Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 Päivitetty 9.10.2018

 

HANURI JA HATTU YHDENTYVÄSSÄ EUROOPASSA

 

 

Jo vuosia kytenyt ajatus viettää talvi paikassa, jossa ei pale­le, sai vihdoin tilaisuuden toteutua toissa syksynä. Silloin postimies Matti Virtanen Kuusankosken postikonttorista pakkasi hanurinsa, vaimonsa sekä kaksi lastaan matkailuautoon ja suutasi kohti etelää. Matka alkoi 4. lokakuuta rahtilaivalla Helsingis­tä Lubeckiin, josta siirryttiin kahdessa päivässä Itävallan ra­jan tuntumaan. Alppien ylitys, helpoimmasta kohdasta Brenner-solas­ta, toi auringon näkyviin. Garda-järven maisemia Pohjois-Ita­liassa olisi voinut ihailla vaikka viikon, mutta lomakausi siel­lä päättyy syyskuun lopulla. Alueen noin 80:stä leirintäalu­eesta oli auki enää korkeintaan viisi. Näinollen otimme suunnan kohti Venetsiaa. Ympäri vuoden auki oleva Fusinan leirintäalue pysäyt­ti matkantekomme muutamaksi päiväksi. Laiturista pääsimme vai­vattomasti vesibussilla kanavakaupunkiin. Harhailtuamme puo­li­tuntia kondoolien seassa, olimme ehkä samassa paikassa kuin Ca­sanova aikoinaan, kuitenkin täysin eksyksissä. Meidän piti ostaa kioskista kartta, että osattiin takaisin satamaan. Venet­siasta matka jatkui ilman kiirettä Veronaan, Milanoon, Genovaan, San Remoon, Monacoon, Nizzaan...

Kun kolme viikkoa lähdöstämme oli kulunut, saavuimme sateiseen Malagaan. Fuengirolasta löysimme pienen leirintäalueen ja ta­pasimme pitkästä aikaa suomalaisia, joita Espanjan eteläranni­kolla asuu lähes 20000. Fuengirolassa ja Torremolinoksessa vie­timme seuraavan kuukauden. Suomalainen hanurimusiikki ilahdutti kuulijoitaan Girasol-kylpylässä, jonka asiakkaat koostuivat pää­osin sotiemme veteraaneista ja heidän puolisoistaan. Näinä il­toina saimme käydä kylpylän perhesaunassa, mikä oli mukava lisä muuten vaatimattomiin olosuhteisiin. Suomalainen ravintola Chri­stofer Columbus Torremolinoksessa halusi myös ilahduttaa asiak­kaitaan hanurimusiikilla. Cafe Kardemummasta saimme erittäin maukasta ruisleipää.

Matkailuauto tälläiseen elämäntyyliin tuntuu juuri oikealta kek­sinnöltä, sillä siinä on kaikki mitä perhe tarvitsee selviytyäk­seen seuraavaan päivään. On yösija, keittiö, olohuone, wc, suih­ku ja keskuslämmitys. Kaikki tarpeellinen seuraa mukana ja va­paus vaihtaa maisemia kun mieli sitä tekee.

Marraskuussa, öitten kylmennyttyä, siirryimme ohi Gibraltarin Cadizin satamakaupunkiin. Yö vietettiin satamassa konttien seas­sa ja aamulla aloimme jonottaa laivaan pääsyä. Täysi autolautta oli parhaat päivänsä nähnyt jo 60-luvun alkupuolella. Tasainen merimatka kesti ainoastaan 40 tuntia. Saavuimme varhain aamulla Teneriffan pääkaupunkiin Santa Cruziin. Uusi aurinkoinen ilmasto odotti meitä Playa De Las Americasissa.

Tarina kertoo, että hanuriin palkeet keksittiin sitä varten, että se olisi helpompi pakata keikan jälkeen laukkuun. Neljän kuukauden oleskelu Americasissa todisti tarinan oikeaksi. Siinä ajassa tarttuu myös espanjalainen elämäntyyli; jos ei tänään, niin vaikka sitten huomenna. Ikuisessa kesässä, neljä ja kuusi vuotiaat lapset oppivat uimaan aivan itsestään. Monta mukavaa muistoa on tallennettu tuolta ajalta, videofilmiäkin on viitisen tuntia. Niinkuin muuttolinnut keväisin lähdimme mekin paluumat­kalle maaliskuun lopulla. Lautalla Cadiziin ja läpi Espanjan kohti Pariisia. Kahdessa viikossa Belgian ja Hollannin kautta Lubeckiin, josta rahtilaivalla takaisin kylmään koti Suomeen.

Matkailuauton mittariin oli tullut 15000 km lisää, lauttamatkoja 5000 km. Taakse oli jäänyt kahdeksan maata ja valuuttaa sekä aikaa oli vierähtänyt yli puoli vuotta. Näin kauan kytenyt unel­ma oli toteutunut.

 

POSTILIITON KAAKKOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN VUOSIKOKOUS 1992

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa minä ja Kari Kuosa.


Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö tuomitsi postin aikeet lajittelukeskuksien vähentämisistä ja tuotannon keskittämisistä suurimpiin postikeskuksiin. Näin syntyvät säästöt jäävät kyseen­alaisiksi,todettiin kokouksessa. Nykyisten postin lajittelukes­kuksien toimintaa tulee kehittää supistamisien sijasta.

Vuosikokous tukee Postiliiton nykyisen puheenjohtaja Juhani Hei­non ja liittovaltuuston puheenjohtajan Raimo Koskisen, Lappeen­rannasta uudelleen valintaa. Postiliiton Kaakkois-Suomen piirijärjestön nimi muutettiin Pos­tiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöksi. Aluejärjestön puheenjohtajaksi valittiin Kari Kuosa Lappeenran­nasta, sihteeriksi Pertti Veikkolainen Imatralta ja taloudenhoi­tajaksi Leo Leskinen Kouvolasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Veikkolainen ja sihteerinä Raimo Heikkilä.


 

 

 

 

Kuvassa vasemalta Esko Huopainen, Hannu Kajander ja Leo Leskinen.


Aluejärjestön toimikunta muodostuu alueella toimivien ammat­tiosastojen puheenjohtajista. Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöön kuuluu Postiliiton Kymen- ja Mikkelin läänien alueella toimivat Postiliiton ammat­tiosastot. Aluejärjestön vuosikokous pidettiin 9.5.1992 Luumäel­lä.


