Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Päivitetty 14. 11. 2019

 

 


Lauri Ihalainen sai keväällä 1990 johdettavakseen riitaisan keskusjärjestön.  Tulevaisuus oli hyvin synkkä, kun Suomi syöksyi vuonna 1991 syvään lamaan. Keskustapuolueen puheenjohtaja Esko Ahon muodostama neljän porvaripuolueen hallitus kytki kesällä Suomen markan eurooppalaiseen valuuttakurssijärjestelmään (ERM), mutta se ei taannut markan valuuttakurssin vakautta. Vuoden 1991 ja 1992 devakvaatioiden jälkeen markka jäi kellumaan Työttömyys kasvoi 1994 yli puoleen miljoonaan ja julkisen talouden alijäämät kasvoivat nopeasti.

SAK:n järjestämä mielenosoitus kokosi lokakuussa 1991 noin 40 000 ihmistä Senaatintorille puolustamaan työllisyyttä.


SAK:n Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö

APJ:N TOIMIHENKILÖT

Vuosi

Puheenjohtaja

Sihteeri

Taloudenhoitaja

1991

LASSI OJANEN

MARTTI SORSA

AINO HYVÖNEN

1992

LASSI OJANEN

Martti Sorsa
Aino Hyvönen

1993

Teppo Kemppi

 

Aino Hyvönen

1994

 

 

Aino Hyvönen

1995

 

 

Aino Hyvönen

1996

Martti Sorsa

Raimo Heikkilä

Aino Hyvönen

1997

Martti Sorsa

Raimo Heikkilä

Aino Hyvönen

1998

Esko Huopainen

Arja Asikainen

Aino Hyvönen

1999

Esko Huopainen

Arja Asikainen

Aino Hyvönen

 

 

 


   

Anjalankosken Ahvio sai oman Postiasema I 1973, mikä lakkautettiin 1991 ja posti aloitti jakelun asiakkaiden laatikoihin 1979.

Jakelun lähtöpiste siirtyi Inkeroisiin 1991.Samana vuonna lakkautettiin Muhniemen postiasema.

1999 vuoden alussa Muhniemen kylässä oli 265 asukasta, Korvenkylässä 81, Junkkarissa 63 ja Kaukasuolla 34 asukasta.
 

Nykyään Anjalankoskella on vain Myllykosken ja Inkeroisten jakelun toimipisteet. 
Vuodesta 1991 jakelualueen esimiehenä toimi Raija Peltola, jonka jälkeen tehtävissä olivat Jouko HeinikainenJuha Päivärinne ja Esa Raatikainen.

Postiliiton Anjalankosken osasto

Vuosi
Puheenjohtaja
Sihteeri
1986
Annikki Tani
Olli Ojala
1987
Tuula Jurvanen
Olli Ojala
1988
Tuula Jurvanen
Olli Ojala
1989
Tuula Jurvanen
Olli Ojala
1990
Tuula Jurvanen
Olli Ojala
1991
Kalevi Häkkinen, Seija Laitinen
Olli Ojala
1992
Veijo Kujala
Olli Ojala
1993
Pirkko Vainio
Tuula Huopainen
1994
Pirkko Vainio
Tuula Huopainen
1995
Pirkko Vainio
Tuula Huopainen
1996
Veijo Kujala
Tuula Huopainen
1997
Veijo Kujala
Tuula Huopainen
1998 osasto purkautui 29.5.1998
Veijo Kujala
Tuula Huopainen

1990-1999 osaston toimihenkilöt

1990

Puheenjohtaja Esko Huopainen
sihteeri Raimo Heikkilä
taloudenhoitaja, varapuheenjohtaja Leo Leskinen
koulutusvastaava Aila Ahtiainen
nuorisovastaava Tero Kelkka
APJ:n VTY-jaoksen sihteeri Raija Koivunen
automiesjaoksen sihteeri Kari Laakso
Ari Laakso,
Oili Saari
Mirja Malmi
Anja Suutarinen
 

Varajäseninä Janne Keinänen, lomavastaava Seppo Järvinen, Jukka Peippo, Tuula Nerkko ja Asta Kivinen. Kutsuttuna luottamusmies Jouko Juustovaara.

