Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä


 Päivitetty 30.1.2018

MUISTIO

AIKA 28.04.1990 KLO 10.00- 15.00

PAIKKA HOTELLI WALKEALA, 45360

 VALKEALA

LÄSNÄ

  • TUULA JURVANEN, OLLI OJALA, KALEVI HÄKKINEN

POSTILIITON ANJALANKOSKEN OSASTO

 

  • ESKO HUOPAINEN, RAIMO HEIKKILÄ, LEO LESKINEN

POSTILIITON KOUVOLAN OSASTO

 

  • HANNU KAJANDER, MAURI LAVONEN, TEUVO JYRÄS

POSTILIITON KUUSANKOSKEN OSASTO

 

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

ANJALANKOSKEN-, KOUVOLAN-, KUUSANKOSKEN

KAUPUNKIEN SEKÄ ELIMÄEN-,IITIN-, VALKEALAN

KUNTIEN ALUEELLA TOIMIVAT

POSTIN JAKELU-,KULJETUS-, KÄSITTELY- JA

KIINTEISTÖHUOLLOSSA TOIMIVAT TYÖNTEKIJÄT.

  • POSTIPIIRIT OVAT LAKANNEET 1.4.1990.

  • POSTIALUEET LAAKKAAVAT 1.5.1990.

  • TOIMINTAYMPÄRISSÄ TOIMII UUDEN ORGANISAATION MUKAISET KOUVOLAN KULJETUSALUE 45-59POSTINUMEROALUEELLA, KOUVOLAN JAKELUALUE 45-49 POSTINUMEROALUEELLA, KOUVOLAN TOIMIPAIKKA-ALUE 45-49 POSTINUMEROALUEELLA, KOUVOLAN PALVELUKESKUS.

KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAKSI VALITTIIN ESKO HUOPAINEN JA SIHTEERIKSI RAIMO HEIKKILÄ. KOKOUKSEN ALUKSI KÄYTIIN YLEISKESKUSTELU YHDEN-TYMISESTÄ JA ODOTUKSISTA TULEVALLE TOIMINNALLE. POSTILIITON ANJALAN-KOSKEN OSASTO SEKÄ TUULA JURVANEN ANJALANKOSKEN OSASTOSTA SUHTAUTUIVAT MYÖNTEISESTI OSASTOJEN YHDENTYMISEEN.

VUODEN 1990 YHDENTYNEEN OSASTON TOIMINTA (EHDOLLINEN)

KOKOUKSEN TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ, ETTÄ YHDENTYMINEN TAPAHTUISI 1.10.1990. TYÖRYHMÄ TOTESI, ETTÄ KAIKKIA AMMATTIOSASTOJA EI VOI TEKNISESTI LAKKAUTTAA, VAAN POSTILIITON ANJALANKOSKEN- JA KUUSANKOSKEN OSASTOT SULAUTUVAT OSAKSI POSTILIITON KOUVOLAN OSASTON TOIMINTAAN. VUODEN 1991 VUOSIKOKOUKSELLE TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ OSASTON NIMEN MUUTTAMISEKSI PAREMMIN KUVAAMAAN ALUEELLISTA TYÖYMPÄRISÖÄ. MAHDOLLISESTI YHDENTYNYT OSASTON TOIMIKUNTA (TÄYDENNETTYNÄ RIITTÄVÄLLÄ MÄÄRÄLLÄ ANJALANKOSKEN JA KUUSANKOSKEN EDUSTAJIA) LAATII VUODEN 1991 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN. EDUSTUKSELLISUUDESSA OTETAAN HUOMIOON ALUEELLINEN EDUSTUKSELLISUUS. AMMATTIOSASTO TUKEE KUNNALLISISSA JA VALTIOLLISISSA ELIMISSÄ TOIMIVIEN OSASTON JÄSENIEN TOIMINTAA. LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUVAALIT KÄYDÄÄN SYKSYLLÄ 1990.

