Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

​Päivitetty 20.8.2018


SAK-PÄIVÄT 94 LAPPEENRANNASSA

Aika 5 - 6.8.1994 Lappeenranta

YKSILÖN JA KEHITTYMISEN VUOKSI

          SAK-päivien alueellinen tapahtuma järjestetään tänävuonna Lappeen­rannassa. SAK-päivien tavoitteena on tarjota kulttuuria, musiikkia, ajanvietettä, seminaareja - elä­myksiä jokaiselle.

Ohjelma alkaa perjantaina 5.8 klo 17.00-20.00 ja päättyy seuraavana päivänä klo 15.00.

Seminaari Yksilön ja kehittämisen vuoksi lauantaina 6.8 klo 10.00.

 Sak:n päiville osallistuivat Matti ja Raimo Heikkilä, Tero Kelkka ja Jukka Peippo.


OSASTON EDUSTAJAT KOUVOLAN JA KUUSAN­KOSKEN SAK:N PAIKALLISJÄRJES­TÖISSÄ

 

Heikki Merivirta jatkaa SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön johdossa

 

Voikkaan suuri mies ylipostimies Heikki Merivirta valittiin yk­simielisesti Ksnk:n apj:n puheenjohtajaksi 28.3 pidetyssä ­

SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön edustajiston vuosikokouksessa. Edustajistossa osas­toa edustaa työsuojeluvaltuutettu Hannu Ka­jander varamiehe­nään Visa Nurmela.

Martti Sorsa Sak:n Kouvolan paikallisjärjestön puheenjohtaja

Rautatieläisten liiton jäsen Martti Sorsa valittiin Sak:n Kouvo­lan paikallisjärjestön puheenjohtajaksi. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston taloudenhoitaja Raimo Heikkilä valittiin järjestön hal­litukseen ja opintosihteeriksi. Hallituksen vara­jäseneksi valit­tiin Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huopainen, joka toimii myös paikallisjärjes­tön vapaa-aikajaoston vetäjänä. Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä varalla Leo Leskinen ja Pekka Valli ovat SAK:n Kouvolan paikal­lisjärjestön edustajistossa.


PL:N POHJOIS-KYMENLAAKSON

 OSASTON TOIMINTAKERTOMUS

1994

YLEISTÄ

Ammattiyhdistysliike on perinteisesti kuulunut hyvinvointivalti­on tukioihin ja sen rakenteiden puolustajiin. Tasa-arvon ja oi­keudenmukaisuuden aate on osoittautunut kestäväksi silloinkin, kun hyvinvointivaltio on joutunut arvostelun ja purkamisyritys­ten kohteeksi. Työmarkkinajärjestelmän kritiikissä on usein uno­htunut, että sen perusta on työpaikoilla. Hyvä sopimustoimin­ta edellyttää tietoja, taitoja ja näkemystä työoloista sekä toi­min­nan taloudellista ehdoista. Yhteiskunnan monimutkaistuvat raken­teet ovat myös saattaneet monet hämmennyksen ja epätitoi­suuden tilaan osastossamme. Aktiivi­nen jäsenyys osastossamme on oikeus että mahdollisuus.


Kymen Varhaisjakelu Oy:n koko osakekanta siirtyi 6.6.1994 allekirjoitetulla kauppasopimuksella Suomen Posti Oy:lle. Kymen Varhaisjakelu Oy jatkoi toimintaansa Suomen Posti Oy:n erillisenä tytäryhtiönä. Henkilökunta jatkoi yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä voimassa olevin työehdoin. Osakekauppa perustui myyjä- ostajapuolen yhteiseen näkemykseen, siitä, että Kymen Varhaisjakelu Oy:llä on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa yhteistyössä Suomen Posti Oy:n kanssa. Kymen Lehtimedia Oy konserniin kuuluvat myyjäyhtiöt, Kymen Viestintä Oy ja Kymen Sanomalehti Oy keskittyivät kustannus- ja painotoimintaan.

 


 

JÄRJESTÖTOIMINTA

POSTIN TILAPÄISISTÄ PÄÄSTIIN RATKAISUUN KYMENLAAKSOSSA

Postinkulkua alkuvuonna häirinnyt määräaikaisista työsopimuk­sis­ta syntynyt kiista Postiliiton ja Postin välille on ratkennut neuvotte­lutu­lokseen Kymenlaaksossa. Seitsemän­toista postin mää­räaikais­ta jake­luteh­tävissä toimi­vaa ja kolme Kymenlaakson la­jittelukes­kuksen määrä­aikaista työn­tekijää saavat näinä päivinä allekirjoitettavakseen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuk­sen. Heidän työnsä oli selkeästi pysyvä jakelureitti tai lajit­telukeskustyö. Suomen Posti Oy olisi halunnut pitää ylimi­toi­tettua määrä­aikaista työvoimaa reservinä pahojen päivien varal­ta. Posti­liitto vaudit­ti määräaikais­ten ja tila­päisten työnte­kijöiden aseman selvittä­mis­tä ylityö­kielloin, mit­kä päät­tyivät sopimuk­seen määräaikais­ten työsopi­mussuhteen pal­kattujen aseman selvit­tämiseksi 15.3.1­994 mennes­sä. Postissa on ollut koko 1990-luvulla virkaannimittämis­kielto ja rekrytointi­kielto, joiden johdosta mm. eläk­keelle siirtyneen tilalle palkattiin postin pysyviä työtehtäviä hoitamaan määrä­aikaisia työnteki­jöitä. Myös Kymenlaaksossa kuu­kauden pituisia määräaikaisuuksia oli muuta­malla postilai­sella yli kymmenen. Nyt työsuhteessa työsopimusten ketjutus ei ole mahdol­lista ilman perusteltua syytä. ­Pi­simmät mää­räai­kaiset työ­suhteet olivat 1970-lu­vulta, jotka nyt tulee muu­tettavaksi tois­taiseksi voimak­si ole­viksi työsuh­teiksi.

