Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK


 

Päivitetty 22.4.2019

Syksyllä kaikki voi olla toisin

Maamme talous on kurjassa kunnossa. Lainojen korot ovat nousset monille henkilöille aivan liian korkeiksi, aiheuttaen maksuvaikeuksia ja toimeentukihakemukset ovat tehneet kauppansa. Ilman erikoisjärjestelyjä monien henkilöiden talous olisi kestämätön. Luotta­mus hallituksen kykyyn hoitaa maamme talous kuntoon on kärsinyt jatkuvasti takaiskuja. Hallitus kärsii uskattavuuden puutteesta. Sooloilijoita hallituksessa on riittämiin. Puhtaat jauhot minis­tereiltämme näyttävät olevan loppumassa. Ensin Eeva Kuuuskoski katsoi viisaammaksi jättää hallitus ja Kauko Juhanta­o sai lähteä hallituksesta omien henkilökohtaisten taloussotkujen tultua julkisuuteen. Työttömyys kasvaa päivä päivältä ja ao. ministeri toikkaroi Barcelonassa, unohtaakseen työttömyyden. Teot työttömyyden vähentämiseksi on ministeri Kanervalta jääneet hymypojan kuviksi naisten lehdissä. Pääministeri Aho on taitava mediaesiintyjä. Missä on muut taidot? Olisiko hallituksen hajoituksella ja kriisihallituksen perustamisella rauhoittava vaikutus talouteen ja rahamarkkinoihin, jota nyt tarvittaisiin. Hallituksen toimilla maa jaetaan ensimmäisen ja toisen luokan kansalaisiin. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu ne kansalaiset, joilla on varaa maksaa mm. julkisista palveluista. Hyvinvointiyhteiskunta on vain sananhelinää. Lokakuun puolivälissä pidettävissä kunnallisvaaleissa mitataan myös hallituspuolueiden kannatus. Kunnallisvaalien jälkeen kaikki voi olla toisin, sen tulevat päättämään äänestäjät. Vain äänestämällä voidaan antaa oma kannanotto kunnallisiin - ja valtiollisiin asioihin. Kunnallisvaaleissa on jälleen osastomme jäseniä ehdokkaina. Varmistakaamme Posti-Telen asoista perillä olevien posti-teleläisten valinta äännestämällä heitä! Posti-Telen yhtiöittäminen vakava uhka työntekijöiden eduille. Pekka Vennamon johdolla Posti-Tele suunnittelee Ptl:n yhtöittämistä, mikä tapahtuisi vuonna 1994. Postista ja Telestä perustettaisiin omat itsenäiset osakeyhtiöt. Vennamon mukaan osakeyhtiönä toimiessaan Ptl ei voi tarjota työntekijöilleen parempia eläkkeitä, lomia tai muita etuja kuin yksityiset kilpailijat. Virkasuhdetta osakeyhtiössä ei ole.

HANURI JA HATTU YHDENTYVÄSSÄ EUROOPASSA

Jo vuosia kytenyt ajatus viettää talvi paikassa, jossa ei palele, sai vihdoin tilaisuuden toteutua toissa syksynä. Silloin postimies Matti Virtanen Kuusankosken postikonttorista pakkasi hanurinsa, vaimonsa sekä kaksi lastaan matkailuautoon ja suutasi kohti etelää. Matka alkoi 4. lokakuuta rahtilaivalla Helsingistä Lubeckiin, josta siirryttiin kahdessa päivässä Itävallan rajan tuntumaan. Alppien ylitys, helpoimmasta kohdasta Brenner-solasta, toi auringon näkyviin. Garda-järven maisemia Pohjois-Italiassa olisi voinut ihailla vaikka viikon, mutta lomakausi siellä päättyy syyskuun lopulla. Alueen noin 80:stä leirintäalueesta oli auki enää korkeintaan viisi. Näinollen otimme suunnan kohti Venetsiaa. Ympäri vuoden auki oleva Fusinan leirintäalue pysäytti matkantekomme muutamaksi päiväksi. Laiturista pääsimme vaivattomasti vesibussilla kanavakaupunkiin. Harhailtuamme puolituntia kondoolien seassa, olimme ehkä samassa paikassa kuin Casanova aikoinaan, kuitenkin täysin eksyksissä. Meidän piti ostaa kioskista kartta, että osattiin takaisin satamaan. Venetsiasta matka jatkui ilman kiirettä Veronaan, Milanoon, Genovaan, San Remoon, Monacoon, Nizzaan..

Kun kolme viikkoa lähdöstämme oli kulunut, saavuimme sateiseen Malagaan. Fuengirolasta löysimme pienen leirintäalueen ja tapasimme pitkästä aikaa suomalaisia, joita Espanjan etelärannikolla asuu lähes 20000. Fuengirolassa ja Torremolinoksessa vietimme seuraavan kuukauden. Suomalainen hanurimusiikki ilahdutti kuulijoitaan Girasol-kylpylässä, jonka asiakkaat koostuivat pääosin sotiemme veteraaneista ja heidän puolisoistaan. Näinä iltoina saimme käydä kylpylän perhesaunassa, mikä oli mukava lisä muuten vaatimattomiin olosuhteisiin. Suomalainen ravintola Christofer Columbus Torremolinoksessa halusi myös ilahduttaa asiakkaitaan hanurimusiikilla. Cafe Kardemummasta saimme erittäin maukasta ruisleipää. Matkailuauto tälläiseen elämäntyyliin tuntuu juuri oikealta keksinnöltä, sillä siinä on kaikki mitä perhe tarvitsee selviytyäkseen seuraavaan päivään. On yösija, keittiö, olohuone, wc, suihku ja keskuslämmitys. Kaikki tarpeellinen seuraa mukana ja vapaus vaihtaa maisemia kun mieli sitä tekee. Marraskuussa, öitten kylmennyttyä, siirryimme ohi Gibraltarin Cadizin satamakaupunkiin. Yö vietettiin satamassa konttien seassa ja aamulla aloimme jonottaa laivaan pääsyä. Täysi autolautta oli parhaat päivänsä nähnyt jo 60-luvun alkupuolella. Tasainen merimatka kesti ainoastaan 40 tuntia. Saavuimme varhain aamulla Teneriffan pääkaupunkiin Santa Cruziin. Uusi aurinkoinen ilmasto odotti meitä Playa De Las Americasissa. Tarina kertoo, että hanuriin palkeet keksittiin sitä varten, että se olisi helpompi pakata keikan jälkeen laukkuun. Neljän kuukauden oleskelu Americasissa todisti tarinan oikeaksi. Siinä ajassa tarttuu myös espanjalainen elämäntyyli; jos ei tänään, niin vaikka sitten huomenna. Ikuisessa kesässä, neljä ja kuusi vuotiaat lapset oppivat uimaan aivan itsestään. Monta mukavaa muistoa on tallennettu tuolta ajalta, videofilmiäkin on viitisen tuntia. Niinkuin muuttolinnut keväisin lähdimme mekin paluumat­kalle maaliskuun lopulla. Lautalla Cadiziin ja läpi Espanjan kohti Pariisia. Kahdessa viikossa Belgian ja Hollannin kautta Lubeckiin, josta rahtilaivalla takaisin kylmään koti Suomeen. Matkailuauton mittariin oli tullut 15000 km lisää, lauttamatkoja 5000 km. Taakse oli jäänyt kahdeksan maata ja valuuttaa sekä aikaa oli vierähtänyt yli puoli vuotta. Näin kauan kytenyt unelma oli toteutunut.