TYÖNTUOTTAVUUTTA JAKELUUN UUDISTAMALLA MITOITUS JA PALKKAUSPERUSTEET 1992

Nykyistä, voimassaolevaa palkkausjärjestelmää pidetään vanhen­tuneena ja aikansa eläneenä. Se ei motivoi eikä kannusta työnte­kijää työsuorituksiin. Jakelun virkapalkkausuudistusta tehdään yhteistyössä Postin, valtiovarainministeriön ja Postiliiton kanssa. Uusi järjestelmä mahdollistaisi urakoinnin ja kannustai­si jakeluhenkilöstöä. Jakeluverkon johtaja Risto Paananen tote­aa, että palkkajärjestelmän kehittäminen on myös perusedellytys tavoiteltaessa lisää tehokkuutta ja laatua työlle. Henkilöstön ja koko Postin etuja ei ole syytä erottaa toisistaan. Paanasen mukaan Postin kaikilla toiminnan osa-alueilla etsitään kustan­nustehokkuutta. Jakeluverkon henkilöstöpäällikkö Ilkka Haussilan mukaan jakeluhenkilöstön uuden palkkausjärjestelmän on oltava oikeudenmukainen, yleisesti hyväksyttävissä ja riittävän yksin­kertainen. Suunnitelmien mukaan palkkajärjestelmä tulee valmis­tuttuaan koostumaan kolmesta elementistä: tehtäväkohtainen osa, henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuva osa ja henkilökohtai­nen palkanosa työmäärän mukaan, niinsanottu urakointiosa. Tehtäväkohtaista palkanosaa määriteltäessä käytettään yhteisesti sovittuja työn vaativuuden arviointimentelmiä. Keskeisiä luoki­tustekijöitä ovat esimerkiksi tehtävän fyysinen rasittavuus, työolosuhteet, vastuu ja oppimisaika. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus määräytyy kunkin henkilökoh­taisen suoriutumisen, ammattitaidon, työn laadun ja muiden ylei­sesti hyväksyttävissä olevien arviontiperusteiden mukaisesti. Kolmas palkanosa määräytyy sen mukaan, miten paljon kunkin työ­kokonaisuus ylittää mittajärjestelmän edellyttämän työmäärän. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus määritellä oman, esimerkiksi päivittäisen työsuorituksensa määrä ja saada palkka tehdyn työ­määrän perusteella.

MITTAJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETAAN

Jakelun mittajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on luoda työ­ajanlaskentaan yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja tul­kittava järjestelmä. Se perustuu tarkkaan työaikatarpeen määrit­telyyn, luoden henkilöstölle mahdollisuuksia vaikuttaa oman an­siotasonsa muodostumiseen ja koskien koko jakelutoimintaa. Mit­tajärjestelmän uudistaminen etenee vaiheittain nykytilan kar­toittamisesta, menetelmäkuvauksista,tilastointijärjestelmien luomisesta kohti piirijajittelu- ja esityön mitoituksia sekä alueellisten aikatutkimusten kautta kokonaisesitykseen uudeksi mittajärjestelmäksi. Jokaisella jakelualueella on tehtäväänsä koulutettuja tuotantosuunnittelijoita, jotka yhteistyössä aluei­den pääluottamusmiesten kanssa tekevät työtehtäviin liittyvät aikatutkimukset. Kouvolan jakelualueella tutkimuksia tekevät tutantosuunnittelija Ritva Kourula Kotkasta ja pääluottamusmies Raimo Heikkilä.


 

Vaiherikkaitten tapahtumien jälkeen on Pohjois- Kymenlaaksossakin siirytty

laatikkoonjakeluun kaksi kerroksisissa kerrostaloissa ja omakoti- sekä rivitaloissa. Osa 

postinsaajista ovat kapinoi­neet Postin menettelyä vastaan ja jättäneet siirtämättä

laatik­koaan tontin rajalle. Niinpä Postia vastaan niskuroivat ovat saaneet noutaa

postinsa postikonttoreista. Anjalankosken kaupun­gin alueella tälläisiä talouksia on

elokuun alussa n. 40, Kouvo­lassa n. 150 ja Kuusankoskella n. 30-40. 

Luukkuunjakelusopimuk­sia on Kouvolan tuotantoalueella hieman alle 300.

Anjalankosken alueen esimies  Raija Peltolan mukaan on vielä ennenaikaista sa­noa,

kuinka paljon laatikointi vähentää kantopiirejä. Kantopii­rien mitoitukset ovat vielä

kesken. Mitoitukset pyritään saamaan suoritettua syksyn aikana, mainitsee Raija

Peltola. Kouvolassa on Kouvola 12 alueella saatu kantopiirit ajantasalle. Jakelupääl­likkö

Kalevi Hyypiän mukaan laatikointi vähentää katopiirien määrää noin 4-5:llä. 

Kuusaalla vaikutukset ovat alue-esimies Kari Himasen mukaan 3-4 kantopiiriä. 

Jakeluhenkilökuntaa on läh­dössä mm. opiskelemaan, joten määräaikaisten 

virkasuhteiden päättäminen jäänee koskemaan muutamaa virkasuhdetta.


 

 

 

 

 

 

Kuvassa minä ja Leskisen Leksa Vappuna 1992 Kouvolassa.


Vuosi 1992 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa, mikä oli Euroopan korkeimpia. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä työttömyys­turvaa. Suomen historian laajin yleislakkouhka väistyi 25.11.19­92 SAK:n valtuuston hyväksyttyä saavutetun neuvottelutuloksen maan halli­tuksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä sekä neuvot­telutu­loksen voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen jatkami­sesta.

Maamme talous on kurjassa kunnossa. Lainojen korot ovat nousset monille henkilöille aivan liian korkeiksi, aiheuttaen maksu­vaikeuksia ja toimeentukihakemukset ovat tehneet kauppansa. Il­man erikois­järjestelyjä monien henkilöiden talous olisi kestämä­tön. Luotta­mus hallituksen kykyyn hoitaa maamme talous kuntoon on kärsinyt jatkuvasti takaiskuja. Hallitus kärsii uskattavuuden puutteesta. Sooloilijoita hallituksessa on riittämiin. Puhtaat jauhot minis­tereiltämme näyttävät olevan loppumassa. Ensin Eeva Kuuuskoski katsoi viisaammaksi jättää hallitus ja Kauko Juhanta­lo sai läh­teä hal­lituksesta omien henkilökohtaisten taloussotku­jen tultua julkisuuteen. Työttömyys kasvaa päivä päivältä ja ao. ministeri toikkaroi Barcelonassa, unohtaakseen työttömyyden. Teot työttö­myyden vähentämiseksi on ministeri Kanervalta jääneet hymypojan kuviksi naisten lehdissä. Pääministeri Aho on taitava me­diaesiintyjä. Missä on muut taidot? Olisiko hallituksen hajoi­tuksella ja kriisihallituksen perustamisella rauhoittava vai­ku­tus ta­louteen ja rahamarkkinoihin, jota nyt tarvittaisiin.

