Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

​Päivitetty 18.10.2017



SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n edustajakokous

KANNANOTTO 24.3.1993

Työttömyyden kasvu on jatkunut koko alkuvuoden. Helmikuussa työttömiä

oli maassa 465000, prosenteissa 19%. Kymenläänissä oli 31646 työtöntä,

20,3%. Suurin työttömien määrä on rakennusalalla, missä yli puolet on

vailla työtä.

Esko Ahon johtama porvarihallitus ei ole tehnyt mitään sellaisia päätöksiä,

joilla työttömyys saataisiin vähenemään. Hallituksen toimet johtavat

palkansaajat ja koko kansakunnan konkurssiin.

Edustajakokous vaatii hallitukselta nopeita toimia työllisyyden hoitoon

aloittamalla työvoimavaltaisia valmiiksi suunniteltuja investointeja.

Investointien käynnistäminen vaatii myös yritysten sijoittavan tuottonsa

kotimaahan.

Edustajakokous ei hyväksy, että maan hallitus hyökkää jatkuvasti

ammattiyhdistysliikkeen saavuttamia sosiaali-, ja muita etuja vastaan.

Kokous ei hyväksy työttömyysturvan heikennyksiä, lomarahojen poistoa,

pekkaspäivien poistoa, palkkojen alennuksia, eikä työehtosopimusten

minimiturvasta luopumista.

Edustajakokous vetoaa Kouvolan kaupunkiin, että aiotuista lomautuksista ja

irtisanomisista luovuttaisiin sosiaalitoimen osalta, jotta kaupunkilaisten

perusturvallisuus ei vaarantuisi.

 



POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON TOIMINTAKERTOMUS 1993

YLEISTÄ

Vuosi 1993 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä mm.työttömyys­turvaa.

Joulun alla Postiliitto julisti ylityökiellon ja lakkouhan vauh­dittaakseen palkkaneuvotteluja. Neuvottelut johtivat postiliit­tolaisille ajankohdan huomioon ottaen tyydyttävään palkkarat­kaisuun.



 

 

 


 

PÄIHDEKOULUTUSTA KOUVOLAN ALUEEN

POSTILAISILLE

Vuoden 1993 aikana päihteiden haitoista kertovaa koulutusta annettiin postin hen­kilökunnalle Kouvolan alueella. Ennalta eh­käisevän päihdehuollon merkitys ja tarkoituksenmukaisuus oli sel­vinnyt työnantajallekin päihdekoulutuksen tapahduttua työ­aikana. Neljän tunnin koulutusjaksossa ker­rottiin ja herätettiin tunte­maan ja tunnustamaan alkoholin hait­ta­vaikutukset väärin­käytettynä. Tilaisuuden palaute oli positiivis­tä johtuen siitä, että luen­noitsijat hallitsivat aiheensa, tuoden mielenkiintoisesti ja ym­märrettävästi alkoholin haittavaikutukset kuulijoiden tietoisuu­teen. Riippuvuus alkoho­liin oli keskeisenä teemana, unohtamatta muita huumeita. Johdatus "normaalista" alko­holinkäyttä­jästä sen suurkuluttajaksi, sekä sen myötä päihteiden väärinkäyttäjäksi oli havahduttava kokonaisuus siitä, kuinka salakavalasti itse huomaamatta riippu­vuuteen ajaudutaan. Työterveyslääkäri Risto Paajasen puheenvuoro päi­hteiden epäterveydellisyydestä ei jättänyt kuulijaa epätietoi­suuteen. Viimeinen asiakokonai­suus oli päihteet ja työyhteisö. Olemmeko alkoholiongelman mah­dollistajia vai auttajia? Mahdollistaminen saattoi johtua työntekijöiden epätietoisuudesta, kuinka vakavan asian kanssa todella ol­laan tekemisissä. Koulutustilaisuudessa saatiin kuulla, että kyseessä on vakava sairaus, jonka seuraukse­na potilas oli saatava hoitoon.

OSASTON TOIMINTA

Osaston vuosikokous pidettiin 6.2.1993 Ravintola Figarossa Kuu­sankoskella. Kokouksen puheenjohtajana toimi Esa Rasimus ja sih­teereinä Matti Mallat ja Raimo Heikkilä. Liiton toimistosta ko­koukseen osallistui sihteeri Kari Tamminen. Vuosikokouksessa valittiin mm. osaston edustajat Postiliiton liittokokoukseen.

