ssä heidän eduista huolehti tästä lähtien Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto.

Osasto tarmokkaasti puolusti sanomalehdenjakajien etuja heidän siirtyessä Kymen Varhaisjakelun palvelukseen.

Paikallissopimuk­sen neuvottelijat toivat neuvottelutuloksen sanomalehdenjakajien päätettäväksi. Enemmistö kokoukseen osallistujista oli sitä mieltä, että näillä ehdoilla ei Kymen Varhaisjakelun palveluk­seen mennä, mutta kun työsopimuksien allekirjoittaminen koitti, niin ajatukset olivat muuttuneet. Saamansa palautteen johdosta Postiliiton neuvottelijat eivät allekirjoittaneet paikallissopi­musta. Asian tiimoilta oltiin yhteydessä pääjohtaja Pekka Venna­moon ja Kymenläänin kansanedustajiin, joista Matti Vähänäkki teki ainoana eduskuntakyselyn.


Kouvolan postikeskushanke jahkailujen jälkeen kariutui. Tila­hankkeet ja toimintojen uudelleen järjestelyt ovat harkinnassa. 

Tsv. Hannu Kajander ja plm. Raimo Hei­kkilä muuttivat evakosta Tapiontie 2:sta takaisin Kouvola 10:een, toiseen kerrokseen.



Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. sai Veikko Bäckmanin suunnitteleman viirin 14.5.1992.


KIINTEISTÖT

Pahansaaren kesänviettopaikan lisäksi osaston haltuun siirtyi Kouvolan postin kesäkotiyhdistyksen mökki Suolajärvellä. Mökeil­le hankittiin kalustoa. Pahansaarelle rakennettiin kauan odotet­tu laituri ja Suolajärvi sai ehomman ilmeen kattoremontilla ja seinien maaalauksella.

TOIMIHENKILÖT

Kuvassa vuosikokouksen

toimihenkilöt. Vasemmalta

kokouksen sihteeri Matti Mallat,

kokuksen puheenjohtajana minä ja

sihteerinä Raija Peltola.

​Matti Mallat jäi eläkkeelle 1992.

 

 

 

Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen (kuvassa) 10 kokousta, sih­teerinä on toi­minut Heikki Merivirta 9 kokousta ja rahastonhoi­tajana Raimo Heikkilä 10 kokousta.

Toimikuntaan on lisäksi kuulunut:

Hannu Kajander varapuheenjohtajana 8 kokousta

Aila Ahtiainen opintovastaava 8 kokousta

Veijo Auvinen 6 kokousta

Tuula Jurvanen 7 kokousta

Teuvo Jyräs 5 kokousta

Tero Kelkka nuorisovastaava 9 kokousta

Leo Leskinen postikeskuksen luottamusmies 10 kokousta

Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä 8 kokousta

varajäsenet

Unto Autio Kuusankosken aluetoimikunnan vetäjä 9 kokousta

Eira Kujala 7 kokousta

Markku Ojala tiedotussihteeri, automiesjaoksen vetäjä 9 kokousta

Raija Peltola 5 kokousta

Eero Takki 4 kokousta

Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua myös osaston

luottamusmiehet.

JAOSTOTOIMINTA

AUTOMIESJAOS

Automiesjaos kokoontui kuluneena vuotena kaksi kertaa. Kesällä Markku Ojalan huvilalla Karhulanjärven rannalla, jossa käytiin jaoksen petanque-kilpailu. Jaos keskusteli laitoksen yhtiöittä­misestä ja oli erittäin huolestunut työnantajan linjasta ja työ­paikkojen puolesta. Todettiin Postin yhtiöittämisen huonontavan työntekijöiden asemaa. Yhtiömiehet eivät ole paljon porkkanoita jaelleet, päinvastoin pitkät lomat ja eläkkeet ovat katkolla. Kouvolan postikeskushankkeeseen jaos ei enää edes ottanut kan­taa. Vuoden loppupuolella kokoonnuttiin Juicen kämpälle sauno­maan. Keskustelu pyöri runkolinjojen sisäisen tulosyksikön ympä­rillä. Jaos otti asiaan kielteisen kannan. Katsottiin sen lisää­vän byrokratiaa, vähentävän postilaisten suoritetyötä ja lisää­vän Pasila-keskeisyyttä.