Hallituksen toimilla maa jaetaan ensimmäisen ja toisen luokan kansalaisiin. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu ne kansalaiset, joil­la on varaa maksaa mm. julkisista palveluista. Hyvinvoin­tiyh­teiskunta on vain sananhelinää.


 

KANNANOTTO KYMENLAAKSON POSTINLAJITTELUKESKUKSIIN JA TILATARPEI­SIIN

Viitaten Lahden ja Kouvolan Kuljetusalueiden tilatarpeiden li­säselvitystyön loppuraporttiin ja POKA-projektin selvityksiin Kymenlaakson Postiliiton ammattiosastot toteavat seuraavaa:

Jo 1970-luvun loppupuolelta asti on Kouvolaan suunniteltu uusia postinkäsittelytiloja. Yleisesti on myönnetty, että nykyiset lajittelu­keskustilat eivät vastaa tuotannon vaateita. Tykkimäen postikeskus-hanke oli varsin pitkällä, mutta postin strategioi­hin ei enään kuulunut näin laajamittaista hanketta. Suunittelus­ta aiheutuneiden kustannusten voidaan sanoa menneen Kankkulan kai­voon. Työntekijät ovat parempien aikojen toivossa mukautuneet toimimaan nykyisissä Kouvolan pääpostin tiloissa.

Kotkan lajittelukeskuksen lakkauttamisuhka ja sulauttaminen Kou­vo­lan toimintoihin ei ole voinut olla vaikuttamatta kotkalaisten työmotivaatioon. Kouvolan puutteellisista tiloista- ja Kotkan lakkauttamisuhasta huolimatta työntekijät ovat pystyneet suoriu­tumaan tulostavoitteiden mukaisesti,jopa ylittäen ne.

POKA-projektin ja Lahden ja Kouvolan Kuljetusalueiden tilatar­peiden lisäselvitystyön loppuraportin mukaan pakettiuudistus mahdollistaa toimintojen uudelleenjärjestelyn Kotkan, Kouvolan ja Lahden lajittelukeskusalueella. Loppuraportin mukaan Kouvolan luonne muuttuisi läpivirtausterminaaliksi, jolloin Kotkan toi­minnot siirtyisivät Kouvolaan ja Lahteen. Lahti hoitaisi 45 -49

postinumeroalueiden saapuvan raskaanpostin lajittelun. Mieles­tämme Postin kokonaisetu ei toteudu siirtämällä Kymenlaakson postinkäsittelytoimintoja Lahden lajittelukeskukseen. Kouvolan jakelualueella on tällähetkellä 62 jakelutoimipaikkaa. Lahden lajittelukeskuksen seviviytyminen oman alueen postinkäsittelyn ohella myös Kymenlaakson raskaasta postista nykyisillä resurs­seilla asetetun palvelu­tason mukaisesti jäänee arvailtavaksi.

Kuljetusaika Lahdesta Kouvolaan ja Kotkaan tulee ottaa huomioon suunnitelmissa.

Kymenlaakson Postiliiton ammattiosastot esittävät, että Kouvolan uusista tilahankkeista luovutaan, koska SIPA:n vuokrasopimus pättyy vasta 30.11.1999. Nykyisissä tiloissa on vielä postinkä­sittelyyn soveltuvaa lisätilaa, esimerkiksi alakerran autotal­litilasta. Voidaan myös kyseenalaistaa, tarvitseeko Kouvola 10:n jakelun lähtötoimipaikka olla lajittelukeskuksen yhteydes­sä.

Näillä muutoksilla Kotkan lajittelukeskus ja Kouvolan lajittelu­keskus voivat toimia nykyisissä tiloissa, nykyisin toiminnoin useampia vuosia. Postimäärien mahdolli­sesti kasvaessa, tuotannon kasvu voi­daan soveltuvin osin siirtää muualle. Henkilöstön vä­hentäminen tulee tapahtua normaalin pois­tuman kautta. Työnanta­jan tulee nimetä työryhmä, jossa on Kouvo­lan ja Kotkan lajitte­lukeskusten työntekijöiden edustus. Työryh­män toimeksiantona voisi olla Kymenlaakson postin uudelleenjär­jestelyt.

Postiliiton Anjalankosken osasto Postiliiton Haminan osasto

Postiliiton Karhulan osasto Postiliiton Kotkan osasto

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto

 

POSTILIITTO KOUVOLAN KULJETUSALUEEN LUOTTAMUSMIEHET 9.10.1992 LEHDISTÖTIEDOTE

Valtioneuvostossa on valmisteilla hanke muuttaa Posti-Telelaitos osakeyhtiöksi vuoden 1994 alusta alkaen. Yhtiöittäminen aiheut­taa myös Postissa irtisanomisia ja heikentää henkilöstön etuja. Kouvolan Kuljetusalueen luottamusmieskokouksen kannanoton mukaan Posti-Telen yhtiöittäminen vaarantaa Posti-Telelaitoksen nykyi­sistä palveluista ne, joiden hoitaminen ei ole liiketaloudelli­sesti kannattavaa. Näitä ovat esimerkiksi syrjäseutujen postin­jakelupalvelut. Ollaanko kunnissa tietoisia siitä, että syr­jäseuduilla saatetaan jakaa postia osakeyhtiö-muotoisessa Postis­sa vain kahdesta kolmeen kertaa viikossa, kyseltiin kokouksessa.

Kunnanvaltuustoehdoikkaiden on syytä ilmaista kannanottonsa lä­hitu­levaisuuden postipalveluihin. Kuntalaisten taholta pitää herätä vakavaa keskustelua siitä, että ollaanko jälleen heiken­tämässä kansalaisten peruspalveluja kunnissa, todettiin voimak­kaana kannanottona kokouksessa.

POSTILIITON KYMENLÄÄNIN LUOTTAMUSMIESTEN JA PUHEENJOHTAJIEN KOKOUS 27 – 28.11.1992 Hotelli Sommelo, Ksnk

OSANOTTAJAT:

Lappeenrannan jakelualueen luottamusmiehet:Tiina Munne, Pertti Ahvonen ja Pertti Veikkolainen.

Kouvolan jakelualueen luottamusmiehet:Pirkko Vainio, Heikki Juva, Olavi Töytäri, Hannu Kajander ja Tero Kelkka.

Kouvolan ja Lpr:n lajittelukeskusten luottamusmiehet: Juha Tuominen, Vilho Hulkkonen,Tero Friman, Harri Pilhjärta Leo Leskinen ja plm. Raimo Heikkilä. Pl:n Kotkan os. pj. Hannu Kiviranta.