Osasto piti jakelun uudesta mitoitusjärjestelmästä tiedotusti­laisuuden 26.2 Ravintola Kulinaarissa Kouvolassa.

Perusjakelun palkka- ja mitoitusjärjestelmän

kokous

Perusjakelun palkka- ja mitoitusjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä ammattiosaston

kokous pidettiin 20.9.1993 Ravintola Sommelossa Kuusankoskella. Postiliiton sihteeri

Torsti Kor­honen kertoi syntyneestä neu­vot­telutuloksesta, jonka jäl­keen ammattiosasto

hyväksyi neuvottelutu­lok­seen. Jakelun mittajärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli

luoda työ­ajanlaskentaan yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä ja tul­kittava

järjestelmä, mikä perustui tarkkaan työaikatarpeen määrittelyyn, luoden henkilöstölle

mahdollisuuksia vaikuttaa oman an­siotasonsa muodostumiseen koskien koko

jakelutoimintaa. Mit­tajärjestelmän uudistaminen eteni vaiheittain nykytilan

kar­toittamisesta, menetelmäkuvauksista, tilastointijärjestelmien luomisesta kohti

piirilajittelu- ja esityön mitoituksia sekä alueellisten aikatutkimusten kautta

kokonaisesitykseen uudeksi mittajärjestelmäksi. Jokaisella jakelualueella oli koulutettuja

tuotantosuunnittelijoita, jotka yhteistyössä aluei­den pääluottamusmiesten kanssa

tekevät työtehtäviin liittyvät aikatutkimukset. Kouvolan jakelualueella tutkimuksia tekivät

tuotantosuunnittelija Ritva Kourula Kotkasta ja pääluottamusmies Raimo Heikkilä

Kouvolasta. Jakelun mitoitusjärjestelmän uudistaminen aihe­utti oikeutetusti

jäsenistön keskuudessa huolta työpaikkojen säilymisestä

 

Avustukset jäsenille / järjestöille

  • Osaston lehtiseteli on ollut 60 mk.

  • Työttömiä on avustettu ja Tero Kelkan ulkomaan matkaa.

  • Osastomme on myös tukenut taistelua AIDSIA vastaan.

  • Martti Ahtisaaren vaalikamppanjaa tuettiin.

  • Osasto on muistanut vuosipäiviään viettäneitä ja eläk­keelle sir­ty­neitä jäseniään.

  • Osaston edustajat, Leo Leskinen, Vesa Lotti ja Raimo Heikkilä ovat toimineet Kotka- Kouvola ljk:n yt-ryhmissä.

Kouvolan ljk muutti uusiin tiloihin Kanervistontielle

Mar­raskuussa 1993 m­uutti lajit­telukeskus Kanervistonteillä olevaan remontoituihin Oy Huber Ab:lta vuokrattuihin vajaan 1600 neliön tiloihin ja helmikuussa 1994 jakelu muutti Kot­kankallionka­dulla ole­vaan entiseen Jubellan laukkutehtaan tiloi­hin, samalla voitiin luopua rautatieaseman siivessä toimivista tiloista. Kiinteistössä toimi aikaisemmin mainitut pos­tikonttori 45100 Kouvola ja hallinnon toimistotiloja sekä Kouvolan postinlajittelukeskus. Postikont­to­rille etsittiin uusia tiloja keskikaupun­gilta. Kouvolan pääposti muutti elokuussa City Sokoksen yhteyteen Kauppalankadulle. Uusilla tiloilla haettiin uutta ilmettä postille ja sitä kautta lisääntyvää myyntiä. Tyhjilleen jäänyt Hallituskadun posti jäi Suomen PT Oy:n emoyhtiön omistukseen. Hallituskatu 5:ssä toimiva postikiinteistö remontoitiin yksityisen yritystoiminnan käyttöön. Tiloissa toimii mm. kauppaliikkeitä. Kouvolaan perustettiin erityisesti yrityksiä palvelemaan Yritysposti, Kauppamiehenkatu 4:ään, mihin myöhemmin fuusioitiin keskustan postikonttori.

  • Kouvolan jake­lualueen yt-ryhmässä on toiminut Hannu Kajander ja Raimo Heikki­lä työntekijöiden edustajina.

  • Esko Huopainen, Heikki Merivirta, Raimo Heikkilä ja Tero Kelkka kävivät tapaamassa kansanedustajia eduskunnassa yhtiöittämisen vastustamisek­si.

