Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

SAK:N KOUVOLAN AMMATILLISEN PAIKALLISJÄRJESTÖN

EDUSTAJISTON KOKOUKSEN KANNANOTTO

 

Paikallisjärjestön edustajiston kokous vaatii työvoimahallinnon

virkamiehiä paneutumaan ja valvomaan entistä tarkemmin

ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöä Suomessa. Työlupia

myönnetään vieläkin liian kevein perustein, vaikka

työttömyysaste on näin korkea. Myöskin turistiviisumeilla

maahan tulleiden työskentely tulee estää eri työpaikoilla nyt ja

vastakin.

Työlupien myöntäminen työvoimaa vuokraaville yrityksille

tulisikieltää kokonaan. Nykyisen käytännön mukaan luvat on

myönnetty yritykselle, jonka kotipaikkakunnalla ei ole kyseisen

alan työvoimaa tarjolla ja tämä yritys vuokraa ulkomaista

työvoimaa yrityksille, joiden kotipaikkakunnalla on kotimaista

työvoimaa tarjolla. Kun tästä tehdään valvontailmoitus, niin

vastaus on, että lupa on kunnossa ja se on myönnetty sinne tai

tänne. Työlupamenettely tulisi tältä osin uudistaa ja samalla

myös lopettaa yrityskohtaisten lupien myöntäminen. Kun lupa

myönnetään työnantajalle, niin tämä mahdollistaa ulkolaisella

työvoimalla keinottelun ja ulkolaisten pelottelun.

Jatkuvasti tietoomme tulee tapauksia, joissa ulkomaiselle

työvoimalle maksetaan alipalkkausta. Jos ulkolainen valittaa

alipalkkauksesta, niin työnantaja uhkaa työsuhteen

päättämisellä. Jos työsuhde päätetään, niin nykyisen

lupajärjestelmän mukaan työntekijä joutuu palamaan

kotimaahansa, koska lupa mahdollistaa työskentelyn vain

kyseisen yrittäjän palveluksessa.

Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ei jää

toimettomanaseuraamaan eräiden palvelualojen työnantajien

mielivaltaisia irtisanomisia, lomautuksia ja osa-aikaistamisia,

elleivät työnantajat suostu toimimaan voimassa olevien

sopimuksien ja lakien mukaisesti. Paikallisjärjestö tulee

julkistamaan nämä yritykset ja suuntaamaan kuluttajaboikotin

yritysten palveluille. Yritysten tulee kantaa vastuuta

työvoimastaan ja noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä.

SAK:n tulee toimia aktiivisesti palkkaturvalainsäädännön

uudistamisessa mm. erityisesti maksupäätösten viipymiset, jotka

ovat joissakin tapauksissa erityisen pitkiä. Erityisesti Helsinkiin

rekisteröityjen firmojen maksuajat ovat olleet jopa 0,5-1v.

Laki tulee uudistaa siten, että työntekijöiltä perityt tilittämättä

jätetyt jäsenmaksut ovat myös palkkasaatavia ja ne korvataan

palkkaturvan kautta.

 


POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON 124 R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS 1997

 

YLEISTÄ

Työllisyyden hoito oli edelleenkin maan hallituksen tärkein asia. Työllisyyden puolittaminen tuntui kuitenkin lähes mahdottomalta tehtävältä, vaikka työttömyysprosentti jatkoikin hidasta laskuaan.

Pohjois-Kymenlaaksossa postin väkeä huolestutti postin toimintojen suunniteltu siirtäminen Kouvolan lajittelukeskuksesta Lappeenrantaan vaikka se ei olisikaan järkevää kaikkien toimintojen osalta.

Myöskin kilpailu jakelun puolella näyttää tosissaan alkavan, etenkin leijonajakelun osalta.

 

JÄRJESTÖTOIMINTA

Postiliiton liittovaltuuston kevätkokousta ei tänä vuonna pidetty koska oli liittokokous vuosi. Postiliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 20.-22.3.97 Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Kokoukseen osallistui 218 äänivaltaista kokousedustajaa 91 ammattiosastosta. Valtiovallan tervehdyksen esitti pääministeri Paavo Lipponen. Kokouksessa käsiteltiin mm.seuraavia asioita;

  • Hyväksyttiin sääntömuutos liittohallituksen koosta (pj:n lisäksi vähintään 10, enintään 15 varajäsentä).