Luennoitsijat: Torsti Korhonen toimitsija Postiliitto ja Raimo Koskinen Postiliiton liittovaltuuston pj. Plm Raimo Koskinen kertoi SAK:n valtuuston kokouksen asioista ja työtaistelu-uhasta. SAK lähti puolustamaan työttömien oikeuksia. Maan hallituksen hankkeet työttömyysturvan heikentämiseksi oli mitätöitävä. SAK:n valtuusto tyrmäsi yksimielisesti sopi­musesityksen, jota heuvoteltiin yli yön, puolillepäiville.Työ­tais­telu-uhka voimaan. Ahon halli­tus veti kes­keiset työttö­myys­turvan heiken­nykset. Ammattiyhdis­tysliike hy­väksyi sopimuk­sen. .

Plm. Koskinen esitteli valtion eläkeratkaisun, mikä astuu voi­maan 1.1.1995.

Posti-Telen eläkekysymys ratkaistava ensi vuoden aikana.

Työtaistelu harkittavana, mikäli ei päästä Postiliittoa tyydyt­tävään ratkaisuun.

Yhtiöittämiselle etsitään vaihtoehtoja. Viimeistään Postiliiton liittokokous ottaa kantaa Posti-Telen yhtöittämiseen.

Raimo Koskinen esitti havannoillisesti valuuttapoliittisen - ja finassipoliittisen noidankehän.

Toimitsija Torsti Korhonen esitteli postinjakelun palkkausjär­jestelmän uudistusvalmisteluja.

Raimo Heikkilä muistion laatija ja koollekutsuja

 

 

OSASTON EDUNVALVOJAT VIERAILIVAT POSTILIITON TOIMISTOSSA JA EDUSKUNNASSA

 

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huo­painen, sihteeri Heikki Merivirta, taloudenhoitaja Raimo Heikki­lä ja luottamusmies Leo Leskinen tekivät kesäkuun alussa käynnin Postiliiton toimistoon ja eduskuntaan, jonne kansanedustaja Mat­ti Vähänäkki oli heidät kutsu­nut. Osaston edustajat luovuttivat Postiliiton puheenjoh­taja Juhani Heinolle ja kansanedustaja Mat­ti Vähänäkille osaston viirin. Kansan­edustaja Vä­hänäkki esitteli eduskuntaa ja kansanedustajan työ­huoneessa käy­dyssä keskustelus­sa osaston edustajat ilmaisivat huolensa Posti-Telen yhtöittämi­sestä. Aika­naan eduskunta tulee tekemään siitä­kin pää­töksensä. Osaston edu­stajien muistissa on se, kuinka kävi Posti­liiton Poh­jois-Kymen­laakson osaston sanoma­lehdenjakajille heidän siirtyes­sään Kymen Varhaisjakelu Oy:n palvelukseen. 

 

 

 

 

 

 

 

 


Posti- ja Telaitoksen pääjohtaja Pekka Vennamo vastasi osaston julkilausumaan

13.4.1992 lähettämällä kirjeellä ilmoittaen oman näkemyksen asiaan: ”Kymen Viestintä  Oy (Kouvolan Sanomat) ja Kymen Sanomat sekä Posti perustivat Kymen Varhaisjakelu Oy:n, joka käynnisti varhaisjakelun Pohjois-Kymenlaaksossa 1.4.1994. Asianomaiset lehtitalot olivat päättäneet perustaa jakeluyhtiön ja pyysivät Postia mukaan. Koska  Pohjois-Kymenlaakso oli Postin hoitamaa varhaisjakelualuetta ja koska toisaalta postin keskeinen strategia on olla mukana lehtien varhaisjakelussa, Posti päätti lähteä mukaan ao. yhtiöön. Postin vaihtoehdot oliva siis joko lähteä mukaan tai jättäytyä  kokonaan pois alueen varhaisjakelun hoidosta hoidettuaan sitä yli 10 vuotta. Kymen Varhaisjakelu Oy päätti järjestäytyä työnantajapuolella GTT:hen ja siitä seurasi, että työntekijäpuolella vastaava järjestö on Suomen Kirjatyöntekijäliitto. Näiden välinen työehtosopimus on alalla vallitseva, jolloin sitä sovelletaan myös yhtiön varhaisjakajiin. Yksi syy varhaisjakelun menetykseen yksityiselle yhtiölle oli juuri valtion paremmat työehdot, jotka heikentävät Postin mahdollisuuksia kilpailla yksityisiä jakeluyhtiöitä vastaan.

Posti neuvotteli Postiliiton ja työntekijöiden sekä yhtiön kanssa yhdessä siirron vaikutuksista. Yli 60 vuotta täyttäneille tarjottiin mahdollisuus joustaviin eläkeratkaisuihin, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jakajat halusivat jatkaa työntekoa. Lisäksi sovittiin, että yhtiö ottaa palvelukseen Postilta siirtyvät varhaisjakajat ja näin tapahtuikin, lukuun ottamatta muutamaa, jotka eivät halunneet jatkaa varhaisjakelua. Lisäksi sovittiin, että lomaedut ja kokemusvuodet säilyvät ansaittuina, joten yhtiö ei ottanut Postilta siirtyviä jakajia uusina työntekijöinä. Edelleen sovittiin, että yhtiö suurentaa jakopiirejä, jolloin työaika kasvaa ja sitä kautta  palkka, joten tosiasiallinen ansio ei laske. Posti-Tele katsoo, että se on pakkotilanteessa huolehtinut henkilöstönsä eduista myös tässä hankalassa muutosvaiheessa. Postin kilpailukyvyn kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että työsuhteen ehdot olisivat samat samalla alalla. Johtuen valtion paremmista työsuhteen ehdoista, Posti joutuu sanomalehtien varhaisjakelussa huonoon kilpailuasemaan ja näin Posti menetti 1980-luvulla markkinaosuutta. Tällä vuosikymmenellä Posti pyrkii savuttamaan lisää markkinaosuutta mm. jakelun yhteistuotantomallin avulla. Ratkaiseva apu olisi yhtenäiset työsuhteen ehdot yksityisen työnantajan kanssa. Posti-Telen henkilöstöpolitiikka tulee sopeuttaa kilpailutilanteeseen, jotta se pystyisi pitämään markkinaosuutensa ja näin huolehtimaan myös henkilöstönsä työllisyydestä ja työsuhteen ehdoista, mikä tulisi olla kaikkien osapuolien yhteinen tavoite”.