NUORISOJAOSTO

Nuorisojaosto kokoontui neljä kertaa. Jaokseen kuului nuo­risovastaava Tero Kelkan lisäksi Jukka Peippo, Eero Takki ja Janne Keinänen. Nuorisovastaavien neuvottelupäivät olivat Hotel­li Haagassa. Osaston edustajina olivat Tero Kelkka, Eero Takki ja Jukka Peippo. Nuorisojaoksen suurena huolenaiheena oli nuoren työvoiman voimakas vähentyminen Postissa, tosin ymmärrettävistä syistä, työnantajan harjoittamista säästötoimenpiteistä. Nuorten kiinnostus ammattiyhdistys ym. järjetöasioita kohtaan ei ole ollut suurempaa mahdollista luokkaa. Erilaiset pippalot ja muut tilaisuudet ovat kylläkin vetäneet ilahduttavasti porukkaa, esim. tikkakisoista tuli pelkästään myönteistä palautetta. Niis­tä aiotaankin tehdä perinteiset, ainakin kerran vuodessa pidet­tävät. Tennis squash, sähly, keilailu ja uimalippujen käyttö on ollut runsasta. Nuorisojaoksen toivomuksena onkin työnantajalle, että näitä vuoroja tullaan jatkossakin pitämään hengissä.

Jäsentietoa

Kuvassa Postin toimitusjohtaja Pekka Vennamo luovuttaa erokirjan Pauli Rauniolle hänen jäätyään eläkkeelle 1992.

1.1.1992 osaston jäsenmäärä oli 376 maksavaa jäsentä ja koko­naisjasenmäärä oli 486 jäsentä.

Vuoden lopussa jäseniä on naisia 116, miehiä 184, maksavia jä­seniä yhteensä 300. Eläkkeellä 112 jäsentä, osaston kokonais­jäsenmäärä on 31.12.1992 412 jäsentä. Jäsenmäärä on vähentynyt vuoden aikana 74:llä jäsenellä.

Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Kari Pekkarinen ja Han­nu Rantala sekä varatilintarkastajina Reijo Heikari ja Marjatta Riuttala.

EDUSTUKSET

OSASTON KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 1992

ANJALANKOSKI TARJA JONSSON NO:15

ELIMÄKI TERTTU LAITINEN NO:16

JAALA EINO VESALAINEN NO:6

IITTI ASTA KIVINEN NO:21

IITTI RAIJA KOIVUNEN NO:22

IITTI RAIJA PELTOLA NO:104

 KUUSANKOSKI HANNU KAJANDER NO:19

KUUSANKOSKI HEIKKI MERIVIRTA NO:43

KUUSANKOSKI SEPPO JÄRVINEN NO:175

Kuusankosken kaupungin

kunnallisvaaliehdokkaat vasemmnalta Hannu

Kajander ja Heikki Merivirta kättäpäälle

sovussa.

Esko Huopainen

Kouvolan kansalaisopiston oppilaskunta, Kouvolan ammmatillisen paikallisjärjestön edustajisto.

Heikki Merivirta

Kuusankosken kaupunginvaltuuston jäsen, Sak:n Kuusankosken Pai­kallisjärjestön puheenjohtaja, SAK:n Kymenläänin neuvottelukun­nan jäsen, Kuusankoski-seuran puheenjohtaja.

Raimo Heikkilä

Postiliiton liittovaltuuston varajäsen

Leo Leskinen

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön taloudenhoitaja.

Tero Kelkka

Kouvolan Ammatillisen paikallisjärjestön edustajisto

Osasto on Kouvolan Poikien- ja Kouvolan Työväen Sekakuoron kan­natusjäsen.

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Markku Ojala.

Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi syyskuun alussa 28 sivuise­na. Tiedotussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikunnan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.

Vapaa-ajantoiminta

  • Postipankki- Posti pilkkikilpailut Käyrälammella
  • Osaston pilkkimestaruuskilpailut Pyhäjärvellä

Retkeilypäivät Kuopiossa​​

POSTILIITON RETKEILYPÄIVILLE OSALLIS­TUTTIIN JOUKOLLA

22 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastolaista osallistui 13-14.6 Kuopiossa pidetyille Postiliiton retkeilypäiville. Vaikka majoituspaikkana olikin Iso-Valkeinen, noin 10 km. päässä itse tapahtumapaikoilta Rauhalahdesta, niin se ei hyvän säänkin joh­dosta haitannut retkeilijöitä. Jos kaikkea ei kerinnyt nähdä, niin voihan sitä mennä katsomaan maisemia korkeuksista, pienlent­okoneesta niinkuin eräät osastolaisemme tekivät.

