Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä


 

Päivitetty 9.10.2018



 

KYMENLAAKSON LAJITTELUKESKUKSEN HENKILÖSTÖKOKOUKSEN MUISTIO

Aika 8.1.1997 klo 13.00-15.00

Tilaisuuden avasi Vesa Lotti toivottaen osanottajat ja Postiliiton käsittelyn valtakunnallisen pääluottamus­miehen Esa Vilkunan tervetulleiksi kuulemaan ja keskus­te­lemaan lajittelukeskuksen tulevaisuuden näkymistä.

Raimo Heikkilä esitteli lajittelukeskuksen HISTORIAA lehtiuutisten otsikoiden muodossa.

KOTKAN LAJITTELUKESKUS LAK­KAUTETAAN PUOLISALAA

(Kansan Uutiset 19.8.1989)


POSTIN SUTELAN LAJITTELUKESKUK­SEN HENKILÖKUNTA EI HY­VÄKSY TOIMINTOJEN SIIRTÄMISTÄ KOUVO­LAAN

(Kotkan Sanomat 7.9.1989)


HALLITUSKADULTA HUBERIN TILOIHIN MARRASKUUSSA 1993

KOTKAN POSTIT KYMENLAAKSON LA­JITTELUKESKUKSEEN HELMIKUU 1994

-POSTILIITON KYMENLAAKSON OSAS­TOT HALUAVAT JARRUTTAA KESKIT­TÄMISTÄ. NYKYJÄRJESTELMÄ SÄI­LYTTÄISI TYÖPAIKKOJA JA OLISI MYÖS EDULLISEMPI

(Kymen Sanomat 28.2.1993)


- 8 OSA-AIKAISTA TYÖNTEKIJÄÄ KOKOAIKAISIIN TÖIHIN KOU­VOLAAN

- TYÖMENETELMÄT SAMAT KUIN AI­KAISEMMIN

-KOTKALAISILLE TYÖMATKA PITENI N. 55 KILOMETRILLÄ JA TYÖMATKAN AIKA 1,5 TUNNILLA

POSTIEN KÄSITTELY MENOSSA KY­MENLAAKSOSTA PASILAAN

(Kymen Sanomat 31.10.1994)


POSTIN TYÖNTEKIJÖIDEN KOHTALO SUURIN HUOLEN AIHE

(Kymen Sanomat 1.11.1994)


POSTIN KULKUA EI TULE ENTISES­TÄÄN VAIKEUTTAA

(P-K 4.1.1995 Pentti Tiusanen)


KYMENLLAKSON POSTIN LAJITTELU LAPPEENRANTAAN

-Kouvolaan jäävät ainakin ter­minaalitoiminnot

-Ykkösluokan lajittelua voi jäädä Kouvolaan

-Kakkosluokan postin lajittelu siirtyy Pasilasta Lap­peenrantaan

(Kouvolan Sanomat 27.1.1996)


POSTILAISILLA HUOLI TYÖPAIKOIS­TAAN

(Kouvolan Sanomat ja Kymen Sa­nomat 28.5.1996)


LAPPEENRANNAN LAJITTELUKESKUKSEN SUUNNITTELUUN ASETETTU PROJEK­TIRYHMÄ (Kaakonpika 16.8.1996)


POSTIN KONELAJITTELUKESKUS TU­LEEKIN LAPPEENRANTAAN

-Työpaikat vähenevät Kymenlaak­son lajittelukeskuksesta Kouvo­lassa

-Glasberg vakuuttaa järjestet­tävän niin, että kukaan ei jää ihan ilman työpaikkaa, mikäli voi lähteä työn pe­rään esimer­kiksi pääkaupunkiseudulle. Kou­volaan jää pakettien pariin kolmisenkymmentä henkilöä

- Osasto vaatii, että käsittely- ja jakeluhenkilöstö olisi näh­tävä yhtenä kokonaisuutena kun työntekijöitä sijoitetaan uu­delleen. (Kouvolan Sanomat 10.10.1996)


HENKILÖSTÖ MUKAAN LAPPEENRANNAN KONEKESKUKSEN SUUNNIT­TELUUN

(Kaakonpika 25.10.1996)


KYMENLAAKSON LIITON MIELESTÄ POSTIN LAJITTELUKESKUKSEN SÄI­LYTTÄMISTÄ POULTAVAT NIIN TOI­MINNALLISET KUIN YH­TEISKUNTATA­LOUDELLISET SYYT (Kouvolan Sa­nomat 17.12.1996)


POSTI KUMARTAA LAPPEENRANNALLE JA PYLLISTÄÄ MUUALLE

-Postin kannalta työpaikkoja vieviä kalliita automa­tisointi-investointeja ei kannata tehdä kuin hyvin iso­ja kirjeiden kä­sittelymääriä varten.

(Etelä-Saimaa 20.12.1996)


HARAPAISTEN POSTIKESKUS TUPLAA TILANSA JA LISÄÄ TYÖ­PAIKKOJA

-Lappeenrannan lajittelukeskuk­sen nykyiset n. 45 työ­paikkaa säilyvät ja lisää saadaan pari­kymmentä, pää­asiassa osa-aikai­sia

(Etelä-Saimaa 20.12.1996)


KOUVOLAN KAUPUNGILTA POSTILLE YHTEISTYÖTARJOUS

-Osa lajittelukeskuksen toimin­noista voisi ehkä sitten­kin jäädä Kouvolaan.