POSTIN YHTIÖITTÄMINEN

Vuodesta 1990 lähtien Posti ja telelaitos on toiminut valtion uusimuotoisena

liikelaitoksena. Tänäaikana postipalveluita on voimakkaasti supistettu,

postikonttoreita on lakkautettu ja pientaloalueilla siirrytty laatikkoonkantoon.

Mm. näiden posti­palveluiden heikennyksien johdosta on posti vähentänyt

työnteki­jämääräänsä tuhansilla työntekijöillä. Posti on toiminut niin­kuin

yksityinen yritys, liiketaloudellisin perustein. Postin rooli yhteiskun­nallisesti

tärkeiden peruspalveluiden tarjoana on hämärtynyt. Eduskunnassa on

vireillä Posti-telen yhtiöittäminen vuoden 1994 alusta. Postin yhtiöittäminen

merkitsee entistä kiihtyvämpään tahtiin postille kannattamattomien

toimintojen alasajoa ja kan­salaisten asettamista eriarvoiseen asemaan

riippuen siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Mikäli kansanedustajat

hyväksyvät postin yhtiöittämisen, he ovat myös hyväksymässä tämän

eriarvoi­suuden postipalveluiden saatavuudessa.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vetoaa Kymenläänin kan­sanedustajiin, että te ette hyväksyisi postin yhtiöittämistä. Posti voi valtion liikelaitoksena parhaiten turvata yksityisen kansalaisen peruspostipalvelut, mikä on kansalaisten ja heitä eduskunnassa edustavien kansanedusjien edunmukaista.

Tele voidaan yhtiöittää telekilpailun avauduttua vuoden 1994 alussa.

  • Jakelun palkka- ja mittajärjestelmän käyt­töönotosta pidettiin jakeluhenkilöstölle osastokokous.

  • Päätet­tiin ottaa käyttöön kahden vuosikokouksen järjestelmä 11.12.1993.

  • Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimikunta käsitteli SAK:n tavoitteita syksyn neuvottelukierrokselle 25.8.1993 pidetyssä toimikunnan kokouksessa. Neuvotteluta­voitteeksi asetettiin palkankorotukset. Ilman palkanko­rotuksia työntekijöi­den ostovoima edelleen laskee, mikä osaltaan lisää kotimark­kinoilla toimivien alojen työt­tömyyttä ja yrityk­sien konkursse­ja.

Työn tuottavuuden kasvu ja yrityksien lisääntynyt pal­kanmaksuky­ky tulee ottaa huomioon neuvottelukierroksel­la. Jos tältä poh­jalta ei synny tulopoliittista koko­naisrat­kaisua, niin Postilii­tonkin tulee valmistautua liittokoh­taisiin palkkaneuvotteluihin.

 

Koulutustoiminta

Koulutustoiminta oli painottunut luottamusmieskoulutukseen, sil­lä entistä enemmin vaaditaan luottamusmiehiltä taitoja ja kykyjä hoitaa jäsenistön edunvalvontaa. Kiinteistöhenkilöstö osallistui aktiivisesti kiinteistöväen koulutustilaisuuksiin.

KIINTEISTÖT

Pahasaaren kesänviettopaikalle rakennettiin uusi aitta ja Suola­järvelle hankittiin uusi vene. Mökkien remontoimista jatkettiin viihtyisyyden lisäämiseksi.

TOIMIHENKILÖT

  • Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen
  • sih­teerinä on toi­minut Leo Leskinen
  • rahastonhoi­tajana Raimo Heikki­lä.
  • Toimi­kunta kokoontui 12 kertaa.

Toimikuntaan on lisäksi kuulunut:

TOIMIKUNNAN JÄSENET
Heikki Merivirta varapj. Eira Kujala Raija Koivunen
Aila Ahtiainen Markku Kovanen Tuula Jurvanen
Teuvo Jyräs Tero Kelkka nuorisovastaava ja opintovastaava Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä

Varajäsenet

Raimo Heikkilä Hannu Kajander tsv. Markku Ojala automiesjaoksen vetäjä
Raija Peltola Visa Nurmela  

Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua myös osaston luottamusmiehet.

