Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 21.8.2018 



 Päivitetty 12.8.2018


Osastojen yhdistymishalut eivät vain jääneet Pohjois-Kymenlaakson osastojen keskeiseksi selvittelytyöksi, vaan kiinnostusta oli myös kotkalaisilla edunvalvojilla. Oikeastaan Pohjois-Kymenlaakson osaston kohdalla olikin paluusta emo-osaston huomaan, sillä ennen Kouvolaan perustettavaa osastoa Kouvolan posteljoonit järjestäytyivät Kotkan osastoon. 1990-luvun vaihteessa Postiliiton Kouvolan osaston edustajilla olivat hyvät ja toimivat suhteet Kotkan osaston aktiiveihin. Muutoksien edessä kaikkien postilaisten oli puhallettava yhteiseen hiileen asuinpaikkaan katsomatta. Yhteisenä huolena oli Postin työpaikkojen säilyminen Kymenlaaksossa ja osasto toiminnan jatkuminen muuttuneessa työympäristössä. Pelkona oli osastojen näivettyminen. Työkulttuurien erot eivät olleet niin suuria, ettei asioista voitu puhua niiden oikeilla nimillä, tosiasiat oli myönnettävä ja vain yhteen hiileen puhaltamalla voitiin olla vastavoimana työnantajan pakkosanelulle.


OSASTON RETKILLÄ KOETAAN UUSIA ELÄMYK­SIÄ

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto on muutakin kuin jäsen­ten edunvalvontajärjestö. Keskeisenä osaston tehtävänä on ollut tarjota uusia kulttuurielämyksiä ja vapaa-ajanviettomahdolli­suuksia. Teatteri- ja mökkireissut ovat jo vuosia kuuluneet

osa­ston ohjelmaan. Talvisin on voinut osaston pilkkikilpailuissa kokeilla kalaonneaan. Mm. näitten tilaisuuksien onnistumiseksi toimikunta ja eteenkin osastomme puheenjohta Esko Huopainen on ollut merkittävässä roolissa. Ilman Eskon mainiota ajotaitoa olisi retkemme olleet aivan toista mitä ne ovat olleet. Vuoden 1994 vapaa-ajantoiminnasta voidaan mainita kesäkuussa pidettä­vät Postiliiton retkeilypäivät Hämeenlinnassa, SAK:n päivät elo­kuussa Lappeenrannassa ja perinteinen teatteriretki syksyllä. Pikkujoulut vanhan tavan mukaan päättävät toimintavuoden. Osal­listumalla näihin tilaisuuksiin vahvistamme yhteinäisyttä ja muistutamme ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä myös vapaa-ajan toiminnassa.


Leo Leskinen kirjoitti ammattiosaston lehdessä 

2/1991:

Keväällä osastomme aloitti idänmatkat. Matkakohteeksi valittiin Viipuri. Osanottajamäärä yllätti matkanjärjestäjät, sillä kysyntä ylitti tarjonnan. Viimeisille mattimyöhäisille jouduttiin tarjoamaan ei oota. Nopeus oli valttia myös ilmoittautumisessa. Tämä vastaisuuden varalle muistiin. Mikäli uuteen retkeen on halukkuutta.

Itse matkapäivänä sää suosi kerrankin, eli aurinko paistoi niin kuin se vain postareille voi paistaa. Pekka Kaitila keräsi porukat bussiin ja roudaili sen varmoinm otteein Vaalimaalle. Suomen tulli selvittiin tuotapikaa ja rajapuomi aukeni. Sen jälkeen alkoi jonotus, joka kesti ja kesti. Onneksi irlantilaisten kauppa oli auki. Noin kolmen tunnin jonotuksen jälkeen päästtiin jo vaihtamaan ruplia. Ruplan kurssi yllätti matkamiehet myönteisesti, markalla tuntui olevan voimaa. Heti tullin jälkeen oli taas puomi alhaalla. Jonotus tuntuu olevan maan tapa, joten se siitä. Puomi aukenikin yllättävän nopeasti ja pääsimme matkaan. Tien laatu huononi heti rajan jälkeen, mutta Pekan ajotaito korvasi sen. Tunnin ajon jälkeen alkoi Viipuri näkyä. Vielä ennen kaupunkia oli yksi rajapuomi.