  • Jäsenmaksun suuruus 1,12 prosenttia lisättynä työttömyyskassan jäsenmaksun määrällä. Ammattiosastoille tulevan jäsenmaksun palautuksen määrä on 0,25 prosenttiyksikköä.

  • Käsiteltiin 82 ammattiosastojen esitystä joista 50 koski sopimusasioita.

  • Liittohallitukseen valittiin pj:n lisäksi 14 jäsentä

  • Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Timo Heikkinen Jyväskylästä.

  • Uusi liittohallitus valitsi keskuudestaan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Oili Jukkolan ja toiseksi Antero Palmolahden.

Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 11.-13.11.97 Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä. Kokouksessa käsiteltiin mm. SAK:n kannanottoa liittymisestä Euroopan yhteiseen rahajärjestelmään, Suomen PT-konsernin jakamisesta ja etenkin TUPO-näkymiä. Myös osastojen esitykset koskivat suurimmin osin sopimuskierrokseen liittyviä asioita. Myös P-Kymenlaakson osasto teki kokoukselle yhden esityksen TUPO:n ehdoista. Osastomme asetti ehdoksi keskitettyyn ratkaisuun seuraavat reunaehdot:

1.Palkansaajarahastoon perustuva voittopalkkiojärjestelmä

2.Vuosilomien sekä muiden jo saavutettujen etujen säilyttäminen vähintäänkin ennallaan

3.Yhdenmukainen TES kaikille järjestäytymisaloille

4.Valtakunnallinen sopimus alihankinnan pelisäännöitä postissa.

Esityksiä oli yhteensä 21

 

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. esitti, että Postiliitto ottaa

kantaa liittokohtaisen sopimusratkaisun puolesta. Tämä tulopoliittinen

sopimustavoite tulee ottaa esille joko Postiliiton liittokokouksessa 20-22

toukokuuta 1997 tai SAK:n kevätvaltuuston kokouksessa 23-24 toukokuuta

1997.

*

Liittovaltuuston ylimääräinen kokous pidettiin 10.-11.12.97 Helsingissä, Merihotellissa. Kokouksessa päätettiin hyväksytäänkö neuvottelutulos vai ei. Päätettiin hyväksyä koeäänestyksen jälkeen tulopoliittisen kokonaisratkaisun pohjalta käytyjen TES-neuvottelujen neuvottelutulos.

 

AMMATTIOSASTO TEKI SELVITYKSEN

KYMENLAAKSON LAJITTELUKESKUKSEN

POSTIEN KESKITTÄMISESTÄ

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. on tehnyt sel­vityksen Kymenlaakson lajittelukeskuksen nykytilasta ja mahdol­lisen postien keskittämisen aiheuttamisista vaikutuksista Kymen­laakson postien kululle ja -palvelutasolle.

Perusteellisten selvitysten jälkeen toteamme seuraavaa:

 

Kirjeliikenne

Kirjelajittelukoneen sijoittaminen Lappeenrantaan on Kymenlaak­son postien kulun kannalta huono. Lappeenranta on noin 100 kilo­metriä Kouvolasta ja Kotkasta itään, lähes Venäjän rajalla. Ky­menlaakson lajittelukeskus on lähes puolessavälissä Pasilan ja Lappeenrannan lajittekeskuksia. Maantiekuljetukset myös Lappeen­ran­taan ­kulkevat Kouvolan kautta. Kir­je­lii­ken­ne on Ky­men­laak­son la­jit­te­lu­kes­kuk­ses­sa suu­rem­paa kuin Lap­peen­ran­nan lajit­telu­kes­kuk­ses­sa. Ky­men­laak­sos­sa on ja­ke­lun läh­tö­pis­tei­tä noin puo­let enem­min kuin Ete­lä-Kar­ja­lassa. Uusi kir­je­la­jitte­lu­koneet mahdol­lis­tavat pos­tien lajit­telun reittita­sol­le. Kymen­laaksossa jake­lu­reittejä on tam­mikuun -95 tietojen mu­kaan 45-49 postinume­ro­alu­eella 266 ja Ete­lä-Kar­jalas­sa 53-56 nu­me­ro­alueella 206 ja lähetysmäärät ovat Kymenlaakson lajittelukeskuksessa suurempia kuin Lappeenrannan lajittelukeskuksessa. Ma­nu­aa­li­nen reit­ti­tasol­le ta­pah­tu­va la­jit­te­lu on jär­ke­vin­tä suo­rit­taa jake­lun­läh­töpis­tees­sä tai Ky­men­laak­son la­jit­te­lu­kes­kuk­sessa ja Kot­kan kul­jetus­ter­minaalissa, koska reit­ti­tieto on pa­remmin ha­lin­nassa kysei­sillä paikkakun­nilla. Kymenlaaksoon saapuvan kirjeen kes­kittäminen Lappeenrantaan vaatii ainakin kahden auton tarvetta välille Lappeenranta-Kouvola, Kotka.