Luottamusmiehinä ovat toimineet:

  • Kouvola- Lpr jakelualueet pääluottamusmies Raimo Heikkilä
  • Kouvolan jakelun tuotantoalue Tero Kelkka
  • Kouvolan ljk:n autonkuljettajat Leo Leskinen
  • Kouvolan ljk:n käsittelyn lm. Markku Kovanen 19.11.1993 lähtien.
  • Kouvolan korjaamo Pekka Rämä
  • Kouvolan jakelualueen tsv. Hannu Kajander.

Postiliiton Kymenläänin alueellisten luottamusmiesten kokous pidettiin 22.6.1993 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston kesän­viettopaikkalla Verlan Suolajärvellä.

 

Jäsentietoa

1.1.1993 osaston jäsenmäärä oli 300 maksavaa jäsentä ja koko­naisjasenmäärä oli 412 jäsentä.

Vuoden lopussa jäseniä on

  • naisia 118,

  • miehiä 180,

maksavia jä­seniä yhteensä 298.

  • Eläkkeellä 119 jäsentä,

  • osaston kokonais­jäsenmäärä oli 31.12.1993 417 jäsentä.

Jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana 5:llä jäsenellä.

Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Marjatta Riuttala ja Esa Rasimus sekä varatilintarkastajina Kari Hulkkonen ja Eero Takki.

EDUSTUKSET

Esko Huopainen

Kouvolan kansalaisopiston oppilaskunnan pj., Kouvolan ammmatil­lisen paikallisjärjestön edustajiston jäsen ja paikallisjärjestön tilintarkastaja sekä APJ:n VTY-jaoksen jäsen.

Raimo Heikkilä

Postiliiton liittovaltuuston jäsen

Tero Kelkka

Kouvolan Ammatillisen paikallisjärjestön edustajisto,

Postilii­ton nuorisovaliokunnan jäsen.

Osasto on Kouvolan Poikien jäsen, Kouvolan Työväen Sekakuoron kan­natusjäsen ja KSNK:n ja KVL:n APJ:n jäsen.

Kari Himanen sai Kuusankosken postinjakelun johtajuuden Kyösti Joukaisen (kuvassa)jäädessä eläkkeelle Elokuussa 1993.

 

 

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Raimo Heikkilä

Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi vappuna 28 sivuise­na. Tiedo­tussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikun­nan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.

 

KANNANOTTO KYMENLAAKSON

POSTINLAJITTELUKESKUKSIIN JA TILATARPEISIIN

 

Viitaten Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa 30.1.1993 olleeseen uutiseen, koskien Kouvolan lajittelukeskuksen tilatarpeita Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto toteaa seuraavaa:

Jo 1970-luvun loppupuolelta asti on Kouvolaan suunniteltu uusia postinkäsittelytiloja. Yleisesti on myönnetty, että nykyiset lajittelukeskustilat eivät vastaa tuotannon vaateita. Tykkimäen postikeskus-hanke oli varsin pitkällä, mutta postin strategioihin ei enään kuulunut näin laajamittaista hanketta. Suunittelusta aiheutuneiden kustannusten voidaan sanoa menneen Kankkulan kaivoon. Työntekijät ovat parempien aikojen toivossa mukautuneet toimimaan nykyisissä Kouvolan pääpostin tiloissa. Kouvolan puutteellisista tiloista- ja Kotkan lakkauttamisuhasta huolimatta työntekijät ovat pystyneet suoriutumaan tulostavoitteiden mukaisesti,jopa ylittäen ne.

Postin suunnitelmien mukaan Kouvolan luonne muuttuisi läpivirtausterminaaliksi, jolloin Kotkan toiminnot siirtyisivät Kouvolaan ja Lahteen. Lahti hoitaisi 45 -49