Kaupunkiin ajettaessa huomio kiintyi ensimmäiseksi tykkihalleihin, sillä sitä oli amissioonia suurvallan malliin, toiseksi keskeneräiseen sairaalaan, josta ikkunat ovat puuttuneet jo vuosia. Vanhaa kaupunkia hallitsee Viipurin linna, jota restauroidaan parhaillaan, on muuten restauroitu jo vuosia. Kapunki on ihanasti rempallaan. Itse voin vain kuvitella, miltä kaupunki on joskus näyttänyt. Viipurissa on kulttuurihistoriallisesti suojeltavia rakennuksia noin 200. Jos toverit eivät ole innokkaita remonttimiehiä, samaa ei voi sanoa kauppamiehistä ja markan pyytäjistä, sillä niitä riittää. Tarjolla oli kaikkea mahdollista, koppalakista kumiveneeseen, tosin vain ulkomaan valuutalla ja Suomi-tytöt ja – pojat ostivat. Tuota pikaa auto täyttyi sinkkiämpäreistä, luudista ja ym. rihkamasta. Iloisesti kolisten ja kilisten bussimme lähti paluumatkalle iltapäivällä kuuden aikoihin, tosin tiukkojen neuvotteluiden jälkeen, sillä hilpeimmät veikot olisivat halunneet vielä muutaman lisätunnin. Yhteislaulun saattelemina saavuimme taas tulliin jonottamaan. Tarkastus meni hyvin, mitä nyt muutama tulliselvityskaavake oli kateissa. Matkalla oli mukavaa hauskassa porukassa, mutta hauskaa oli kuitenkin palata rajan tälle puolelle.”


 

EDUNVALVOJAT RUOTSISSA TUTUSTUMASSA AIKUISKOULUTUKSEEN

Vuosina 1990 – 1993 Kymen lääni oli mukana Pohjoismaisessa aikuiskoulutuksen kokeilu­verkosto-projektissa. Projektin tar­koituksena oli kehittää uusia tutkintoon johtavia ammattikursse­ja. Kymenläänissä se tuotti toistakymmentä osaprojektia lääninhallituksen ja eri ammattioppilaitosten yhteistyönä. Vuoden 1992 aikana läänin VOKS UT-projektia oli suunnattu yhteis­työssä Kymen läänin kouluosaston ja SAK:n Kymen piirin kanssa myös erityisesti SAK:laiseen jäsenistöön kohdistuvaksi, HA­KEVAN TOIMINNAN kautta. Tavoitteena oli aktivoida aikuisia hakeu­tumaan ammatilliseen jatko- tai uudelleen koulutukseen. Näistä lähtökoh­dista aloitettiin kokeiluluonteisesti ihmisten parissa tietoi­nen aktivointi Imatralla, Kouvolassa, Anjalankoskella ja Kuusan­koskella. Kunnista oli mukana noin 100 henkilöä, joilla osalla oli yhden päivän valmennusjakson tuomat perustiedot SAK:n koulutuspolitiikasta, läänin alueen kurssitarjonnasta sekä opintososiaalisista tukijärjestelmistä. Asian tiimoilta Esko Huopainen, Heikki Merivirta ja Raimo Heikkilä osallistuivat 16–19.12.1992 Kymen lääninhallituksen järjestämälle tutustumisretkelle. Ruotsin Norrbottenin läänin alueella ryhmä tutustui sikäläiseen Hakeva-toimintaan. Asiantuntijoiden alustusten ja keskusteluiden kautta saatiin kuva Ruotsin tavasta hoitaa vähemmän koulutusta saaneiden työntekijöiden yleissivistävästä koulutuksesta. Saadut kokemukset oli tarkoitus käyttää hyväksi Suomessa. Luulajassa tutustuttiin muun ohjelman lisäksi Svenskt Stålin terästehtaisiin.


TSL:n opintomatkalla Brysselissä

Jatkuvalla läsnäololla Brysselissä vaikutetaan

EU:n päätöksiin

Työväen Sivistysliitto TSL ja SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissä järjesti opintomatkan Brysseliin 6-10.6.1998. 195 hakijasta matkalle oli kelpuutettu 28-hengen ryhmä. Ryhmä koostui eri-ikäisistä, eri paikkakuntia ja toimialoja edustavista aktiivista suomalaisista. Edellytyksenä oli, että valitut olivat osallistuneet TSL:n EU-kursseille eivätkä olleet aikaisemmin osallistuneet vastaavanlaisille matkoille Brysseliin. Lentomatka Brysseliin kesti 2,5 tuntia, jonka jälkeen majoituimme lähelle kuuluisaa Brysselin keskustaa, Grand Placea. Tutustuimme Brysselin vanhaan keskustaan ja Bruggen kaupunkiin. Molemmathan kaupungit ovat vanhoja Hansa-kaupunkeja. Brysselissä kohtaa toisaalta aivan ihanaa keskiajan kulttuuria ja toisaalta valtavia nykyaikaisia toimistorakennuksia. Tämä vastakohtaisuus pisti joskus häiritsevästi silmään. Mielestäni mm. EU:n parlamenttitaloa ei voi sanoa miksikään kauniiksi rakennukseksi, toimiva se saattaa kyllä olla. Joka päivä matkan aikanamme satoi jonkin verran, Brysselissä sataakin yli 200 päivänä vuodesta. Valtakielenä Brysselissa on ranska. Belgia on jaettu flaamien ja ranskankielisten valloonien kesken. Kieliriidat ovat yleisiä.

