Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 9.10.2018



KOUVOLAN SEUDUN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJES-TÖ RY:N EDUSTAJAKOKOUKSEN KANNANOTTO 24.3.1993

Työttömyyden kasvu on jatkunut koko alkuvuoden. Helmikuussa työttömiä oli

maassa 465000, prosenteissa 19%.  Kymenläänissä oli 31646 työtöntä, 20,3%.

Suurin työttömien määrä on rakennusalalla, missä yli puolet on vailla työtä.

Esko Ahon johtama porvarihallitus ei ole tehnyt mitään sellaisia päätöksiä, joilla

työttömyys saataisiin vähenemään. Hallituksen toimet johtavat palkansaajat ja koko

kansakunnan konkurssiin. Edustajakokous vaatii hallitukselta nopeita toimia

työllisyyden hoitoon  aloittamalla työvoimavaltaisia valmiiksi suunniteltuja

investointeja. Investointien käynnistäminen vaatii myös yritysten sijoittavan

tuottonsa kotimaahan.

Edustajakokous ei hyväksy, että maan hallitus hyökkää

jatkuvasti ammattiyhdistysliikkeen saavuttamia sosiaali-, ja muita etuja vastaan.

Kokous ei hyväksy työttömyysturvan heikennyksiä, lomarahojen poistoa,

pekkaspäivien poistoa, palkkojen alennuksia, eikä työehtosopimusten

minimiturvasta luopumista.

Edustajakokous vetoaa Kouvolan kaupunkiin, että aiotuista lomautuksista ja

irtisanomisista luovuttaisiin sosiaalitoimen osalta, jotta kaupunkilaisten

perusturvallisuus ei vaarantuisi.

 


ESKO HUOPAINEN KOUVOLAN APJ:N TILIN­TARKASTAJA

Osastomme puheenjohtaja Esko Huopainen ja Markku Mikkola valit­tiin yksimielisesti yli 10000 jäsenisen Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön tilintarkastajaksi. APJ:n puheenjohtajuudesta käytiin äännestys Rautatiläistenliiton osasto 72:n Martti Sorsan ja Rakennusliiton osaston Teppo Kempin kesken. Viiden äänen erolla tuli Kemppi valituksi Apj:n puheenjohtajaksi.

Muut edus­tajiston ko­kouksen asiat hyväksyttiin suuremmitta keskusteluit­ta. Toiminta­kertomus, tilikertomus, toiminta- ja taloussuunni­telma hyväksyt­tiin yksimielisesti. Kouvolan APJ:n tavoite on edelleen saada mahdollisimman toimiva APJ-yhteistyö talousalu­eelle, pyrkien Pohjois-Kymenlaaksolaisvoimien yhdistämiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön toiminta-alueella. 24.3.1993 pidettyyn Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajiston kokoukseen osastostamme osallistui Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä. SAK:n terveiset kokoukseen toi SAK:n Kymen piirin piirisihteeri Pentti Immonen. Talouspolitiikan kärkeen olisi asetettava työllisyys, jolloin ostovoima säilyisi, verokertymät kasvaisivat ja hyvin­voinnin totaaliselta tuhoamiselta vältyttäisiin, sanoi Immonen kokouksessa.

TYÖTTÖMIEN TILAISUUS KOUVOLAN TORILLA

Kouvolan alueen työttömät yhdessä Kouvolan Ammatillisen Paikal­lisjärjestön kanssa pitivät yleisötilaisuuden Kouvolan torilla 3.4. Tilaisuudessa tuotiin julki huolestuneisuus työttömien puo­lesta Ahon hallituksen kurjistustoimia vastaan.


 

KARI KUOSA JATKAA POSTILIITON KAAK­KOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN JOHDOSSA

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö piti vuosikokouksen 3.4 Lappeenrannassa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kari Kuosa Lap­peenrannasta ja sihteerinä Pertti Veikkolainen Imatralta. Vuosi­kokousasioiden lisäksi kokouksessa valittiin alueen ehdokkaat liittohallitukseen ja valtuustoon sekä kesäkuussa pidettävän liittokokouksen eri valiokuntiin. Liittohallitukseen esitetään Kari Kuosaa ja hänen varaedustajakseen Tero Kelkkaa Kouvolasta. Liittovaltuustoon kokous ehdottaa Pertti Veikkolaista Imatran osastosta ja Raimo Heikkilää Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastosta. Henkilövalinnat olivat yksimielisiä. Liittohallituk­sen jäsen Juha Rautio Imatralta kertoi Postiliiton sääntöuudis­tusehdotuksesta. Liittohallitus esittää liittokokoukselle, että vuonna 1997 siirryttäisiin suhteelliseen vaalitapaan, mikä olisi samankaltainen kuin valtiollisissakin vaaleissa. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimikunta esitti Postiliiton liit­tohallitukselle, että Postiliitossa siirryttäisiin kerran vuo­dessa kokoontuvaan edustajistoon, jolloin niin liittovaltuusto kuin liittokokouksetkin jäisivät menneisyyden unholaan. Kymen vaalipiiri saisi 1991 tietojen mukaan viisi edustajaa edustajis­toon.

Posti­liiton tulee muuttua vanhoollisesta järjestöstä nykyaikai­seksi jäsenistön etujen ajajaksi, kiteytti Rautio organisaation muutospaineet. Neljävuotiskausi on aivan liian pitkä jakso Pos­tiliiton päätöksenteko-organisaatiossa, lisäsi liittohallituksen jäsen Juha Rautio. Puheensa päätteeksi hän kiitti ammattiosasto­ja ja aluejärjestöä yhteistyöstä ja päättymässä olevasta halli­tus­kaudestaan sekä toivotti menestystä Kari Kuosalle, hänen mah­dollisesti sii­rtyessään liittohallitukseen.