(Kouvolan Sanomat 21.12.1996)


POSTIKESKUS ALOITAA OMAN LAA­JENNUKSENSA RAKENTAMISEN ENSI KESÄNÄ JA LAAJENNUSTYÖN AJAKSI VUOKRAA SAVENVALA­JANTIE 6 RA­KENNUKSEN. (Etelä-Saimaa 21.12.1996)


SAK HUOLESTUNUT POSTIN KESKIT­TÄMISESTÄ

-Kannanotossaan ryhmä esittää, että raskaan postin la­jittelun siirtämisestä luovutaan tar­peettomana toimen­piteenä.

(Kouvolan Sanomat 23.12.1997)


TIUSANEN KYSYY POSTIN LAJITTE­LUKESKUKSEN SIIRROSTA

-Miten hallitus aikoo käyttää omistajaohjaustaan PT-konser­nissa

(Kouvolan Sanomat 3.1.1997)


Todettiin, että Lappeenranta hanke on edennyt niin pit­källe, että kirjelajittelukoneen sijoittaminen Lappeen­rantaan on lähes varmaa.

Pakettien ja muun raskaanpostin keskittäminen Kymen­laakson lajittelukeskuksesta Lappeenrantaan on torpe­doitavissa. Kaikki seikat puoltavat niiden säilyttämis­tä Kouvolassa.

Kirjeselvittely on tapahduttava tulevaisuudessakin Kou­volassa.

Epäiltiin, että Lappeenrannasta käsin ei voida hoitaa Kymenlaakson asiamiespostien posteja.

Kukkalähetyksien käsittely on hoidettava Kouvolassa.

Kaakkois-Suomen tuotantoalueen johtaja Gösta Glasberg on asettanut työryhmän selvittämään tulevaa työnjakoa ja volyymeja yhdessä Lappeenranta-projektiryhmän kans­sa. Työryhmän kokoonpanona on Leo Taina puheenjohtaja, Hannu Suominen ja kolme henkilöstön edustajaa.

Päätettiin esittää Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimikunnalle henkilöstön edustajiksi Vesa Lot­tia, Markku Kovasta ja Raimo Heikkilää.



TERO KELKKA 14.04.1997

Matkaraportti EAY:n nuorisotyöllisyys ohjelmia käsittelevästä seminaarista (09.-15.3.1997 Strasbourg)

Virallisesti seminaari alkoi maanantaina 10.3. käytännön informaatioilla. Seminaarihan pidettiin eay:n nuorisokeskuksessa josta on noin 3 km:n matka Strasbourgin keskustaan. Vetäjiä oli 3; Italiasta, Unkarista ja Maltasta. Heidän lisäksi eay:n nuorisojohtaja Marc Becker oli ensimmäisenä päivänä esittelemässä eay:n nuorisotoimintaa & organisaatiota. Myös 3 päivänä oli vierailija Euroopan Neuvostosta puhumassa työllisyysohjelmista Eu:ssa (Me Richener osastolta joka käsittelee ko. ongelmia) minulle tuntematon suuruus...

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului luonnollisesti myös esittelykierros jossa jokainen osallistuja esitteli jonkun entisestään tuntemattoman henkilön. Seminaariin osallistui vetäjien lisäksi 25 henkilöä eri puolelta Eurooppaa; Itävallasta, Belgiasta, Ranskasta, Kreikasta, Irlannista, Italiasta, Maltasta, Alankomaista, Espanjasta, Ruotsista ja Suomesta. Suomesta oli tällä kertaa 4 edustajaa; Minä SAK:sta, 1 STTK:sta ja 2 AKAVAsta. Illalla oli kansainvälinen ilta jossa kukin osallistujamaa esitteli maataan eri tavoin mm. tarjoamalla tyypillistä ko. maan ruokakultturia. Me Suomalaiset tarjosimme karjalanpiirakoita ja munavoita, juustoleipää lakkahillolla ja juomaksi lakkalikööriä & salmiakkikossua. Ja kaikki kelpasi...

Ennen kv-iltaa saimme myös ensimmäisen ryhmätyön jossa piti kartoittaa mitä tekijöitä löytyy mitkä aiheuttavat ns-työttömyyttä. Ja niitähän löytyi! Tässä muutamia;

1. Nuoret eivät löydä töitä heti valmistumisen jälkeen, tai työ minkä he löytävät ei vastaa koulutusta. Seurauksena voi olla pitkäaikaistyöttömyys.

2. Nuorisopalkat 3.Työtahdin kiristyminen. Esim. jos joku jää eläkkeelle ketään ei oteta tilalle 4. Vääränlainen koulutus 5.Maastrichtin sopimus 6. Koulutuksen ja taitojen puute 7. Sosiaalinen tausta-hallituksilla ei tarpeeksi varoja 8. Hallitus ”pakoilee” vastuuta 9. Korkea eläkeikä 10. Kilpailu 11. Politiikka 12. Pakolliset koulutusohjelmat 13. Monet ovat työttömänä koska heillä on liian korkea koulutusaste 14. Korkea teknologia 15. Ylityöt 16. Korkea elintaso-ihmisten vaatimustaso entistä korkeammalla 17. Yksityistäminen 18. Palvelujen keskittäminen 19. Harmaa talous 20. Tilastojen manipulointi 21. Nopeasti muuttuva yhteiskunta-uudentyyppisiä työpaikkoja 22. Talous 23. Uuden teknologian väärinkäyttö 24. Maan sisäiset eriäväisyydet (esim. Italiassa pohjoinen/ etelä).