 

OSASTON TOIMINTAKERTOMUS  1992

 

YLEISTÄ

Vuosi 1992 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa, mikä on Euroopan korkeimpia. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä työttömyys­turvaa. Suomen historian laajin yleislakkouhka väistyi 25.11.19­92 SAK:n valtuuston hyväksyttyä saavutetun neuvottelutuloksen maan halli­tuksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä sekä neuvot­telutu­loksen voimassaolevan tulopoliittisen sopimuksen jatkami­sesta.

OSASTON TOIMINTA

Osaston vastustuksesta huolimatta sanomalehtien jakelutoiminta alkoi 1.4.1992 Pohjois-Kymenlaaksossa ja 1.10.1992 Etelä-Kymenlaaksossa lähtien. Postin omistusosuus yhtiössä oli yhtiötä käynnistettäessä 40 %. Kymen Varhaisjakelu Oy:n toimitusjohtajaksi nimettiin Juhani Penttilä 1.9.1991 alkaen. Kymen Varhaisjakelu Oy liittyi siis Graafisen Teollisuuden työnantajaliittoon, mikä merkitsi sitä, että yrityksessä noudatettiin GTT:n ja Suomen Kirjatyöntekijäin liiton työehtosopimusta. Postiliitto ei enää ollut sopijaosapuoli.

Huhtikuussa 1992 osasto menetti yli 100 jäsentään, sanomalehdenjakajien siirryttyä pois Postiliiton sopimusalalta, koska Kymen Varhaisjakelu Oy:ssä heidän eduista huolehti tästä lähtien Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto.

Osasto tarmokkaasti puolusti sanomalehdenjakajien etuja heidän siirtyessä Kymen Varhaisjakelun palvelukseen.

Paikallissopimuk­sen neuvottelijat toivat neuvottelutuloksen sanomalehdenjakajien päätettäväksi. Enemmistö kokoukseen osallistujista oli sitä mieltä, että näillä ehdoilla ei Kymen Varhaisjakelun palveluk­seen mennä, mutta kun työsopimuksien allekirjoittaminen koitti, niin ajatukset olivat muuttuneet. Saamansa palautteen johdosta Postiliiton neuvottelijat eivät allekirjoittaneet paikallissopi­musta. Asian tiimoilta oltiin yhteydessä pääjohtaja Pekka Venna­moon ja Kymenläänin kansanedustajiin, joista Matti Vähänäkki teki ainoana eduskuntakyselyn.


Kouvolan postikeskushanke jahkailujen jälkeen kariutui. Tila­hankkeet ja toimintojen uudelleen järjestelyt ovat harkinnassa. 


Tsv. Hannu Kajander ja plm. Raimo Hei­kkilä muuttivat evakosta Tapiontie 2:sta takaisin Kouvola 10:een, toiseen kerrokseen.



Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. sai Veikko Bäckmanin suunnitteleman viirin 14.5.1992.


KIINTEISTÖT

Pahansaaren kesänviettopaikan lisäksi osaston haltuun siirtyi Kouvolan postin kesäkotiyhdistyksen mökki Suolajärvellä. Mökeil­le hankittiin kalustoa.  Suolajärvi sai ehomman ilmeen kattoremontilla ja seinien maaalauksella.

PAHASAAREN MÖKILLE LAITURI

 

Pahasaaren mökki Jaalan Pyhäjärvellä sai laiturin kesäkuussa. Laituri tuli tarpeeseen, sillä ranta on kallioinen ja kivinen. Liukas kallio vaikeutti nousua uimavedestä, joten laituri on tositarpeeseen. Lisäksi mökille hankittiin uusi keinu ja muutama puutarhatuoli. Mökillä on kalastuslupia osaston jäsenten käyt­töön. Alkukesästä kerättiin puita mökille talkoilla. Osasto kiittää naapurimökkiläisiä puiden kannosta. Aivan mökille saakka ei ole vielä tietä, kävelymatkaa tule n. 400m. yhteen suuntaan.


TOIMIHENKILÖT

Kuvassa vuosikokouksen toimihenkilöt.

Vasemmalta kokouksen sihteeri Matti Mallat, kokouksen puheen-

johtajana minä ja sihteerinä Raija PeltolaMatti Mallat jäi

eläkkeelle 1992.


Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen (kuvassa) 10 kokousta, sih­teerinä on toi­minut Heikki Merivirta 9 kokousta ja

 

rahastonhoi­tajana Raimo Heikkilä 10 kokousta.

 

 

Toimikuntaan on lisäksi kuulunut: Hannu Kajander varapuheenjohtajana 8 kokousta, Aila Ahtiainen opintovastaava 8 kokousta, Veijo Auvinen 6 kokousta Tuula Jurvanen 7 kokousta, Teuvo Jyräs 5 kokousta, Tero Kelkka nuorisovastaava 9 kokousta, Leo Leskinen postikeskuksen luottamusmies 10 kokousta, Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä 8 kokousta

varajäsenet

Unto Autio Kuusankosken aluetoimikunnan vetäjä 9 kokousta

Eira Kujala 7 kokousta

Markku Ojala tiedotussihteeri, automiesjaoksen vetäjä 9 kokousta

Raija Peltola 5 kokousta

Eero Takki 4 kokousta

Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua myös osaston

luottamusmiehet.

JAOSTOTOIMINTA

AUTOMIESJAOS

Automiesten neuvottelupäivillä hiihdettiin kilpaa. Kuvassa Kouvolan Juice

Automiesjaos kokoontui kuluneena vuotena kaksi kertaa. Kesällä Markku Ojalan huvilalla Karhulanjärven rannalla, jossa käytiin jaoksen petanque-kilpailu. Jaos keskusteli laitoksen yhtiöittä­misestä ja oli erittäin huolestunut työnantajan linjasta ja työ­paikkojen puolesta. Todettiin Postin yhtiöittämisen huonontavan työntekijöiden asemaa. Yhtiömiehet eivät ole paljon porkkanoita jaelleet, päinvastoin pitkät lomat ja eläkkeet ovat katkolla. Kouvolan postikeskushankkeeseen jaos ei enää edes ottanut kan­taa. Vuoden loppupuolella kokoonnuttiin Juicen kämpälle sauno­maan. Keskustelu pyöri runkolinjojen sisäisen tulosyksikön ympä­rillä. Jaos otti asiaan kielteisen kannan. Katsottiin sen lisää­vän byrokratiaa, vähentävän postilaisten suoritetyötä ja lisää­vän Pasila-keskeisyyttä.