 

Postin nouto- ja vientipalvelut Kymenlaakson lajittelukeskukses­sa

Postin kuljetuspalvelut vaativat laajaa erityistuntemusta. Kul­jetuspalveluiden tarvitsijat ovat enimmäkseen postin suurasiak­kaita. Osalle kuljetuspalveluiden asiakkaille kuuluu myös sisäi­sen postin lajittelua. Kuljetuspalveluiden asiakkaat käyttävät niin katu- kuin postinumero-osoitteita. Kouvolassa voidaan mo­lemmat niin katu- kuin postinumero-osoitteella olevat lähetykset ohjata asiakkaalle normaalisti. Jos nämä lähetykset käsitellään Lappeenrannassa niin piiri- ja lokerokippuihin eksyneet kulje­tuspalvelulähetykset eivät saavuta vastaanottajaa määrä-ajassa.

 

Lähtevä kirjeliikenne Kymenlaaksosta

Kymenlaaksosta lähtevien kirjeiden keskittäminen mahdollisesti Lap­peen­ran­taan merkitsee ajallisesti pidentyneen matkan johdosta viivästymistä kirjeiden käsittelyssä. Tähän ei ole otettu vielä huomioon sääolosuhteista johtuvaa postien myöhästymisiä.

Jos Lappeenrantaan tulee kirjeiden konekeskus olisi lähtevän kirjeen aikaavievä esiselvitys säilytettävä Kouvolassa ja Kot­kassa, koska pitkä välimatka lyhentää käsittelyaikaa. Lappeen­rannan ja Kymenlaakson lajittelukeskuksta lähtevä kirje suun­tautuu­ suurimmaksi osaksi länteen. Näil­lä kri­tee­reil­lä ma­nu­aa­li­nen läh­te­vä kir­je­pos­ti on hyö­dy­töntä kes­kit­tää Lap­peen­ran­taan.

Kilpailun kiristyessä Postin on erityisesti kiinnitettävä huomi­ota häiriöttömään ja laadukkaaseen kotimaan postinkulkuun. Ei pidä unohtaa, että aivan Kouvolan läheisyydessä, Utissa on EU-direktiivit täyttävä lentokenttä.

 

Saapuva raskasposti

Valtaosa raskaasta postista saapuu Helsingistä, mistä suurin osa on toimipaikkatasolle lajiteltua. Helsingistä Kouvolaan tulee postia kuudessa autossa. Lap­peen­ran­nas­ta tu­lee Ky­men­laakson la­jit­te­lu­kes­kuk­seen hä­killi­nen ras­kasta pos­tia. Lahden ja Tampe­reen suunasta tulee postia kolmella autolla. Pohjoisesta saapuu yksi auto. Tämän kirjeen liitteenä seuraa marraskuun 1996 tiedot Kymenlaakson lajittelukeskusessa Kymenlaakson toimipaikkoihin käsitel­ty­jen häk­ki­en ja rul­la­koi­den lu­ku­mää­räs­tä. Tilastot osoittavat, että Kymenlaakson saapuvan raskaanpostin käsittely toimipaikkatasolle Lap­peen­ran­nas­sa vaatii paluukuljetuksena Ky­menlaaksoon ainakin kolme ajoneuvoyhdistelmää. Kevyt posti lisää kuljetustarvetta vielä kahdella ajoneuvolla. Pikapostit ja lavat vaativat edelleen lisäkuljetuksia Lappeenrannasta takaisin Kou­volaan. Aluekuljetuksien lähtö Lappeenrannasta Kymenlaaksoon monikymmenkertaistaa edestakaisia kuljetuksia. Yksi edestakainen turha kuljetus Lappeenrannasta Kymenlaakson alueelle on noin 200 kilometriä turhaa ajoa verrattuna ajoa Kouvolasta ja Kotkasta käsin.