  • Jakelun uuden työajan mitoituksen valmistuttua muista määräai­kai­sista työsuhteista käydään neuvottelut.

  • Postin työehtosopimus valmistui maaliskuun puolessavälissä.

  • Pos­tiliiton liittovaltuuston sääntö­määräinen kevätkokous pidet­tiin 18 - 19 päivänä toukokuuta ja syyskokous 15 - 16 päivänä marras­kuuta. Osasto teki kolme esi­tystä liittovaltuuston syysko­koukselle. Esitykset koskivat ryh­mäkirjekorvausta, ikääntyvän työntekijän huomioimista työnmäärää arvioitaessa ja uudelleeen­sijoittamista ja sisäisen liikkuvuuden ohjeistusta. Osastoa lii­ttovaltuustossa edusti Raimo Heikkilä.

  • Postiliitto päätti erota VTY:n jäsenyydestä 1.5.1995 ja liittyä suoraan SAK:n jäsenyy­teen.

  • Osasto suhtautui kielteisesti mopojen käyttöönottoon pos­tinjake­lussa.

  • Perusjake­lun ja erillisjakelun yhteistuotantomalli otet­tiin py­syvään käyttöön.

  • Vuoden 1995 vuo­silomista päästiin sopi­mukseen 16.12.1994. Vuosi­lomat säilyivät samoina kuin edel­lisenä vuonna.

  • Postiliiton ja Postin neuvotte­lut jatkuvat työeh­tosopimuskauden toisen vuoden 1,25% yleiskoro­tuksen toteuttamis­tavasta.

  • Joulun ruuhkatyökorvauksesta päästiin sopimukseen.

  • Pääluottamusmies Raimo Heikkilä, työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander ja jakelun luottamusmies Tero Kelkka ovat muuttaneet Kymenlaakson lajittelukeskuksen tiloi­hin toiseen kerrokseen. Samaa luottamusmiestoimistoa pitää tukikohtanaan muutkin osaston luottamusmiehet.

OSASTON VUOSIKOKOUS

Osasto siirtyi kahden vuosikokouksen järjestelmään.

Osaston kevätvuosikokous pidettiin 12.2.1994 Ravintola Figarossa Kuu­sankoskella. Kokouksessa oli paikalla yli kuusikymmentä osas­ton jäsentä. Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heino piti vuosi­kokousjuhlapuheen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Karja­lainen ja sihteereinä Leo Leskinen ja Matti Mallat.


Syysvuosiko­kous pidettiin 29.10.1994 Ravinto­la Ne­villessä Kouvolassa. Ko­koukseen osallistui noin neljäkym­mentä osaston jäsentä. Kokouk­sen puheenjohtajana toimi Kari Kuosa ja sih­tee­rei­nä Leo Leskinen ja Raimo Heikkilä. Liiton edustajana ko­koukseen osallistui vara­puheenjohtaja Eero Hakulinen.


Osaston lehtisetelin tuen määrä on ollut 60 markkaa.

TOIMIHENKILÖT

Osaston toimikunta kokoontui kahdeksan kertaa toimintavuonna 1994.

Osaston toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Esko Huopainen, 7:ssä kokouksessa. Sih­teerinä on toi­minut Leo Leskinen 7:ssä kokouksessa. Ra­hastonhoi­tajana Raimo Heikki­lä osallistui kahdek­saan toimikunnan kokoukseen.

Toimikuntaan on lisäksi kuulunut:

Hannu Kajander varapuheenjohtaja 7:ssä kokouksessa

Pekka Valli 6:ssa kokouksessa

Raija Koivunen 6:ssa kokouksessa

Aila Ahtiainen 5:ssä kokouksessa

Unto Autio 8:ssa kokouksessa

Markku Kovanen luootamusmiehenä 4:ssä kokouksessa

Tuula Jurvanen 6:ssa kokouksessa

Teuvo Jyräs 5:ssä kokouksessa

Tero Kelkka nuorisovastaava ja opintovastaava 6:ssa kokouksessa

toimikunnan varajäsenet

Jukka Peippo kahdessa kokouksessa

Tuula Nerkko neljässä kokouksessa

Markku Ojala automiesjaoksen vetäjä kolmessa kokouksessa

Eero Takki yhdessä kokouksessa

Visa Nurmela yhdessä kokouksessa

Eira Kujala kahdessa kokouksessa

Seppo Järvinen neljässä kokouksessa

Asta Kivinen kahdessa kokouksessa

Veijo Auvinen ja Pekka Rämä eivät ole osallistuneet toimikunnan varajäseninä toimikunnan työskentelyyn. Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua osaston luottamusmiehet.