Kuljetusverkko suunnittelee vähentävänsä henkilömääräänsä yli tuhannella työntekijällä vuoteen 1997 mennessä, samassa ajassa jakeluverkon henkilömäärä vähentynee noin 2000 työntekijällä, asiaa päivitteli Kari Kuosa. Postinkäsittelyn automatisoiminen on Kuosan mukaan keskeinen syy henkilöstön supistuksiin.

AY-veteraani Kari Kuosa uskoo aluejär­jestön tulevaisuuteen

45-vuotias Kari Kuosa kertoo syntyneensä Lauritsalan kauppalas­sa. Avioliiton hän solmi Tuulan kanssa v. 1969. Lapsia Kuosan perheellä on kaksi Tiina (16) ja Mikko (23). Lisäksi perheeseen kuuluu kaksi koiraa ja kissa. Kuosan perhe on omakotitalo Sai­maanhar­jussa. Luonnollisena harrastuksena on kesämökkeily ja kalastus. Erikoisuutena Karra harrastaa laskettelua ja pistoo­liammuntaa, joten vapaa-aika sujuu mukavasti, jos sitä töiltä jää. Ay-liikkeeseen Karra oli innostunut jo nuoruudessaan, olen Lappeenrannan osaston toimikunnassa 70-luvun alusta alkaen.

Vuonna -75 hänet valittiin osaston pääluottamusmieheksi, opis­kellen ay-asioita mm. Kiljavan kursseilla. Piirin pääluottamus­miehen tehtäviin hän siirtyi Korhosen Topin siirryttyä valtakun­nalliseksi postinjakajien pääluottamusmieheksi 1981. Siitä saak­ka Karra on toiminut päätoimisena edunvalvojana. 12 vuotta Pos­tiliiton valtuustossa ja muutama vuosi aluejärjestön puheenjoh­tajana ovat vain osa hänen edunvalvontatehtäviään. Nykyiseen käsittelyhenkilöstön valtakunnalliseen pääluottamusmiehen tehtä­vään hänet valittiin luottamusmiesorganisaatiota uudistettaessa vastaamaan työnantajan organisaatiota.

MITKÄ OVAT ALUEJÄRJESTÖN TEHTÄVÄT?

"Aluejärjestön toiminnan näen erittäin tarpeellisena, kooten ni­menomaan alueen ammattiosastoja yhteistyöhön. Myös erillaisten koulutuksien ja teemapäivien järjestäjänä se on käyttökelpoinen elin. Suunnitelmissa tulee edelleenkin olemaan edunvalvojien yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Tietysti tällä sektorilla voisimme harrastaa yhteistyötä myös sisarjärjestömme PVL:n kans­sa, mikäli se koetaan tarpeelliseksi puolin ja toisin. Myös eri­laisissa vapaa-ajan tapahtumien järjestelyissä on paljon mahdol­lisuuksia, vaikka laivaseminaari, jonka järjestimme tänävuonna."

MIELIPITEESI POSTIN PUTKIORGANISAATIOSTA?

"Mielestäni kyseinen organisaatio on jo täyttänyt tehtävänsä postitoimen saneerauksessa, johon se oli ilmeisesti suunniteltu. Jatkossa en näe mitään järkeä jatkaa samalla mallilla, vaan tuo­tantoverkot tulisi yhdistää mahdollisimman pikaisesti, samalla miettien mikä on myynnin rooli. Asiaan tulee ryhtyä sammalla innolla, kuin tuotantoa saneerataan."

MITEN POSTILIITON ORGANISAATIOTA MIELESTÄSI TULISI UUDISTAA?

"Postiliitossa on esillä tulevassa liittokokouksessa sääntömuu­tosesityksiä, mm. suhteellinen vaalitapa ja edustajisto. Mieles­täni näitä asioita arvioidessa ja muutettaessa on lähdettävä miettimään asiaa yksittäisen jäsenen ja ammattiosastorakenteen kautta. Pohjana on oltava vaikuttamisen mahdollisuuksien lisää­minen eikä kaventaminen. Postiliiton organisaatiota on kehitet­tävä vastaamaan paremmin nykypäivän haasteita ja vaatimuksia. Suuntaus on oikeansuuntainen, mutta pelkästään suhteellisella vaalitavalla ei mitään ratkaista. On uskallettava käsitellä asi­aa myös ammattiosastojen muokkaamisen kautta rakentaen toimintaa jaostojen ja työhuonekuntien mallia hyväksikäyttäen. Pelkästään säästöjen takia ei saa liittokokousperusteita ja osastojen vai­kutusmahdollisuuksia muuttaa ja heikentää. Joissakin piireissä on herätetty keskustelua siitä, että voiko päätoiminen edunval­voja toimia liiton päättävissä elimissä? Mielestäni keskustelu on huvittavaa ja tarkoitusperäisesti suunnattua. Postissa on yli 40 postiliittolaista henkilöä toiminnassa päätoimisesti kentällä luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävissä. Voidaan kai olla yhtämieltä siitä, ettei tälläistä ammattilaisten jouk­koa voida ohittaa tai jättää hyödyntämättä. Jos asian rajaa kos­kemaan vain joitakin heistä olisi se yhdistyslain vastainen toi­menpide, mikä rajoittaisi jäsenen perusoikeutta tulla valituksi päätöksentekoelimiin Postiliitossa. Toimitsijoidenkin osallistu­minen päätöksentekoon on turvattu säännöillä, heillä on puhe- ja esittelyoikeus liittohallituksessa. Keskustelu lähti liikkeelle siitä, voiko työnantajan edustajana toimiva johtaja tai päällik­kö toimia hallituksessa tai valtuustossa ja ovatko tehtävät ris­tiriitaisia keskenään. Kysymys on varsin erilaisista asioista ja lähtökohdista, kun puhutaan päätoimista edunvalvojista. Toimin­nassa on muistettava se tärkein ja arvokkain, eli yksittäisen jäsenen etujen valvonta ja asioiden hoito.