1991 

Puheenjohtaja Esko Huopainen

varapuheenjohtaja Hannu Kajander
sihteeri Raimo Heikkilä varasihteeri Heikki Merivirta
taloudenhoitaja Leo Leskinen tiedotussihteeri Kari Laakso
Vesa Lotti Seppo Hatinen
Matti Mallat Teuvo Jyräs
Eira Kujala  

Varajäsenet: lomavastaava Unto Autio, Raija Koivunen, Markku Ojala, Ari Laakso, Tuula Nerkko.

Vasemmalta Unto Autio, Heikki Merivirta, Vesa Lotti, Tero Kelkka, Raimo Heikkilä, Matti Mallat, Esko Huopainen, Markku Ojala, Leo Leskinen ja Kari Laakso.
 


1992

Puheenjohtaja Esko Huopainen

sihteeri Heikki Merivirta

rahastonhoitaja Raimo Heikkilä

varapuheenjohtaja Hannu Kajander

opintovastaava Aila Ahtiainen

nuorisovastaava Tero Kelkka

Veijo Auvinen

Tuula Jurvanen

 Teuvo Jyräs

postikeskuksen luottamusmies Leo Leskinen

Vuoromieshuonekunnan vetäjä Vesa Lotti

 

 Varajäseninä Kuusankosken aluetoimikunnan vetäjä Unto Autio, Eira Kujala, tiedotussihteeri ja automiesjaoksen vetäjä Markku Ojala, Raija Peltola ja Eero Takki.

1993

Puheenjohtaja Esko Huopainen sihteeri Leo Leskinen
taloudenhoitaja Raimo Heikkilä Heikki Merivirta
Hannu Kajander Aila Ahtiainen
Veijo Auvinen Tuula Jurvanen
Teuvo Jyräs Tero Kelkka
Vesa Lotti  

Varajäseninä Unto Autio, Eira Kujala, Markku Ojala, Raija Peltola ja Eero Takki.

1994 

Puheenjohtaja Esko Huopainen varapuheenjohtaja Hannu Kajander
sihteeri Leo Leskinen taloudenhoitaja, tiedotussihteeri ja jäsenasioiden hoitaja Raimo Heikkilä
 opintosihteeri ja nuorisovastaava Tero Kelkka lomavastaava Unto Autio
Teuvo Jyräs Pekka Valli
Tuula Jurvanen Raija Koivunen
Aila Ahtiainen  

Varajäseninä Jukka Peippo,Tuula Nerkko, Markku Ojala, Eero Takki, Visa Nurmela, Eira Kujala, Seppo Järvinen, Asta Kivinen, Veijo Auvinen ja Pekka Rämä.

Vasemmalta Unto Autio, Pekka Valli, Hannu Kajander, Esko Huopainen, Raija Koivunen, Tero Kelkka, Tuula Jurvanen, Aila Ahtiainen, Raimo Heikkilä ja Leo Leskinen.

 

1995 

Puheenjohtaja Esko Huopainen  varapuheenjohtaja Hannu Kajander
sihteeri Leo Leskinen taloudenhoitaja, tiedotussihteeri ja jäsenasioiden hoitaja Raimo Heikkilä
opintosihteeri ja nuorisovastaava Tero Kelkka lomavastaava Unto Autio
 Teuvo Jyräs Raija Koivunen
Aila Ahtiainen Pekka Valli
Markku Kovanen  

Varajäseninä Tuula Jurvanen, Markku Ojala, Seppo Järvinen, Harri Pihljärta, Asta Kivinen, Visa Nurmela, Eira Kujala, Tuula Nerkko, Jukka Peippo ja Eero Takki.