POSTILIITON KAAKKOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN VUOSIKOKOUS 1992

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuvassa minä ja Kari Kuosa.

 


 


 


 


 


 

 

Kuvassa vasemmalta Esko Huopainen, Hannu Kajander ja Leo Leskinen.

 

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö tuomitsi postin aikeet lajittelukeskuksien vähentämisistä ja tuotannon keskittämisistä suurimpiin postikeskuksiin. Näin syntyvät säästöt jäävät kyseenalaisiksi, todettiin kokouksessa. Nykyisten postin lajittelukeskuksien toimintaa tulee kehittää supistamisien sijasta. Vuosikokous tukee Postiliiton nykyisen puheenjohtaja Juhani Heinon ja liittovaltuuston puheenjohtajan Raimo Koskisen, Lappeenrannasta uudelleen valintaa. Postiliiton Kaakkois-Suomen piirijärjestön nimi muutettiin Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöksi. Aluejärjestön puheenjohtajaksi valittiinKari Kuosa Lappeenrannasta, sihteeriksi Pertti Veikkolainen Imatralta ja taloudenhoitajaksi Leo Leskinen Kouvolasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Veikkolainen ja sihteerinä Raimo Heikkilä. Aluejärjestön toimikunta muodostuu alueella toimivien ammattiosastojen puheenjohtajista. Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöön kuuluu Postiliiton Kymen- ja Mikkelin läänien alueella toimivat Postiliiton ammattiosastot. Aluejärjestön vuosikokous pidettiin 9.5.1992 Luumäellä.

 

LOMARAHAN VAIHTO VAPAAKSI EI
KIINNOSTANUT
Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa voinut lomarahan vaihtaa vapaa-ajaksi. Asianomainen tulos-, tuki- tai palveluyksikkö voi sopia palveluksessaan olevan henkilön kanssa, että lomanmääräytymisvuodelta 14.1991 - 31.3.1992 ansaittu lomaraha tai sen osa vaihdetaan sitä vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Lomarahan vaihtaminen palkalliseksi vapaa-ajaksi oli vapaaehtoista. Palkallinen vapaa-ajan sai yksikön tehtävien ja työvuorojärjestelyjen sallimissa puitteissa. Sopimus tuli tehdä 15.6.1992 mennessä. Osaston toimikunta vastusti sopimusta. Osaston toimikunta vastusti lomarahan vaihtoa vapaa-ajaksi, koska Posti-Telen työntekijöillä on tälläkin hetkellä mahdollisuus virkavapaaseen, sapattivapaaseen ja opintovapaaseen. Toimikunta suositteli jäsenilleen lähetetyssä jäsentiedotteessa pidättäytymisestä lomarahan vaihtamisesta vapaa-ajaksi. Varsin tunnollisesti jäsenet yhtyivät toimikunnan pyyntöön, sillä lomarahan vaihtosopimuksia on tehty Pohjois-Kymenlaaksossa vain muutamia.
TYÖNTUOTTAVUUTTA JAKELUUN UUDISTAMALLA MITOITUS JA PALKKAUSPERUSTEET 1992
Nykyistä, voimassaolevaa palkkausjärjestelmää pidetään vanhentuneena ja aikansa eläneenä. Se ei motivoi eikä kannusta työntekijää työsuorituksiin. Jakelun virkapalkkausuudistusta tehdään yhteistyössä Postin, valtiovarainministeriön ja Postiliiton kanssa. Uusi järjestelmä mahdollistaisi urakoinnin ja kannustaisi jakeluhenkilöstöä. Jakeluverkon johtaja Risto Paananen toteaa, että palkkajärjestelmän kehittäminen on myös perusedellytys tavoiteltaessa lisää tehokkuutta ja laatua työlle. Henkilöstön ja koko Postin etuja ei ole syytä erottaa toisistaan. Paanasen mukaan Postin kaikilla toiminnan osa-alueilla etsitään kustannustehokkuutta. Jakeluverkon henkilöstöpäällikkö Ilkka Haussilan mukaan jakeluhenkilöstön uuden palkkausjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen, yleisesti hyväksyttävissä ja riittävän yksinkertainen. Suunnitelmien mukaan palkkajärjestelmä tulee valmistuttuaan koostumaan kolmesta elementistä: tehtäväkohtainen osa, henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuva osa ja henkilökohtainen palkanosa työmäärän mukaan, niinsanottu urakointiosa. Tehtäväkohtaista palkanosaa määriteltäessä käytettään yhteisesti sovittuja työn vaativuuden arviointimentelmiä. Keskeisiä luokitustekijöitä ovat esimerkiksi tehtävän fyysinen rasittavuus, työolosuhteet, vastuu ja oppimisaika. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus määräytyy kunkin henkilökohtaisen suoriutumisen, ammattitaidon, työn laadun ja muiden yleisesti hyväksyttävissä olevien arviontiperusteiden mukaisesti. Kolmas palkanosa määräytyy sen mukaan, miten paljon kunkin työkokonaisuus ylittää mittajärjestelmän edellyttämän työmäärän. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus määritellä oman, esimerkiksi päivittäisen työsuorituksensa määrä ja saada palkka tehdyn työ­määrän perusteella.
MITTAJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETAAN
Jakelun mittajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on luoda työajanlaskentaan yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja tulkittava järjestelmä. Se perustuu tarkkaan työaikatarpeen määrittelyyn, luoden henkilöstölle mahdollisuuksia vaikuttaa oman ansiotasonsa muodostumiseen ja koskien koko jakelutoimintaa. Mittajärjestelmän uudistaminen etenee vaiheittain nykytilan kartoittamisesta, menetelmäkuvauksista,tilastointijärjestelmien luomisesta kohti piirijajittelu- ja esityön mitoituksia sekä alueellisten aikatutkimusten kautta kokonaisesitykseen uudeksi mittajärjestelmäksi. Jokaisella jakelualueella on tehtäväänsä koulutettuja tuotantosuunnittelijoita, jotka yhteistyössä alueiden pääluottamusmiesten kanssa tekevät työtehtäviin liittyvät aikatutkimukset. Kouvolan jakelualueella tutkimuksia tekevät tutantosuunnittelija Ritva Kourula Kotkasta ja pääluottamusmies Raimo Heikkilä
Vaiherikkaitten tapahtumien jälkeen on Pohjois- Kymenlaaksossakin siirytty laatikkoon jakeluun kaksi kerroksisissa kerrostaloissa ja omakoti- sekä rivitaloissa. Osa postinsaajista ovat kapinoineet Postin menettelyä vastaan ja jättäneet siirtämätt laatikkoaan tontin rajalle. Niinpä Postia vastaan niskuroivat ovat saaneet noutaapostinsa postikonttoreista. 
Anjalankosken kaupungin alueella tälläisiä talouksia on elokuun alussa n. 40, Kouvolassa n. 150 ja Kuusankoskella n. 30-40. Luukkuunjakelusopimuksia on Kouvolan tuotantoalueella hieman alle 300. Anjalankosken alueen esimies  Raija Peltolan mukaan on vielä ennenaikaista sanoa, kuinka paljon laatikointi vähentää 
kantopiirejä. Kantopiirien mitoitukset ovat vielä kesken. Mitoitukset pyritään saamaan suoritettua syksyn aikana, mainitsee Raija Peltola. Kouvolassa on Kouvola 12 alueella saatu kantopiirit ajantasalle. Jakelupäällikkö Kalevi Hyypiän mukaan laatikointi vähentää
 katopiirien määrää noin 4-5:llä. Kuusaalla vaikutukset ovat alue-esimies Kari Himasen mukaan 3-4 kantopiiriä.  Jakeluhenkilökuntaa on lähdössä mm. opiskelemaan, joten määräaikaisten  virkasuhteiden päättäminen jäänee koskemaan muutamaa virkasuhdetta.