Kuvassa minä ja Riitta Myller.


Parlamentin toimipaikka on Strasbourg, jossa viikon mittaiset täysistunnot pidetään joka kuukausi. Helpottaakseen kanssakäymistä komission ja neuvoston kanssa parlamentin valiokunnat kokoontuvat yleensä Brysselissä kerran kuussa kahdeksi viikoksi. Matkallamme tapasimme Suomen mepeistä Riitta Myllerin, Reino Paasilinnan ja Pertti Paasion. Jörn Donner ei ollut Brysselissä, hänen sijastaan tapasimme hänen avustajansa Petra Fagerholmin.

Suhteiden luonti tärkeää

Brysselissä toimiminen koettiin tärkeäksi niin työnantaja- kuin työntekijäkin järjestöissä. Jukka Ahtela. Teollisuuden ja Työnanjain Keskusliiton Brysselin-toimistosta kertoi miksi TT toimii Brysselissä. TT:n Brysselin toimisto on osa TT:n edunvalvontakoneistoa Euroopan unionia koskevissa asioissa ja tukee toiminnallaan TT:n kaikkia sektoreita. Suhteiden luonti korostui eteenkin Kuntaliiton erityisasiantuntijan Keijo Sahrmanin puheenvuorossa. Alueet, kaupungit ja väliportaan yhteisöt voivat edustajiensa välityksellä osallistua neuvonantajana yhteisön päätöksentekoprosessiin unionin muiden toimielinten rinnalla. Alueiden komitean virkamies Risto Raivio kertoi, että Alueiden komitea perustettiin Maastrichtin sopimuksella virallisti paikallisten ja alueellisten vaikuttajien edustuksen Euroopan unionissa. Alueiden komiteaan kuuluu 222 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, jotka neuvosto nimittää yksimielisesti asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Suomalaisilla ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöillä on yhteinen toimisto Brysselissä, jota johti Heikki Pohja. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) kotipaikka on Bryssel ja toimintakenttänä laajentuva Euroopan unioni. Järjestö on suomalaisen ay-liikkeen kannalta tärkein konkreettisen vaikuttamisen paikka. Järjestön jäseninä oli 64 keskusjärjestöä, 14 ammattisihteeristöä ja 58 miljoonaa henkilöjäsentä 28 eri maasta, mm. Suomesta. EU:n laajeneminen huolestutti ammattiyhdistysliikettä.

Opintomatka oli erittäin onnistunut. Suomesta käsin on vaikea ymmärtää kuinka laajoista asioista on kysymys EU:ssa. Voin lämpimästi suositella TSL:n opintomatkoja Brysseliin kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.

 

 

OTS:N KUULUMISIA

 

Osoitetietojärjestelmän tarkoitus on vähentää virheellisistä osoitteista aiheutuvaa turhaa ja turhauttavaa työtä ja kohottaa osoitteiston tasoa koko maassa. Osoitetietojärjestelmä mahdol­listaa tehokkaiden työmenetelmien käytön. Oikeiden osoitteiden käyttö luo edellytykset palvelutasotavoitteiden saavuttamiseen ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Sen avulla ylläpidetään postinsaaja- ja postiosoitetietoja. Tieto­järjestel­mä tuottaa postinjakelun perusaineistoksi jakelujärjes­tysluette­loita, päi­vi­tyksiä jakelujärjestysluetteloihin, uusi osoite-tar­roja ja asia­kaslistoja. Lisäksi tietojärjestelmän his­toriatie­doista ja tu­losteista voidaan osoiteselvittelyssä hakea vanhen­tuneiden osoi­tteiden tilalle ajan tasalla olevat osoitteet.