1996

Puheenjohtaja Esko Huopainen varapuheenjohtaja Hannu Kajander
sihteeri, tiedotussihteeri Raimo Heikkilä varasihteeri ja taloudenhoitaja Leo Leskinen
 lomavastaava Unto Autio opintosihteeri ja nuorisovastaava Tero Kelkka
 Pekka Valli Raija Koivunen
Arja Mäkelä Tuula Jurvanen
 Teuvo Jyräs Jukka Peippo

Varajäseninä Seppo Järvinen, Hannele Vuorela, Asta Kivinen, Visa Nurmela, Eira Kujala, Tuula Nerkko, Päivi Paronen, Pekka Keränen, Pekka Paavola ja Eero Takki.

1997 

Puheenjohtaja Tero Kelkka sihteeri Arja Henttu
rahastonhoitaja Leo Leskinen lomavastaava Unto Autio
Tuula Jurvanen Teuvo Jyräs
varapuheenjohtaja Hannu Kajander Raija Koivunen
Pekka Valli Eira Kujala
Arja Mäkelä  Esko Huopainen
Asta Kivinen  

Varajäseninä Jukka Peippo, Seppo Järvinen, Vesa Lotti, nuorisovastaava ja varasihteeri Markus Pulsa, Vesa Viitanen, Eero Takki, Kari Laakso, Tuula Nerkko ja Visa Nurmela.

1998 

Puheenjohtaja Tero Kelkka varapuheenjohtaja Hannu Kajander
sihteeri ja nuorisovastaava Markus Pulsa, rahastonhoitaja Leo Leskinen
tiedotussihteeri, opintosihteeri & kirjeenvaihtaja Raimo Heikkilä jäsenrekisterinhoitaja Hannu Kajander
lomavastaava Unto Autio Arja Mäkelä
Petri Nummela Raskinen Airi
Laitinen Terttu Lotti Vesa

Varajäseninä Esko Huopainen, Tuula Nerkko, Juhani Huohvanainen, Raija Koivunen, Matti Jaakkola, Pekka Paavola, Tuula Jurvanen, Veijo Auvinen, Kari Laakso ja Seppo Järvinen.

1999 

Puheenjohtaja Tero Kelkka sihteeri ja nuorisovastaava Markus Pulsa
Hannu Kajander taloudenhoitaja, lomavastaava Leo Leskinen
Terttu Laitinen Elimäki Arja Mäkelä Voikkaa
Veijo Kujala Myllykoski  Esko Huopainen
Teija Suutarinen Raija Koivunen Kausala
Tuula Jurvanen Inkeroinen  

Varajäsenet: Varapuheenjohtaja ja jäsenasioiden hoitaja Raimo Heikkilä Kouvola, Visa Nurmela Voikkaa, Kari Laakso Kouvola, Pekka Paavola Kouvola, Jouni Korpela Kouvola, Tarja Muuronen Ksnk, Eero Takki Kouvola, Asta Kivinen Kausala, Matti Jaakkola Ksnk ja Unto Autio Ksnk.


Osastojen yhdistymishalut eivät vain jääneet Pohjois-Kymenlaakson osastojen keskeiseksi selvittelytyöksi, vaan kiinnostusta oli myös kotkalaisilla edunvalvojilla.

Oikeastaan Pohjois-Kymenlaakson osaston kohdalla olikin paluusta emo-osaston huomaan, sillä ennen Kouvolaan perustettavaa osastoa Kouvolan posteljoonit järjestäytyivät Kotkan osastoon. 1990-luvun vaihteessa Postiliiton Kouvolan osaston edustajilla olivat hyvät ja toimivat suhteet Kotkan osaston aktiiveihin. Muutoksien edessä kaikkien postilaisten oli puhallettava yhteiseen hiileen asuinpaikkaan katsomatta. Yhteisenä huolena oli Postin työpaikkojen säilyminen Kymenlaaksossa ja osasto toiminnan jatkuminen muuttuneessa työympäristössä. Pelkona oli osastojen näivettyminen. Työkulttuurien erot eivät olleet niin suuria, ettei asioista voitu puhua niiden oikeilla nimillä, tosiasiat oli myönnettävä ja vain yhteen hiileen puhaltamalla voitiin olla vastavoimana työnantajan pakkosanelulle.