 

 

 

Kuvassa minä ja Leskisen Leksa Vappuna 1992 Kouvolassa.


Vuosi 1992 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimiljoonaa, mikä oli Euroopan korkeimpia. Maamme hallitus teki kaikkensa murtaakseen ay-liikkeen vallan heikentämällä työttömyysturvaa. Suomen historian laajin yleislakkouhka väistyi 25.11.1992 SAK:n valtuuston hyväksyttyä saavutetun neuvottelutuloksen maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä sekä neuvottelutuloksen voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen jatkamsesta. Maamme talous on kurjassa kunnossa. Lainojen korot ovat nousset monille henkilöille aivan liian korkeiksi, aiheuttaen maksuvaikeuksia ja toimeentukihakemukset ovat tehneet kauppansa. Ilman erikoisjärjestelyjä monien henkilöiden talous olisi kestämätön. Luotta mus hallituksen kykyyn hoitaa maamme talous kuntoon on kärsinyt jatkuvasti takaiskuja. Hallitus kärsii uskattavuuden puutteesta. Sooloilijoita hallituksessa on riittämiin. Puhtaat jauhot ministereiltämme näyttävät olevan loppumassa. Ensin Eeva Kuuuskoski katsoi viisaammaksi jättää hallitus ja Kauko Juhantalo sai lähteä hallituksesta omien henkilökohtaisten taloussotkujen tultua julkisuuteen. Työttömyys kasvaa päivä päivältä ja ao. ministeri toikkaroi Barcelonassa, unohtaakseen työttömyyden. Teot työttömyyden vähentämiseksi on ministeri Kanervalta jääneet hymypojan kuviksi naisten lehdissä. Pääministeri Aho on taitava mediaesiintyjä. Missä on muut taidot? Olisiko hallituksen hajoituksella ja kriisihallituksen perustamisella rauhoittava vaikutus talouteen ja rahamarkkinoihin, jota nyt tarvittaisiin. Hallituksen toimilla maa jaetaan ensimmäisen ja toisen luokan kansalaisiin. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu ne kansalaiset, joilla on varaa maksaa mm. julkisista palveluista. Hyvinvointiyhteiskunta on vain sananhelinää.
KANNANOTTO KYMENLAAKSON POSTINLAJITTELUKESKUKSIIN JA TILATARPEI SIIN
Viitaten Lahden ja Kouvolan Kuljetusalueiden tilatarpeiden  lisäselvitystyön loppuraporttiin ja POKA-projektin selvityksiin Kymenlaakson Postiliiton ammattiosastot toteavat seuraavaa:
Jo 1970-luvun loppupuolelta asti on Kouvolaan suunniteltu uusia postinkäsittelytiloja. Yleisesti on myönnetty, että nykyiset lajittelukeskustilat eivät vastaa tuotannon vaateita. Tykkimäen postikeskushanke oli varsin pitkällä, mutta postin strategioihin ei enään kuulunut näin laajamittaista hanketta. Suunittelusta aiheutuneiden kustannusten voidaan sanoa menneen Kankkulan kaivoon. Työntekijät ovat parempien aikojen toivossa mukautuneet toimimaan nykyisissä Kouvolan pääpostin tiloissa. Kotkan lajittelukeskuksen lakkauttamisuhka ja sulauttaminen Kouvolan toimintoihin ei ole voinut olla vaikuttamatta kotkalaisten työmotivaatioon. Kouvolan puutteellisista tiloista- ja Kotkan lakkauttamisuhasta huolimatta työntekijät ovat pystyneet suoriutumaan tulostavoitteiden mukaisesti,jopa ylittäen ne. POKA-projektin ja Lahden ja Kouvolan Kuljetusalueiden tilatarpeiden lisäselvitystyön loppuraportin mukaan pakettiuudistus mahdollistaa toimintojen uudelleenjärjestelyn Kotkan, Kouvolan ja Lahden lajittelukeskusalueella. Loppuraportin mukaan Kouvolan luonne muuttuisi läpivirtausterminaaliksi, jolloin Kotkan toiminnot siirtyisivät Kouvolaan ja Lahteen. Lahti hoitaisi 45 -49 postinumeroalueiden saapuvan raskaanpostin lajittelun. Mielestämme Postin kokonaisetu ei toteudu siirtämällä Kymenlaakson postinkäsittelytoimintoja Lahden lajittelukeskukseen. Kouvolan jakelualueella on tällähetkellä 62 jakelutoimipaikkaa. Lahden lajittelukeskuksen seviviytyminen oman alueen postinkäsittelyn ohella myös Kymenlaakson raskaasta postista nykyisillä resursseilla asetetun palvelutason mukaisesti jäänee arvailtavaksi. Kuljetusaika Lahdesta Kouvolaan ja Kotkaan tulee ottaa huomioon suunnitelmissa. Kymenlaakson Postiliiton ammattiosastot esittävät, että Kouvolan uusista tilahankkeista luovutaan, koska SIPA:n vuokrasopimus pättyy vasta 30.11.1999. Nykyisissä tiloissa on vielä postinkäsittelyyn soveltuvaa lisätilaa, esimerkiksi alakerran autotallitilasta. Voidaan myös kyseenalaistaa, tarvitseeko Kouvola 10:n jakelun lähtötoimipaikka olla lajittelukeskuksen yhteydessä. Näillä muutoksilla Kotkan lajittelukeskus ja Kouvolan lajittelukeskus voivat toimia nykyisissä tiloissa, nykyisin toiminnoin useampia vuosia. Postimäärien mahdollisesti kasvaessa, tuotannon kasvu voidaan soveltuvin osin siirtää muualle. Henkilöstön vähentäminen tulee tapahtua normaalin poistuman kautta. Työnantajan tulee nimetä työryhmä, jossa on Kouvolan ja Kotkan lajittelukeskusten työntekijöiden edustus. Työryhmän toimeksiantona voisi olla Kymenlaakson postin uudelleenjärjestelyt.
Postiliiton Anjalankosken osasto
Postiliiton Haminan osasto
Postiliiton Karhulan osasto
Postiliiton Kotkan osasto
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto

 

22 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastolaista osallistui 13-14.6 Kuopiossa pidetyille Postiliiton retkeilypäiville. Vaikka majoituspaikkana olikin Iso-Valkeinen, noin 10 km. päässä itse tapahtumapaikoilta Rauhalahdesta, niin se ei hyvän säänkin johdosta haitannut retkeilijöitä. Jos kaikkea ei kerinnyt nähdä, niin voihan sitä mennä katsomaan maisemia korkeuksista, pienlent okoneesta niinkuin eräät osastolaisemme tekivät.