Järjestelmää ylläpitää osoitehuoltajat. Kouvolan jakelun tuotan­toalueella osoitehuotajina toimii Tuija Ikonen ja Päivi Koponen, tilapäisesti korvaamattomana apuna Jaana Auvinen. Tyttöjen työ on monelle jäänyt epäselväksi. Näyttöpäätteiden välityksellä he ovat yhteydessä Helsingissä olevaan keskustietokoneeseen. Työ­olosuhteet huolestuttavat Tuijaa, Päiviä ja Jaanaa. Ahtaan työ­huoneen tilalle on luvattu isompi huone Kouvola 10:n toisen ker­roksen käytävältä. Hyvänä puolena työssään tytöt pitävät mahdol­lisuutta joustaviin työaikoihin ja työn itsenäisyyttä. Otsin osalta eletään epävarmuuden aikoja, mutta postitoimintalaki tuo selkeyttä tähänkin asiaan, toteavat tytöt. 



POSTILIITON KOUVOLAN AMMATTIOSASTO

Lehdissä luettua

 

1991

  • Ay-liikkeen uudistuttava, kirjoitti Raimo Heikkilä

  • Matti Ojalan muistolle kirjoitti Raimo Heikkilä

1993

  • Koulutus vaihtoehto työttömyydelle, kirjoitti Raimo Heikkilä

1995

  • Yrjö Suurosen muistolle kirjoitti Teuvo Muona

1996

  • Postiliiton neuvottelupäivät Kouvolassa

    *

    7.2.1993 Kouvolan Sanomat

  • Postiliiton sihteeri Tamminen Kuusaalla


YHTIÖITTÄMINEN HEIKENTÄÄ SIVUKYLIEN

POSTIPALVELUITA

28.5.1996 Kouvolan Sanomat

POSTILAISILLA HUOLI TYÖPAIKOSTAAN

  • Lokakuussa Kouvolassa pidettävillä Postiliiton

neuvottelupäivillä työtilanne nousee yhdeksi

pääpuheenaiheista

13.10.1996 Kouvolan Sanomat

  • POSTILIITTOLAISET VALMIITA KILPAILUUN

  • Noin 350 liiton aktiivia pitää neuvottelupäiviään

Kouvolassa.

  • Postiliitto sallisi alan kilpailun

  • Kouvolassa pidettävät neuvottelupäivät edellyttävät,

että kaikilla on myös yhtäläiset velvoitteet

  • Liiton puheenjohtaja huolissaan työllisyydestä.

  • Juhani Heino suhtautuu varauksellisesti postin

yksityistämiseen

2.7.1998 Kouvolan Sanomat

  • POSTIN AUTOMIEHET VASTUTTAVAT

YHDISTYMISHANKETTA

  • TYÖPAIKAT JA PALKKA HUOLENA

    20.3.1999 Kouvolan Sanomat

  • PT-AUTOPALVELUT OY:N TYÖPAIKAT OVAT

VAARASSA KOUVOLASSA

  • Myös Postin Kymenlaakson lajittelukeskuksen

lopettaminen hiertää mieliä.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

UUDELLE VUOSIKYMMENELLE SEKAVIN TUNTEIN

 

1990-Luvulle lähdettiin mahdollisimman sekavin tunnelmin. Uusia johtajia astui remmiin, jotka opettelivat tulosvastuulista ajattelutapaa.

Postitoimipaikkojen saneerauksen suunnittelua jatkettiin 

 PekkaVennamonjohdolla.

Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiosta ei olla päästy 

sopimukseen. Vuosien jahkailujen jälkeen Kouvolan 

postikeskuksen investointipäätös näki päivänvalon.

Edunvalvonta ei saa olla pysähtyneisyyden tilassa.
 
Alueellinen edunvalvonta korostuu työssämme. 

Luottamusmiesten ajankäyttöä on lisättävä, tavoittena

päätoimisuus Kouvolan kuljetusalueelle ja Kouvolan 

jakelualueelle. Osastomme edustajat ovat mukana 

Kouvolan postikeskuksen suunnittelussa.

Työntekijöiden edustajat on oltava mukana postikeskuksen suunnittelussa ja

rakentamista valvovissa elimissä alusta loppuun saakka, sillä hehän tulevat

kärsimään suunnittelun- ja rakentamisen mokista eikä niinkään rakennuttajan

edustajat.

Postiliiton Kouvolan osasto 124 r.y. lähtee luottavin mielin 

1990-luvulle. Osasto on vahvaakin vahvempi jäsenien

 etujenvalvoja. Meillä on koulutettuja toimihenkilöitä sekä 

alueellinen edunvalvonta vahvistuu entisestään. 

Osaston jäsenmäärä oli vuonna 1990 noin 320.


 

 

Vasemmalla alakuvassa Kouvolan Vuoromiesten jaoksen kokous.

 


©​ Raimo Heikkilä

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com