OSASTON RETKILLÄ KOETAAN UUSIA ELÄMYK­SIÄ

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto on muutakin kuin jäsen­ten edunvalvontajärjestö.

Keskeisenä osaston tehtävänä on ollut tarjota uusia kulttuurielämyksiä ja vapaa-ajanviettomahdolli­suuksia. Teatteri- ja mökkireissut ovat jo vuosia kuuluneet osa­ston ohjelmaan.

Talvisin on voinut osaston pilkkikilpailuissa kokeilla kalaonneaan.

Mm. näitten tilaisuuksien onnistumiseksi toimikunta ja eteenkin osastomme puheenjohta Esko Huopainen on ollut merkittävässä roolissa. Ilman Eskon mainiota ajotaitoa olisi retkemme olleet aivan toista mitä ne ovat olleet.

Vuoden 1994 vapaa-ajantoiminnasta voidaan mainita kesäkuussa pidettä­vät Postiliiton retkeilypäivät Hämeenlinnassa,

SAK:n päivät elo­kuussa Lappeenrannassa ja perinteinen teatteriretki syksyllä.

Pikkujoulut vanhan tavan mukaan päättävät toimintavuoden.

Osal­listumalla näihin tilaisuuksiin vahvistamme yhteinäisyttä ja muistutamme ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä myös vapaa-ajan toiminnassa.

 

Leo Leskinen kirjoitti ammattiosaston lehdessä 2/1991:

Keväällä osastomme aloitti idänmatkat. Matkakohteeksi valittiin Viipuri.

Osanottajamäärä yllätti matkanjärjestäjät, sillä kysyntä ylitti tarjonnan. Viimeisille mattimyöhäisille jouduttiin tarjoamaan ei oota. Nopeus oli valttia myös ilmoittautumisessa. Tämä vastaisuuden varalle muistiin. Mikäli uuteen retkeen on halukkuutta.

Itse matkapäivänä sää suosi kerrankin, eli aurinko paistoi niin kuin se vain postareille voi paistaa.

Pekka Kaitila keräsi porukat bussiin ja roudaili sen varmoin otteein Vaalimaalle. Suomen tulli selvittiin tuotapikaa ja rajapuomi aukeni. Sen jälkeen alkoi jonotus, joka kesti ja kesti. Onneksi irlantilaisten kauppa oli auki. Noin kolmen tunnin jonotuksen jälkeen päästtiin jo vaihtamaan ruplia. Ruplan kurssi yllätti matkamiehet myönteisesti, markalla tuntui olevan voimaa.

Heti tullin jälkeen oli taas puomi alhaalla. Jonotus tuntuu olevan maan tapa, joten se siitä. Puomi aukenikin yllättävän nopeasti ja pääsimme matkaan. Tien laatu huononi heti rajan jälkeen, mutta Pekan ajotaito korvasi sen. Tunnin ajon jälkeen alkoi Viipuri näkyä. Vielä ennen kaupunkia oli yksi rajapuomi.

Kaupunkiin ajettaessa huomio kiintyi ensimmäiseksi tykkihalleihin, sillä sitä oli amissioonia suurvallan malliin, toiseksi keskeneräiseen sairaalaan, josta ikkunat ovat puuttuneet jo vuosia. Vanhaa kaupunkia hallitsee Viipurin linna, jota restauroidaan parhaillaan, on muuten restauroitu jo vuosia.

Kapunki on ihanasti rempallaan. Itse voin vain kuvitella, miltä kaupunki on joskus näyttänyt. Viipurissa on kulttuurihistoriallisesti suojeltavia rakennuksia noin 200. Jos toverit eivät ole innokkaita remonttimiehiä, samaa ei voi sanoa kauppamiehistä ja markan pyytäjistä, sillä niitä riittää.