KOUVOLAN KULJETUSALUEEN LUOTTAMUSMIEHET 9.10.1992 LEHDISTÖTIEDOTE
Valtioneuvostossa on valmisteilla hanke muuttaa Posti-Telelaitos osakeyhtiöksi vuoden 1994 alusta alkaen. Yhtiöittäminen aiheuttaa myös Postissa irtisanomisia ja heikentää henkilöstön etuja. Kouvolan Kuljetusalueen luottamusmieskokouksen kannanoton mukaan Posti-Telen yhtiöittäminen vaarantaa Posti-Telelaitoksen nykyisistä palveluista ne, joiden hoitaminen ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Näitä ovat esimerkiksi syrjäseutujen postinjakelupalvelut. Ollaanko kunnissa tietoisia siitä, että syrjäseuduilla saatetaan jakaa postia osakeyhtiö-muotoisessa Postissa vain kahdesta kolmeen kertaa viikossa, kyseltiin kokouksessa. Kunnanvaltuustoehdoikkaiden on syytä ilmaista kannanottonsa lähitulevaisuuden postipalveluihin. Kuntalaisten taholta pitää herätä vakavaa keskustelua siitä, että ollaanko jälleen heikentämässä kansalaisten peruspalveluja kunnissa, todettiin voimakkaana kannanottona kokoukessa.
POSTILIITON KYMENLÄÄNIN
LUOTTAMUSMIESTEN JA PUHEENJOHTAJIEN KOKOUS

27 – 28.11.1992 Hotelli Sommelo, Ksnk

OSANOTTAJAT: Lappeenrannan jakelualueen luottamusmiehet:Tiina Munne, Pertti Ahvonen ja Pertti Veikkolainen. Kouvolan jakelualueen luottamusmiehet:Pirkko Vainio, Heikki Juva, Olavi Töytäri, Hannu Kajander ja Tero Kelkka. Kouvolan ja Lpr:n lajittelukeskusten luottamusmiehet: Juha Tuominen, Vilho Hulkkonen,Tero Friman, Harri Pilhjärta Leo Leskinen ja plm. Raimo Heikkilä. Pl:n Kotkan os. pj. Hannu Kiviranta.Luennoitsijat: Torsti Korhonen toimitsija Postiliitto ja Raimo Koskinen Postiliiton liittovaltuuston pj.

Plm Raimo Koskinen kertoi SAK:n valtuuston kokouksen asioista ja työtaistelu-uhasta. SAK lähti puolustamaan työttömien oikeuksia. Maan hallituksen hankkeet työttömyysturvan heikentämiseksi oli mitätöitävä. SAK:n valtuusto tyrmäsi yksimielisesti sopimusesityksen, jota heuvoteltiin yli yön, puolillepäiville.Työtaistelu-uhka voimaan. Ahon hallitus veti keskeiset työttömyysturvan heikennykset. Ammattiyhdistysliike hyväksyi sopimuk sen.

Plm. Koskinen esitteli valtion eläkeratkaisun, mikä astuu voimaan 1.1.1995. Posti-Telen eläkekysymys ratkaistava ensi vuoden aikana.

Työtaistelu harkittavana, mikäli ei päästä Postiliittoa tyydyttävään ratkaisuun. Yhtiöittämiselle etsitään vaihtoehtoja. Viimeistään Postiliiton liittokokous ottaa kantaa Posti-Telen yhtöittämiseen. Raimo Koskinen esitti havannoillisesti valuuttapoliittisen - ja finassipoliittisen noidankehän.

Toimitsija Torsti Korhonen esitteli postinjakelun palkkausjärjestelmän uudistusvalmisteluja.

Raimo Heikkilä

muistion laatija ja koollekutsuja

 

ON SIIRRYTTY TURPO AIKAAN

Mun täyttyy tässä pikkuhiljaa runo rakentaa. Kun kiire painaa päälle eikä mitään aikaan saa. Kun silloin kerran Ramille vähän lupailin. Pettää ei ketään saa, on ohje parahin. Pöytälaatikkoa pengoin, mitä löysinkään. Romanttiset tarinat saa jäädä lepäämään. Nekin jutut, kun maalaiskirjeenkantajana olin. Takki aivan tyhjänä, tosi paljain jaloin. Ei silloin palkkaa paljon maksettu, vaan itse maksaa sain. Kun hukkaamani kuvalehdet ostin kotikaupastain. Ennakotkin suoraan aina asiakkaille vein. No, siinä monta tonnia hupeni yksin tein. Onpa sentään kummasti vielä töitä riittänyt. Olen monta kertaa uupuneena sitä kiittänyt. Piirikin on kuulema jonkun verran vajaa. Johtuneeko siitä, kun Turpolla saa ajaa. Ja niinhän se on. Kun hommat rehdisti hoidetaan, asiakkaatkin luottaa. Eiköhän se Postikin ala jälleen tuottaa. nimim. Kortteliohjus

 

 1992 AMMATTIOSASTON EDUNVALVOJAT VIERAILIVAT POSTILIITON TOIMISTOSSA JA EDUSKUNNASSA
 

 
 
 
 
 
 
 
Kuvassa minä ja kansanedustaja Matti Vähänäkki.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huopainen, sihteeri Heikki Merivirta, taloudenhoitaja Raimo Heikkilä ja luottamusmies Leo Leskinen tekivät kesäkuun alussa käynnin Postiliiton toimistoon ja eduskuntaan, jonne kansanedustaja Matti Vähänäkki oli heidät kutsunut. Kansanedustajana Matti Vähänäkki toimi neljä kautta vuosina 1987–2003 edustaen vuosina 1987–1999 Kymen läänin vaalipiiriä ja vuosina 1999–2003 Kymen vaalipiiriä. Hän kuului Sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmäänOsaston edustajat luovuttivat Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heinolle ja kansanedustaja Matti Vähänäkille osaston viirin. Kansanedustaja Vähänäkki esitteli eduskuntaa ja kansanedustajan työhuoneessa käydyssä keskustelussa osaston edustajat ilmaisivat huolensa Posti-Telen yhtöittämisestä. Aikanaan eduskunta tulee tekemään siitäkin päätöksensä. Osaston edustajien muistissa oli se, kuinka kävi Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston sanomaehdenjakajille heidän siirtyessään Kymen Varhaisjakelu Oy:n palvelukseen. Huhtikuussa 1992 ammattiosasto menetti yli 100 jäsentään sanomalehdenjakelun siirryttyä pois Postiliiton sopimusalalta.