Eli ongelmat ovat hyvin samanlaisia eri puolella Eurooppaa ja kaikkien tiedossa. Herää vain kysymys miksi ongelmiin ei puututa hanakammin? Eikö vanhemmilla (lue päättäjillä) ole haluakaan tehdä mitään? Ehkä heillä on asiat niin hyvin ettei heitä kiinnosta. Tällaisia kysymyksiä nousi esille kun seuraavana päivänä yritettiin löytää ratkaisuja ko. ongelmiin.

Seuraavan ryhmätyön aiheena oli kaivaa erilaisia ratkaisumalleja esiin. Mutta sepä ei ollutkaan (yllätys?) mikään helppo tehtävä. Keskustelua kyllä käytiin ja esiin tuli mm. työn jakamista, erilaisia vuorotteluvapaajärjestelmiä, oikean tyyppisiä koulutusohjelmia (ei pakkosyöttöä), ylitöiden kieltämistä jne.jne. Mutta todellisia, konkreettisia ratkaisumalleja ei oikeastaan löytynyt, tuntui välillä jopa siltä että kädet olisi nostettu pystyyn ja että oltaisiin hyväksymässä ko. tilanne pysyväksi olotilaksi. Eli jonkinlaista pessimismiä olin havaitsevani. Ja vaikka joitain ratkaisuja löydettiinkin, se miten niitä pystytään toteuttamaan tuntuu olevan erityisen hankalaa.

Olin myös (kaikki 24 osallistujaa mukaanlukien) pettynyt seminaariin siinä suhteessa että sen piti esitellä valmiita eay:n tekemiä, erityisiä nuorisotyöttömyysohjelmia joita me olisimme sitten analysoineet ja kommentoineet. Ainakin seminaarin aihe & esittelylehtinen antoi näin ymmärtää. Myös ryhmätyöt alkoivat toistaa itseään mitä pitemmälle seminaari edistyi. Eli samoja kysymyksiä pyöriteltiin edestakaisin.

Keskiviikon ”vieraalta” odotettiin jotain uutta mutta saimme lähinnä vain numeroita eri maiden työttömyystilastoista. Hänhän oli Frederika Richener joka työskentelee Euroopan Neuvostossa lähinnä analysoiden työmarkkinoita Euroopassa. Ja kyllä hän ne tuntuikin hallitsevan mutta meille niistä nyt ei ollut minkäänlaista hyötyä. No eihän hän sille mitään voinut että oli kutsuttu vika paikkaan mutta lähinnä Marc Beckeriä kohtaan tuli aika voimakastakin kritiikkiä.

Positiivista antia kurssissa oli lukuisat keskustelut eri maiden osallistujien kanssa ja tutustuminen muiden maiden tilanteisiin. Kokonaisuudessa olin kyllä hieman pettynyt kurssin antiin ja järjestelyihin. Ja tätä mieltä oli monet muutkin. Täytyy vain toivoa että tuleviin seminaareihin vetäjät valmistautuvat vähän intensiivisemmin.

SEMINAARITERVEISIN TERO


Kouvolan APJ:n ammattiosastoissa käytiin 1997 keskustelua paikallisjärjestön roolista ja osastojen kuulumisesta paikallisjärjestöihin. Yksilöllisyys ja henkilökohtaisen hyvän tavoittelu oli lisääntymässä. Paikallista SAK:laista yhteisvoimaa ei kaikissa osastoissa ollut ymmärretty tarpeeksi ja paikallisjärjestöjen jäsenmaksut olivat kyseenalaistettu. Niinpä oltiinkin ajautuneet puun ja kuoren väliin. Toisaalta vaadittiin lisää edunvalvontaa ja toimintaa, mutta palveluista ei oltu valmiita maksamaan. Jos paikallisjärjestöistä eroaisi merkittävät ammattiosastot, niin koko SAK:lainen seudullinen edunvalvonta Pohjois-Kymenlaaksossa menettäisi toimintamahdollisuutensa.

Päätettiin lähettää Martti SorsaAino Hyvönen ja Raimo Heikkilä tapaamaan SAK:n järjestöpäällikkö Pekka Sarkkista 29.9.1997. Matkalle osallistui myös muiden Pohjois-Kymenlaakson SAK:n paikallisjärjestöjen puheenjohtajat.​ Pitkien puheenvuorojen jälkeen todettiin, että SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisella paikallisjärjestöllä ei ole mahdollisuuksia toimia toimistotyöntekijän palkanmaksajana.

TOIMISTON AVAJAISET

Toimiston avajaisia pidettiin torstaina 11. Joulukuuta 1997 klo 14.00-19.00. Avajaisissa päätettiin tarjota täytekakkukahvit ja jouluinen glögi. Ritva Laurén lupautui hoitamaan tarjoilupuolen. Avajaisiin oli kutsuttu eri järjestöjen ja yhteisöjen edustajia, jotka kiitettävästi noudattivat kutsua. Tilaisuuden emännät eivät joutuneet laiskottelemaan, sillä koko ajan oli avajaisvieraita tasaisesti. Kouvolan Sanomatkin olivat paikalla haastattelemassa paikallisjärjestöjen puheenjohtajia. Tunnelma oli leppoisa ja keskustelut sujuivat muistellen menneitä aikoja ay-liikkeessä, unohtamatta tulevaisuutta. Olimmehan juhlimassa uuden yhteisen toimiston avajaisia. Toimiston osoite oli Valtakatu 24, 45100 Kouvola.