Tarjolla oli kaikkea mahdollista, koppalakista kumiveneeseen, tosin vain ulkomaan valuutalla ja Suomi-tytöt ja – pojat ostivat. Tuota pikaa auto täyttyi sinkkiämpäreistä, luudista ja ym. rihkamasta.

Iloisesti kolisten ja kilisten bussimme lähti paluumatkalle iltapäivällä kuuden aikoihin, tosin tiukkojen neuvotteluiden jälkeen, sillä hilpeimmät veikot olisivat halunneet vielä muutaman lisätunnin.

Yhteislaulun saattelemina saavuimme taas tulliin jonottamaan. Tarkastus meni hyvin, mitä nyt muutama tulliselvityskaavake oli kateissa.

Matkalla oli mukavaa hauskassa porukassa, mutta hauskaa oli kuitenkin palata rajan tälle puolelle.”

EDUNVALVOJAT RUOTSISSA TUTUSTUMASSA AIKUISKOULUTUKSEEN

Vuosina 1990 – 1993 Kymen lääni oli mukana Pohjoismaisessa aikuiskoulutuksen kokeilu­verkosto-projektissa. Projektin tar­koituksena oli kehittää uusia tutkintoon johtavia ammattikursse­ja.

Kymenläänissä se tuotti toistakymmentä osaprojektia lääninhallituksen ja eri ammattioppilaitosten yhteistyönä. Vuoden 1992 aikana läänin VOKS UT-projektia oli suunnattu yhteis­työssä Kymen läänin kouluosaston ja SAK:n Kymen piirin kanssa myös erityisesti SAK:laiseen jäsenistöön kohdistuvaksi, HA­KEVAN TOIMINNAN kautta. Tavoitteena oli aktivoida aikuisia hakeu­tumaan ammatilliseen jatko- tai uudelleen koulutukseen.

Näistä lähtökoh­dista aloitettiin kokeiluluonteisesti ihmisten parissa tietoi­nen aktivointi Imatralla, Kouvolassa, Anjalankoskella ja Kuusan­koskella. Kunnista oli mukana noin 100 henkilöä, joilla osalla oli yhden päivän valmennusjakson tuomat perustiedot SAK:n koulutuspolitiikasta, läänin alueen kurssitarjonnasta sekä opintososiaalisista tukijärjestelmistä.

Asian tiimoilta Esko Huopainen, Heikki Merivirta ja Raimo Heikkilä osallistuivat 16–19.12.1992 Kymen lääninhallituksen järjestämälle tutustumisretkelle. Ruotsin Norrbottenin läänin alueella ryhmä tutustui sikäläiseen Hakeva-toimintaan.

Asiantuntijoiden alustusten ja keskusteluiden kautta saatiin kuva Ruotsin tavasta hoitaa vähemmän koulutusta saaneiden työntekijöiden yleissivistävästä koulutuksesta. Saadut kokemukset oli tarkoitus käyttää hyväksi Suomessa. Luulajassa tutustuttiin muun ohjelman lisäksi Svenskt Stålin terästehtaisiin.

TSL:n opintomatkalla Brysselissä

Jatkuvalla läsnäololla Brysselissä vaikutetaan EU:n päätöksiin.

Työväen Sivistysliitto TSL ja SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissä järjesti opintomatkan Brysseliin 6-10.6.1998. 195 hakijasta matkalle oli kelpuutettu 28-hengen ryhmä. Ryhmä koostui eri-ikäisistä, eri paikkakuntia ja toimialoja edustavista aktiivista suomalaisista. Edellytyksenä oli, että valitut olivat osallistuneet TSL:n EU-kursseille eivätkä olleet aikaisemmin osallistuneet vastaavanlaisille matkoille Brysseliin.