 

Lähtevä raskasposti

Helsinkiin lähtee kuusi autoa, Lahden suuntaan kaksi autoa, Jy­väs­ky­lään yksi auto ja Kuopioon auto Ky­men­laak­son lajittelukes­kuksesta. Lappeenrantaan jatkaa Kouvolasta kolme autoa. Yhteen näistä laitetaan häkillinen Lappeenrantaan Kymenlaaksosta osoi­tettua postia. Koska Kymenlaakson lähtevä raskasposti suuntautuu pääasiassa muualle kuin Lappeenrannan suuntaan, niin sen keskit­täminen Lappeenrantaan ei ole järkevää. Lähetysmäärät ovat täl­täkin osin suuremmat kuin Lappeenrannassa. Kymenlaaksossa on myös suuria lehti- ja kukkataloja, joiden tarjoama bisnes on postille kannattavaa. Ylimääräiset kuljetukset Lappeenrantaan ja Helsinkiin syövät kannattavuutta, lisäävät kukkien kulmävauri­oita ­ja mah­dol­lis­ta­vat yk­si­tyis­ten kuljetusyrityksien mark­kinaosuuden kas­vat­tami­sen Pos­tin kus­tan­nuksella.

Posti on erityisesti panostanut ympäristöystävällisyyteen toi­minnassaan. Jos Lappeenranta-hanke toteutuu kaikessa laajuudes­saan niin puheet ja teot Postin ympäristöystävällisyydestä jää­vät julkilausuma-asteelle.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. on nimennyt 7.1.1997 päivätyn  johtaja Gösta Glasbergin kirjeen perusteella lajitte­lukeskuksen toimintaa ja henkilöstön käyttöä pohtivaan työryh­mään pääluottamusmies Raimo Heikkilä, luottamusmies Markku Kova­nen ja Vesa Lotti.

ANJALANKOSKEN OSASTON PURKAUTUMINEN

Postiliiton Anjalankosken - ja Pohjois-Kymenlaakson osaston edustajat kokoontuivat perjantaina 10.10.1997 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston kesänviettopaikalla, Verlan Suolajärvellä. Tilaisuuden aiheena oli Anjalankosken postiliittolaisten järjestäytyminen yhteiseen ammattiosastoon. Raimo Heikkilä esitteli Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimintaa ja tulevaisuuden haasteita ammattiosastotoiminnalle. Todettiin, että Anjalankosken postilaisten järjestäytyminen Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastoon ei ainakaan heikennä edunvalvontaa Anjalankosken alueella.

Järjestäytymisen keskeisiä kriteerejä ovat:

1. Anjalankoskelle perustetaan oma jaos

2. Jaos toimii vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti

3. Jaoksen määrärahat vahvistetaan osaston vuosikokouksessa

4. Jaoksen kuulumisen eri järjestöihin vahvistetaan osaston vuosikokouksessa

5. Jaos toimii osaston toimikunnan ohjauksessa ja valvonnassa.

6. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston syyskokous pidetään marraskuussa 1997. Mikäli halutaan vaikuttaa Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston asioihin, niin liittyminen osastoon tulee tapahtua ennen vuosikokousta.

7 Todettiin, että nopein tapa on siirtyä jäsenvaltakirjalla Postiliiton Anjalankosken osastosta Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:hyn.

EDUSTUKSET

  • Postiliiton 20. liittokokouksessa osaston edustajina Raimo Heikkilä, Vesa Lotti, Esko Huopainen ja Tero Kelkka.

  • Liittovaltuuston kokouksessa Tero Kelkka. Liittohallituksessa(1.1.97-20.5.97) Tero Kelkka.

  • SAK:n Kouvolan seudun ammatillisen paikallisjärjestön hallituksessa Raimo Heikkilä (sihteeri), hallituksen varajäsen Esko Huopainen.

  • Kuusankosken APJ:n hallituksessa Hannu Kajander.

  • Työväen sivistysliiton Kouvolan seudun opintojärjestön hallituksessa Esko Huopainen.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön toimikunnassa Tero Kelkka.

  • SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän jäsen Raimo Heikkilä.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön talouden hoitaja Raimo Heikkilä.