VUODEN 1991 OSASTON TOIMINTA (EHDOLLINEN)

TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ TOIMIKUNNAN KOKOONPANOKSI ANJALANKOSKI KAKSI VARSINAISTA JÄSENTÄ, KAKSI VARAJÄSENTÄ. KOUVOLA VIISI VARSINAISTA JÄSENTÄ, KAKSI VARAJÄSENTÄ. KUUSANKOSKI KOLME VARSINAISTA JÄSENTÄ, YKSI VARAJÄSEN TYÖRYHMÄ ESITTÄÄ, ETTÄ OSASTOSSA TOIMISI KOLME JAOSTA: ANJALANKOSKEN JAOS, KOUVOLAN JAOS, KUUSANKOSKEN JAOS. JAOSTEN SISÄLLÄ VOI TOIMIA TYÖHUONEKUNTIA. YHDENTYMISEN TARKOITUKSENA ON TEHOSTAA EDUNVALVONTAA, PARANTAA JÄSENISTÖN VAIKUTUS-MAHDOLLISUUKSIA, POISTAA ORGANISAATIOIDEN PÄÄLLEKKÄISYYTTÄ JA MAHDOLLISTAA JÄSENTEN MAKSAMIEN JÄSENMAKSUJEN ENTISTÄ JÄRKEVÄMMÄN KÄYTÖN.

MUISTION VAKUUDEKSI

ESKO HUOPAINEN RAIMO HEIKKILÄ

KOKOUKSEN PJ. JA KOKOUKSEN SIHTEERI

MUISTION SISÄLTÖ EI VASTAA MIELIPIDETTÄMME SILTÄ OSIN, KUN SE KOSKEE OSASTOJEN YHDISTÄMISTÄ. MIKÄLI OSASTOT KUITENKIN YHDISTYVÄT, HYKSYMME MUISTION SELLAISENAANKALEVI HÄKKINEN JA OLLI OJALA


 

TSL:n opintomatkalla Brysselissä

Jatkuvalla läsnäololla Brysselissä vaikutetaan

EU:n päätöksiin

Työväen Sivistysliitto TSL ja SDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissä järjesti opintomatkan Brysseliin 6-10.6.1998. 195 hakijasta matkalle oli kelpuutettu 28-hengen ryhmä. Ryhmä koostui eri-ikäisistä, eri paikkakuntia ja toimialoja edustavista aktiivista suomalaisista. Edellytyksenä oli, että valitut olivat osallistuneet TSL:n EU-kursseille eivätkä olleet aikaisemmin osallistuneet vastaavanlaisille matkoille Brysseliin. Lentomatka Brysseliin kesti 2,5 tuntia, jonka jälkeen majoituimme lähelle kuuluisaa Brysselin keskustaa, Grand Placea. Tutustuimme Brysselin vanhaan keskustaan ja Bruggen kaupunkiin. Molemmathan kaupungit ovat vanhoja Hansa-kaupunkeja. Brysselissä kohtaa toisaalta aivan ihanaa keskiajan kulttuuria ja toisaalta valtavia nykyaikaisia toimistorakennuksia. Tämä vastakohtaisuus pisti joskus häiritsevästi silmään. Mielestäni mm. EU:n parlamenttitaloa ei voi sanoa miksikään kauniiksi rakennukseksi, toimiva se saattaa kyllä olla. Joka päivä matkan aikanamme satoi jonkin verran, Brysselissä sataakin yli 200 päivänä vuodesta. Valtakielenä Brysselissa on ranska. Belgia on jaettu flaamien ja ranskankielisten valloonien kesken. Kieliriidat ovat yleisiä.

Kuvassa minä ja Riitta Myller.


Parlamentin toimipaikka on Strasbourg, jossa viikon mittaiset täysistunnot pidetään joka kuukausi. Helpottaakseen kanssakäymistä komission ja neuvoston kanssa parlamentin valiokunnat kokoontuvat yleensä Brysselissä kerran kuussa kahdeksi viikoksi. Matkallamme tapasimme Suomen mepeistä Riitta Myllerin, Reino Paasilinnan ja Pertti Paasion. Jörn Donner ei ollut Brysselissä, hänen sijastaan tapasimme hänen avustajansa Petra Fagerholmin.