Osaston tilintarkastajina ovat toimineet Marjatta Riuttala ja Esa Rasimus sekä varatilintar­kastajina Kari Hulkkonen ja Eeva Multa­nen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

​1.11.1994 jäi ammattiyhdistysaktiivi Heikki Merivirta eläkkeelle. Heikki kuvassa vasemmalla ja minä oikealla.

 

 

 

 

 

Jäsentietoa

1.1.1994 osaston jäsenmäärä oli 298 maksavaa jäsentä kokonaisjäsenmäärän ollen 417 jäsentä.

Vuoden lopussa jäseniä on naisia 132, miehiä 182, maksavia jä­seniä yhteensä 314.

Eläkkeellä 116 jäsentä, osaston kokonais­jäsenmäärä oli 31.12.1994 430 jäsentä.

Jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana 13 jäsenellä. Työttömänä oli vuoden lopussa noin 20 osaston jäsentä.

 

Jakelujaoksen toimintakertomus

Jakelujaos kokoontui perustamisvuotenaan neljä kertaa käyttäen hyväkseen Huberin kokous- ja saunaosastoa. Järjestäytymiskokouk­sessa valittiin toimikunta ja varat. Sen jälkeen toimikunta ko­koontui aina tarpeen mukaan. Vetäjänä toimi Kelkan Tero. Muut toimikunnan jäsenet (suluissa varat) Takki Eero (Ketonen Lasse), Heikkilä Matti (Korpela Jukka), Lehtinen Janne (Peippo Jukka), Valli Pekka (Kurittu Seppo), Pulsa Markus (Purrenheimo A-P.), Paavola Pekka (Puronen Raimo).

Yleensä vetäjä piti kokouksen alussa tilannekatsauksen missä mennään ja mitä mahdollisesti on tulossa. Sen jälkeen keskusteltiin ajankohtaisista asiosta va­paan keskustelun jatkuen saunassa.

 

Kuusankosken jaoston toimintakertomus

Jaoston toimikuntaan kuuluivat Aune Julkunen, Teuvo Jyräs, Unto Autio, Visa Nurmela, Jukka Taina ja Eira Kujala.

Jaoston toimikunta kokoontui viisi kertaa.

Kokouksissa käsiteltiin paikallisia ongelmia ja otettiin kantaa ajankohtaisiin asioihin.

Maaliskuussa järjestetyt pilkkikisat keräsivät melko runsaasti osallistujia Pyhäjärvelle.

Syksyllä alkanut sählynpeluu Pilkanmaan koululla sai innostuneen vastaanoton eikä pelin suosio ole vieläkään laskusuunnassa.

Lokakuussa vietimme yhteisen illanvieton paikallisessa ravitse­musliikkeessä.

Jatkossa jaosto toivoo edelleen aktiivista osallistumista eri tilaisuuksiin ja hyvän yhteishengen jatkuvan.

Heikki Merivirta jatkaa SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön johdossa

Voikkaan suuri mies ylipostimies Heikki Merivirta valittiin yk­simielisesti Ksnk:n apj:n puheenjohtajaksi 28.3 pidetyssä SAK:n Ksnk:n paikallisjärjestön edustajiston vuosikokouksessa. Edustajistossa osas­toa edustaa työsuojeluvaltuutettu Hannu Ka­jander varamiehe­nään Visa Nurmela.


Autonkuljettaja-jaoksen toimintakertomus

Toiminta on ollut edellisen vuoden kaltaista. Jaos on pitänyt saunaillan. Jaoksen vetäjänä on toiminut Markku Ojala.

Leo Leskinen:

AUTOMIEHET POHJOIS-KARJALASSA

Automiesten perinteiset turpakäräjät ja hiihtokilpailut pidettiin 5-6.3.1994 Joensuussa. Osastomme edustajina olivat Esko ja Juice. Matkaan lähdettiin Kotkanpoikien kanssa(ilman siipiä) pienellä volkkarilla.Tarkoitus oli hypätä Lappeenrannassa sikäläisten bussiin ja mennä isommalla porukalla.Mutta kun ehdimme Haparaisen pihal­le ei Lappeen miesten bussista näkynyt edes perävaloja. Saimme bussin kiinni Simpeleellä ja meinasimme jättää volkkarin sinne,mutta kun LPR:n mahtimies "vajaa tonni" Hulkkonen tylysti ilmoitti piletin Simpeleeltä Joensuu­hun maksavan tonnin mieheltä ei enää tarvinut neuvotel­la. Jatkoimme matkaa volkkarilla. Se yhteispelistä Ete­lä-Karjalaisten kanssa.