 

LAIVASEMINAARI

 

 

Postiliiton Kaakkois-Suomen Aluejär­jestö järjesti laivaseminaarin

välil­lä Helsinki - Tukholma - Helsinki 15 - 17.1.1993.

 

 

POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON VUOSIKOKOUS

Aika 6.2.1993 klo 14.00 - 16.30

Paikka Hotelli-Ravintola Figaro, Ksnk

Läsnä 74 jäsentä ja 1 kutsuvieras

Osanottajaluettelo liitteenä 1

Kokouksen avaus

Kokouksen avasi puheenjohtaja Esko Huopainen toivottaen kaikki tervetulleiksi.

Pidettiin hiljainenhetki vuoden aikana kuoleiden jäsenien muistolle.

Huopaisen avauspuhe liitteenä 2

1§ Päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokouksesta on ilmoitettu sääntöjen määräämällä tavalla, joten kokous todettiin yhdistyslain ja ammattiosaston sääntöjen määräämällä tavalla koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2§ Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi

Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin toimikunnan laatima esityslista muutoksitta.

3§ Kokousvirkailijain valinta

3.1 Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Esa Rasimus

3.2 Sihteereiksi Matti Mallat ja Raimo Heikkilä.

3.3 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Risto Marttila ja Aila Ahtiainen.

3.4 Ääntenlaskijoiksi valittiin Markku Erolainen, Jari Ikonen ja Seppo Järvinen.

4§ Ilmoitusasiat

Raimo Heikkilä ilmoitti, että osasto pitää jakelun uudesta mittajärjestelmästä tiedotustilaisuuden 26.2.1993 ravintola Kulinaarissa ja lehdistölle pidetään lehdistötilaisuus klo 16.00. Heikkilä luki osaston lehdistötiedotteen, joka hyväksyttiin muutoksitta.

Lehdistötiedote

KANNANOTTO KYMENLAAKSON POSTIN-LAJITTELUKESKUKSIIN JA TILATARPEI­SIIN

Viitaten Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa 30.1.1993 ollee­seen uutiseen, koskien Kouvolan lajittelukeskuksen tilatarpeita Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto toteaa seuraa­vaa:

Jo 1970-luvun loppupuolelta asti on Kouvolaan suunniteltu uusia postinkäsittelytiloja. Yleisesti on myönnetty, että nykyiset lajittelu­keskustilat eivät vastaa tuotannon vaateita. Tykkimäen postikeskus-hanke oli varsin pitkällä, mutta postin strategioi­hin ei enään kuulunut näin laajamittaista hanketta. Suunittelus­ta aiheutuneiden kustannusten voidaan sanoa menneen Kankkulan kai­voon. Työntekijät ovat parempien aikojen toivossa mukautuneet toimimaan nykyisissä Kouvolan pääpostin tiloissa. Kouvolan puu­tteellisista tiloista- ja Kotkan lakkauttamisuhasta huolimatta työntekijät ovat pystyneet suoriu­tumaan tulostavoit­teiden mukai­sesti, jopa ylittäen ne.

Postin suunnitelmien mukaan Kouvolan luonne muuttuisi läpivir­tauster­minaaliksi, jolloin Kotkan toi­minnot siirtyisivät Kouvo­laan ja Lahteen. Lahti hoitaisi 45 -49

postinumeroalueiden saapuvan raskaanpostin lajittelun. Mieles­tämme Postin kokonaisetu ei toteudu siirtämällä Kymenlaakson postinkäsittelytoimintoja Lahden lajittelukeskukseen. Lahden lajittelukeskuksen seviviytyminen oman alueen postinkä­sittelyn ohella myös Kymenlaakson raskaasta postista nykyisillä resurs­seilla asetetun palvelu­tason mukaisesti jäänee arvailtavaksi.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vaatii, että Kouvo­lan uusista tilahankkeista luovutaan, koska Hallituskatu 13:ssa toi­mivan Postin Sisäisten Palvelujen tilojen vuokra­sopimus pättyy vas­ta vuosituhannen vaihteessa, joten niillä ei ole välitöntä tilatarvetta ja ny­kyisissä lajittelutiloissa on vielä postinkä­sit­telyyn soveltuvaa lisätilaa, esimerkiksi alakerran autotal­liti­lasta. Osaston mukaan Kotkan lajittelukeskus ja Kouvolan lajit­telu­keskus voivat toimia nykyisissä tiloissa, nykyisin toi­min­noin useampia vuosia. Postimäärien mahdolli­sesti kasvaessa, tuotannon kasvu voi­daan soveltuvin osin siirtää muuallekin. Hen­kilöstön vä­hentäminen tulee tapahtua normaalin pois­tuman kautta. Mikäli Postin suunnitelmat toteutuvat lajittelutuotannon lak­kauttami­sesta Kotkassa ja osan Kouvolan tuotannosta siirtymises­tä Lahden lajittelukes­kuksen hoidettavaksi, niin se merkitsee vähintään yhdentoista työpaikan menetystä Kymenlaaksossa ja eni­mmillään puhutaan kymmenien työpaikkojen menetyksistä. Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, niinkuin aiemmista lehtikirjoituk­sista on annettu ymmärtää.