 

KUULUMINEN JÄRJESTÖIHIN

  • Kouvolan seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö

  • Kuusankosken Ammatillinen Paikallisjärjestö

  • TSL:n Kouvolan- ja Kuusankosken opintojärjestöt

  • Kouvolan Työväen Sekakuoron kannatusjäsen

 

VUOSIKOKOUKSET

Osaston kevätvuosikokous pidettiin 15.2.97 ravintola Kymenhovissa, Kouvolassa. Kokouksessa oli paikalla n. 40 osaston jäsentä. Kokouksen vieraana oli kansanedustaja Valto Koski. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Merivirta ja sihteereinä Leo Leskinen ja Raimo Heikkilä. Syysvuosikokous pidettiin niinikään ravintola Kymenhovissa 29.11.97. Valto Koski kertoi jälleen kerran valtiovallan kuulumisia. Puheenjohtajana toimi tuttuun tapaan Heikki Merivirta ja sihteerikköinä Raimo Heikkilä & Leo Leskinen. Kokoukseen osallistui 35 osaston jäsentä.

TOIMIHENKILÖT

Osaston toimikunta kokoontui 8 kertaa 1997.

Puheenjohtaja

Tero Kelkka

Sihteeri Arja Henttu

rahastonhoitaja Leo Leskinen

Varapj. Hannu Kajander

Pekka Valli

Arja Mäkelä

Unto Autio

Pekka Rämä

Eira Kujala

Raija Koivunen

 

Teuvo Jyräs

Tuula Jurvanen

Markku Kovanen

 

VARAJÄSENET

Arja Henttu

Tuula Nerkko

Jukka Peippo

Eero Takki

Markus Pulsa

Vesa Lotti

Vesa Viitanen

Kari Laakso

Seppo Järvinen

Visa Nurmela

 

Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua luottamusmiehet.

Osaston tilintarkastajina toimivat Risto Marttila ja Kari Hulkkonen.

Muut osaston toimihenkilöt;

Tiedotussihteeri & kirjeenvaihtaja: Raimo Heikkilä

Jäsenrekisterinhoitaja: Hannu Kajander

Opintosihteeri: Tero Kelkka

Lomavastaava: Unto Autio

Nuorisovastaava: Markus Pulsa

LUOTTAMUSMIEHET

Pääluottamusmies: Raimo Heikkilä

Kuusankosken luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu: Hannu Kajander

Jakelun luottamusmies: Tero Kelkka

Kuljetuksen luottamusmies: Leo Leskinen

Käsittelyn luottamusmies 1.1.1997- 18.4.1997 Markku Kovanen jonka jälkeen Vesa Lotti.

 

JÄSENTIETOA

Osaston jäsenmäärä oli 1.1.1997 (norm.jäsenet) naisia 132 miehiä 182 yhteensä 314.

Eläkkeellä naisia 74 miehiä 46 yhteensä 120.

Jäsenmäärä yhteensä 434.

 

TIEDOTUSTOIMINTA

Osaston sihteerinä toimi Arja Henttu, tiedotussihteerinä Raimo Heikkilä.

Liiton kalenteri vuodelle 1998 toimitettiin kaikille liiton jäsenille Postiliiton toimesta.

Työpaikkatiedottamisen lisäksi osaston asioista on tiedotettu paikkakunnan lehdissä ja Postimies-lehdessä.

 

VAPAA-AJAN TOIMINTA

  • Postiliiton kesäpäivät olivat Lappeenrannassa.

  • Pilkkikilpailut pidettiin Jaalan Pyhäjärvellä.

  • Osaston edustusta löytyi myös laitoksen SM-keilailuissa keilailussa. Petanque,-tikka ja biljardikisat järjestettiin osaston toimesta.

  • Kiljavan kevätpajalle osallistuttiin yhdessä SAK:n paikallisjärjestön kanssa.

  • Pikkujoulut pidettiin totuttuun tapaan KymenLaakson lajittelukeskuksessa yhdessä työnantajan ja sisarjärjestön kanssa.

KOULUTUSTOIMINTA

Oma osasto ja TSL antoivat laajat mahdollisuudet niin yleissivistäviin kuin käytännöllisiinkin opintoihin. Luottamusmieskoulutus oli niin liiton kuin SAK:n puolesta totutun laajaa ja tehokasta.

 

KIINTEISTÖT

Päätettiin jatkaa Suolajärven maanvuokraussopimusta, mutta samalla harkita tontin ostamista kohonneiden vuokrien vuoksi. Pahansaaren mökille hankittiin uusi komia kamiina!

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com