SAK:N KOUVOLAN AMMATILLISEN PAIKALLISJÄRJESTÖN EDUSTAJISTON KOKOUKSEN KANNANOTTO

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön julkilausuma​ 18.3.1997

TIETOA EMUSTA

SAK on käynistänyt tiedotuskampanjan Euroopan talous- ja rahaliittoon liittymisen vaikutuksista palkansaajille. Paikallinen keskustelu- ja tiedotustilaisuus SAK:n Kymenläänin työpaikkojen luottamusmiehille pidetään ensi torstaina Luumäellä. Tilaisuus on tervetullut, sillä mahdollisesti Emuun liittymisestä ja sen vaikutuksista on vielä riittämättömästi tietoa.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö järjestää jäsenilleen tiedotustilaisuuden Kouvolassa talous- ja rahaliiton vaikutuksista torstaina toukokuun 15 päivänä

KOUVOLAN KAUPUNGIN KESKUSTAA KEHITETTÄVÄ

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö on huolestuneena seurannut keskustelua Kouvolan kaupungin keskustan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Kouvolan kaupungin budjettisäästöihin vedoten on mm. ryhmä kaupungin valtuutettuja vedonnut keskustan kävelykadun toteuttamisen lykkäämistä suunnitellusta aikataulusta. Paikallisjärjestön mielestä koko keskustan kehittämishanketta on vietävä eteenpäin suunnitellussa aikataulussa. Asian vitkastelu vain antaa huonon kuvan Kouvolan kaupungin asioiden hoidosta. Kouvolan keskusta vaatii uudistumista. Nuutunut keskusta on saatava vetovoimaiseksi ja valtakunnallisestikin kiinnostavaksi matkailu ja liike-elämän keskukseksi.

AMMATTITUTKINNOT

Useilla ammattialoilla on tasavallassamme kehitetty tutkintojärjestelmä työntekijöiden ammattitaidon kirjaamiseksi. Eri aloilla on ammattitutkinnot saatu osittain käyntiin ja ammattikirjoja on jo suoritettu yli 4000, eniten rakennusalalla. Entinen oppipoika, kisälli, mestari järjestelmä on muodossa perusammattitutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Tutkinnosta saatu ammattikirja on pätevä myös kasainvälisesti. Järjestelmän takana on kolmiyhteys, työntekijät, työnantajat ja ammattioppilaitokset. Tutkinto käsittää ammattitaidon toteamisen ja kirjallisen osaamisen. Tutkinnot ovat olleet korkeatasoisia. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö tukee ammattitutkintojen suorittaneita, niin että kirjattu ammattitaito saataisiin näkymään myös palkkauksessa.

LIIKENNEMINISTERIÖN JOUKKOLIIKENTEEN MÄÄRÄRAHASUPISTUKSET

 

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ei hyväksy liikenneministeriön suunnittelemia joukkoliikenteen määrärahasupistuksia. Supistukset vaikuttavat mm.Kouvolan kautta liikennöitäviin junavuoroihin ja lisäisivät kuntien kustannuksia linja-autoliikenteessä. Joukkoliikenteen palveluja pitää kehittää, sillä ne ovat kansalaisten peruspalveluja. Paikallisjärjestön edustajiston kokous vaatii työvoimahallinnon virkamiehiä paneutumaan ja valvomaan entistä tarkemmin ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöä Suomessa. Työlupia myönnetään vieläkin liian kevein perustein, vaikka työttömyysaste on näin korkea. Myöskin turistiviisumeilla maahan tulleiden työskentely tulee estää eri työpaikoilla nyt ja vastakin. Työlupien myöntäminen työvoimaa vuokraaville yrityksille tulisikieltää kokonaan. Nykyisen käytännön mukaan luvat on myönnetty yritykselle, jonka kotipaikkakunnalla ei ole kyseisen alan työvoimaa tarjolla ja tämä yritys vuokraa ulkomaista työvoimaa yrityksille, joiden kotipaikkakunnalla on kotimaista työvoimaa tarjolla. Kun tästä tehdään valvontailmoitus, niin vastaus on, että lupa on kunnossa ja se on myönnetty sinne tai tänne. Työlupamenettely tulisi tältä osin uudistaa ja samalla myös lopettaa yrityskohtaisten lupien myöntäminen. Kun lupa myönnetään työnantajalle, niin tämä mahdollistaa ulkolaisella työvoimalla keinottelun ja ulkolaisten pelottelun. Jatkuvasti tietoomme tulee tapauksia, joissa ulkomaiselle työvoimalle maksetaan alipalkkausta. Jos ulkolainen valittaa alipalkkauksesta, niin työnantaja uhkaa työsuhteen päättämisellä. Jos työsuhde päätetään, niin nykyisen lupajärjestelmän mukaan työntekijä joutuu palamaan kotimaahansa, koska lupa mahdollistaa työskentelyn vain kyseisen yrittäjän palveluksessa. Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ei jää toimettomana seuraamaan eräiden palvelualojen työnantajien mielivaltaisia irtisanomisia, lomautuksia ja osa-aikaistamisia, elleivät työnantajat suostu toimimaan voimassa olevien sopimuksien ja lakien mukaisesti. Paikallisjärjestö tulee julkistamaan nämä yritykset ja suuntaamaan kuluttajaboikotin yritysten palveluille. Yritysten tulee kantaa vastuuta työvoimastaan ja noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. SAK:n tulee toimia aktiivisesti palkkaturvalainsäädännön uudistamisessa mm. erityisesti maksupäätösten viipymiset, jotka ovat joissakin tapauksissa erityisen pitkiä. Erityisesti Helsinkiin rekisteröityjen firmojen maksuajat ovat olleet jopa 0,5-1v. Laki tulee uudistaa siten, että työntekijöiltä perityt tilittämättä jätetyt jäsenmaksut ovat myös palkkasaatavia ja ne korvataan palkkaturvan kautta.