 

5§ Postiliiton sihteerin Kari Tammisen puheenvuoro

Tamminen käsitteli puheenvuorossaan Posti-Telen mahdol­lista yhti­öittämistä ja sen vaikutuksia postiliittolai­sille. Tele osakeyhtiö ja Posti liikelaitoksena. Seppo Järvinen kysyi Tammiselta, kuinka käy henkilökun­nalle yhtiöittämisen jälkeen. Tamminen lupasi Postiliiton puolustavan jäsenistöään kaikin mahdollisin keinoin.

6§ Käsitellään ammattiosaston toimintakertomus

Heikki Merivirta luki Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimintakertomuksen ja alajaosten vetäjät lukivat omansa. Toimintakertomukset hyväksyttiin. Toimintakertomukset liitteenä 4.

7§ Tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto

Taloudenhoitaja Raimo Heikkilä esitteli Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston tilinpäätöksen. Kokouksen sihteeri Raimo Heikkilä luki tilintarkastajien lausunnot.

Tilinpäätökset hyväksyttiin.

8§ Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen

Tili- ja vastuuvapaudet myönnettiin yksimielisesti.

9§ Vahvistetaan osaston talousarvio

Raimo Heikkilä esitteli osaston talousarvion ja tapahtumakalenterin, jotka hyväksyttiin muutoksitta.

 

10§ Osaston puheenjohtajan vaali

Esko Huopainen valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi.

 

 

11 Toimikunnan jäsenten vaali

Toimikunta esittää toimikunnan kooksi 10 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä.

Kuusankoskelta 3 varsinaista ja 2 varajäsentä. Toimikunnan esitys hyväksyttiin.

11.1 Raimo Heikkilän luovuttua toimikunnan jäsenen ehdokkudesta

toimikuntaan valittiin:

Teuvo Jyräs, Eira Kujala, Heikki Merivirta, Tuula Jurvanen, Raija Koivunen, Leo Leskinen, Markku Kovanen, Vesa Lotti, Aila Ahtiainen ja Tero Kelkka.

11.2 Varajäseniksi valittiin:

Raimo Heikkilä, Raija Peltola, Markku Ojala, Visa Nurmela Hannu Kajander.

 


 


 


 

Vasemmalta Unto Autio, Heikki Merivirta, Vesa Lotti, Tero Kelkka, Matti Mallat, Hannu Kajander, Esko Huopainen, Markku Ojala, Leo Leskinen ja Kari Laakso.

12§ Valitaan tarpeelliset jaostot

Jaostoiksi valittiin:

Automiesjaos, Nuorisojaos, Vuoromiesjaos ja Kuusankosken jaos.

13§ Tilintarkastajien ja heidän varamiestensä vaali

Valituksi tulivat Esa Rasimus ja Marjatta Riuttala, varalla Kari Hulkkonen ja Eero Takki.
 

14§ Kouvolan Apj:n VTY-jaoksen jäsenen vaali

VTY-jaokseen valittiin Esko Huopainen, varalle Vesa Lotti.

 

15§ Valitaan osaston edustajat (4) Postiliiton liittokokoukseen

liittokokoukseen esitettiin valittavaksi:

 

Heikki Merivirta, Tuula Jurvanen, Raimo Heik­kilä, Esko

Huopainen, Vesa Lotti,  Leo Leski­nen, Markku Kovanen,

Tero Kelkka ja Raija Koivunen.

Suljetussa lippuäänestyksessä ääniä annettiin:

Heikki Merivirta 35 ääntä

Tuula Jurvanen 19 ääntä

Raimo Heikkilä 35 ääntä

Esko Huopainen 45 ääntä

Vesa Lotti 19 ääntä

Leo Leskinen 36 ääntä

Markku Kovanen 12 ääntä

Tero Kelkka 21 ääntä

Raija Koivunen 15 ääntä

Liittokokoukseen valittiin: Esko Huopainen, Leo Leskinen,

Heikki Merivirta ja Raimo Heikkilä.

16§ Päätetään osaston lehtisetelin tuen määrästä

Osaston lehtisetelin tuen määräksi päätettiin 60 mk.

17§ Kokoukselle esitetyt asiat

Vesa Lotti kysyi mahdollisuudesta työtaisteluun ryhtymiseksi.

Kari Tamminen sanoi, että työtaistelu on mah­dollista ainostaan osaston omalla vastuulla.

Postiliitolla on kielteinen kanta osaston työ­taisteluun. Seppo Järvinen kysyi Kouvolan lajittelukeskuksen suunnitelmista.

18§ Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.30 kiittäen kaikkia aktiivisesta osanotosta.

 

ALUEJOHTAJA KALERVO KERO KOUVOLAN JAKELUALUE

 

Ikä 50 ja risa, naimisissa, 1 poika.

Harrastukset kesällä: kesämökkitouhuilu (=ikuinen työleiri) sekä ns. matkaveneily Sai­maan vesistössä. Talvella laskettelua ja hyö­tyliikuntaa ja ripaus hiihtoa.

ON ESITETTY, ETTÄ POSTIN YHTIÖITTÄMINEN HEIKENTÄÄ ETEENKIN

SYR­JÄKYLIEN POSTIPALVELUJA. MIKÄ ON OMA KÄSITYKSESI ASIASSA?