Lauantai aamuna alkoivat hiihto­kilpailut Lykynlammella. Allekirjoittanut tosin hiihti vain kuntosarjassa, mutta silti Pohjois-Karjalan maasto ja paikallinen latuprofiili yllättivät. Toisinaan tuntui kuin mäet eivät loppuisi ollenkaan, korkeuserot ovat aivan eriluokkaa kuin täällä laaksokunnassa. Varsinaiset neuvottelupäivät alkoivat hiihtojen jälkeen. Paikalla oli liiton keulamiehiä puheenjohtajan mukana ja vinopi­no työnantajan edustajia sekä pakolliset paikalliset kansanedustajat ja maaherra. Työnantajan puheenvuorot aloitti PT-konsernin varatoi­mitusjohta­ja Pekka Luukkai­nen ,joka puheenvuorossaan ylisti oy:n parempia toimin­tamahdollisuuksia ja muistut­ti Postiliiton vastustaneen yhtiöittämistä. Luukkainen kertoi työehtosopimusten viivästymi­sen johtuneen osal­taan myös tästä. Eläkeasioista oli kertomassa apulaisjohtaja Matti Sol­janlahti. Hänelle oli varattu liian vähän aikaa, sillä eläkekysymys aiheutti valtavan kysely tulvan.

Allekirjoittanut tippui kärryiltä jo lisäeläkkeen ns.A-osan kohdalla, mutta asiasta otetaan kyllä vielä selvää. Kuljetusverkon Reijo Suopanki esitteli uutta organisaa­tiota ja verkon suunnitelmia. Suopanki vakuutti, ettei POKA muuta kuljetusten kapasiteettia, mutta samalla pyritään kuljetus-ja käsittelyaikojen optimointiin. Hän uskoo myös logistiikka palveluun ja kertoi viiden­toista uuden myymälän olevan tulossa palvelun piiriin. Varsinainen optimisti kuitenkin tuntui olevan PT-auto­palvelujen uusi toimitusjohtaja Jorma Piippo. Hän lupasi autojen huollot silloin kun asiakkaalle sopii, ei sil­loin kun huoltopaikalle sopii. Piippo uskoo autopalvelu­jen menestymiseen. "Kuutamourakoitsijoiden kanssa emme pysty kilpailemaan,mutta pienten ja merkkikorjaamoiden kanssa kyllä.Asiakkaat äänestävät jaloillaan".Hän sa­noi.

Seuraavat päivät pidetään Lappeenrannassa 5.3.1995. Toivottavasti automiesjaos saa sinne jo suuremman hiih­tojoukkueen.

 

Etelä-Kymenlaakson postien

 

käsittely

 

käynnistyi Kouvolassa

 

 

 

 

Koko Kymenlaakson postit käsitellään 20.2.1994 alkaen Kymenlaak­son lajittelukeskuksessa Kouvolassa. Kotkasta siirtyy noin. 25 postinkäsittelytehtävissä toimivaa työntekijää Kymenlaakson la­jittelukeskukseen postin­käsittelytehtviin. Kouvolan keskus­tas­ta pos­tinlajittekeskus muutti Kanerviston­tiellä toimiviin remon­toi­tui­hin tiloihin marraskuussa 1993. Ky­menlaakson postien kes­kit­tämi­nen liittyy valtakunnalli­seen pos­tinkäsittelyn automa­tisoin­tisuunnitelmiin. Jatkossa Ky­menlaakson postia suunnitel­laan kä­siteltävän Helsingistä käsin. Koska Kou­volassa työmenetelmät ovat lähes samo­ja kuin Kotkan Sutelassa toimivassa lajittelukes­kuksessa, niin toimintojen siirto Kouvolaan on herränyt kummas­tusta niin Kouvo­lan kuin Kotkankin postilaisissa. Yhdistämiselle on vaikea löy­tää kunnollisia ja perusteltuja syitä. Jo vuosia jatkuneen Kot­kan lajittelukeskuksen lakkautusuhan alla työnteki­jät väsyivät ainaiseen epävarmuuteen työpaikkojen säilymisestä. Vähemmän pa­hana nähtiin siirtyminen Kouvolaan työhön kuin työn­antajan uh­kaama työttömyys. Postin osakeyhtiöittämisen varjopuo­let näkyi­vät jo heti alkuunsa. Työntekijä ei olekaan yhtiön suu­rin voima­vara, johon satsataan. Asia tuli selvästi esille siinä, että Kotkan lajittelukeskuksen henkilöstön siitymistä helpotta­vat toimet jäivät postilta tekemättä. Jokainen saa tulla Kouvo­laan työhön omilla konsteillaan. Henkilöstön kulkeminen Kotkan ja Kou­volan välillä ei kiinnosta postityönantajaa. Varsinkin viimeaikaiset pahat onnettomuudet Kotkan ja Kouvolan välisellä tiellä olisi luullut herättävän työnantajankin huolen työmatko­jen turvallisuudesta, mutta kun ei niin ei. Vaikean tai lähes mahdottoman tilanteen edessä työntekijät joutuvat mietti­mään sitä kannattaako Kouvolaan siir­tyä työhön vai liittyä työt­tömien kasvavaan joukkoon. Näin posti pitää lu­pauksensa siitä, ettei yhtiöittäminen johda pysyvien työ­ntekijöiden irtisanomisiin.