Lentomatka Brysseliin kesti 2,5 tuntia, jonka jälkeen majoituimme lähelle kuuluisaa Brysselin keskustaa, Grand Placea. Tutustuimme Brysselin vanhaan keskustaan ja Bruggen kaupunkiin. Molemmathan kaupungit ovat vanhoja Hansa-kaupunkeja. Brysselissä kohtaa toisaalta aivan ihanaa keskiajan kulttuuria ja toisaalta valtavia nykyaikaisia toimistorakennuksia. Tämä vastakohtaisuus pisti joskus häiritsevästi silmään. Mielestäni mm. EU:n parlamenttitaloa ei voi sanoa miksikään kauniiksi rakennukseksi, toimiva se saattaa kyllä olla. Joka päivä matkan aikanamme satoi jonkin verran, Brysselissä sataakin yli 200 päivänä vuodesta. Valtakielenä Brysselissa on ranska. Belgia on jaettu flaamien ja ranskankielisten valloonien kesken. Kieliriidat ovat yleisiä. 
 

 

Kuvassa minä ja Riitta Myller.

Parlamentin toimipaikka on Strasbourg, jossa viikon mittaiset täysistunnot pidetään joka kuukausi. Helpottaakseen kanssakäymistä komission ja neuvoston kanssa parlamentin valiokunnat kokoontuvat yleensä Brysselissä kerran kuussa kahdeksi viikoksi. Matkallamme tapasimme Suomen mepeistä Riitta Myllerin, Reino Paasilinnan ja Pertti Paasion. Jörn Donner ei ollut Brysselissä, hänen sijastaan tapasimme hänen avustajansa Petra Fagerholmin.

Suhteiden luonti tärkeää

Brysselissä toimiminen koettiin tärkeäksi niin työnantaja- kuin työntekijäkin järjestöissä. Jukka Ahtela. Teollisuuden ja Työnanjain Keskusliiton Brysselin-toimistosta kertoi miksi TT toimii Brysselissä. TT:n Brysselin toimisto on osa TT:n edunvalvontakoneistoa Euroopan unionia koskevissa asioissa ja tukee toiminnallaan TT:n kaikkia sektoreita.

Suhteiden luonti korostui eteenkin Kuntaliiton erityisasiantuntijan Keijo Sahrmanin puheenvuorossa. Alueet, kaupungit ja väliportaan yhteisöt voivat edustajiensa välityksellä osallistua neuvonantajana yhteisön päätöksentekoprosessiin unionin muiden toimielinten rinnalla.

Alueiden komitean virkamies Risto Raivio kertoi, että Alueiden komitea perustettiin Maastrichtin sopimuksella virallisti paikallisten ja alueellisten vaikuttajien edustuksen Euroopan unionissa. Alueiden komiteaan kuuluu 222 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, jotka neuvosto nimittää yksimielisesti asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Suomalaisilla ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöillä on yhteinen toimisto Brysselissä, jota johti Heikki Pohja. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) kotipaikka on Bryssel ja toimintakenttänä laajentuva Euroopan unioni. Järjestö on suomalaisen ay-liikkeen kannalta tärkein konkreettisen vaikuttamisen paikka. Järjestön jäseninä oli 64 keskusjärjestöä, 14 ammattisihteeristöä ja 58 miljoonaa henkilöjäsentä 28 eri maasta, mm. Suomesta.

EU:n laajeneminen huolestutti ammattiyhdistysliikettä. 

Opintomatka oli erittäin onnistunut. Suomesta käsin on vaikea ymmärtää kuinka laajoista asioista on kysymys EU:ssa. Voin lämpimästi suositella TSL:n opintomatkoja Brysseliin kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.


 

OTS:N KUULUMISIA

Osoitetietojärjestelmän tarkoitus on vähentää virheellisistä osoitteista aiheutuvaa turhaa ja turhauttavaa työtä ja kohottaa osoitteiston tasoa koko maassa.

Osoitetietojärjestelmä mahdol­listaa tehokkaiden työmenetelmien käytön. Oikeiden osoitteiden käyttö luo edellytykset palvelutasotavoitteiden saavuttamiseen ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Sen avulla ylläpidetään postinsaaja- ja postiosoitetietoja.