Kysymykseen heikentääkö postin yhtiöittäminen syrjäkylien postipalveluja voisin siteerata postin johdon lausumaa "yhtiöittämisellä pa­remmat eväät tehtävien hoitoon". Lakiluonnos =postitoimintalaki, on parhaillaan työn alla. Siinä käsitykseni mukaan huomioidaan palvelu­jen tarjonta tasapuolisesti koko maassa.

KANNATATKO POSTIN OSAKEYHTIÖITTÄMISTÄ JA MILLÄ PERUSTEILLA

Kannatan postin osakeyhtiöittämistä, jos poh­jana on em. postitoimintalaki, joka tavallaan turvaa postille ns. tasapuolisen aseman kil­pai­lijoihin verrattuna, jottei ns. kerman­kuorintaa tapahdu muiden toimesta ja posti saisi vain kannattamattomat alueet.

Yhtiöittäminen antaa huomattavasti lisää mah­dollisuuksia ja vahvuuksia päätöksenteon no­peutumisena, reagointina (nopeampana) asiak­kaisiin ts. lisää käsitykseni mukaan toiminta­vapautta ja mahdollistaa myöskin palkka- ja palvelussuhteen ehtojen paremman kehityksen. Tietysti kaikessa yrittämisessä on myös uhkia ja riskejä, mutta kokonaisuutena yhtiöittämi­sestä on huomattavasti enemmän etuja kuin haittoja.

LAATIKOINTI ON OLLUT VAHVASTI ESILLÄ TIEDOTUSVÄLINEISSÄ. MITEN KOUVOLAN JAKELUALUEELLA ASIAKKAT OVAT SUHTAUTUNEET LAATIKOIN­TIIN?

Laatikoimisen vastustus asiakkaiden taholla on ollut Kouvolan jakelualueella (=Kymenlaakso) ehkä keskimäärin pienempää kuin monilla muilla jakelualueilla. Laatikointiin ja siitä tiedottamiseen ja asia­kaskontakteihin tulee jatkossa panostaa entis­tä enemmän. Laatikointia on vielä jonkin verran tekemättä, mutta toimenpiteet ovat toistaiseksi jäädytet­ty nykyiselle palvelutasolle. Asiakkaiden perustelut laatikoinnin vastusta­miselle ovat yleensä olleet "saavutettu etu" tai se että lähettäjä on maksanut sen vastaan­ottajan "luukkuun saakka". Asian selkeyttämi­seksi uusi postitoimintalaki on hallituksen käsittelyssä.

NIINSANOTTU PUTKIAJATTELU ON KUMMASTUTTANUT JA VIHASTUTTANUT TYÖNTEKIJÖITÄ. MITEN ON ASIAN LAITA?

Ns. putkiajattelu tai millä nimellä sitä kut­sutaankin on ollut organisaatiouudistuksessa oikeansuuntainen, mutta se että se on jopa vaikeuttanut lähetyksien perilletoimittamista, on silloin vaikuttanut väärällä tavalla. Asi­akkaalle on vain yksi posti, joten em. ajatte­lutavasta on päästävä eroon käytännön posti­työssä.

JAKELUN PALKKAUS- JA MITOITUSJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETAAN. MINKÄLAI­SIA MAHDOLLISUUKSIA TAI UHKIA SE MAHDOLLISESTI TUO?

Jakelun palkkaus- ja mitoitusjärjestelmän uu­distamisen näen positiivisena asiana, mutta asian ollessa vielä valmisteilla, annetaan työryhmille työrauha asian lop­puun saattami­seksi, jonka jälkeen molemmista tullaan tie­dottamaan avoimesti kaikille osapuolille.

 

POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON TOIMINTAKERTOMUS 1993

 

 

YLEISTÄ

Vuosi 1993 oli suuren työttömyyden ja taloudellisen epävarmuuden aikaa. Vuoden lopussa työttömien määrä oli jo lähes puolimil­joo­naa. Maamme hallitus teki kaik­kensa murtaakseen ay-liikkeen val­lan heikentämällä mm.työttömyys­turvaa.

Joulun alla Postiliitto julisti ylityökiellon ja lakkouhan vauh­dittaakseen palkkaneuvotteluja. Neuvottelut johtivat postiliit­tolaisille ajankohdan huomioon ottaen tyydyttävään palkkarat­kaisuun.


 

PÄIHDEKOULUTUSTA KOUVOLAN ALUEEN

POSTILAISILLE

Vuoden 1993 aikana päihteiden haitoista kertovaa koulutusta annettiin postin hen­kilökunnalle Kouvolan alueella. Ennalta eh­käisevän päihdehuollon merkitys ja tarkoituksenmukaisuus oli sel­vinnyt työnantajallekin päihdekoulutuksen tapahduttua työ­aikana. Neljän tunnin koulutusjaksossa ker­rottiin ja herätettiin tunte­maan ja tunnustamaan alkoholin hait­ta­vaikutukset väärin­käytettynä. Tilaisuuden palaute oli positiivis­tä johtuen siitä, että luen­noitsijat hallitsivat aiheensa, tuoden mielenkiintoisesti ja ym­märrettävästi alkoholin haittavaikutukset kuulijoiden tietoisuu­teen. Riippuvuus alkoho­liin oli keskeisenä teemana, unohtamatta muita huumeita. Johdatus "normaalista" alko­holinkäyttä­jästä sen suurkuluttajaksi, sekä sen myötä päihteiden väärinkäyttäjäksi oli havahduttava kokonaisuus siitä, kuinka salakavalasti itse huomaamatta riippu­vuuteen ajaudutaan. Työterveyslääkäri Risto Paajasen puheenvuoro päi­hteiden epäterveydellisyydestä ei jättänyt kuulijaa epätietoi­suuteen. Viimeinen asiakokonai­suus oli päihteet ja työyhteisö. Olemmeko alkoholiongelman mah­dollistajia vai auttajia? Mahdollistaminen saattoi johtua työntekijöiden epätietoisuudesta, kuinka vakavan asian kanssa todella ol­laan tekemisissä. Koulutustilaisuudessa saatiin kuulla, että kyseessä on vakava sairaus, jonka seuraukse­na potilas oli saatava hoitoon.