 


Retki Werlan tehdasmuseoon ja Suolajärven kesämökille

Vastavuoroisesti kotkalaiset olivat Pohjois-Kymenlaakson osaston kutsumana 15. Elokuuta 1992 rantajuhlassa Suolajärvellä. Noin 40 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston jäsentä ja kahdeksan kotkalaista naapuriosastolaista sekä Torsti Korhonen liiton toimistosta vaimoineen olivat tutustumassa Werlan tehdasmuseoon ja maistelemassa Suolajärven tunnelmasta. Tehdasmuseossa katsottiin pahvin valmistuksesta Werlassa esittelevän filmi ja kierrettiin tehdassali. Mökillä hanurin tahdittamana sai tanssitaitoiset tanssia. Makkara sekä sauna kruunasivat illan.

Osaston puheenjohtajan Esko Huopaisen kyydittämänä matka sujui kitkattomasti ja mökki tielläkin bussi kulki millimetrin tarkkuudella. Pertti Karjalainen kertoi seikkaperäisesti ja huumori suupielessä mökin rakennusvaiheista. Tikkakilpailussa ei armoa tunnettu, kohteliaisuudesta vieraita kohtaan puhumattakaan. Illan tullen bussi suunnisti kotimatkalle.

 


  • 24-tunnin pikkujouluristeily Sinderellalla.

 

 

 

Lopuksi

Työnantajan ja Ahon hallituksen ammattiyhdistysliikkeen nujer­rustoimet ja julkisen hallinnon supistumisvaateet luovat enti­sestään vaatimuksia osaston toiminnalle. Aikeet Posti-Telen yh­tiöittämiseksi ja jakelun mitoitus- ja palkkausjärjestelmien muutokset sekä postin toimintojen yksityistäminen vaatii osas­toltamme yhtenäisyyttä ja tarvittaessa voimannäyttöjä.

*

EDUNVALVOJAT RUOTSISSA TUTUSTUMASSA AIKUISKOULUTUKSEEN

Vuosina 1990 – 1993 Kymen lääni oli mukana Pohjoismaisessa aikuiskoulutuksen kokeilu­verkosto-projektissa. Projektin tar­koituksena oli kehittää uusia tutkintoon johtavia ammattikursse­ja. Kymenläänissä se tuotti toistakymmentä osaprojektia lääninhallituksen ja eri ammattioppilaitosten yhteistyönä. Vuoden 1992 aikana läänin VOKS UT-projektia oli suunnattu yhteis­työssä Kymen läänin kouluosaston ja SAK:n Kymen piirin kanssa myös erityisesti SAK:laiseen jäsenistöön kohdistuvaksi, HA­KEVAN TOIMINNAN kautta. Tavoitteena oli aktivoida aikuisia hakeu­tumaan ammatilliseen jatko- tai uudelleen koulutukseen. Näistä lähtökoh­dista aloitettiin kokeiluluonteisesti ihmisten parissa tietoi­nen aktivointi Imatralla, Kouvolassa, Anjalankoskella ja Kuusan­koskella. Kunnista oli mukana noin 100 henkilöä, joilla osalla oli yhden päivän valmennusjakson tuomat perustiedot SAK:n koulutuspolitiikasta, läänin alueen kurssitarjonnasta sekä opintososiaalisista tukijärjestelmistä. Asian tiimoilta Esko Huopainen, Heikki Merivirta ja Raimo Heikkilä osallistuivat 16–19.12.1992 Kymen lääninhallituksen järjestämälle tutustumisretkelle. Ruotsin Norrbottenin läänin alueella ryhmä tutustui sikäläiseen Hakeva-toimintaan. Asiantuntijoiden alustusten ja keskusteluiden kautta saatiin kuva Ruotsin tavasta hoitaa vähemmän koulutusta saaneiden työntekijöiden yleissivistävästä koulutuksesta. Saadut kokemukset oli tarkoitus käyttää hyväksi Suomessa. Luulajassa tutustuttiin muun ohjelman lisäksi Svenskt Stålin terästehtaisiin.


PERTTI KARJALAINEN JOHTAMAAN KOUVOLAN

POSTI-TELE ALUEEN ELÄKELÄISIÄ

Matti Ojalan lähdettyä sinne mistä ei ole paluuta on Kouvolan alueen Posti-Teleläisten eläkekerhoa vetänyt Pertti Karjalainen. Kerhon kuukausikokouksiin on pyritty saamaan vierailevia esitel­möitsijöitä. Poliisi piti esitelmän eläkeläinen liikenteessä ja kuultu esitelmä liikunnasta sekä terveellisestä ruuasta.