 


Kouvolan Työväenyhdistyksen ja Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön yhteinen vappujuhla pidettiin Kouvolan Keskuspuistossa 1.5. 1997 klo 11-12. Toivoimme runsaslukuista osanottoa seuraamaan monipuolista vappuohjelmaa. Tilaisuudessa juhlapuheen piti kansanedustaja Arto Bryggare. Hänen lisäkseen juhlassa esiintyivät Kuusankosken puhallinorkesteri, Yökyöpelit, Jamic ja Kouvolan Työväen Sekakuoro. Tilaisuuden juonsi Kouvolan APJ:n varapuheenjohtaja Tauno Lindberg.

 

 

POSTILIITON POHJOIS-KYMENLAAKSON OSASTON 124 R.Y:N TOIMINTAKERTOMUS 1997

YLEISTÄ

Työllisyyden hoito oli edelleenkin maan hallituksen tärkein asia. Työllisyyden puolittaminen tuntui kuitenkin lähes mahdottomalta tehtävältä, vaikka työttömyysprosentti jatkoikin hidasta laskuaan. Pohjois-Kymenlaaksossa postin väkeä huolestutti postin toimintojen suunniteltu siirtäminen Kouvolan lajittelukeskuksesta Lappeenrantaan, vaikka se ei olisikaan järkevää kaikkien toimintojen osalta. Myöskin kilpailu jakelun puolella näyttää tosissaan alkavan, etenkin leijonajakelun osalta.

JÄRJESTÖTOIMINTA

Postiliiton liittovaltuuston kevätkokousta ei tänä vuonna pidetty koska oli liittokokous vuosi. Postiliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 20.-22.3.97 Helsingissä, Marina Congress Centerissä. Kokoukseen osallistui 218 äänivaltaista kokousedustajaa 91 ammattiosastosta. Valtiovallan tervehdyksen esitti pääministeri Paavo Lipponen. Kokouksessa käsiteltiin mm.seuraavia asioita;

  • Hyväksyttiin sääntömuutos liittohallituksen koosta (pj:n lisäksi vähintään 10, enintään 15 varajäsentä).

  • Jäsenmaksun suuruus 1,12 prosenttia lisättynä työttömyyskassan jäsenmaksun määrällä. Ammattiosastoille tulevan jäsenmaksun palautuksen määrä on 0,25 prosenttiyksikköä.

  • Käsiteltiin 82 ammattiosastojen esitystä joista 50 koski sopimusasioita.

  • Liittohallitukseen valittiin pj:n lisäksi 14 jäsentä

  • Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Timo Heikkinen Jyväskylästä.

  • Uusi liittohallitus valitsi keskuudestaan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Oili Jukkolan ja toiseksi Antero Palmolahden.

Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 11.-13.11.97 Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä. Kokouksessa käsiteltiin mm. SAK:n kannanottoa liittymisestä Euroopan yhteiseen rahajärjestelmään, Suomen PT-konsernin jakamisesta ja etenkin TUPO-näkymiä. Myös osastojen esitykset koskivat suurimmin osin sopimuskierrokseen liittyviä asioita. Myös P-Kymenlaakson osasto teki kokoukselle yhden esityksen TUPO:n ehdoista. Osastomme asetti ehdoksi keskitettyyn ratkaisuun seuraavat reunaehdot:

1.Palkansaajarahastoon perustuva voittopalkkiojärjestelmä

2.Vuosilomien sekä muiden jo saavutettujen etujen säilyttäminen vähintäänkin ennallaan

3.Yhdenmukainen TES kaikille järjestäytymisaloille

4.Valtakunnallinen sopimus alihankinnan pelisäännöitä postissa.

Esityksiä oli yhteensä 21

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. esitti, että Postiliitto ottaa kantaa liittokohtaisen sopimusratkaisun puolesta. Tämä tulopoliittinen sopimustavoite tulee ottaa esille joko Postiliiton liittokokouksessa 20-22 toukokuuta 1997 tai SAK:n kevätvaltuuston kokouksessa 23-24 toukokuuta 1997.


Liittovaltuuston ylimääräinen kokous pidettiin 10.-11.12.97 Helsingissä, Merihotellissa. Kokouksessa päätettiin hyväksytäänkö neuvottelutulos vai ei. Päätettiin hyväksyä koeäänestyksen jälkeen tulopoliittisen kokonaisratkaisun pohjalta käytyjen TES-neuvottelujen neuvottelutulos.