Tieto­järjestel­mä tuottaa postinjakelun perusaineistoksi jakelujärjes­tysluette­loita, päi­vi­tyksiä jakelujärjestysluetteloihin, uusi osoite-tar­roja ja asia­kaslistoja. Lisäksi tietojärjestelmän his­toriatie­doista ja tu­losteista voidaan osoiteselvittelyssä hakea vanhen­tuneiden osoi­tteiden tilalle ajan tasalla olevat osoitteet.

Järjestelmää ylläpitää osoitehuoltajat. Kouvolan jakelun tuotan­toalueella osoitehuotajina toimii Tuija Ikonen ja Päivi Koponen, tilapäisesti korvaamattomana apuna Jaana Auvinen. 

Tyttöjen työ on monelle jäänyt epäselväksi. Näyttöpäätteiden välityksellä he ovat yhteydessä Helsingissä olevaan keskustietokoneeseen.

Työ­olosuhteet huolestuttavat Tuijaa, Päiviä ja Jaanaa. Ahtaan työ­huoneen tilalle on luvattu isompi huone Kouvola 10:n toisen ker­roksen käytävältä.

Hyvänä puolena työssään tytöt pitävät mahdol­lisuutta joustaviin työaikoihin ja työn itsenäisyyttä. Otsin osalta eletään epävarmuuden aikoja, mutta postitoimintalaki tuo selkeyttä tähänkin asiaan, toteavat tytöt. 

POSTILIITON KOUVOLAN AMMATTIOSASTO



 

 

SAK:n Kouvolan Seudun APJ:n osastojen jäsenmäärät

       
         
Osaston nimi 31.12.-96 31.12.-97 31.12.-99 SAK
         
Kouvolan Sähkötyöntekijät os.029 261 272 150 354
Rautatieläisten liitto os 72 250 231 220 219
Rautatieläisten liiton os. 45 25 24    
Rautatieläisten liiton os. 32 204 174 186 177
Rautatieläisten liiton os 97 ry 48 49 70 69
Rautatieläisten liiton os. 157 ry 116 110 108 93
Rautatievirkamiesliiton Kouvolan osasto ry     311  
Kouvolan Maansiirto os. 548 RAK 169 137   116
Rakennusliiton os. 579 Kouvolan Putkimiehet 98 102 111 111
Rakennusliiton os. 616 ry P-Kymen Muurarit 52 67 42 61
Rakennusliiton os. 216 ry Koria 69     83
Rakennusliiton os. 60 345 434 468 517
Kouvolan Maalarit ja Mattomiehet 162 112 106   98
HRHL:n Kouvolan osasto 20 1366 1311 1000 1231
Liikealan Kouvolan seudun osasto 015 ry 2700 2900 2900 2950
Tekeri Kouvolan os. 20 ry 101 97   97
Postiliiton Kymen osasto 124 ry 315 318 383 349
PL:n K-S. Kassapalveluhenkilöt ry 50 20 0 0
Kouvolan Tekstiili- ja Muovialantyöntekijät os 66 261 260 238 254
VAL:n Kouvolan seudun osasto 163 ry 145 132 110 149
Kouvolan seudun tiemiehet 108 VAL 92     84
Kouvolan Puhelinasentajat os. 209 ry 179 121 92 157
Kouvolan Metallityöväen ao. 116 700 728 800 1093
Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät os. 033 ry 674 705 606 671
Kouvolan Seudun Linja-autohenkilökunta os 113 ry   222   220
Auto- ja Konekaupan toimihenkilöl. Kouvolan os 140 120   12
Kouvolan Autokorjaamotyöväen amm.os. Metalli 245   220   221
Kouvolan Kirjatyöntekijäin yhd. Ry 287 228 280 284
Kouvolan Kiinteistötyöntekijät os 33 ry 285 282 242 257
Kouvolan seudun Sähkölaitoksen työntekijät 337 KTV 72 56 55 74
Kouvolan Kaupungin Viranhaltijat KTV ry 748 780 780 918
Kouvolan Kunnantyöntekijäin amm.os. 96 KTV 187 177 152 208
Valkealan kunnantyöntekijät ja viranh. KTV 347 ry   242   244
Kouvolan Puu- ja erityisalojen os. 136 195 232   241
Kouvolan Leipomo- ja Elintarviketyöläiset os 122 403     403