Posti- ja Telaitoksen pääjohtaja Pekka Vennamo vastasi osaston julkilausumaan
13.4.1992 lähettämällä kirjeellä ilmoittaen oman näkemyksen asiaan: ”Kymen Viestintä Oy (Kouvolan Sanomat) ja Kymen Sanomat sekä Posti perustivat Kymen Varhaisjakelu Oy:n, joka käynnisti varhaisjakelun Pohjois-Kymenlaaksossa 1.4.1994. Asianomaiset lehtitalot olivat päättäneet perustaa jakeluyhtiön ja pyysivät Postia mukaan. Koska Pohjois-Kymenlaakso oli Postin hoitamaa varhaisjakelualuetta ja koska toisaalta postin keskeinen strategia on olla mukana lehtien varhaisjakelussa, Posti päätti lähteä mukaan ao. yhtiöön. Postin vaihtoehdot oliva siis joko lähteä mukaan tai jättäytyä kokonaan pois alueen varhaisjakelun hoidosta hoidettuaan sitä yli 10 vuotta. Kymen Varhaisjakelu Oy päätti järjestäytyä työnantajapuolella GTT:hen ja siitä seurasi, että työntekijäpuolella vastaava järjestö on Suomen Kirjatyöntekijäliitto. Näiden välinen työehtosopimus on alalla vallitseva, jolloin sitä sovelletaan myös yhtiön varhaisjakajiin. Yksi syy varhaisjakelun menetykseen yksityiselle yhtiölle oli juuri valtion paremmat työehdot, jotka heikentävät Postin mahdollisuuksia kilpailla yksityisiä jakeluyhtiöitä vastaan.
Posti neuvotteli Postiliiton ja työntekijöiden sekä yhtiön kanssa yhdessä siirron vaikutuksista. Yli 60 vuotta täyttäneille tarjottiin mahdollisuus joustaviin eläkeratkaisuihin, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jakajat halusivat jatkaa työntekoa. Lisäksi sovittiin, että yhtiö ottaa palvelukseen Postilta siirtyvät varhaisjakajat ja näin tapahtuikin, lukuun ottamatta muutamaa, jotka eivät halunneet jatkaa varhaisjakelua. Lisäksi sovittiin, että lomaedut ja kokemusvuodet säilyvät ansaittuina, joten yhtiö ei ottanut Postilta siirtyviä jakajia uusina työntekijöinä. Edelleen sovittiin, että yhtiö suurentaa jakopiirejä, jolloin työaika kasvaa ja sitä kautta palkka, joten tosiasiallinen ansio ei laske. Posti-Tele katsoo, että se on pakkotilanteessa huolehtinut henkilöstönsä eduista myös tässä hankalassa muutosvaiheessa. Postin kilpailukyvyn kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että työsuhteen ehdot olisivat samat samalla alalla. Johtuen valtion paremmista työsuhteen ehdoista, Posti joutuu sanomalehtien varhaisjakelussa huonoon kilpailuasemaan ja näin Posti menetti 1980-luvulla markkinaosuutta. Tällä vuosikymmenellä Posti pyrkii savuttamaan lisää markkinaosuutta mm. jakelun yhteistuotantomallin avulla. Ratkaiseva apu olisi yhtenäiset työsuhteen ehdot yksityisen työnantajan kanssa. Posti-Telen henkilöstöpolitiikka tulee sopeuttaa kilpailutilanteeseen, jotta se pystyisi pitämään markkinaosuutensa ja näin huolehtimaan myös henkilöstönsä työllisyydestä ja työsuhteen ehdoista, mikä tulisi olla kaikkien osapuolien yhteinen tavoite”
OSASTON TOIMINTAKERTOMUS 1992

YLEISTÄ

Vuosi 1992 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimiljoonaa, mikä on Euroopan korkeimpia. Maamme hallitus teki kaikkensa murtaakseen ay-liikkeen vallan heikentämällä työttömyysturvaa. Suomen historian laajin yleislakkouhka väistyi 25.11.1992 SAK:n valtuuston hyväksyttyä saavutetun neuvottelutuloksen maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä sekä neuvottelutu loksen voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen jatkamisesta.

OSASTON TOIMINTA

Osaston vastustuksesta huolimatta sanomalehtien jakelutoiminta alkoi 1.4.1992 Pohjois-Kymenlaaksossa ja 1.10.1992 Etelä-Kymenlaaksossa lähtien. Postin omistusosuus yhtiössä oli yhtiötä käynnistettäessä 40%. Kymen Varhaisjakelu Oy:n toimitusjohtajaksi nimettiin Juhani Penttilä 1.9.1991 alkaen. Kymen Varhaisjakelu Oy liittyi siis Graafisen Teollisuuden työnantajaliittoon, mikä merkitsi sitä, että yrityksessä noudatettiin GTT:n ja Suomen Kirjatyöntekijäin liiton työehtosopimusta. Postiliitto ei enää ollut sopijaosapuoli. Huhtikuussa 1992 osasto menetti yli 100 jäsentään, sanomalehdenjakajien siirryttyä pois Postiliiton sopimusalalta, koska Kymen Varhaisjakelu Oy:ssä heidän eduista huolehti tästä lähtien Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto. Osasto tarmokkaasti puolusti sanomalehdenjakajien etuja heidän siirtyessä Kymen Varhaisjakelun palvelukseen.

Paikallissopimuksen neuvottelijat toivat neuvottelutuloksen sanomalehdenjakajien päätettäväksi. Enemmistö kokoukseen osallistujista oli sitä mieltä, että näillä ehdoilla ei Kymen Varhaisjakelun palvelukseen mennä, mutta kun työsopimuksien allekirjoittaminen koitti, niin ajatukset olivat muuttuneet. Saamansa palautteen johdosta Postiliiton neuvottelijat eivät allekirjoittaneet paikallissopimusta. Asian tiimoilta oltiin yhteydessä pääjohtaja Pekka Vennamoon ja Kymenläänin kansanedustajiin, joista Matti Vähänäkki teki ainoana eduskuntakyselyn.

Kouvolan postikeskushanke jahkailujen jälkeen kariutui. Tilahankkeet ja toimintojen uudelleen järjestelyt ovat harkinnassa.

Tsv. Hannu Kajander ja plm. Raimo Heikkilä muuttivat evakosta Tapiontie 2:sta takaisin Kouvola 10:een, toiseen kerrokseen.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. sai Veikko Bäckmanin suunnitteleman viirin 14.5.1992.

KIINTEISTÖT
Pahansaaren kesänviettopaikan lisäksi osaston haltuun siirtyi Kouvolan postin kesäkotiyhdistyksen mökki Suolajärvellä. Mökeille hankittiin kalustoa. Suolajärvi sai ehomman ilmeen kattoremontilla ja seinien maaalauksella.

PAHASAAREN MÖKILLE LAITURI

Pahasaaren mökki Jaalan Pyhäjärvellä sai laiturin kesäkuussa. Laituri tuli tarpeeseen, sillä ranta on kallioinen ja kivinen. Liukas kallio vaikeutti nousua uimavedestä, joten laituri on tositarpeeseen. Lisäksi mökille hankittiin uusi keinu ja muutama puutarhatuoli. Mökillä on kalastuslupia osaston jäsenten käyttöön. Alkukesästä kerättiin puita mökille talkoilla. Osasto kiittää naapurimökkiläisiä puiden kannosta. Aivan mökille saakka ei ole vielä tietä, kävelymatkaa tule n. 400m. yhteen suuntaan.


TOIMIHENKILÖT

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa vuosikokouksen toimihenkilöt vasemmalta kokouksen sihteeri Matti Mallat, kokouksen puheenjohtajana minä ja sihteerinä Raija Peltola. Matti Mallat jäi eläkkeelle 1992.


Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen (kuvassa) 10 kokousta, sihteerinä on toiminut Heikki Merivirta 9 kokousta ja rahastonhoitajana Raimo Heikkilä 10 kokousta. Toimikuntaan on lisäksi kuulunut: Hannu Kajander varapuheenjohtajana 8 kokousta, Aila Ahtiainen opintovastaava 8 kokousta, Veijo Auvinen 6 kokousta Tuula Jurvanen 7 kokousta, Teuvo Jyräs 5 kokousta, Tero Kelkka nuorisovastaava 9 kokousta, Leo Leskinen postikeskuksen luottamusmies 10 kokousta, Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä 8 kokousta.

Varajäsenet

Unto Autio Kuusankosken aluetoimikunnan vetäjä 9 kokousta

Eira Kujala 7 kokousta, Markku Ojala tiedotussihteeri, automiesjaoksen vetäjä 9 kokousta, Raija Peltola 5 kokousta, Eero Takki 4 kokousta. Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua myös osaston luottamusmiehet.