AMMATTIOSASTO TEKI SELVITYKSEN KYMENLAAKSON LAJITTELU-KESKUKSEN POSTIEN KESKITTÄMISESTÄ

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. on tehnyt sel­vityksen Kymenlaakson lajittelukeskuksen nykytilasta ja mahdol­lisen postien keskittämisen aiheuttamisista vaikutuksista Kymen­laakson postien kululle ja -palvelutasolle. Perusteellisten selvitysten jälkeen toteamme seuraavaa:

Kirjeliikenne

Kirjelajittelukoneen sijoittaminen Lappeenrantaan on Kymenlaak­son postien kulun kannalta huono. Lappeenranta on noin 100 kilo­metriä Kouvolasta ja Kotkasta itään, lähes Venäjän rajalla. Ky­menlaakson lajittelukeskus on lähes puolessavälissä Pasilan ja Lappeenrannan lajittekeskuksia. Maantiekuljetukset myös Lappeen­ran­taan ­kulkevat Kouvolan kautta. Kir­je­lii­ken­ne on Ky­men­laak­son la­jit­te­lu­kes­kuk­ses­sa suu­rem­paa kuin Lap­peen­ran­nan lajit­telu­kes­kuk­ses­sa. Ky­men­laak­sos­sa on ja­ke­lun läh­tö­pis­tei­tä noin puo­let enem­min kuin Ete­lä-Kar­ja­lassa. Uusi kir­je­la­jitte­lu­koneet mahdol­lis­tavat pos­tien lajit­telun reittita­sol­le. Kymen­laaksossa jake­lu­reittejä on tam­mikuun -95 tietojen mu­kaan 45-49 postinume­ro­alu­eella 266 ja Ete­lä-Kar­jalas­sa 53-56 nu­me­ro­alueella 206 ja lähetysmäärät ovat Kymenlaakson lajittelukeskuksessa suurempia kuin Lappeenrannan lajittelukeskuksessa. Ma­nu­aa­li­nen reit­ti­tasol­le ta­pah­tu­va la­jit­te­lu on jär­ke­vin­tä suo­rit­taa jake­lun­läh­töpis­tees­sä tai Ky­men­laak­son la­jit­te­lu­kes­kuk­sessa ja Kot­kan kul­jetus­ter­minaalissa, koska reit­ti­tieto on pa­remmin ha­lin­nassa kysei­sillä paikkakun­nilla. Kymenlaaksoon saapuvan kirjeen kes­kittäminen Lappeenrantaan vaatii ainakin kahden auton tarvetta välille Lappeenranta-Kouvola, Kotka.

Postin nouto- ja vientipalvelut Kymenlaakson lajittelukeskukses­sa

Postin kuljetuspalvelut vaativat laajaa erityistuntemusta. Kul­jetuspalveluiden tarvitsijat ovat enimmäkseen postin suurasiak­kaita. Osalle kuljetuspalveluiden asiakkaille kuuluu myös sisäi­sen postin lajittelua. Kuljetuspalveluiden asiakkaat käyttävät niin katu- kuin postinumero-osoitteita. Kouvolassa voidaan mo­lemmat niin katu- kuin postinumero-osoitteella olevat lähetykset ohjata asiakkaalle normaalisti. Jos nämä lähetykset käsitellään Lappeenrannassa niin piiri- ja lokerokippuihin eksyneet kulje­tuspalvelulähetykset eivät saavuta vastaanottajaa määrä-ajassa.

Lähtevä kirjeliikenne Kymenlaaksosta

Kymenlaaksosta lähtevien kirjeiden keskittäminen mahdollisesti Lap­peen­ran­taan merkitsee ajallisesti pidentyneen matkan johdosta viivästymistä kirjeiden käsittelyssä. Tähän ei ole otettu vielä huomioon sääolosuhteista johtuvaa postien myöhästymisiä.

Jos Lappeenrantaan tulee kirjeiden konekeskus olisi lähtevän kirjeen aikaavievä esiselvitys säilytettävä Kouvolassa ja Kot­kassa, koska pitkä välimatka lyhentää käsittelyaikaa. Lappeen­rannan ja Kymenlaakson lajittelukeskuksta lähtevä kirje suun­tautuu­ suurimmaksi osaksi länteen. Näil­lä kri­tee­reil­lä ma­nu­aa­li­nen läh­te­vä kir­je­pos­ti on hyö­dy­töntä kes­kit­tää Lap­peen­ran­taan.

Kilpailun kiristyessä Postin on erityisesti kiinnitettävä huomi­ota häiriöttömään ja laadukkaaseen kotimaan postinkulkuun. Ei pidä unohtaa, että aivan Kouvolan läheisyydessä, Utissa on EU-direktiivit täyttävä lentokenttä.