NUORISOJAOSTO

Nuorisojaosto kokoontui neljä kertaa. Jaokseen kuului nuo­risovastaava Tero Kelkan lisäksi Jukka Peippo, Eero Takki ja Janne Keinänen. Nuorisovastaavien neuvottelupäivät olivat Hotel­li Haagassa. Osaston edustajina olivat Tero Kelkka, Eero Takki ja Jukka Peippo. Nuorisojaoksen suurena huolenaiheena oli nuoren työvoiman voimakas vähentyminen Postissa, tosin ymmärrettävistä syistä, työnantajan harjoittamista säästötoimenpiteistä. Nuorten kiinnostus ammattiyhdistys ym. järjetöasioita kohtaan ei ole ollut suurempaa mahdollista luokkaa. Erilaiset pippalot ja muut tilaisuudet ovat kylläkin vetäneet ilahduttavasti porukkaa, esim. tikkakisoista tuli pelkästään myönteistä palautetta. Niis­tä aiotaankin tehdä perinteiset, ainakin kerran vuodessa pidet­tävät. Tennis squash, sähly, keilailu ja uimalippujen käyttö on ollut runsasta. Nuorisojaoksen toivomuksena onkin työnantajalle, että näitä vuoroja tullaan jatkossakin pitämään hengissä.

Jäsentietoa

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa Postin toimitusjohtaja Pekka Vennamo luovuttaa erokirjan Pauli Rauniolle hänen jäätyään eläkkeelle 1992.

1992 Pekka Vennamo (kuvassa) tustui Kouvolan postin lajittelukeskuksen toimintaan.

1992 Matti Mallat jäi eläkkeelle. Kuvassa auton ratti kädessä.

Kuvassa onnittelen Jouko Jokimiestä hänen täyttäessään 60 vuotta 1992.


1.1.1992 osaston jäsenmäärä oli 376 maksavaa jäsentä ja koko­naisjasenmäärä oli 486 jäsentä.

Vuoden lopussa jäseniä on naisia 116, miehiä 184, maksavia jä­seniä yhteensä 300. Eläkkeellä 112 jäsentä, osaston kokonais­jäsenmäärä on 31.12.1992 412 jäsentä. Jäsenmäärä on vähentynyt vuoden aikana 74:llä jäsenellä.


Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Kari Pekkarinen ja Han­nu Rantala sekä varatilintarkastajina Reijo Heikari ja Marjatta Riuttala.

EDUSTUKSET

OSASTON KUNNALLISVAALIEHDOKKAAT 1992

ANJALANKOSKI TARJA JONSSON NO:15

ELIMÄKI TERTTU LAITINEN NO:16

JAALA EINO VESALAINEN NO:6

IITTI ASTA KIVINEN NO:21

IITTI RAIJA KOIVUNEN NO:22

IITTI RAIJA PELTOLA NO:104

 KUUSANKOSKI HANNU KAJANDER NO:19

KUUSANKOSKI HEIKKI MERIVIRTA NO:43

KUUSANKOSKI SEPPO JÄRVINEN NO:175

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuusankosken kaupungin kunnallisvaaliehdokkaat vasemmnalta

HannuKajander ja Heikki Merivirta  kättäpäälle sovussa.

Esko Huopainen

Kouvolan kansalaisopiston oppilaskunta, Kouvolan ammmatillisen paikallisjärjestön edustajisto.

Heikki Merivirta

Kuusankosken kaupunginvaltuuston jäsen, Sak:n Kuusankosken Pai­kallisjärjestön puheenjohtaja, SAK:n Kymenläänin neuvottelukun­nan jäsen, Kuusankoski-seuran puheenjohtaja.

Raimo Heikkilä

Postiliiton liittovaltuuston varajäsen

Leo Leskinen

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön taloudenhoitaja.

Tero Kelkka

Kouvolan Ammatillisen paikallisjärjestön edustajisto

Osasto on Kouvolan Poikien- ja Kouvolan Työväen Sekakuoron kan­natusjäsen.

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Markku Ojala. Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi syyskuun alussa 28 sivuise­na. Tiedotussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikunnan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.

Vapaa-ajantoiminta

  • Postipankki- Posti pilkkikilpailut Käyrälammella
  • Osaston pilkkimestaruuskilpailut Pyhäjärvellä

Retkeilypäivät Kuopiossa​​

RETKEILYPÄIVILLE OSALLIS­TUTTIIN

JOUKOLLA

22 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastolaista osallistui 13-14.6 Kuopiossa pidetyille Postiliiton retkeilypäiville. Vaikka majoituspaikkana olikin Iso-Valkeinen, noin 10 km. päässä itse tapahtumapaikoilta Rauhalahdesta, niin se ei hyvän säänkin johdosta haitannut retkeilijöitä. Jos kaikkea ei kerinnyt nähdä, niin voihan sitä mennä katsomaan maisemia korkeuksista, pienlent­okoneesta niinkuin eräät osastolaisemme tekivät.

 


Retki Werlan tehdasmuseoon ja Suolajärven kesämökille

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastavuoroisesti kotkalaiset olivat Pohjois-Kymenlaakson osaston kutsumana 15. Elokuuta 1992 rantajuhlassa Suolajärvellä. Noin 40 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston jäsentä ja kahdeksan kotkalaista naapuriosastolaista sekä Torsti Korhonen liiton toimistosta vaimoineen olivat tutustumassa Werlan tehdasmuseoon ja maistelemassa Suolajärven tunnelmasta. Tehdasmuseossa katsottiin pahvin valmistuksesta Werlassa esittelevän filmi ja kierrettiin tehdassali. Mökillä hanurin tahdittamana sai tanssitaitoiset tanssia. Makkara sekä sauna kruunasivat illan.

Osaston puheenjohtajan Esko Huopaisen kyydittämänä matka sujui kitkattomasti ja mökki tielläkin bussi kulki millimetrin tarkkuudella. Pertti Karjalainen kertoi seikkaperäisesti ja huumori suupielessä mökin rakennusvaiheista. Tikkakilpailussa ei armoa tunnettu, kohteliaisuudesta vieraita kohtaan puhumattakaan. Illan tullen bussi suunnisti kotimatkalle.

  • 24-tunnin pikkujouluristeily Sinderellalla.

Lopuksi

Työnantajan ja Ahon hallituksen ammattiyhdistysliikkeen nujer­rustoimet ja julkisen hallinnon supistumisvaateet luovat enti­sestään vaatimuksia osaston toiminnalle. Aikeet Posti-Telen yh­tiöittämiseksi ja jakelun mitoitus- ja palkkausjärjestelmien muutokset sekä postin toimintojen yksityistäminen vaatii osas­toltamme yhtenäisyyttä ja tarvittaessa voimannäyttöjä.