JAOSTOTOIMINTA

Automiesjaos kokoontui kuluneena vuotena kaksi kertaa. Kesällä Markku Ojalan huvilalla Karhulanjärven rannalla, jossa käytiin jaoksen petanque-kilpailu. Jaos keskusteli laitoksen yhtiöittämisestä ja oli erittäin huolestunut työnantajan linjasta ja työpaikkojen puolesta. Todettiin Postin yhtiöittämisen huonontavan työntekijöiden asemaa. Yhtiömiehet eivät ole paljon porkkanoita jaelleet, päinvastoin pitkät lomat ja eläkkeet ovat katkolla. Kouvolan postikeskushankkeeseen jaos ei enää edes ottanut kantaa. Vuoden loppupuolella kokoonnuttiin Juicen kämpälle saunomaan. Keskustelu pyöri runkolinjojen sisäisen tulosyksikön ympärillä. Jaos otti asiaan kielteisen kannan. Katsottiin sen lisäävän byrokratiaa, vähentävän postilaisten suoritetyötä ja lisää­vän Pasila-keskeisyyttä.

NUORISOJAOSTO

Nuorisojaosto kokoontui neljä kertaa. Jaokseen kuului nuorisovastaava Tero Kelkan lisäksi Jukka Peippo, Eero Takki ja Janne Keinänen. Nuorisovastaavien neuvottelupäivät olivat Hotelli Haagassa. Osaston edustajina olivat Tero Kelkka, Eero Takki ja Jukka Peippo. Nuorisojaoksen suurena huolenaiheena oli nuoren työvoiman voimakas vähentyminen Postissa, tosin ymmärrettävistä syistä, työnantajan harjoittamista säästötoimenpiteistä. Nuorten kiinnostus ammattiyhdistys ym. järjetöasioita kohtaan ei ole ollut suurempaa mahdollista luokkaa. Erilaiset pippalot ja muut tilaisuudet ovat kylläkin vetäneet ilahduttavasti porukkaa, esim. tikkakisoista tuli pelkästään myönteistä palautetta. Niis­tä aiotaankin tehdä perinteiset, ainakin kerran vuodessa pidet­tävät. Tennis squash, sähly, keilailu ja uimalippujen käyttö on ollut runsasta. Nuorisojaoksen toivomuksena onkin työnantajalle, että näitä vuoroja tullaan jatkossakin pitämään hengissä.

Jäsentietoa


 


 


 


 


Kuvassa Postin toimitusjohtaja Pekka Vennamo luovuttaa erokirjan Pauli Rauniolle hänen jäätyään eläkkeelle 1992. Pekka Vennamo (kuvassa) tustui Kouvolan postin lajittelukeskuksen toimintaan.

 

 

 

 

 

 

 


 

 


 


 


 


 

 

Kuvassa onnittelen Jouko Jokimiestä hänen täyttäessään 60 vuotta 1992.
 


 


 


 

 

Esko Huopainen onnittelee Risto Marttilaa vuosijuhlan johdosta

1.1.1992 osaston jäsenmäärä oli 376 maksavaa jäsentä ja kokonaisjasenmäärä oli 486 jäsentä. Vuoden lopussa jäseniä on naisia 116, miehiä 184, maksavia jäseniä yhteensä 300. Eläkkeellä 112 jäsentä, osaston kokonai­jäsenmäärä on 31.12.1992 412 jäsentä. Jäsenmäärä on vähentynyt vuoden aikana 74:llä jäsenellä. Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Kari Pekkarinen ja Han­nu Rantala sekä varatilintarkastajina Reijo Heikari ja Marjatta Riuttala..

IN MEMORIAM ANNELI NIEMINEN
Löytyn postinjakajana toiminut Anneli Nieminen poistui keskuudestamme 8.8.1992. Hän liityi osastomme jäseneksi vuonna 1977 ja siirtyi sairaseläkkeelle vuonna 1991. Työssään hän oli erittäin tunnollinen, auttavainen ja pidetty. Anneli Nieminen haudattiin 15. elokuuta. Häntä oli saattamassa viimeiselle matkalle Korian postin henkilökunta ja lähes kaikki Löytyn postinjakajanlinjan asiakkaat. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto kunnioittaa Anneli Niemisen muistoa.

EDUSTUKSET

OSASTON KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 1992

ANJALANKOSKI TARJA JONSSON NO:15

ELIMÄKI TERTTU LAITINEN NO:16

JAALA EINO VESALAINEN NO:6

IITTI ASTA KIVINEN NO:21

IITTI RAIJA KOIVUNEN NO:22

IITTI RAIJA PELTOLA NO:104

 KUUSANKOSKI HANNU KAJANDER NO:19

KUUSANKOSKI HEIKKI MERIVIRTA NO:43

KUUSANKOSKI SEPPO JÄRVINEN NO:175

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuusankosken kaupungin kunnallisvaaliehdokkaat vasemmnalta HannuKajander ja Heikki Merivirta kättäpäälle sovussa.

 

Esko Huopainen. Kouvolan kansalaisopiston oppilaskunta, Kouvolan ammmatillisen paikallisjärjestön edustajisto.

Heikki Merivirta,Kuusankosken kaupunginvaltuuston jäsen, Sak:n Kuusankosken Paikallisjärjestön puheenjohtaja, SAK:n Kymenläänin neuvottelukunnan jäsen, Kuusankoski-seuran puheenjohtaja.

Raimo Heikkilä, Postiliiton liittovaltuuston varajäsen

Leo Leskinen, Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön taloudenhoitaja.

Tero Kelkka, Kouvolan Ammatillisen paikallisjärjestön edustajisto

Osasto on Kouvolan Poikien- ja Kouvolan Työväen Sekakuoron kannatusjäsen.

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Markku Ojala. Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi syyskuun alussa 28 sivuisena. Tiedotussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikunnan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.

Vapaa-ajantoiminta

  • Postipankki- Posti pilkkikilpailut Käyrälammella

  • Osaston pilkkimestaruuskilpailut Pyhäjärvellä

POSTINJAKAJA KAIJA LAITINEN HARRASTAA MAALAUSTA

Mikä vei sinut maalailemaan?

Se on ollut pitkä, pitkä haave kouluajoista alkaen, mutta vasta viimeiset neljä vuotta, vuodesta -88, aloin käydä säännöllisesti Kuusankosken Työväenopistossa. Siellä sain alkuopetuksen öljyvä­ri- ja akryylimaalauksessa ja liitupiirustuksessa. Valon ja var­jon käyttöä opetti Eero Eirto.

Missä Maalaat?

Kuusaan Taidesaunalla. Kotona on vielä turha yrittää, kun on aina ylimääräinen pikkukäsipari auttelemassa. Ulkona ei oikein voi, kun öljyvärit kuivuvat liian hitaasti ja se on muutenkin erilaista. Kotona pöytälaatikossa on lyijykynäpiirustuksia, joi­ta voi ottaa esiin, kun on sopivaa aikaa ja tulee inspiraatio.

Mistä saat maalausaiheet?

Ensin alussa maalasin asetelmia, siitä sitten pikkuhiljaa siir­ryin omiin aiheisiin. Maisemat ja asetelmat ovat helpompia maa­lata kuin muotokuvat.

Kauanko yhden maalauksen teko kestää?