Suhteiden luonti tärkeää

Brysselissä toimiminen koettiin tärkeäksi niin työnantaja- kuin työntekijäkin järjestöissä. Jukka Ahtela. Teollisuuden ja Työnanjain Keskusliiton Brysselin-toimistosta kertoi miksi TT toimii Brysselissä. TT:n Brysselin toimisto on osa TT:n edunvalvontakoneistoa Euroopan unionia koskevissa asioissa ja tukee toiminnallaan TT:n kaikkia sektoreita. Suhteiden luonti korostui eteenkin Kuntaliiton erityisasiantuntijan Keijo Sahrmanin puheenvuorossa. Alueet, kaupungit ja väliportaan yhteisöt voivat edustajiensa välityksellä osallistua neuvonantajana yhteisön päätöksentekoprosessiin unionin muiden toimielinten rinnalla. Alueiden komitean virkamies Risto Raivio kertoi, että Alueiden komitea perustettiin Maastrichtin sopimuksella virallisti paikallisten ja alueellisten vaikuttajien edustuksen Euroopan unionissa. Alueiden komiteaan kuuluu 222 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, jotka neuvosto nimittää yksimielisesti asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Suomalaisilla ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöillä on yhteinen toimisto Brysselissä, jota johti Heikki Pohja. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) kotipaikka on Bryssel ja toimintakenttänä laajentuva Euroopan unioni. Järjestö on suomalaisen ay-liikkeen kannalta tärkein konkreettisen vaikuttamisen paikka. Järjestön jäseninä oli 64 keskusjärjestöä, 14 ammattisihteeristöä ja 58 miljoonaa henkilöjäsentä 28 eri maasta, mm. Suomesta. EU:n laajeneminen huolestutti ammattiyhdistysliikettä.

Opintomatka oli erittäin onnistunut. Suomesta käsin on vaikea ymmärtää kuinka laajoista asioista on kysymys EU:ssa. Voin lämpimästi suositella TSL:n opintomatkoja Brysseliin kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.

 



KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N EDUSTAJISTON KOKOUS 17.04.1990

Edustajisto pitää hyvin myönteisenä Pohjois- Kymenlaakson seitsemän kunnan yhteistyöhankkeita. Erityisen myönteisenä nähdään elinkeino- ja liikennepolitiikan yhteiset pyrkimykset, joista mainittakoon HELI -pohjoinen ratahanke (Helsinki-Kouvola). Miinuksena ovat hallinnolliset rajat, jotka eivät saisi olla kehityksen jarruina, eivätkä haitata järkevää kaavoitus ja maapolitiikkaa. Sauma-alueiden yhdyskuntarakennetta on kehitettävä sopusoinnussa ja yhteisymmärryksessä naapurien kanssa, johtotähtenä koko talousalueen ihmisten palvelu.Edustajisto on huolestuneena seurannut Kouvolan keskustan kehitystä. Keskustasta on hävinnyt ”imu”, jonka toivotaan löytyvän kehittämällä uutta ilmettä, johon kuuluisi mm. kävelykatuja. Liikenne pitäisi järjestää niin, että se ei haittaisi palvelujen saatavuutta, mutta olisi joustavaa.Valtion liikelaitosten toimenpiteet ovat erityisen tarkkailun kohteena. Postin ja Postipankin suunnitelmat konttoriverkoston rajusta supistamisesta ovat osoitus pelkästä tulosajattelusta, jossa ihmisten palvelu on toissijaista. Yhteiskunnan laitosten tulisi omilla toimenpiteillään huolehtia maan tasapuolisesta kehittämisestä ja turvata peruspalvelujen saanti kaikille. Esim. valtion tuki haja-asutusalueiden postipalvelujen turvaamiseksi. Kouvolassa sijaitseva PP:n kirjauskeskuksen lakkauttaminen heikentää työllisyyttä paikkakunnallamme. Ratkaisuja tehtäessä tulisi ottaa huomioon Kouvolan keskeinen sijainti ja kirjauskeskuksen tilojen ja laitteiden nykyaikaisuus.