Kuvassa vasemmalta Hannu Kajander, Vesa Lotti, Harri Pihljärta, Esa Savolainen ja Hannu Suominen,

Lajittelukeskuksen käsittelyn luottamusmies Markku Kovasen mu­kaan ljittelukeskuksen tilat ovat kohtalaisen hyvät. Arvopostin tilat ovat pienemmät kuin aikaisemmin, mutta käyttösuunnittelul­la ovat nekin saatu toimiviksi. Sosiaalitilat täyttävät lain kirjaimen, mutta eivät ole viihtyisiä. Muutto on aiheuttanut sen, että työn laatu ei ole vielä parantunut. Työpaikan henki on ailahte­leva, täysin ei olla tietoisia mikä kuuluu kenenkin työ­tehtä­viin. Naamat ovat vielä vieraita. Markku Kovanen on ollut käsit­telyn luottamusmiehenä viime marraskuusta. Hän ei näe luot­tamus­miestoimestaan negatii­visia vaikutuksia. Mm. työnantajan kanssa on tultu hyvin toi­meen. Työn monipuolisuus luo motivaa­tiota, ei tarvitse jumiutua yhteen työkoheeseen. Kovanen näkee solut ja tiimit kehityksenä, mikä ei ole välttämättä helppoa kehitystä ns. vanhoille työntekijöille. Vanhojen ja nuorten työ­ntekijöiden erot ovat tasaantumassa. Postiliiton toiminnalta Kovanen toivoo enemmän avoimuutta. Tulevaisuuden Kovanen näkee täysin kysymysmerkkinä.

Käsittelyn varaluottamusmies Vesa Lotti näkee tilossa toivomisen varaa. Raskaanpostin tilanahtaudessa järjestelmällisyys koros­tuu. WC-tilat saisisi olla väljemmät. Telen liikuntatilojen käy­ttö on positiivista. Työntekijöiden kesken on hyvä ilmappii­ri. Lotin mukaan yhdistymisellä haetut kustannussäästöt vastaa tämänhetken todellisuutta, niinpä hän ei näe perusteita Kotkan- ja Kouvolan lajittelukeskuksien yhdistämiselle. Lotin mukaan fuusiot tuovat ainoastaan lisäkustannuksia. Työnantajan on enem­min kuunneltava työntekijöitä käytännön työasioissa. Lotti vaa­tii lajittelukeskuksen toiminnan säilyttämistä nykymuotoisena.

Postiliiton Kotkan osaston puheenjohtaja Harri Pilhjärta kertoo kotkalaisten otetun hyvin vastaan kehuen kouvolaisporukkaa hy­väksi ja apua antavaksi. Vaikka työmatka viekin 45 minuut­tia yhteen suuntaan, niin kulkemaan on päästy. Kimppakyyti on ongel­mallista poissaolojen jälkeen. Kotkalaisen vapaat viikonloput ovat hyvä asia. Työt oetaan mahdollisimman hyvin ja haastavasti vastaan. POKA-linjaukset ovat väkisin haettu malli, mikä sopii ainoastaan väkirikkaisiin maihin. Työntekijöiden hyväksyntä saa­daan vasta kun säästöt ovat hyvin perusteltuja, nyt ne ovat ky­seenalaisia. Perusteluina Pili näkee sen, että kilpailijat eivät pysty samanlaisiin konehankintoihin. Harri Pilhjärtalla on huoli lajittelukeskuksen toimintojen säilymisestä.

 

Yhteistoimintaryhmät

Kymenlaakson lajittelukeskus

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kymenlaakson lajittelukeskuksen yt-ryhmään ovat kuuluneet käsit­telyn luot­tamusmies Markku Kovanen,

(kuvassa vasemmalla)

kuljetuksen luottamusmies Leo Leskinen, (kuvassa keskellä)

työsuojeluasiamies Markku Ojala, Harri Pilhjär­ta ja Vesa Lotti. 

Työnantajan edustajina yt-ryhmään ovat kuuluneet 

käsittelypäällikkö Leo Taina, esimies Hannu Suominen ja kulje­

tussuunnittelija Risto Salminen. Kokouksiin ovat myös osallistu­

neet asiantuntijoina pääluottamusmies Raimo Heikkilä ja työ

­suojeluvaltuutettu Hannu Kajander. Yt-kokuksien keskeisenä 

asia­na on ollut Poka-hankkeen toiminnallistaminen 

Kymenlaakson la­jittelukeskuksessa ja Kotkan lajittelukeskuksen

toimintojen sii­rto Kouvolaan. Yt-ryhmän toimintaa haittasi erään 

työnantaja-asiantuntijan käyttäytyminen yt-ryhmässä. 

Työntekijöiden vastus­tuksesta huo­limatta työnantaja siirsi 2-

luokan C5 ja C65 kokojen lähtevän kirjepostin käsittelyn 

Helsinkiin. Sensijaan työnteki­jöiden vas­tustuksesta johtuen 

lajittelukeskukseen ei perustettu koe-tii­miä. Työn vä­henemisen 

johdosta päästiin sopimukseen jake­luun ja kuljetukseen 

siirtyvistä henkilöistä. Yt-ryhmä kokoontui 10 kertaa toiminta­

vuonna.