Saapuva raskasposti

Valtaosa raskaasta postista saapuu Helsingistä, mistä suurin osa on toimipaikkatasolle lajiteltua. Helsingistä Kouvolaan tulee postia kuudessa autossa. Lap­peen­ran­nas­ta tu­lee Ky­men­laakson la­jit­te­lu­kes­kuk­seen hä­killi­nen ras­kasta pos­tia. Lahden ja Tampe­reen suunasta tulee postia kolmella autolla. Pohjoisesta saapuu yksi auto. Tämän kirjeen liitteenä seuraa marraskuun 1996 tiedot Kymenlaakson lajittelukeskusessa Kymenlaakson toimipaikkoihin käsitel­ty­jen häk­ki­en ja rul­la­koi­den lu­ku­mää­räs­tä. Tilastot osoittavat, että Kymenlaakson saapuvan raskaanpostin käsittely toimipaikkatasolle Lap­peen­ran­nas­sa vaatii paluukuljetuksena Ky­menlaaksoon ainakin kolme ajoneuvoyhdistelmää. Kevyt posti lisää kuljetustarvetta vielä kahdella ajoneuvolla. Pikapostit ja lavat vaativat edelleen lisäkuljetuksia Lappeenrannasta takaisin Kou­volaan. Aluekuljetuksien lähtö Lappeenrannasta Kymenlaaksoon monikymmenkertaistaa edestakaisia kuljetuksia. Yksi edestakainen turha kuljetus Lappeenrannasta Kymenlaakson alueelle on noin 200 kilometriä turhaa ajoa verrattuna ajoa Kouvolasta ja Kotkasta käsin.

Lähtevä raskasposti

Helsinkiin lähtee kuusi autoa, Lahden suuntaan kaksi autoa, Jy­väs­ky­lään yksi auto ja Kuopioon auto Ky­men­laak­son lajittelukes­kuksesta. Lappeenrantaan jatkaa Kouvolasta kolme autoa. Yhteen näistä laitetaan häkillinen Lappeenrantaan Kymenlaaksosta osoi­tettua postia. Koska Kymenlaakson lähtevä raskasposti suuntautuu pääasiassa muualle kuin Lappeenrannan suuntaan, niin sen keskit­täminen Lappeenrantaan ei ole järkevää. Lähetysmäärät ovat täl­täkin osin suuremmat kuin Lappeenrannassa. Kymenlaaksossa on myös suuria lehti- ja kukkataloja, joiden tarjoama bisnes on postille kannattavaa. Ylimääräiset kuljetukset Lappeenrantaan ja Helsinkiin syövät kannattavuutta, lisäävät kukkien kulmävauri­oita ­ja mah­dol­lis­ta­vat yk­si­tyis­ten kuljetusyrityksien mark­kinaosuuden kas­vat­tami­sen Pos­tin kus­tan­nuksella.

Posti on erityisesti panostanut ympäristöystävällisyyteen toi­minnassaan. Jos Lappeenranta-hanke toteutuu kaikessa laajuudes­saan niin puheet ja teot Postin ympäristöystävällisyydestä jää­vät julkilausuma-asteelle.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y. on nimennyt 7.1.1997 päivätyn  johtaja Gösta Glasbergin kirjeen perusteella lajitte­lukeskuksen toimintaa ja henkilöstön käyttöä pohtivaan työryh­mään pääluottamusmies Raimo Heikkilä, luottamusmies Markku Kova­nen ja Vesa Lotti.

 

ANJALANKOSKEN OSASTON PURKAUTUMINEN

Postiliiton Anjalankosken - ja Pohjois-Kymenlaakson osaston edustajat kokoontuivat perjantaina 10.10.1997 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston kesänviettopaikalla, Verlan Suolajärvellä. Tilaisuuden aiheena oli Anjalankosken postiliittolaisten järjestäytyminen yhteiseen ammattiosastoon. Raimo Heikkilä esitteli Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimintaa ja tulevaisuuden haasteita ammattiosastotoiminnalle. Todettiin, että Anjalankosken postilaisten järjestäytyminen Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastoon ei ainakaan heikennä edunvalvontaa Anjalankosken alueella.

Järjestäytymisen keskeisiä kriteerejä ovat:

1. Anjalankoskelle perustetaan oma jaos

2. Jaos toimii vuosikokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti

3. Jaoksen määrärahat vahvistetaan osaston vuosikokouksessa

4. Jaoksen kuulumisen eri järjestöihin vahvistetaan osaston vuosikokouksessa

5. Jaos toimii osaston toimikunnan ohjauksessa ja valvonnassa.

6. Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston syyskokous pidetään marraskuussa 1997. Mikäli halutaan vaikuttaa Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston asioihin, niin liittyminen osastoon tulee tapahtua ennen vuosikokousta.

7 Todettiin, että nopein tapa on siirtyä jäsenvaltakirjalla Postiliiton Anjalankosken osastosta Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y:hyn.


EDUSTUKSET

  • Postiliiton 20. liittokokouksessa osaston edustajina Raimo Heikkilä, Vesa Lotti, Esko Huopainen ja Tero Kelkka.

  • Liittovaltuuston kokouksessa Tero Kelkka. Liittohallituksessa(1.1.97-20.5.97) Tero Kelkka.

  • SAK:n Kouvolan seudun ammatillisen paikallisjärjestön hallituksessa Raimo Heikkilä (sihteeri), hallituksen varajäsen Esko Huopainen.

  • Kuusankosken APJ:n hallituksessa Hannu Kajander.

  • Työväen sivistysliiton Kouvolan seudun opintojärjestön hallituksessa Esko Huopainen.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön toimikunnassa Tero Kelkka.

  • SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän jäsen Raimo Heikkilä.

  • Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön talouden hoitaja Raimo Heikkilä.