SAK:N KOUVOLAN AMMATILLISEN PAIKALLISJÄRJESTÖN EDUSTAJISTON SYYSKOKOUKSEN KANNANOTTO

Kouvola-talolla 27.11.1990 Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ei voi hyväksyä ministeri Pertti Salolaisen toimintaa. Ministeri Salolainen on ryhtynyt Liiketyönantajien Keskusliiton juoksupojaksi. Hän on valmistellut palvelualojen aukiolosäännöksien lakkauttamista kuulematta lainkaan työntekijäjärjestöjen mielipiteitä. Ministeri johtaa Suomen hallitusta harhaan omilla kannanotoillaan. Kun kauppojen ja ravintoloiden aukiolosäädökset ollaan poistamassa niin Salolainen on kertonut, että kehitys vapaisiin aukioloaikoihin johtuu yhdentyvästä Euroopasta. Tämä hänen väitteensä ei pidä paikkaansa, sillä Euroopassa ja useissa EY-maissa kauppaliikkeiden ja ravintoloiden aukioloajat ovat lailla säädelty huomattavasti lyhyemmiksi kuin Suomessa.Rajoituksien poisto on täysin ketjuuntuneiden palvelualanyritysten politiikkaa.Kuluttajat ehtivät hakemaan palvelunsa nykyisillä palveluajoilla. Kuluttajat joutuvat maksamaan pidemmät aukioloajat tuotteiden hinnoissa, koska ilta- ja sunnuntaityö on säädelty työehtosopimuksilla kalliimmaksi kuin päivätyö. Euroopan kalleimpia hintoja ei voida enää korottaa pitämällä kauppaliikkeitä avoinna sunnuntaisin.Tällainen kehitys johtaisi vain entisestään lisääntyvään osa-aikaisen työvoiman käyttöön kaupan aloilla. Kun ihmisten vapaa-aika lisääntyy, niin samat oikeudet viettää vapaa-aikaa tulee turvata myös palvelualoilla. Jos virheellisessä järjestyksessä ja väärässä lain tulkinnasta johtuva päätös joulun ajan sunnuntaiaukioloista jää voimaan, kehotamme jäsenistöämme suosimaan niitä liikkeitä, jotka eivät riko voimassa olevia aukioloaikoja. SAK:n Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön 13500 jäsentä muodostavat talousalueen suurimman asiakasryhmän. Meidän jäsenistöllämme on kuluttajina mahdollisuus vaikuttaa niin, ettei alueella kannata pitää kauppoja avoinna sunnuntaisin.


 

 

 


KOUVOLAN AMMATILLINEN

PAIKALLISJÄRJESTÖ ry:n

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1990


SAK:n organisaation toimivuus ollut tapetilla jatkuvasti, omien sisäisten piirien sekä ulkoisten tekijöiden vetämänä. SAK:n puheenjohtajavaihdoksen yksipuolinen reposteleminen tiedotus-välineissä antoi lisävauhtia alamäelle. Aktiivisuuden katoaminen havaittavissa paitsi arvostelussa. SAK on lähtenyt tutkimaan kehittämismahdollisuuksia sisäisesti. (APJ -tutkimus) APJ -tutkimuk-sessa mukanaolo tuonut haasteita toiminnan kehittämisen muodossa aiempaa haastavammin. Lisäksi oltu mukana periaateohjelman uudistamisessa. Ympäristönsuojelukampanja antanut työtä. Seminaari, työryhmän perustaminen ym. Viime eduskuntavaalien antama oikeistolaistumissuunta näkyy tehokkuusajatteluna kaikkialla.

  • liikkeiden aukioloajat

  • postitoimistojen lakkauttaminen

  • Postipankin toimialojen siirtopäätös

Osastoille tiedottaminen on hoidettu pääasiassa kiertokirjeillä ja niiden mukana lähetetyillä ilmoitustaulumateriaalilla. Vappujuhlan mainostamisessa käytetty lisäksi paikallisradiota ja maksettuja lehti-ilmoituksia. Toimintasuunnitelmassa mainittu järjestökalenterin uusiminen ei muutoksien vähäisyyden takia tullut ajankohtaiseksi. Kuluvan vuoden kohdalla sen sijaan tutkittanee rengaskansiomallisen järjestökalenterin tekemisen mahdollisuudet ATK:ta hyväksikäyttäen. Yleisestikin ottaen ATK:n hyväksikäytön sisäänajon vuosihan tämä on ollut tiedottamisen mielessä ja vastaisuudessa ATK:n edut tulevat selvemmin näkyviin.