Lehti- ja jakelupalvelut Kaakkois-Suomen yt-ryhmä

Yt-ryhmän kokoonpano:

Työnantajan edustajat:

Johtaja Lauri Häkkinen, henkilöstöpäällikkö Sirkka Auramo,

tuo­tannon suunnittelupäällikkö Simo Saastamoinen ja

jakelupäällikkö Jari Nenonen Kotkasta.

Postiliiton työntekijöiden edustajat:

Pääluottamusmies Raimo Heikkilä Kouvolasta, 

varapääluottamusmies Vesa Lappalainen Mikkelistä,

luottamusmies Pertti Veikkolainen Imatralta ja Suune Tiainen 

Lappeenrannasta. Työsuojeluvaltuute­tut ovat voineet osallistua 

kokouksiin. Jakelun uusi organisaa­tio toi tullessaan uusia 

haasteita edunvalvontaan. Työnantajalla on kasvanut halu 

paikallisiin sopimuksiin. Pelkällä kasvaneella halulla ei 

kuitenkaan hoideta asioita, sillä työnantajalta odo­tetaan vilpitöntä 

halua rakentavaan yhteistoimintaan. Tätä val­miutta työnantajalla 

ei ole vielä. Jakelun uusi työehtosopimus, palkka­liitteineen

keskustelutti yt-ryhmää. Yt-ryhmä kokoontui viisi kertaa.

Itä-Suomen kiinteistötoimen yt-ryhmään on kuulunut 

Aila Ahtiai­nen osastostamme.

​Työnantajan paikalliset johtohenkilöt

Vasemmalta Seppo Tiikala, Kalervo Kero ja Seppo Parikka.

KOUVOLAN JAKELUALUEEN ALUEJOHTAJA KALERVO KERO

Kalen harrastuksiin kuuluivat kesämökkitouhuilu sekä ns. matkaveneily Sai­maan vesistössä. Talvella laskettelua ja hyö­tyliikuntaa ja ripaus hiihtoa.

Saabismi oli osana Kalen jokapäiväistä elämää.

Siis Saab 96.

 

Kalervo Kero oli pidetty pomo. Turha hätäily työssä ei ollut hänelle tyypillistä, asioita piti puntaroida rauhassa etsien paras vaihtoehto. Joskus tämä oli työkavereista liiankin perusteellista. Kalervo Kero sai tehtäväkseen mm. järjestää postinsaajien postilaatikot teiden viereen. Siinä sitä urakkaa olikin.
 
Posti-telen muuttuminen valtion liikelaitokseksi toi mukanaan muutoksia Postin organisaatioon. 1990 posti teki  organisaatiouudistuksen, minkä tuloksena syntyi Kouvolan jakelualue. Kouvolan jakelualue piti sisällään Kouvolan ja Kotkan tuotantoalueet. Kouvolan jakelualueen keulaan valitiin Kalervo Kero ja sihteerin hommia hoitamaan Eeva Multanen. Kouvolan jakelualueen yhteistyöryhmä muodostui seuraavasta kokoonpanosta: Työnantajan edustajat aluejohtaja Kalervo Kero, tuontantoalueen pääliköt Hannu Rantala Kouvolasta ja Esko Kourula Kotkasta. Työntekijöitä ryhmässä edustivat Postiliiton edustajina työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander, Markku Kolsi Karhulasta ja allekirjoittanut.
Putki- ja verkkoajattelu johti siihen, että Postin kokonaisetu vaarantui. Hyvin tarkasti tutkittiin oman yksikön kustannuksia huomioimatta Postia kokonaisuutena.

Laakereilla istuminen ei enää onnistunut vaan vaadittiin enemmän tekoja.

Kalervo Kero joutui jäämään vakavan sairauden vuoksi ennenaikaisesti pois Postin palveluksesta. 


 

 

Tiedotustoiminta

Osaston tiedotussihteerinä on toiminut Raimo Heikkilä, joka on

myös osaston lehden, Kirjekyyhkyn päätoimittaja.

Osaston lehti numero 5 ilmestyi vappuna 20 sivuise­na. Lehti on

ilmestynyt vuodesta 1991. Tiedo­tussihteeri on huolehtinut ilmoi

­tustaulutie­dotuksesta. Toimikun­nan jäsenet ovat myös hoita­nee

t tiedotustoimintaa työpaikoilla.