OSASTON TOIMINTA

Osaston vuosikokous pidettiin 6.2.1993 Ravintola Figarossa Kuu­sankoskella. Kokouksen puheenjohtajana toimi Esa Rasimus ja sih­teereinä Matti Mallat ja Raimo Heikkilä. Liiton toimistosta ko­koukseen osallistui sihteeri Kari Tamminen. Vuosikokouksessa valittiin mm. osaston edustajat Postiliiton liittokokoukseen.

Osasto piti jakelun uudesta mitoitusjärjestelmästä tiedotusti­laisuuden 26.2 Ravintola Kulinaarissa Kouvolassa.

Perusjakelun palkka- ja mitoitusjärjestelmän

kokous

Perusjakelun palkka- ja mitoitusjärjestelmän käyttöönottoon

liittyvä ammattiosaston kokous pidettiin 20.9.1993 Ravintola

Sommelossa Kuusankoskella. Postiliiton sihteeri

Torsti Kor­honen kertoi syntyneestä neu­vot­telutuloksesta, jonka

jäl­keen ammattiosasto hyväksyi neuvottelutu­lok­seen. Jakelun

mittajärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli

luoda työ­ajanlaskentaan yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä

ja tul­kittava järjestelmä, mikä perustui tarkkaan työaikatarpeen

määrittelyyn, luoden henkilöstölle mahdollisuuksia vaikuttaa

oman an­siotasonsa muodostumiseen koskien

koko jakelutoimintaa. Mit­tajärjestelmän uudistaminen eteni

vaiheittain nykytilan  kar­toittamisesta, menetelmäkuvauksista,

tilastointijärjestelmien luomisesta kohti piirilajittelu- ja esityön

mitoituksia sekä alueellisten aikatutkimusten kautta

kokonaisesitykseen uudeksi mittajärjestelmäksi. Jokaisella

jakelualueella oli koulutettuja tuotantosuunnittelijoita, jotka

yhteistyössä aluei­den pääluottamusmiesten

kanssa tekevät työtehtäviin liittyvät aikatutkimukset. Kouvolan

jakelualueella  tutkimuksia tekivät tuotantosuunnittelija Ritva

Kourula Kotkasta ja pääluottamusmies Raimo

Heikkilä Kouvolasta.

Jakelun mitoitusjärjestelmän uudistaminen aihe­utti

oikeutetusti jäsenistön keskuudessa huolta työpaikkojen

säilymisestä.

 

Avustukset jäsenille / järjestöille

  • Osaston lehtiseteli on ollut 60 mk.

  • Työttömiä on avustettu ja Tero Kelkan ulkomaan matkaa.

  • Osastomme on myös tukenut taistelua AIDSIA vastaan.

  • Martti Ahtisaaren vaalikamppanjaa tuettiin.

  • Osasto on muistanut vuosipäiviään viettäneitä ja eläk­keelle sir­ty­neitä jäseniään.

  • Osaston edustajat, Leo Leskinen, Vesa Lotti ja Raimo Heikkilä ovat toimineet Kotka- Kouvola ljk:n yt-ryhmissä.

 

Kouvolan ljk muutti uusiin tiloihin

Kanervistontielle


 

 

 

 

 

 

 

 


Mar­raskuussa 1993 m­uutti lajit­telukeskus Kanervistonteillä olevaan remontoituihin Oy Huber Ab:lta vuokrattuihin vajaan 1600 neliön tiloihin ja helmikuussa 1994 jakelu muutti Kot­kankallionka­dulla ole­vaan entiseen Jubellan laukkutehtaan tiloi­hin, samalla voitiin luopua rautatieaseman siivessä toimivista tiloista. Kiinteistössä toimi aikaisemmin mainitut pos­tikonttori 45100 Kouvola ja hallinnon toimistotiloja sekä Kouvolan postinlajittelukeskus. Postikont­to­rille etsittiin uusia tiloja keskikaupun­gilta. Kouvolan pääposti muutti elokuussa City Sokoksen yhteyteen Kauppalankadulle. Uusilla tiloilla haettiin uutta ilmettä postille ja sitä kautta lisääntyvää myyntiä. Tyhjilleen jäänyt Hallituskadun posti jäi Suomen PT Oy:n emoyhtiön omistukseen. Hallituskatu 5:ssä toimiva postikiinteistö remontoitiin yksityisen yritystoiminnan käyttöön. Tiloissa toimii mm. kauppaliikkeitä. Kouvolaan perustettiin erityisesti yrityksiä palvelemaan Yritysposti, Kauppamiehenkatu 4:ään, mihin myöhemmin fuusioitiin keskustan postikonttori.

  • Kouvolan jake­lualueen yt-ryhmässä on toiminut Hannu Kajander ja Raimo Heikki­lä työntekijöiden edustajina.