  • pilkkikisat pidettiin AKT:n osasto 33 majalla Repovedellä 25.3. Osallistujamäärä oli pudonnut jostakin syystä aikaisemmista vuosista.

  • järjestimme Työväen yhteisen vappujuhlan, jossa pääpuhujana oli SAK:n puheenjohtaja PERTTI VIINANEN.

  • APJ lähetti edustajansa SAK:n rauhanpäiville Imatralle

  • yhteinen rauhantapahtuma pohjoiskymenlaaksossa ei toteutunut

  • kulttuuririentoihin osallistuimme TSL:n Kouvolan seudun opintojärjestön kautta jäsenien osallistumisella ja tiedottamalla TSL:n järjestämistä tapahtumista jäsenistölle kiertokirjeissä. Tosin osallistumisaktiivisuus antoi aiheen tiedottamisen kehittämisajatuksille.

 

TOIMINTA-ALUE

KUNTA

APJ:N JÄSENOSASTOT

APJ:hin KUULUMATTOMAT

 

lukumäärä

jäsenmäärä

lukumäärä

jäsenmäärä

Kouvola

36

12826

1

20

Valkeala

2

377

2

120

Elimäki

2

313

-

-

Yht.

 

13516

 

 

 

EDUSTAJISTO

Kokousten määrä kaksi

Edustajiston koko 155 henkilöä

miehiä 102 ja naisia 53

 

HALLITUS

Kokousten määrä 10. Koko pj+12+12, miehiä 8 ja naisia 5

varajäsenet miehiä 7 ja naisia 5

 

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Pj. Lassi Ojanen

HRHL osasto 20

 

 

Esko Kupias

Veturi

Martti Sorsa

RL

Aino Hyvönen

Kiinteistö

Ritva Hannola

VAL

Jouni Ahola

Sähkö

Aulis Aunela

Metalli 116

Aake Mankki

AKT 33

Juha Koivula

AKT 33

Kerttu Rita

KTV 364

Mariitta Aunela

KTV

Ritva Johansson

Liikeväki

Marjatta Hölsö

Liikeväki

Mauri Joutjärvi

Rauta liiton 157

Aimo Salonsaari

Metalli

Riitta Kangaskolkka

Liikeväki

Laila Boholm

Liikeväki

Kaija Räsänen

SEL

Irmeli Lehtoluoma

SEL

Mauri Onttonen

Rauta liiton 72

Kalevi Taavila

RAKSA

Osmo Sallinen

RAKSA 624

Raimo Väätäinen

RL 72

Harri Hohteri

SEL

Hannu Mönkkönen

RAKSA

 

JAOSTOT

kokouksia

puheenjohtaja

Työ- ja talous

4

Lassi Ojanen

Koulutus

2

Juha Koivula

Nais

2

Kerttu Rita

VTY

2

Kalle Karttunen

Vapaa-aika

1

Martti Sorsa

 

TSL:n Kouvolan seudun opintojärjestö ry. Esko Kupias, Juha Koivula ja Martti Sorsa

SAK:n Kymenläänin neuvottelukunta Kerttu Rita ja Esko Kupias

Lääninneuvottelukunnan työvaliokunnassa Esko Kupias

Työvoimatoimikunta Tuomo Makkonen ja Aino Hyvönen,

varalla Juha Koivula ja Aune Keskinen

Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen johtokunta Pekka Lindeman

valtuustossa Lassi Ojanen ja Kari Lainisto

 



POSTILIITON KOUVOLAN AMMATTIOSASTO

Lehdissä luettua

 

1991

  • Ay-liikkeen uudistuttava, kirjoitti Raimo Heikkilä

  • Matti Ojalan muistolle kirjoitti Raimo Heikkilä

1993

  • Koulutus vaihtoehto työttömyydelle, kirjoitti Raimo Heikkilä

1995

  • Yrjö Suurosen muistolle kirjoitti Teuvo Muona

1996

  • Postiliiton neuvottelupäivät Kouvolassa

    *

    7.2.1993 Kouvolan Sanomat

  • Postiliiton sihteeri Tamminen Kuusaalla


YHTIÖITTÄMINEN HEIKENTÄÄ SIVUKYLIEN POSTIPALVELUITA

28.5.1996 Kouvolan Sanomat

POSTILAISILLA HUOLI TYÖPAIKOSTAAN

  • Lokakuussa Kouvolassa pidettävillä Postiliiton neuvottelupäivillä työtilanne nousee yhdeksi pääpuheenaiheista

13.10.1996 Kouvolan Sanomat

  • POSTILIITTOLAISET VALMIITA KILPAILUUN

  • Noin 350 liiton aktiivia pitää neuvottelupäiviään Kouvolassa.