Kevättalvella puheenjohtaja Pertti Karjalainen ja sihteeri Hilk­ka Etelävuori olivat kokouksessa Tampereella, missä käsiteltiin Posti-Telen eläkeläisten asioita. Eläkeläiset tekivät Pohjois-Karjalan retken, vieraillen Bomban talolla, trooppisessa perhos­puutarhassa ja Lohikäärme-puutarhassa sekä Eeva Ryynäsen Atel­jeessa. Yöpyminen tapahtui Bomballa ja matkan jatkuessa Kolille, Valamoon ja Lintulan luostariin. Retkelle osallistui 30 eläke­läistä.

*​

YLIPOSTIMIES HEIKKI MERIVIRTA

Heikki Merivirta, ylipostimies Voikkaalta, on SDP:n kunnallis­vaaliehdokkaana Kuusankosken kaupungin valtuustoon. Kunnallis­vaalithan pidetään lokakuun puolessa välissä. Heikki tunnetaan kulttuurin ystävänä ja pitkän linjan ay-aktiivina.

Vuonna 1952 hän voitti Kymenlaakson kuplettimestaruuden J. Al­fred Tannerin kupleteilla Puhelimessa ja Vihellä vaan. Menesty­minen kilpailussa avasi Heikille portit Suomen kuplettimesta­ruuskilpailuihin, jotka pidettiin Helsingin työväentalolla. Kol­mas sija kilpailussa oli Heikiltä mahtava suoritus. Mestyksen innoittamana hän meni vuonna 1953 Kouvolan musiikkiopistoon lau­lua opiskelemaan. Neljänä vuotena Heikki oman postityönsä ohella jaksoi käydä lauluharjoituksissa Voikkaalta Kouvolassa ja hänel­le virisi kiinnostus myös iskelmämusiikkiin. 1959 Heikki perusti omaa nimeään kantavan orkesterin, joka toimi aina vuoteen 1981. Lopettamisen syynä Heikki Merivirta mainitsi keikkamatkojen ra­sittavuuden, oman päätyönsä ohella reissaaminen kävi kunnon päälle, muistelee Heikki. Orkesterin kokoonpanona oli 4-5 miestä ja yksi nainen. Kerran kuukaudessa vieraili huippusolisti, esi­merkiksi Eila Pienimäki, Eija Merilä, Kai Hyttinen, Jukka Kuop­pamäki sekä Paula Koivuniemi ylpeili Heikki. Laulamisen lisäksi hänessä virisi kiinnostus näyttelemiseen, ollen työväen opiston näytelmäpiirissä vuosina 1952-1955. Isän kuolema sai Heikin luopumaan  toimien 29 vuotta teatteritoimin­nassa. Mieleen painuvimmista roolisuorituksistaan hän mainitsee vuonna 1966 esitetyn Täällä Pohjantähden alla. Näytelmässä hä­nellä oli räätäli Halmeen oppipojan Valentinin rooli. Perheenpään Sulon rooli vuonna 1975 esitettyssä Pitsihovi-näy­telmässä antoi haasteen, josta saa olla kiitollinen. Sulo menet­ti hermonsa pitkän työrupeaman jälkeen tehdastyössä. Näytelmään nimen Pitsihovi sai esitys siitä, että Karjalassa taloissa oli usein pitsiverhot ikkunoissa. Vuonna 1977 hä­nellä oli Kettuvaa­ri- näytelmän päärooli Kettumäen kesäteatte­rissa. Roolini alkoi sillä, että saavuin jarruttomalla polku­pyörällä ja huusin pusik­koon kaaatuessani:"Menkää helvetissä pois tieltä, pyörässä ei pidä jarrut. Talonmiehellä oli tapana viedä koira samaiseen pu­sikkoon hädille. Yleensä hän muisti kor­jata koiran tarpeet pois, mutta kerran se unohtui, naureskeli Heikki.

1.6.1948 Heikki tuli postiin töihin sijaistehtäviin 15 vuotiaa­na. Postiliittoon hän kuuluu vuodesta 1951. Pitkästä ay-taustas­ta voidaan mainita Postiliiton Voikan osaston sihteerin ja ta­loudenhoitajan tehtävät, useana vuotena Kuusankosken osaston sihteerin, varapuheenjohtajan ja puheenjohtajan tehtävät. Nykyään Heikki toimii osastomme sihteerinä, Kuusankosken APJ:n puheenjohtajana ja Kuusankoski-seuran puheenjohtajana. Hän on toiminut aktiivisesti Voikkaan työväenyhdistyksessä vuodesta 1971. On valitettavaa, että Kuusankosken työväenyhdistykset ovat niin eripuraisia. Yhteisen eduskuntavaaliehdokkaan löytyminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia ja työväenyhdistyksien lä­henemistä ei ole odetettavissa. Itse olen eheytyksen kannalla.

Teksti Raimo Heikkilä

 

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com