KUULUMINEN JÄRJESTÖIHIN

  • Kouvolan seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö

  • Kuusankosken Ammatillinen Paikallisjärjestö

  • TSL:n Kouvolan- ja Kuusankosken opintojärjestöt

  • Kouvolan Työväen Sekakuoron kannatusjäsen

VUOSIKOKOUKSET

Osaston kevätvuosikokous pidettiin 15.2.97 ravintola Kymenhovissa, Kouvolassa. Kokouksessa oli paikalla n. 40 osaston jäsentä.

 

Kokouksen vieraana oli kansanedustaja Valto Koski.

 

 

Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Merivirta ja sihteereinä Leo Leskinen ja Raimo Heikkilä. Syysvuosikokous pidettiin niinikään ravintola Kymenhovissa 29.11.97. Valto Koski kertoi jälleen kerran valtiovallan kuulumisia. Puheenjohtajana toimi tuttuun tapaan Heikki Merivirta ja sihteerikköinä Raimo Heikkilä & Leo Leskinen. Kokoukseen osallistui 35 osaston jäsentä.

TOIMIHENKILÖT

Osaston toimikunta kokoontui 8 kertaa 1997.

Puheenjohtaja

Tero Kelkka

Sihteeri Arja Henttu

rahastonhoitaja Leo Leskinen

Varapj. Hannu Kajander

Pekka Valli

Arja Mäkelä

Unto Autio

Pekka Rämä

Eira Kujala

Raija Koivunen

 

Teuvo Jyräs

Tuula Jurvanen

Markku Kovanen

 

VARAJÄSENET

Arja Henttu

Tuula Nerkko

Jukka Peippo

Eero Takki

Markus Pulsa

Vesa Lotti

Vesa Viitanen

Kari Laakso

Seppo Järvinen

Visa Nurmela

 

Toimikunnan kokouksiin ovat voineet osallistua luottamusmiehet.

Osaston tilintarkastajina toimivat Risto Marttila ja Kari Hulkkonen.

Muut osaston toimihenkilöt;

Tiedotussihteeri & kirjeenvaihtaja: Raimo Heikkilä

Jäsenrekisterinhoitaja: Hannu Kajander

Opintosihteeri: Tero Kelkka

Lomavastaava: Unto Autio

Nuorisovastaava: Markus Pulsa

LUOTTAMUSMIEHET

Pääluottamusmies: Raimo Heikkilä

Kuusankosken luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu: Hannu Kajander

Jakelun luottamusmies: Tero Kelkka

Kuljetuksen luottamusmies: Leo Leskinen

Käsittelyn luottamusmies 1.1.1997- 18.4.1997 Markku Kovanen jonka jälkeen Vesa Lotti.

JÄSENTIETOA

Osaston jäsenmäärä oli 1.1.1997 (norm.jäsenet) naisia 132 miehiä 182 yhteensä 314.

Eläkkeellä naisia 74 miehiä 46 yhteensä 120.

Jäsenmäärä yhteensä 434.

TIEDOTUSTOIMINTA

Osaston sihteerinä toimi Arja Henttu, tiedotussihteerinä Raimo Heikkilä.

Liiton kalenteri vuodelle 1998 toimitettiin kaikille liiton jäsenille Postiliiton toimesta.

Työpaikkatiedottamisen lisäksi osaston asioista on tiedotettu paikkakunnan lehdissä ja Postimies-lehdessä.

VAPAA-AJAN TOIMINTA

  • Postiliiton kesäpäivät olivat Lappeenrannassa.

  • Pilkkikilpailut pidettiin Jaalan Pyhäjärvellä.

  • Osaston edustusta löytyi myös laitoksen SM-keilailuissa keilailussa. Petanque,-tikka ja biljardikisat järjestettiin osaston toimesta.

  • Kiljavan kevätpajalle osallistuttiin yhdessä SAK:n paikallisjärjestön kanssa.

  • Pikkujoulut pidettiin totuttuun tapaan KymenLaakson lajittelukeskuksessa yhdessä työnantajan ja sisarjärjestön kanssa.

KOULUTUSTOIMINTA

Oma osasto ja TSL antoivat laajat mahdollisuudet niin yleissivistäviin kuin käytännöllisiinkin opintoihin. Luottamusmieskoulutus oli niin liiton kuin SAK:n puolesta totutun laajaa ja tehokasta.

KIINTEISTÖT

Päätettiin jatkaa Suolajärven maanvuokraussopimusta, mutta samalla harkita tontin ostamista kohonneiden vuokrien vuoksi. Pahansaaren mökille hankittiin uusi komia kamiina!


Postiliiton nuorisojaostoon valinta

Postiliiton liittohallittuksen kokouksessa 6.8.1997 päätettiin perustaa liittohallituksen alaisuuteen nuorisojaosto.

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestöä pyydetään nimeämään oman edustajansa nuorisojaostoon.

Pyydän, että minut Markus Pulsa Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastosta valitaan Postiliiton nuorisojaostoon. Olen 26-vuotias postimies Kouvolan postinjakelusta. Olen myös osastoni nuorisovastaava. Olen erityisesti kiinnostunut nuorten työntekijöiden asioista ja olen sopiva valinta Postiliiton nuorisojaokseen ajamaan kaakkois-suomalaisten nuorten postiliittolaisten edunvalvontaa Postiliitossa.

Markus Pulsa

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 r.y.

Puollamme Markus Pulsan valintaa Postiliiton nuorisojaokseen Raimo Heikkilä ja Hannu Kajander

 


© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com