postinumeroalueiden saapuvan raskaanpostin lajittelun. Mielestämme Postin kokonaisetu ei toteudu siirtämällä Kymenlaakson postinkäsittelytoimintoja Lahden lajittelukeskukseen. Lahden lajittelukeskuksen seviviytyminen oman alueen postinkäsittelyn ohella myös Kymenlaakson raskaasta postista nykyisillä resursseilla asetetun palvelutason mukaisesti jäänee arvailtavaksi.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vaatii, että Kouvolan uusista tilahankkeista luovutaan, koska Hallituskatu 13:ssa toimivan Postin Sisäisten Palvelujen tilojen vuokrasopimus pättyy vasta vuosituhannen vaihteessa, joten niillä ei ole välitöntä tilatarvetta ja nykyisissä lajittelutiloissa on vielä postinkäsittelyyn soveltuvaa lisätilaa, esimerkiksi alakerran autotallitilasta. Osaston mukaan Kotkan lajittelukeskus ja Kouvolan lajittelu­keskus voivat toimia nykyisissä tiloissa, nykyisin toiminnoin useampia vuosia. Postimäärien mahdolli­sesti kasvaessa, tuotannon kasvu voi­daan soveltuvin osin siirtää muuallekin. Hen­kilöstön vä­hentäminen tulee tapahtua normaalin pois­tuman kautta. Mikäli Postin suunnitelmat toteutuvat lajittelutuotannon lak­kauttami­sesta Kotkassa ja osan Kouvolan tuotannosta siirtymises­tä Lahden lajittelukes­kuksen hoidettavaksi, niin se merkitsee vähintään yhdentoista työpaikan menetystä Kymenlaaksossa ja eni­mmillään puhutaan kymmenien työpaikkojen menetyksistä. Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, niinkuin aiemmista lehtikirjoituk­sista on annettu ymmärtää.

 

Vapaa-ajantoiminta

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto on muutakin kuin jäsen­ten edunvalvontajärjestö. Keskeisenä osaston tehtävänä on ollut tarjota uusia kulttuurielämyksiä ja vapaa-ajanviettomahdolli­suuksia. Teatteri- ja mökkireissut ovat jo vuosia kuuluneet osa­ston ohjelmaan. Talvisin on voinut osaston pilkkikilpailuissa kokeilla kalaonneaan. Mm. näitten tilaisuuksien onnistumiseksi toimikunta ja eteenkin osastomme puheenjohta Esko Huopainen on ollut merkittävässä roolissa. Ilman Eskon mainiota ajotaitoa olisi retkemme olleet aivan toista mitä ne ovat olleet. Tämän vuoden vapaa-ajantoiminnasta voidaan mainita kesäkuussa pidettä­vät Postiliiton retkeilypäivät Hämeenlinnassa, SAK:n päivät elo­kuussa Lappeenrannassa ja perinteinen teatteriretki syksyllä. Pikkujoulut vanhan tavan mukaan päättävät toimintavuoden. Osal­listumalla näihin tilaisuuksiin vahvistamme yhteinäisyttä ja muistutamme ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä myös vapaa-ajan toiminnassa.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen Aluejär­jestö järjesti laivaseminaarin välil­lä Helsinki - Tukholma - Helsinki 15 - 17.1.1993.

  • Heikki Merivirran kupletti-ilta

Päätettiin ostaa Merivirran kupletti esitykseen lippuja 20 kpl toimikunnalle ja

varajäsenille. Päätettiin mennä 21.03.93 ­pidettävään esitykseen.

  • Vasemmalta Eija, Unto, Elena, Tuikku, minä ja Apuli Kiljavan kevätpajassa toukokuussa.

 

 

  • Teatteriretki Kotkaan marraskuussa

  • Pikkujoulu joulukuussa

 

 

 

 

 

 

Päätettiin pitää osaston kokous 11.12.1993 vanhalla postilla Hallituskatu 5 ja pikkujoulut samassa yhteydessä.

Urheilutoiminta

  • Sak:n petanque-kilpailut helmikuussa

  • TUL:n pilkkikilpailut helmikuussa

  • TIMO PAATINEN voitti osaston pilkki­mestaruuden käyrälammella 6.3 pide­tyssä pilkkikilpailussa. suurimman ka­lan sai kuusivuotias jukka karsikas, jonka ahven painoi 130 grammaa. huono sää vaikutti osallistujamäärään.

17 pilkkijää uhmasi tuulta ja lu­misadetta.

TULOKSET:

  • 1 TIMO PAATINEN 1120 G.

  • 2 KARI KARSIKAS 940 G.

  • 3 MARKKU EROLAINEN 800 G.

*

  • Apj:n pilkkikilpailut maaliskuussa

  • Postin ammuntakilpailut kesäkuussa

  • Osaston tikkakilpailut marraskuussa

  • Kinkkukeilailut joulukuussa

Lopuksi

Ammattiyhdistystoiminnan rooli ja merkitys korostuu entisestään osakeyhtiömuotoisessa postissa. Taistelu työpaikkojen puolesta voimistuu ja paikallisen sopimisen tarve kasvaa, jolloin tarvi­taan jokaisen jäsenen aktiivista toimintaa yhteisissä edunval­vonta-asioissa.

 

 

 

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com