 

Vapaa-ajantoiminta

 

PILKKIKILPAILUT MERELLÄ

Tämänvuotiset osaston pilkkikilpailut pidettiin 9.4 Suulisniemen Äijänniemessä. Sää oli Kouvolassa lähdettäessä epävakaa, räntää­kin satoi klo 8 maissa. Mitä etelämmäksi menimme, sitä paremmak­si sää muuttui, iltapäivällä aurinko pilkahteli pilvien lomasta. Osasto oli yhdessä työnantajan kanssa järjestänyt bussikuljetuk­sen pilkkipaikalle. Keväiseen ulkoilutapahtumaan olisi toivonut enemmänkin osallistujia, nyt noin 20 henkilöä oli ilmaantunut rannalle, missä paistoimme makkaraa pilkkiurakan päätteeksi. Kello kolmen maissa lähdimme palaamaan takaisin pysähtyen "tank­kaamaan" Leikarissa. Tästä suuttuneena bussi, päätti että seu­raa­vasta pysähdyksestä ei matka jatku. Eskolanmäen K-hallin ede­ssä stop tuli tykkänään. Kytkin nesteet olivat valuneet tai­vaan tuuliin. Onni onnettomuudessa oli, että taverna oli lähel­lä. Tunnin odottelun jälkeen tuli toinen Laurilan bussi, johon siirsimme kamppeemme ja kalansaaliimme ja matka jatkui. Samoissa kisoissa kilpailtiin myös lajittelukeskuksen mestaruudesta. Kol­me "Kotkan poikaa" oli ilonamme, enemmänkin olisi soinut olevan. Ensi vuonna päätettiin lähteä vähintäänkin tuplaantuneella jou­kolla pilkille yhdessä kotkalaisten ja haminalaisten kanssa.

  • Pilkkitulokset

I Hannu Lupunen 2216 g

II Matti Jaakkola 1790 g

III Raimo Heikkilä 1302 g

  • TUL:n pilkkikilpailuhin osallistuttiin varsin aktiivisesti.

  • Postiliiton retkeilypäivät pidettiin 11-12.6.1994 Hämeenlinnan Aulangolla.

Osaston kesäpäivät pidettiin Suolajärven kesänviettopaikalla 13.8.1994. Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heino kunnioitti läsnäolollaan tapahtumaa. Sää oli loppukesän mukainen, epävakaa, mutta lämmin. Järjetelyt pelasivat ja kaikinpuolin oltiin tyytyväisiä kesäjuhliin.

 

TIKKAKILPAILUN JOUKKUEKILPAILUN TULOKSET

 

  • I MATIAS ORAVA, SEPPO JÄRVINEN, LEO LESKINEN

124 PISTETTÄ

 

  • II RAIJA PAANANEN, PÄIVI VUOVIRTA, SIMO SAASTAMOINEN

99 PISTETTÄ

  • III TERO KELKKA, JANNE LEHTINEN, MARKUS PULSA

99 PISTETTÄ

 

TIKKAKILPAILUN YKSILÖTULOKSET

NIMI

PISTEET

MATIAS ORAVA

54

SIMO SAASTAMOINEN

49

TERO KELKKA

46

JANNE LEHTINEN

43

MATTI TANTTARI

40

ESKO HUOPAINEN

39

HEIKKI JOKISALO

37

LEO LESKINEN

36

TUIJA IKONEN

35

SEPPO JÄRVINEN

34

PÄIVI VUOVIRTA

34

LAURI HÄKKINEN

32

ERKKI RIUTTALA

32

TARJA METSÄLÄ

31

 

A-P. PURRENHEIMO

28

RAIMO HEIKKILÄ

26

RAIJA PAANANEN

16

MATTI HEIKKILÄ

13

IRMA HEINO

11

MARKUS PULSA

10

JUHANI HEINO

4

KAARINA TÄHTINEN

3

PEKKA VALLI

2

RISTO MARTTILA

0

 

  • SAK-päivät pidettiin 5-6. elokuuta Lappeeenrannassa. Sak:n päiville osallistui Matti ja Raimo Heikkilä, Tero Kelkka ja Jukka Peippo.

  • Osaston eläkeläiset vierailivat Suolajärvellä.

 

  •  

  •  

 

  • Teatteriretki tehtiin 19-20.11.1994 Tampereelle, esitykseen Evita.

  • Osaston jo perinteiset darts-tikkakilpailut pidettiin Ravintola Lentävässä Kalakukossa marraskuussa. Osaston darts-mestari on Matti Tanttari.

Koulutustoiminta

Oma osastomme antaa laajat mahdollisuudet niin yleissivistäviin kuin

käytännöllisiin opintoihin.

Vuonna 1994 osaston tukemia kurssipäiviä oli yhteensä 76. Tätä

mahdollisuutta käyttivät Esko Huopainen, Hannu Kajander, Raimo

Heikkilä, Tero Kelkka, Leo Leskinen, Markku Ojala, Eero Takki, Aila

Ahtiainen, Marjut Lappi, Anja Ylä-Outinen, Irja Hiltunen, Tom Peltola

ja Kari Hulkkonen.

ATK-KURSSILLE 19 – 20.11.1994 osallistuivat Kari Hulkkonen, Tom

Peltola ja Esko Huopainen.

 

KOULUTUS PAREMPI VAIHTOEHTO

TYÖTTÖMYY­DELLE

 

Työttömyys on tullut jäädäkseen. Tällä vuosituhannella tuottaa suuria

vaikeuksia päästä eroon suurtyöttömyydestä. Tämän tosi­asian edessä

joudutaan miettimään keinoja, joilla turvataan yh­teiskuntarauhamme ja

perushyvinvointimme. Ajautuminen hyvintoi­meentuleviin,

ensimmäisen luokan kansalaisiin ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääviin,

toisen luokan kansalaisiin on kässittämä­töntä tulevaisuuden visioin­tia.