  • Esko Huopainen, Heikki Merivirta, Raimo Heikkilä ja Tero Kelkka kävivät tapaamassa kansanedustajia eduskunnassa yhtiöittämisen vastustamisek­si.

POSTIN YHTIÖITTÄMINEN

 

 

 

 

 

 

 

Vuodesta 1990 lähtien Posti ja telelaitos on toiminut valtion
 uusimuotoisena liikelaitoksena. Tänäaikana postipalveluita on 
voimakkaasti supistettu,postikonttoreita on lakkautettu ja
 pientaloalueilla siirrytty laatikkoonkantoon.
Mm. näiden posti­palveluiden heikennyksien johdosta on posti 
vähentänyt työnteki­jämääräänsä tuhansilla työntekijöillä. 
Posti on toiminut niin­kuinyksityinen yritys,
 liiketaloudellisin perustein. Postin rooli yhteiskun­nallisesti
tärkeiden peruspalveluiden tarjoana on hämärtynyt.
Eduskunnassa onvireillä Posti-telen yhtiöittäminen
vuoden 1994 alusta. Postin yhtiöittäminen
merkitsee entistä kiihtyvämpään tahtiin postille 
kannattamattomien toimintojen alasajoa ja kan­salaisten 
asettamista eriarvoiseen asemaanriippuen siitä, 
missä päin Suomea sattuu asumaan. Mikäli kansanedustajat
hyväksyvät postin yhtiöittämisen, he ovat myös hyväksymässä
 tämän eriarvoi­suuden postipalveluiden saatavuudessa.
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto vetoaa Kymenläänin 
kan­sanedustajiin, että te ette hyväksyisi postin yhtiöittämistä. 
Posti voi valtion liikelaitoksena parhaiten turvata yksityisen
 kansalaisen peruspostipalvelut, mikä on kansalaisten ja heitä
 eduskunnassa edustavien kansanedusjien edunmukaista. 

Tele voidaan yhtiöittää telekilpailun avauduttua vuoden 1994 alussa.

  • Jakelun palkka- ja mittajärjestelmän käyt­töönotosta pidettiin jakeluhenkilöstölle osastokokous.

  • Päätet­tiin ottaa käyttöön kahden vuosikokouksen järjestelmä 11.12.1993.

  • Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimikunta käsitteli 
    
    SAK:n tavoitteita syksyn neuvottelukierrokselle 25.8.1993 
    
    pidetyssä toimikunnankokouksessa. Neuvotteluta­voitteeksi 
    
    asetettiin palkankorotukset. Ilman palkanko­rotuksia 
    
    työntekijöi­den ostovoima edelleen laskee, 
    
    mikä osaltaan lisää kotimark­kinoilla toimivien alojen 
    
    työt­tömyyttä ja yrityk­sien konkursse­ja.
    
     Työn tuottavuuden kasvu ja yrityksien lisääntynyt 
    
    pal­kanmaksuky­ky tulee ottaa huomioon neuvottelukierroksel­la. 
    
    Jos tältä poh­jalta ei synny  tulopoliittista koko­naisrat­kaisua,
    
     niin Postilii­tonkin tulee valmistautua liittokoh­taisiin 
    
    palkkaneuvotteluihin.

Koulutustoiminta

Koulutustoiminta oli painottunut luottamusmieskoulutukseen, sil­lä entistä enemmin vaaditaan luottamusmiehiltä taitoja ja kykyjä hoitaa jäsenistön edunvalvontaa. Kiinteistöhenkilöstö osallistui aktiivisesti kiinteistöväen koulutustilaisuuksiin.

KIINTEISTÖT

 

 

 

 

Pahasaaren kesänviettopaikalle rakennettiin uusi aitta ja Suola­järvelle hankittiin uusi vene. Mökkien remontoimista jatkettiin viihtyisyyden lisäämiseksi.

 

TOIMIHENKILÖT

  • Osaston toimintaa on ohjannut Esko Huopainen
  • sih­teerinä on toi­minut Leo Leskinen
  • rahastonhoi­tajana Raimo Heikki­lä.
  • Toimi­kunta kokoontui 12 kertaa.

Toimikuntaan on lisäksi kuulunut:

Heikki Merivirta varapj, Eira Kujala, Raija Koivunen, Aila Ahtiainen, Markku Kovanen, Tuula Jurvanen, Teuvo Jyräs, Tero Kelkka nuorisovastaava ja opintovastaava, Vesa Lotti Vuoromieshuonekunnan vetäjä


Varajäsenet

Raimo Heikkilä, Hannu Kajander tsv, Markku Ojala

 

automiesjaoksen vetäjä Raija Peltola Visa Nurmela.

 

Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistuamyös osaston 

luottamusmiehet.

Luottamusmiehinä ovat toimineet:

  • Kouvola- Lpr jakelualueet pääluottamusmies Raimo Heikkilä
  • Kouvolan jakelun tuotantoalue Tero Kelkka
  • Kouvolan ljk:n autonkuljettajat Leo Leskinen
  • Kouvolan ljk:n käsittelyn lm. Markku Kovanen 19.11.1993 lähtien.
  • Kouvolan korjaamo Pekka Rämä
  • Kouvolan jakelualueen tsv. Hannu Kajander.

Postiliiton Kymenläänin alueellisten luottamusmiesten kokous

pidettiin 22.6.1993 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston

kesän­viettopaikkalla Verlan Suolajärvellä.