Aika hidastahan se on, tällä vauhdilla mitä minä voin niitä teh­dä. Käyn kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan Taidesaunalla syyskuusta huhtikuuhun. Vien yleensä kahta työtä rinnakkain kui­vumisen takia. Minulta valmistui neljä työtä viime talven aika­na.

Mihin pistät valmiit työsi?

Omat seinät ovat toistaiseksi riittäneet. Ei niitä vielä niin hirveästi ole kertynyt ja joissakin tauluissa on paljon tunnear­voa. Eihän niistä silloin voi luopua?

Ovatko taulusi olleet näyttelyissä?

No,joo. Ensinnäkin jokakeväiset opiston kevätnäyttelyt. Niitä on ollut myös Elimäen Taideseuran näyttelyssä, Elimäen Pestoomarkkinoilla ja Valkealan Kustaan Galleriassa. Taidenäyttelyistä saa toisilta taiteilijoilta palautetta ja mukavia vinkkejä. Omaa näyttelyä minulla ei vielä ole ollut, mutta haaveena on myöhemmin saada yhteisnäyttely sisarentyttären kanssa.

Onko harrastuksesi kallis?

Ei, ryyppääminen on kalliimpaa ja siitä tulee pää kipeäksi. Taulujen kehykset ovat sitävastoin jo paljon arvokkaampia.

Miten perheesi suhtautuu harrastukseesi?

Ihan postitiivisesti, eteenkin nuorempi poikani Jere, joka on kovasti innolla mukana ja vanhempi poikani Jarkko piirtelee pi­lakuvia.

Kiitoksia Kaijalle ja paljon uusia innoittavia ajatuksia!

Haastattelu Eira Kujala

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

POSTILAINENKIN VOI PITÄÄ KOIRISTA

Kuusaan postimies Heikki Suhosella on peräti kaksi haukahtelevaa perheenjäsentä.

Kertoisitko Heikki koiristasi?

Tällähetkellä meillä on viisi vuotias uroskoira, nimeltään Jarru, joka on Kultainen noutaja ja yhdeksänkuukautinen Saksanpaimenkoiran urospentu, nimeltään Risu. Koiralla pitää olla lyhyt kutsumanimi. Se omaksuu helpommin sen ja kielihän menee solmuun, jos yrität nimeä huhuilla. Jarrulla on tapana kiikuttaa vierai­den kengät heti heille takaisin, vaikka vieraat tuskin ovat eh­tineet istahtaa sohvalle. "Että, johan olette täällä olleetkin."

Onko sinulla aina ollut koiria?

On, pienestä pitäen. Vanhin koira eli 17 vuotta. Kahden koiran pitäminen on helpompaa kuin yhden. Kun on vanhemman koiran saa­nut koulutettua, niin nuoremman koulutus on helpompaa. Nuorempi ottaa mallia vanhemmasta ja niistä on seuraa toisilleen sekä ovat ulkonakin enemmän niinkuin isäntäväkikin.

Kuka niitä hoitaa?

Koko perhe. Pentukoirissa on yllättävän paljon työtä, mutta lap­set mielellään ulkoiluttaa koiria. Alkajaiseksi on opetettava esimerkiksi sisäsiisteys ja etteivät kaikkea kalua, mitä etten sattuu. Jos otat jotain pois koiran suusta, pitää antaa jotain tilalle. Leikin varjolla koiran koulutus alkaa heti. Kun koiranpentu tulee uuteen "laumaan", perheeseen, on se saatava ymmärtämään olevansa alimmalla tasolla lauman arvoasteikossa. Pennuille paras luovutusikä on seitsenviikkoisina.

Onko eroa uroksen ja nartun luonteella?

Uroskoira on paljon omapäisempi, hankalampi, vahvempi rakenteeltaan ja luonteeltaan. Narttukoira on helpompi kouluttaa ja jos sen ottaa hankaluutena, niin juoksuaikoina narttukoiran kanssa pitää olla tarkkana. Uros on jotenkin haastavampi koulutettava. Molemmilla komento pitää viedä loppuun asti. Kutsut ja komennot lyhyillä samoilla sanoilla ja äänensävy on tärkeä.

Käytkö näyttelyissä?

Käyn, silloin tällöin. Siellä käy esimerkiksi kasvattajat, jotka teettävät pentuja. Näyttelymenestys nostaa pentujen hintaa. Ollaan uteliaisia, mitä omasta koirasta sanotaan. Jos koira menestyy, niin innostus puraisee. Itse arvostan koiran luonnetta, vasta senjälkeen ulkonäköä. Käyn vain tässä ympäristön koiranäyttelyissä.

Tuleeko koiranpito kalliiksi?

En ole laskenut kustannuksia, mutta koiravero on 80 markkaa. Koirat syövät mitä toisetkin perheen jäsenet, mutta se ei ihan riitä. Pitää antaa vitamiineja ja koirien kuivamuonaa sekä rokottaa koirat ja käyttää mahdollisesti eläinlääkärissä. Pennuthan ovat jo sillänsä arvokkaita, tuhansia markkoja rodusta riippuen. Pienellä koiralla on neljä ateriaa päivässä, eikä siis kokoajan ruokaa edessä ja välipaloja.

Omakoti- vai kerrostalo koiralle parempi?

Se on omistajasta kiinni, monta kertaa kerrostalokoira saa enem­män liikuntaa, kuin omakotitalossa asuva, narunpäässä oleva koira. Kerrostalossa ei saa koira oikeastaan yhtään haukkua. Ison koiran pito on tietysti kerrostalossa hankalampaa. Koirasta tulee helposti haukkuja, jos se on jatkuvasti narunpäässä pihalla, eikä saa purkaa toimintatarmoaan esimerkiksi koulutus-, lenkeily ym. tehtävissä.

Mikä on käyttökoira ja taistelukoira?

Käyttökoira opetetaan esim. jäljittämään, metsästämään yms. Ne ovat tarmokkaampia. Taistelukoiria käyttävät mm. vedonlyöjät, koirataisteluissa toinen koira usein pääsee hengestään. Ne on "jalostettu" vihaiseksi ja rääkätty sopien hyvin rikolliseen toimintaan. Koirien salakuljetus on yleistynyt itärajan takaa. Sieltä tulevat koirat ovat usein luonnevikaisia. Saksalainen Karl Doberman kehitti pahamaineisen dobermanni-rodun. Doberman­nit ovat älykkäitä, eivät liehakoi vieraita pitäen omat hyvänä. Ne ovat mainettaan lempeämpiä, vaatien määrätietoisen koulutuksen.

Koira on ihmisen paras ystävä?

Joo-o, on se. Vilpitön, ei petä eikä jätä. Uskollinen, vaikka vain viisi minuuttia ollaan poissa jo ystävän häntä isännän pa­latessa heiluu.

Haastattelu Eira Kujala

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Markku Ojala. Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi syyskuun alussa 28 sivuise­na. Tiedotussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikunnan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.

Vapaa-ajantoiminta

  • Postipankki- Posti pilkkikilpailut Käyrälammella

  • Osaston pilkkimestaruuskilpailut Pyhäjärvellä

 


Retkeilypäivät Kuopiossa​

RETKEILYPÄIVILLE OSALLITUTTIIN JOUKOLLA
 

 

22 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastolaista osallistui 13-14.6 Kuopiossa pidetyille Postiliiton retkeilypäiville. Vaikka majoituspaikkana olikin Iso-Valkeinen, noin 10 km. päässä itse tapahtumapaikoilta Rauhalahdesta, niin se ei hyvän säänkin johdosta haitannut retkeilijöitä. Jos kaikkea ei kerinnyt nähdä, niin voihan sitä mennä katsomaan maisemia korkeuksista, pienlent­okoneesta niinkuin eräät osastolaisemme tekivät.