  • Postiliitto sallisi alan kilpailun

  • Kouvolassa pidettävät neuvottelupäivät edellyttävät, että kaikilla on myös yhtäläiset velvoitteet

  • Liiton puheenjohtaja huolissaan työllisyydestä.

  • Juhani Heino suhtautuu varauksellisesti postin yksityistämiseen

    2.7.1998 Kouvolan Sanomat

  • POSTIN AUTOMIEHET VASTUTTAVAT YHDISTYMISHANKETTA

  • TYÖPAIKAT JA PALKKA HUOLENA

    20.3.1999 Kouvolan Sanomat

  • PT-AUTOPALVELUT OY:N TYÖPAIKAT OVAT VAARASSA KOUVOLASSA

  • Myös Postin Kymenlaakson lajittelukeskuksen lopettaminen hiertää mieliä.


 

 

 

 

 

 


 

UUDELLE VUOSIKYMMENELLE SEKAVIN TUNTEIN

1990-Luvulle lähdettiin mahdollisimman sekavin tunnelmin. Uusia johtajia astui remmiin, jotka opettelivat tulosvastuulista ajattelutapaa.

Postitoimipaikkojen saneerauksen suunnittelua jatkettiin Pekka Vennamon johdolla.

Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiosta ei olla päästy sopimukseen. Vuosien jahkailujen jälkeen Kouvolan postikeskuksen investointipäätös näki päivänvalon. Edunvalvonta ei saa olla pysähtyneisyyden tilassa. Alueellinen edunvalvonta korostuu työssämme. Luottamusmiesten ajankäyttöä on lisättävä, tavoittena päätoimisuus Kouvolan kuljetusalueelle ja Kouvolan

jakelualueelle. Osastomme edustajat ovat mukana Kouvolan postikeskuksen suunnittelussa.

Työntekijöiden edustajat on oltava mukana postikeskuksen suunnittelussa ja rakentamista valvovissa elimissä alusta loppuun saakka, sillä hehän tulevat kärsimään suunnittelun- ja rakentamisen mokista eikä niinkään rakennuttajan edustajat.

Postiliiton Kouvolan osasto 124 r.y. lähtee luottavin mielin 1990-luvulle. Osasto on vahvaakin vahvempi jäsenien etujenvalvoja. Meillä on koulutettuja toimihenkilöitä sekä alueellinen edunvalvonta vahvistuu entisestään. Osaston jäsenmäärä oli vuonna 1990 noin 320.


Postin käsittelyn luottamusmiehet

 

1988–1990 Kouvolan lajittelukeskuksen käsittelyn luottamusmies Kimmo Niemi

1991–1992 ja 1998 Kouvolan Postikeskuksen käsittelyn ja kuljetuksen luottamusmies Leo Leskinen
 

1993 Kouvolan ljk:n käsittelyn luottamusmies Markku Kovanen 19.11.1993 lähtien
 

1994–1996 Kouvolan ljk:n käsittelyn luottamusmies Markku Kovanen

1997 Käsittelyn luottamusmies 1.1.1997- 18.4.1997 Markku Kovanen, jonka jälkeen Vesa Lotti varaluottamusmiehenä Hannele Vuorela.