 

Jäsentietoa

1.1.1993 osaston jäsenmäärä oli 300 maksavaa jäsentä ja koko­naisjasenmäärä oli 412 jäsentä.

Vuoden lopussa jäseniä on:

  • naisia 118,

  • miehiä 180,

maksavia jä­seniä yhteensä 298.

  • Eläkkeellä 119 jäsentä,

  • osaston kokonais­jäsenmäärä oli 31.12.1993 417 jäsentä.

Jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana 5:llä jäsenellä.

Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Marjatta Riuttala ja Esa Rasimus sekä varatilintarkastajina Kari Hulkkonen ja Eero Takki.

EDUSTUKSET

Esko Huopainen

Kouvolan kansalaisopiston oppilaskunnan pj., Kouvolan ammmatil­lisen paikallisjärjestön edustajiston jäsen ja paikallisjärjestön tilintarkastaja sekä APJ:n VTY-jaoksen jäsen.

Raimo Heikkilä

Postiliiton liittovaltuuston jäsen

Tero Kelkka

Kouvolan Ammatillisen paikallisjärjestön edustajisto,

Postilii­ton nuorisovaliokunnan jäsen.

Osasto on Kouvolan Poikien jäsen, Kouvolan Työväen Sekakuoron kan­natusjäsen ja KSNK:n ja KVL:n APJ:n jäsen.

 

 

 

 

 

Kari Himanen sai Kuusankosken postinjakelun johtajuuden Kyösti Joukaisen (kuvassa)jäädessä eläkkeelle Elokuussa 1993.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Raimo Heikkilä

Osaston lehti, Kirjekyyhky ilmestyi vappuna 28 sivuise­na. Tiedo­tussihteeri on huolehtinut ilmoitustaulutiedotuksesta. Toimikun­nan jäsenet ovat omalta osaltaan hoitaneet suullista viestintää.

 

Vapaa-ajantoiminta

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto on muutakin kuin jäsen­ten edunvalvontajärjestö. Keskeisenä osaston tehtävänä on ollut tarjota uusia kulttuurielämyksiä ja vapaa-ajanviettomahdolli­suuksia. Teatteri- ja mökkireissut ovat jo vuosia kuuluneet osa­ston ohjelmaan. Talvisin on voinut osaston pilkkikilpailuissa kokeilla kalaonneaan. Mm. näitten tilaisuuksien onnistumiseksi toimikunta ja eteenkin osastomme puheenjohta Esko Huopainen on ollut merkittävässä roolissa. Ilman Eskon mainiota ajotaitoa olisi retkemme olleet aivan toista mitä ne ovat olleet. Tämän vuoden vapaa-ajantoiminnasta voidaan mainita kesäkuussa pidettä­vät Postiliiton retkeilypäivät Hämeenlinnassa, SAK:n päivät elo­kuussa Lappeenrannassa ja perinteinen teatteriretki syksyllä. Pikkujoulut vanhan tavan mukaan päättävät toimintavuoden. Osal­listumalla näihin tilaisuuksiin vahvistamme yhteinäisyttä ja muistutamme ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä myös vapaa-ajan toiminnassa.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen Aluejär­jestö järjesti

laivaseminaarin välil­lä Helsinki - Tukholma - Helsinki 15 - 17.1.1993.

  • Heikki Merivirran kupletti-ilta

Päätettiin ostaa Merivirran kupletti esitykseen lippuja 20 kpl

toimikunnalle ja varajäsenille. Päätettiin mennä 21.03.93 ­

pidettävään esitykseen.

 


 

 

 

 

 

 

  • Vasemmalta Eija, Unto, Elena, Tuikku, minä ja Apuli Kiljavan kevätpajassa toukokuussa.
  • Teatteriretki Kotkaan marraskuussa

 

  •  

  •  

  •  

  •  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pikkujoulu joulukuussa

Päätettiin pitää osaston kokous 11.12.1993 vanhalla postilla

Hallituskatu 5 ja pikkujoulut samassa yhteydessä.

 

Urheilutoiminta

  • Sak:n petanque-kilpailut helmikuussa

  • TUL:n pilkkikilpailut helmikuussa


     

 

  •  

  •  

TIMO PAATINEN voitti osaston pilkki­mestaruuden käyrälammella 6.3 pide­tyssä pilkkikilpailussa. suurimman ka­lan sai kuusivuotias Jukka Karsikas, jonka ahven painoi 130 grammaa. huono sää vaikutti osallistujamäärään. 17 pilkkijää uhmasi tuulta ja lu­misadetta.

TULOKSET:

  • 1 TIMO PAATINEN 1120 G.

  • 2 KARI KARSIKAS 940 G.

  • 3 MARKKU EROLAINEN 800 G.


     

  • Apj:n pilkkikilpailut maaliskuussa

  • Postin ammuntakilpailut kesäkuussa

  • Osaston tikkakilpailut marraskuussa

  • Kinkkukeilailut joulukuussa

Lopuksi

Ammattiyhdistystoiminnan rooli ja merkitys korostuu entisestään osakeyhtiömuotoisessa postissa. Taistelu työpaikkojen puolesta voimistuu ja paikallisen sopimisen tarve kasvaa, jolloin tarvi­taan jokaisen jäsenen aktiivista toimintaa yhteisissä edunval­vonta-asioissa.


Osaston kokous 11.12.1993 klo 17.00-17.30

Päätetiin osaston sääntöjen uudistamisesta.

Äänestyksen jälkeen kymmenen vastaan kaksitoista puolesta uudet

säännöt hyväksyttiin ja siirrytään kahteen vuosikokoukseen.

 


© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com