Yhteiskunnan kahtiajaon estämi­seksi tulee tehdä nyt eikä viidestoista

päivä. Maamme hallituk­sen ideologiana on julkisten palveluiden

alasajo ja yksityistä­minen. Hyväksymmekö tämän? Työttömien eteen

tulee tehdä enemmin, mitä yleisesti ammattiosastoissamme tehdään

. Yhä useampi työto­veri joutuu sen tosiasian eteen, että Posti-tele on

tarjonnut pitkän ja kapean leivän sijaan vain kapean leivän.

Määräaikaiset työntekijät ovat kokeneet tai ovat kokemassa tämän

katkeran kal­kin nahoissaan postissa. Osa Telen työntekijöistä oli

joutunut urakointiyksikköön ja sitä kautta kortistoon muiden työttömien

kasvavaan joukkoon, ettei vaan sama käytäntö toteutuisi Postis­sakin.

Työttömyyden uhanalaisten ja jo työttömiksi joutuneiden tukemi­nen ja

ohjaami­nen aikuisopiskeluun on ammattiosastojen tehtäviä, joihin tulee

panostaa. Ammattiosaston opintosihteeri aki­toi po­rukkaa ay-

koulutukseen usein hyvinkin menestyksekkäästi. Saman­laisella

tarmokkuudella aikuiskouluttautuminen saa myös lisää merkitystä

Postiliitossa ja sen ammattiosastoissa. Aikuisopiske­lusta

kiinnostuneelle ei ole yksinkertaista kertoa koulutusmah­dollisuuksista.

Useilla Posti-telen työntekijöillä on posti-tele ollut ainoa työn­antaja.

Suoraan keski- tai kansalaiskoulusta on tultu Ptl:n palvelukseen aikeena

olla uskollinen työnantajalle aina eläkeikään saakka. Nyt liiton

romahdettua työnantajan toi­mesta ollaan tilanteessa, jossa joudutaan

etsimään aivan uusia ammatteja. Niinpä hänet tu­lee saada kiin­nostu­

maan ja motivoitu­maan koulutuk­ses­ta. Tässä se suurin vai­keus onkin.

Oman toimen ohella toimiva aikuisopis­kelun tuki­hen­kilö tai

opintosihteeri on vai­keuksissa, jos mielii saada myös tulosta aikaan

työttömien ja uhanalaisten keskuudessa toimiessaan. Luontevin

aikuiskoulutuk­sen tukihenkilö on luottamusmies, joka voi perehtyä

luottamus­miestoimessaan aikuiskoulutuksen tukiin ym.

koulutusasioihin.

Koulutus on monesti parempi vaihtoehto työttömyydelle. Tarkoi­tuksena

ei ole kouluttaa työttömiksi, vaan antaa valmiuksia sel­viy­tyä lamasta

luoden uusia ammatteja ja täydentäen jo kertaal­leen opittuja

ammattitaitoja. Erityisosaamisella luodaan uusia työ­paikkoja.

 

KIINTEISTÖT

  • Pahasaaren kesänviettopaikan tieasiat saivat lisävauhtia. Mökki­tielle perustettiin tiehoitokunta.

  • Suolajärven mökille aloite­tiin grillikatoksen rakentaminen, mikä saatiin ennen syksyä lä­hes valmiiksi.

  • Saunatupaan hankittiin uusi kamina ja saunan lau­teet uusittiin. Suolajärven kiinteistö on vakuutettu Sammossa ja Pyhäjärven mökki Kansassa.

  • Suolajärven mökin maan vuokraoikeus on voimassa vuoteen 1997.

  • Mökkien käytöstä ei peritty käyttömak­sua vuonna 1994.


    HALLITUSKADUN PÄÄPOSTI JÄÄMÄSSÄ TYH­JILLEEN

     

    Kouvolan keskustassa, Hallituskatu 5:ssä toimiva postikiinteistö on jäämässä tyhjilleen. Tällähetkellä kiinteistössä toimii pos­tikonttori 45100 Kouvola ja Postiliiton luottamusmiesten toimis­to. Viimevuoden mar­raskuussa m­uutti lajit­telukeskus Kanerviston­tillä olevaan Hube­rin kiinteis­töön ja tä­män vuoden helmikuussa jakelu muutti Kot­kankallionka­dulla ole­vaan entiseen Jubellan laukkutehtaan tiloi­hin. Postikonttorille ollaan jo jonkin aikaa etsitty uusia tiloja keskikaupungilta. Asia on edennyt niin, että jo ensi kesän aikana postikonttori toimii toisissa tiloissa kuin nyt. Uusilla tiloilla haetaan uutta ilmettä postille ja sitä kautta lisääntyvää myyntiä. Tyhjilleen jäävä Hallituskadun posti jää Suomen PT oy:n emoyhtiön omistukseen. Tilojen uudesta käytöstä ei ole tietoa.


©​ Raimo Heikkilä

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com