1999 Kouvolan ljk:n käsittelyn luottamusmies Pekka Valli. Postiliiton Kymen osasto järjesti Kymenlaakson lajittelukeskuksen lakkautustilaisuuden lajittelukeskuksen pihalla perjantai-iltana 17.9.1999

 

 

 

KOUVOLAN OSASTON

TOIMIHENKILÖT 1990

***********************************************

 

Puheenjohtaja Esko Huopainen (kuvassa)

Sihteeri ja tiedotussihteeri Raimo Heikkilä

Varapuheenjohtaja, talouden- ja jäsenasioiden

hoitaja Leo Leskinen

Opintosihteeri Aila Ahtiainen

Nuorisovastaava Tero Kelkka

Lomavastaava Seppo Järvinen

 

 


PÖYTÄKIRJA 21.02.1990

 

KOUVOLAN OSASTO 124 R.Y. VUOSIKOKOUS

 

 

 

Aika 10.02.1990 klo 14.00 - 16.20

Paikka Ravintola Rubin, Kouvola

Läsnä 63 jäsentä ja neljä kutsuvierasta

Kokouksen avaus

Postiliiton Kouvolan osaston puheenjohtaja Esko Huopainen toivotti osanottajat tervetulleeksi vuosikokoukseen. Pidettiin hiljainen hetki vuonna 1989 kuolleiden jäsenien muistolle, Bruno Laitinen ja Väinö Lautamatti.

Osaston puheenjohtaja esitteli kutsuvieraat:Jaana Vesanen Postivirkamiesliiton Kaakkois-Suomen alueos. Tuula Jurvanen, Postiliiton Anjalankosken os. Kari Kuosa, piiriluottamusmies ja Heikki Merivirta, Postiliiton Kuusankosken os.

 

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Todettiin kokous sääntöjen mukaisesti koollekutsutuksi sekä lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Työjärjestyksen hyväksyminen

Hyväksyttiin toimikunnan laatima esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Esityslista liitteenä.

3 Kokousvirkailijoiden vaali

A) Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pekka Häkämies.

B) Kokouksen sihteereiksi valittiin Raimo Heikkilä ja

Matti Mallat.

C) Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leo Savolainen

ja Tero Kelkka.

D) Ääntenlaskijoiksi valittiin Aila Ahtiainen, Anja Ylä-

outinen ja Auvo Valojää.

4 Kutsuvieraiden puheenvuorot

Kutsuvieraiden puheenvuoroissa käsiteltiin osastojen yhdentymistä. Kari Kuosa esitteli postin uutta organisaatiota.

5 Ilmoitusasiat

Uusi toimikunta pitää järjestäytymiskokouksen ruokailun jälkeen samassa paikassa kuin vuosikokous.

6 Toimintakertomuksen hyväksyminen

Raimo Heikkilä luki toimintakertomuksen, joka hyväksyttiin muutoksitta.

7 Tilikertomuksen hyväksyminen ja tilintarkastajien lausunto

Taludenhoitaja Leo Leskinen esitteli tilikertomuksen ja luki tilintarkastajien lausunnon.

Hyväksyttiin tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto.

8 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

Vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille huomauttamisitta.

9 Talousarvion hyvksyminen vuodelle 1990

Taloudenhoitaja Leo Leskinen esitteli talousarvion vuodelle 1990, joka hyväksyttiin.

10 Osaston puheenjohtajan vaali

Osaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Esko Huopainen.

11 Osaston toimikunnan vaali

Osaston toimikunnan jäsenistä käytiin äänestys.

Valituiksi tulivat:

Varsinaiset Jäsenet Varajäsenet

Aila Ahtiainen Asta Kivinen

Raija Koivunen Tuula Nerkko

Raimo Heikkilä Jukka Peippo

Kari Laakso Seppo Järvinen

Ari Laakso Janne Keinänen

Leo Leskinen

Oili Saari

Mirja Malmi

Anja Suutarinen

Tero Kelkka

12 Tarpeellisten alajaosten vaali

Kari Laakso luki Automiesjaoksen toimintakertomuksen.

Kokous valitsi osastolle Automiesjaoksen ja Nuoriso-

jaoksen.

13 Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkas-

tajaa

Tilintarkastajiksi valittiin Matti Ojala ja Juhani Huohvanainen.

Varatilintarkastajiksi valittiin Timo Aho ja Jukka Nevalainen.

14 Osaston nuorisovastaavan vaali

Nuorisovastaavaksi valittiin Tero Kelkka, joka toimii nuorisojaoksen vetäjänä.