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PERTTI KARJALAINEN JOHTAMAAN KOUVOLAN

POSTI-TELE ALUEEN ELÄKELÄISIÄ

Matti Ojalan lähdettyä sinne mistä ei ole paluuta on Kouvolan alueen Posti-Teleläisten eläkekerhoa vetänyt Pertti Karjalainen. Kerhon kuukausikokouksiin on pyritty saamaan vierailevia esitel­möitsijöitä. Poliisi piti esitelmän eläkeläinen liikenteessä ja kuultu esitelmä liikunnasta sekä terveellisestä ruuasta.

Kevättalvella puheenjohtaja Pertti Karjalainen ja sihteeri Hilk­ka Etelävuori olivat kokouksessa Tampereella, missä käsiteltiin Posti-Telen eläkeläisten asioita. Eläkeläiset tekivät Pohjois-Karjalan retken, vieraillen Bomban talolla, trooppisessa perhos­puutarhassa ja Lohikäärme-puutarhassa sekä Eeva Ryynäsen Atel­jeessa. Yöpyminen tapahtui Bomballa ja matkan jatkuessa Kolille, Valamoon ja Lintulan luostariin. Retkelle osallistui 30 eläke­läistä.

*​

Vasemmalta Heikki Merivirta ja minä vuonna 1992

YLIPOSTIMIES HEIKKI MERIVIRTA

Heikki Merivirta, ylipostimies Voikkaalta, on SDP:n kunnallis­vaaliehdokkaana Kuusankosken kaupungin valtuustoon. Kunnallis­vaalithan pidetään lokakuun puolessa välissä. Heikki tunnetaan kulttuurin ystävänä ja pitkän linjan ay-aktiivina.

Vuonna 1952 hän voitti Kymenlaakson kuplettimestaruuden J. Al­fred Tannerin kupleteilla Puhelimessa ja Vihellä vaan. Menesty­minen kilpailussa avasi Heikille portit Suomen kuplettimesta­ruuskilpailuihin, jotka pidettiin Helsingin työväentalolla. Kol­mas sija kilpailussa oli Heikiltä mahtava suoritus. Mestyksen innoittamana hän meni vuonna 1953 Kouvolan musiikkiopistoon lau­lua opiskelemaan. Neljänä vuotena Heikki oman postityönsä ohella jaksoi käydä lauluharjoituksissa Voikkaalta Kouvolassa ja hänel­le virisi kiinnostus myös iskelmämusiikkiin. 1959 Heikki perusti omaa nimeään kantavan orkesterin, joka toimi aina vuoteen 1981. Lopettamisen syynä Heikki Merivirta mainitsi keikkamatkojen ra­sittavuuden, oman päätyönsä ohella reissaaminen kävi kunnon päälle, muistelee Heikki. Orkesterin kokoonpanona oli 4-5 miestä ja yksi nainen. Kerran kuukaudessa vieraili huippusolisti, esi­merkiksi Eila Pienimäki, Eija Merilä, Kai Hyttinen, Jukka Kuop­pamäki sekä Paula Koivuniemi ylpeili Heikki. Laulamisen lisäksi hänessä virisi kiinnostus näyttelemiseen, ollen työväen opiston näytelmäpiirissä vuosina 1952-1955. Isän kuolema sai Heikin luopumaan  toimien 29 vuotta teatteritoimin­nassa. Mieleen painuvimmista roolisuorituksistaan hän mainitsee vuonna 1966 esitetyn Täällä Pohjantähden alla. Näytelmässä hä­nellä oli räätäli Halmeen oppipojan Valentinin rooli. Perheenpään Sulon rooli vuonna 1975 esitettyssä Pitsihovi-näy­telmässä antoi haasteen, josta saa olla kiitollinen. Sulo menet­ti hermonsa pitkän työrupeaman jälkeen tehdastyössä. Näytelmään nimen Pitsihovi sai esitys siitä, että Karjalassa taloissa oli usein pitsiverhot ikkunoissa. Vuonna 1977 hä­nellä oli Kettuvaa­ri- näytelmän päärooli Kettumäen kesäteatte­rissa. Roolini alkoi sillä, että saavuin jarruttomalla polku­pyörällä ja huusin pusik­koon kaaatuessani:"Menkää helvetissä pois tieltä, pyörässä ei pidä jarrut. Talonmiehellä oli tapana viedä koira samaiseen pu­sikkoon hädille. Yleensä hän muisti kor­jata koiran tarpeet pois, mutta kerran se unohtui, naureskeli Heikki.

1.6.1948 Heikki tuli postiin töihin sijaistehtäviin 15 vuotiaa­na. Postiliittoon hän kuuluu vuodesta 1951. Pitkästä ay-taustas­ta voidaan mainita Postiliiton Voikan osaston sihteerin ja ta­loudenhoitajan tehtävät, useana vuotena Kuusankosken osaston sihteerin, varapuheenjohtajan ja puheenjohtajan tehtävät. Nykyään Heikki toimii osastomme sihteerinä, Kuusankosken APJ:n puheenjohtajana ja Kuusankoski-seuran puheenjohtajana. Hän on toiminut aktiivisesti Voikkaan työväenyhdistyksessä vuodesta 1971. On valitettavaa, että Kuusankosken työväenyhdistykset ovat niin eripuraisia. Yhteisen eduskuntavaaliehdokkaan löytyminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia ja työväenyhdistyksien lä­henemistä ei ole odetettavissa. Itse olen eheytyksen kannalla.


SAK:N KOUVOLAN SEUDUN AMMATILLINEN

PAIKALLISJÄRJESTÖ RY.

Kalevankatu 11

45100 Kouvola

KIERTOKIRJE OSASTOILLE/

tiedoksi aluetoimistoille 2/92

 

KIRJEEN SISÄLTÖ

01 APJ:n hallituksen kannanotto

02 Edustajiston valinnat

03 Hakeva toiminnan käynnistäminen Kouvolassa

04 Mitä työttömille

05 Vappujuhlat

06 Edustajiston kannanotto

07 Jäsenmaksukuitit

08 Toimihenkilökaavakkeet

 

 

APJ:N HALLITUKSEN KANNANOTTO

APJ:n hallitus on tehnyt ja julkistanut kannanoton, joka seuraa tätä kirjettä. Kannanotto tulee teille osastot kokonaisuudessaan.

EDUSTAJISTON VALINNAT

APJ:n edustajisto, joka pidettiin 25.03. on  kokouksessaan

valinnut seuraavat toimihenkilöt:

 

Puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi valittiin LASSI

OJANEN.