Retki Werlan tehdasmuseoon ja Suolajärven kesämölle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastavuoroisesti kotkalaiset olivat Pohjois-Kymenlaakson osaston kutsumana 15. Elokuuta 1992 rantajuhlassa Suolajärvellä. Noin 40 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston jäsentä ja kahdeksan kotkalaista naapuriosastolaista sekä Torsti Korhonen liiton toimistosta vaimoineen olivat tutustumassa Werlan tehdasmuseoon ja maistelemassa Suolajärven tunnelmasta. Tehdasmuseossa katsottiin pahvin valmistuksesta Werlassa esittelevän filmi ja kierrettiin tehdassali. Mökillä hanurin tahdittamana sai tanssitaitoiset tanssia. Makkara sekä sauna kruunasivat illan. Osaston puheenjohtajan Esko Huopaisen kyydittämänä matka sujui kitkattomasti ja mökki tielläkin bussi kulki millimetrin tarkkuudella. Pertti Karjalainen kertoi seikkaperäisesti ja huumori suupielessä mökin rakennusvaiheista. Tikkakilpailussa ei armoa tunnettu, kohteliaisuudesta vieraita kohtaan puhumattakaan. Illan tullen bussi suunnisti kotimatkalle.

  • 24-tunnin pikkujouluristeily Sinderellalla.

Lopuksi

Työnantajan ja Ahon hallituksen ammattiyhdistysliikkeen nujer­rustoimet ja julkisen hallinnon supistumisvaateet luovat enti­sestään vaatimuksia osaston toiminnalle. Aikeet Posti-Telen yh­tiöittämiseksi ja jakelun mitoitus- ja palkkausjärjestelmien muutokset sekä postin toimintojen yksityistäminen vaatii osas­toltamme yhtenäisyyttä ja tarvittaessa voimannäyttöjä.

PERTTI KARJALAINEN JOHTAMAAN KOUVOLAN POSTI-TELE ALUEEN ELÄKELÄISIÄ

Matti Ojalan lähdettyä sinne mistä ei ole paluuta on Kouvolan alueen Posti-Teleläisten eläkekerhoa vetänyt Pertti Karjalainen. Kerhon kuukausikokouksiin on pyritty saamaan vierailevia esitel­möitsijöitä. Poliisi piti esitelmän eläkeläinen liikenteessä ja kuultu esitelmä liikunnasta sekä terveellisestä ruuasta. Kevättalvella puheenjohtaja Pertti Karjalainen ja sihteeri Hilk­ka Etelävuori olivat kokouksessa Tampereella, missä käsiteltiin Posti-Telen eläkeläisten asioita. Eläkeläiset tekivät Pohjois-Karjalan retken, vieraillen Bomban talolla, trooppisessa perhos­puutarhassa ja Lohikäärme-puutarhassa sekä Eeva Ryynäsen Atel­jeessa. Yöpyminen tapahtui Bomballa ja matkan jatkuessa Kolille, Valamoon ja Lintulan luostariin. Retkelle osallistui 30 eläke­läistä.

YLIPOSTIMIES HEIKKI MERIVIRTA

Heikki Merivirta, ylipostimies Voikkaalta, on SDP:n kunnallis­vaaliehdokkaana Kuusankosken kaupungin valtuustoon. Kunnallis­vaalithan pidetään lokakuun puolessa välissä. Heikki tunnetaan kulttuurin ystävänä ja pitkän linjan ay-aktiivina. Vuonna 1952 hän voitti Kymenlaakson kuplettimestaruuden J. Al­fred Tannerin kupleteilla Puhelimessa ja Vihellä vaan. Menesty­minen kilpailussa avasi Heikille portit Suomen kuplettimesta­ruuskilpailuihin, jotka pidettiin Helsingin työväentalolla. Kol­mas sija kilpailussa oli Heikiltä mahtava suoritus. Mestyksen innoittamana hän meni vuonna 1953 Kouvolan musiikkiopistoon lau­lua opiskelemaan. Neljänä vuotena Heikki oman postityönsä ohella jaksoi käydä lauluharjoituksissa Voikkaalta Kouvolassa ja hänel­le virisi kiinnostus myös iskelmämusiikkiin. 1959 Heikki perusti omaa nimeään kantavan orkesterin, joka toimi aina vuoteen 1981. Lopettamisen syynä Heikki Merivirta mainitsi keikkamatkojen ra­sittavuuden, oman päätyönsä ohella reissaaminen kävi kunnon päälle, muistelee Heikki. Orkesterin kokoonpanona oli 4-5 miestä ja yksi nainen. Kerran kuukaudessa vieraili huippusolisti, esi­merkiksi Eila Pienimäki, Eija Merilä, Kai Hyttinen, Jukka Kuop­pamäki sekä Paula Koivuniemi ylpeili Heikki. Laulamisen lisäksi hänessä virisi kiinnostus näyttelemiseen, ollen työväen opiston näytelmäpiirissä vuosina 1952-1955. Isän kuolema sai Heikin luopumaan  toimien 29 vuotta teatteritoimin­nassa. Mieleen painuvimmista roolisuorituksistaan hän mainitsee vuonna 1966 esitetyn Täällä Pohjantähden alla. Näytelmässä hä­nellä oli räätäli Halmeen oppipojan Valentinin rooli. Perheenpään Sulon rooli vuonna 1975 esitettyssä Pitsihovi-näy­telmässä antoi haasteen, josta saa olla kiitollinen. Sulo menet­ti hermonsa pitkän työrupeaman jälkeen tehdastyössä. Näytelmään nimen Pitsihovi sai esitys siitä, että Karjalassa taloissa oli usein pitsiverhot ikkunoissa. Vuonna 1977 hä­nellä oli Kettuvaa­ri- näytelmän päärooli Kettumäen kesäteatte­rissa. Roolini alkoi sillä, että saavuin jarruttomalla polku­pyörällä ja huusin pusik­koon kaaatuessani:"Menkää helvetissä pois tieltä, pyörässä ei pidä jarrut. Talonmiehellä oli tapana viedä koira samaiseen pu­sikkoon hädille. Yleensä hän muisti kor­jata koiran tarpeet pois, mutta kerran se unohtui, naureskeli Heikki. 1.6.1948 Heikki tuli postiin töihin sijaistehtäviin 15 vuotiaa­na. Postiliittoon hän kuuluu vuodesta 1951. Pitkästä ay-taustas­ta voidaan mainita Postiliiton Voikan osaston sihteerin ja ta­loudenhoitajan tehtävät, useana vuotena Kuusankosken osaston sihteerin, varapuheenjohtajan ja puheenjohtajan tehtävät. Nykyään Heikki toimii osastomme sihteerinä, Kuusankosken APJ:n puheenjohtajana ja Kuusankoski-seuran puheenjohtajana. Hän on toiminut aktiivisesti Voikkaan työväenyhdistyksessä vuodesta 1971. On valitettavaa, että Kuusankosken työväenyhdistykset ovat niin eripuraisia. Yhteisen eduskuntavaaliehdokkaan löytyminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia ja työväenyhdistyksien lä­henemistä ei ole odetettavissa. Itse olen eheytyksen kannalla.


© Raimo Heikkilä

©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com