15 Valitaan osaston edustajat Kouvolan ammatilliseen paikallisjärjestöön

Vakinaisiksi jäseniksi valittiin varajäsenet

Esko Huopainen Aila Ahtiainen

Raimo Heikkilä Kari Laakso

Seppo Järvinen Leo Leskinen

16 Päätetään osaston lehtisetelin määrästä

Osaston lehtisetelin määräksi työväenlehdille päätettiin 50 mk.

17 Päätetään osaston koulutuspäivärahan suuruudesta

Koulutuspäivärahaksi päätettiin 100 mk päivältä.

Edustuspäivärahaksi päätettiin 75 mk päivältä.

18 Muut esille tulevat asiat

Tehtiin päätös Postiliiton Anjalankosken-, Kouvolan- ja Kuusankosken osastojen yhdentymisestä vuoden 1990 aikana.

Käytiin keskustelua osaston 75-vuotispäivän tiimoilta. Leo Leskinen esitti, että pidetään juhlat, kun osasto täyttää 80 vuotta.

Päätettiin pitää vuosikokous ensi vuonna samassa ravintolassa kuin tänä vuonna.

Sovittiin, että jakeluautonkuljettajat ja kiinteistötyöntekijät voivat liittyä automiesjaokseen.

19 Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja Pekka Häkämies kiitti kokouksen osanottajia aktiivisuudesta ja päätti kokouksen klo 16.20.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Puheenjohtaja Pekka Häkämies, sihteerit Matti Mallat ja Raimo Heikkilä

Pöytäkirjan tarkastus

Olemme tänään tarkastaneet Postiliiton Kouvolan osaston

vuosikokouksen pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun

ja siellä tehtyjen päätösten mukaiseksi.

 

Kouvolassa päivänä helmikuuta 1990

Leo Savolainen, Tero Kelkka

pöytäkirjan tarkastajat


KOUVOLAN OSASTON TOIMIKUNNAN VASTAUS VUOROMIESJAOKSEN KIRJEESEEN 29.6.1990

Postiliiton Kouvolan osaston Vuoromiesjaoksen

ajatus vesittää Postiliiton Kuusankosken osaston

jäsenten liittyminen Postiliiton Kouvolan osaston

jäseniksi ei ole tällä hetkellä järkevää. Postiliiton Kuusankosken osaston

lakkauttamisesta tekee päätöksen Kuusankosken osaston jäsenet tämän

syksyn aikana.

Postiliiton Kouvolan osaston toimikunta on perusteellisten valmistelujen

jälkeen yksimielisesti hyväksynyt Postiliiton Kuusankosken osaston

jäsenet siirtyneinä jäseninä Postiliiton Kouvolan osastoon, mikäli Ksnk:n

osasto niin päättää.

Postiliiton osaston sääntöjen 3 pykälän mukaan jäsenet osastoon

hyväksyy osaston toimikunta. Postiliiton Kouvolan osaston toimikunta

katsoo, että vuoromiesten kirje ei aiheuta mitään erityistoimenpiteitä,

vaan merkitsee kirjeen tiedoksi.

 

Vasemmalla alakuvassa Kouvolan Vuoromiesten jaoksen kokous.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

75 vuotta5-7.10.1990

Ammattiosaston 75-vuotisjuhlat pidettiinItämerellä

Isabella-laivalla sunnuntaina

7.10.1990.  Järjetelytoimikuntaan kuuluivat pj.

EskoHuopainen, sihteeri Raimo  Heikkilä​, Tuula Hietamies ja taloudenhoitaja Leo

Leskinen.

Juhlapuheen piti Postiliiton aihteeri  Kari Tamminen( yläkuvassa oikealla). 

Muita kutsuvieraita olivat Postiliiton Anjalankosken osaston

puheenjohtaja Tuula Jurvanen,-Kuusankosken osaston puheenjohtaja Hannu

Kajander,Kaakkois-Suomen Kassapalveluhenkilöstön osastonpuheenjohtaja Marjatta

Riuttala ja pääluottamusmies Kari Kuosa (alakuvassa vasemmalla).

Työnantajia edustivat Kouvolan jakelualueen päällikkö Kalervo Kero (yläkuvassa

vasemmalla)  ja Kouvolan Kuljetusalueen suunnittelija

Eero Pennanen (keskikuvassa vasemmalla).


©​ Raimo Heikkilä

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com