Hallitukseen valittiin seuraavat:

VARSINAISET VARAT

Martti Sorsa sihteeri - Osmo Laitinen

Aino Hyvönen taloudenhoitaja - Elina Mauno

Esko Kupias tiedotussihteeri - Kalle Karttunen

Aimo Salonsaari opintosihteeri - Erkki Hotti

Juha Koivula varapuheenjohtaja - Aulis Aunela

Tauno Lindberg - Jorma Gardemeister

Aake Mankki - Pauli Iivarinen

Eila Salmi - Teppo Kemppi

Kaija Räsänen -  Irmeli Lehtoluoma

Kerttu Rita - Mariitta Aunela

Ritva Johansson - Pirjo Jaakkola

Mirja Perätalo - Tuula Koskinen

Tuula Antila - Maija Sorsa

Jouni Ahola - Veikko Sollo

Seppo Lahtinen -  Mauri Joutjärvi

Reijo Virta - Timo Kosonen

Ensio Niemi - Olavi Immonen

Jaakko Torikka - Kullervo Lojander

Timo Mikkonen - Raimo Väätäinen

Osmo Sallinen - Olavi Nätkinniemi

  1. HAKEVA TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN KOUVOLASSA

  2. Aikuiskoulutus on nyt tarpeellista ja siksi ollaan sitä kehittelemässä oheisena seuraa selostus mitä se on ja pyydämmekin teiltä osastot vastauksia olisitteko kiinnostuneita asiasta niin voisimme aloittaa myös koulutuksen Kouvolan seudullakin.

  3. MITÄ TYÖTTÖMILLE

  4. APJ:n edustajisto kuten hallituskin ovat pohtineet asiaa mitä työttömille, koska heidän joukkonsa tänä päivänä on vain lisääntymässä. Tässäkin asiassa pyydämme teiltä osastot ideoita tähän pulmaan ja ilmoittaisitte ne ideat sitten meille niin yritettäisiin yhdessä pohtia mitä järjestämme.

  5. VAPPUJUHLAT

  6. Kannanoton lopussa on kehotus ja toivomme, että monen osaston väkeä on vappuna mukana.

  7. EDUSTAJISTON KANNANOTTO

  8. Edustajiston kannanotto seuraa kirjeen mukana.

  9. JÄSENMAKSUKUITIT

  10. Tässä tulee lisää jäsenmaksukuitteja.

  11. TOIMIHENKILÖKAAVAKKEET

  12. Pyydän niitä osastoita, joilta en ole saanut toimihenkilökaavaketta täytettynä palauttamaan sen ensisijaisesti APJ:n toimistoon. 

    KOUVOLASSA 24.04.1992 Martti Sorsa, sihteeri


    KANNANOTTO 15.04.1992 OSASTOTIEDOTE

    Hallitus kehottaa ammattiosastoja ja luottamusmiehiä erittäin suureen valppauteen työpaikoilla. Voimassaolevien työehtoehtosopimusten heikennyksiä laman varjolla ei saa mennä sopimaan yritys eikä työpaikkakohtaisesti, ottamatta yhteyttä omaan liittoon. Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön hallitus vetoaa alueen kuntien päättäviin elimiin, jotta kunnallistalouden kriisin maksumiehiksi ei laiteta suoritusportaan työntekijöitä eikä muutoin vähäosaisimpia yhteiskunnan jäseniä. Kuntien talous tulee tervehdyttää pienentämällä hallintokuluja ja sen tyyppisiä menoja, jotka eivät kohdistu ihmisten perusturvallisuuteen. Kustannusten säästöissä on huomioitava ko. kulujen vaikutus, jotta ns. säästötoimet eivät aiheuta toisaalla suuria menoja. Maan hallitus on omalla toiminnallaan osoittanut olevansa epäluotettava sopijapuoli. Palkansaajat, työnantajat ja hallitus moraalisesti olivat sopimassa tuloratkaisua tälle vuodelle. Yksipuoliset muutokset eivät käy. Jos maan- ja yritysten taloutta halutaan elvyttää niin lomarahoihin puuttuminen sanomalla niitä ylimääräisiksi kustannuksiksi, on vale. Rahatovat sopimuksilla sovittu palkanosa, joka maksetaan loman alkaessa. Ellei tämä käy, on esitettävä lomarahojen maksatusta kuukausittain liiton tai vastaavan keräilytilille, josta lomalainen ne saa. Maan hallituksen tulee poistaa raippavero. Kotimainen kulutus tarvitsee lisäpotkua. Rakentaminen tulee saada nopeasti liikkeelle, koska yksi rakennusmies työllistää välillisesti useita muita henkilöitä ja luo kulutuskysyntää investointien lisäksi. Hallitus vetoaa osastoihin ja jäsenistöön, jotta nämä osallistuisivat SAK:n hallituksen ohjeiden mukaisesti alueen Vappujuhliin. Vaikkei Kouvolassa järjestetä APJ:n johdolla juhlaa, niin toivomme osallistumista, koska nyt on aika nousta joukolla puolustamaan etujamme. Vappu on mielenilmaisun aika ja parhaiten se näkyy olemalla itse lippujen kanssa mukana.

    KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY.

    Lassi Ojanen ja Juha Koivula

    Puheenjohtaja ja sihteeri


    JULKILAUSUMA

    Maamme hallitus on ollut häikäilemättömän piittaamaton suurtyöttömyyden ja sen myötä inhimillisen hädän lisääntymisestä työväen keskuudessa. Työttömien ahdinkoa on lisätty heikentämällä ja uhkaamalla edelleen pienentää toimeentulo ja työllisyysturvaa.Tämä uhka on ammattiyhdistysliikkeen torjuttava. Onhan työttömienkin jotenkin elettävä näinä päivinä. Hyvinvointivaltiossamme pahoinvointi ja turvattomuus on työttömyyden myötä lisääntynyt. Se on aikapommi, jonka lasku on tulevaisuudessa edessämme mielenterveys-ongelmineen, köyhyysloukkuineen ja asunnottomien lisääntymisenä. Salamannopeaa ihmelääkettä ei ole tiedossa, mutta yksi nopeimmista keinoista on rakennustoiminnan elvyttäminen. Yksi rakentaja työllistää 2-3 muualla työskentelevää mm. suunnittelussa, kaupassa, kuljetuksessa kaikenlaista tavaraa tarvitaan. Nyt rakentajia on työttömänä lähes 50000, jos he olisivat työssä, olisi työssä 150000-200000 työtöntä. Vuokra ja asumisoikeusasunnoista on pulaa, peruskorjaus ja saneerausrakentamista ja julkisia rakennuskohteita tulisi kiireellisesti aikaistaa. Rakentaminen on nyt kustannuksiltaan edullista ja työllisyyden kannalta välttämätöntä.

    Kouvolan APJ:n edustajisto velvoittaakin julkisen hallinnon aloittamaan kiireelliset suunnitelmat ja päätökset julkisten rakennuskohteiden aikaistamisesta.

    25.03.1992 Kouvolan APJ:n edustajakokous

 


© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com