 

10649 10857   12015

 

Lehdissä luettua

1991

Ay-liikkeen uudistuttava, kirjoitti Raimo Heikkilä

Matti Ojalan muistolle kirjoitti Raimo Heikkilä

1993

Koulutus vaihtoehto työttömyydelle, kirjoitti Raimo Heikkilä

1995

Yrjö Suurosen muistolle kirjoitti Teuvo Muona

1996

Postiliiton neuvottelupäivät Kouvolassa*

7.2.1993 Kouvolan Sanomat

Postiliiton sihteeri Tamminen Kuusaalla

YHTIÖITTÄMINEN HEIKENTÄÄ SIVUKYLIEN

POSTIPALVELUITA

28.5.1996 Kouvolan Sanomat

POSTILAISILLA HUOLI TYÖPAIKOSTAAN

Lokakuussa Kouvolassa pidettävillä Postiliiton
neuvottelupäivillä työtilanne nousee yhdeksi
pääpuheenaiheista

13.10.1996 Kouvolan Sanomat

POSTILIITTOLAISET VALMIITA KILPAILUUN

Noin 350 liiton aktiivia pitää neuvottelupäiviään

Kouvolassa.

Postiliitto sallisi alan kilpailun

Kouvolassa pidettävät neuvottelupäivät edellyttävät,

että kaikilla on myös yhtäläiset velvoitteet

Liiton puheenjohtaja huolissaan työllisyydestä.

Juhani Heino suhtautuu varauksellisesti postin

yksityistämiseen

2.7.1998 Kouvolan Sanomat

POSTIN AUTOMIEHET VASTUTTAVAT
YHDISTYMISHANKETTA

TYÖPAIKAT JA PALKKA HUOLENA

20.3.1999 Kouvolan Sanomat

PT-AUTOPALVELUT OY:N TYÖPAIKAT OVAT

VAARASSA KOUVOLASSA


 

 

 

Myös Postin

  • Kymenlaakson

  • lajittelukeskuksen

lopettaminen

hiertää mieliä.

 

 

 

 

UUDELLE VUOSIKYMMENELLE SEKAVIN TUNTEIN

 

1990-Luvulle lähdettiin mahdollisimman sekavin tunnelmin. Uusia johtajia astui remmiin, jotka opettelivat tulosvastuulista ajattelutapaa.

Postitoimipaikkojen saneerauksen suunnittelua jatkettiin Pekka Vennamon johdolla.

Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiosta ei olla päästy sopimukseen.

Vuosien jahkailujen jälkeen Kouvolan postikeskuksen investointipäätös näki päivänvalon.

Edunvalvonta ei saa olla pysähtyneisyyden tilassa. Alueellinen edunvalvonta korostuu työssämme. Luottamusmiesten ajankäyttöä on lisättävä, tavoittena päätoimisuus Kouvolan kuljetusalueelle ja Kouvolan jakelualueelle.

Osastomme edustajat ovat mukana Kouvolan postikeskuksen suunnittelussa. Työntekijöiden edustajat on oltava mukana postikeskuksen suunnittelussa ja rakentamista valvovissa elimissä alusta loppuun saakka, sillä hehän tulevat kärsimään suunnittelun- ja rakentamisen mokista eikä niinkään rakennuttajan edustajat.

Postiliiton Kouvolan osasto 124 r.y. lähtee luottavin mielin 1990-luvulle. Osasto on vahvaakin vahvempi jäsenien etujenvalvoja. Meillä on koulutettuja toimihenkilöitä sekä alueellinen edunvalvonta vahvistuu entisestään. Osaston jäsenmäärä oli vuonna 1990 noin 320.


©​ Raimo Heikkilä

 

©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com