Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 

Raimo Heikkilä

Päivitetty 5.10.2018

OLIN SAK:N MAAKUNTARYHMÄN JÄSENENÄ 1997-2006

Olin SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmässä ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahat ja vastaava kansallinen rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille. Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina kunnat maakunnanliiton kautta, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt.  

SAK:n aluetoimikunta (ent. maakuntaryhmä) toimii maakunnallisena yhteistyöelimenä ja edunvalvojana yhdessä SAK:n, ammattiliittojen ja paikallisjärjestöjen kanssa. Aluetoimikuntien toiminnalla voidaan myös tukea SAK:n paikallisjärjestöjä ja edistää niiden yhteistyötä.

SAK:n alueellisen (SAK:n Kouvolan seudun paikallisjärjestö) yhteistyön tarkoitus on organisoida toimialueellaan keskusjärjestön ja ammattiliittojen yhteiskunnallista edunvalvontaa, järjestää aluekohtaista toimintaa, parantaa jäsenpalvelua sekä edistää SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestöllistä asemaa ja jäsenten yhteenkuuluvuutta. SAK:lainen edunvalvonta ei ulotu ammattiliittojen ja ammattiosastojen työpaikoilla tekemään työehtosopimusten tarkoittamaan edunvalvontaan. Liittojen aluetoimistojen yhteisiä kokouksia ja muita tilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Valmistelijana toimii alueen SAK:n aluejohtaja tai aluetoimitsija.

Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö ryhmässä oli vuosina 2000-2006 kiitettävää. Aina sillointällöin pidimme yhteisiä kokouksia, joissa paneudettiin meille tärkeisiin hankkeisiin. Kymenlaakson seudulla valistustyöstäni huolimatta maakunnan yhteistyöryhmän hankkeet eivät kiinnostaneet SAK:laista väkeä. Kutsut maakunnan saklaisten tilaisuuksiin kertomaan hankkeista jäi muutamaan tilaisuuteen. Ehkä koettiin, että hankkeet harvoin koskettivat syvältä SAK:n tavoitteita ja olisivat työväestölle kiinnostavia. Todentotta monen hankkeen työllisyysvaikutus jäi vähäiseksi. Tästä koin erityistä huolta.


Paikallisjärjestön seutukunnallinen yhteistyö

 

Mentäessä 2000-luvulle SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Martti Sorsalla ja minulla heräsi ajatus tiiviistä yhteistyöstä Kouvolan seudun muiden paikallisjärjestöjen välille. Yhtenä syynä syvemmälle yhteistyölle oli mm. paikallisjärjestöjen kasvava näkyvyys eri tiedotusvälineissä. Myös Kouvolan APJ etsi uutta toimitilaa. Senaikaiset Kouvolan APJ:n kokoustila Kalevankadulla oli epäkäytännöllinen. Syynä oli mm. tilan pienuus. Käytön ja käyttäjien lisääntyminen voi mahdollistaa osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkaamisen jäsenistön ja jäsenosastojen käyttöön. Yhteistyöasian tiimoilta olimme yhteydessä Anjalankosken-, Iitin-, ja Kuusankosken paikallisjärjestöjen edustajiin. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö oli avoin SAK:n seutukunnalliselle yhteistyölle. Virkistystoimintaan panostettaisiin aikaisempaa enemmän, koska osanotto virkistystapahtumiin oli suurempi kuin kokoustoimintaan osallistuminen. Samoja asioita ei seutukunnalla kannata tehdä useassa SAK:n paikallisjärjestössä. Myös paikallisjärjestöjen toiminta on kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. SAK:lainen edunvalvonta ei ulotu ammattiliittojen ja ammattiosastojen työpaikoilla tekemään työehtosopimusten tarkoittamaan edunvalvontaan. SAK:n nuorten toimintaryhmällä Kymen Säpinä Seiskalla oli vapaa-ajantoimintaa. Kouvolan seudun apj:n jäseniä oli 29 ammattiosastoa.

Muutaman neuvettelukerran jälkeen SAK:n Kouvolan seudu Anjalankosken-, Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken paikallisjärjestöillä oli valmiuksia perustaa yhteistyöryhmä toimintaa kehitetään yhdessä SAK:n aluekeskuksen kanssa. Vapaa-ajan toimintaa järjestettäisiin yhdessä.

Sopivasti SAK:lla oli aluetoiminnan kehittämishanke. SAK olisi organisoitumassa niin, että tulevaisuudessa seutukunnalliset paikallisjärjestöt hoitavat ammattiyhdistysten edunvalvontaa. Apj:t olivat itsenäisiä yhdistyksiä, joten yhdistysten lakkauttamien oli jokaisen paikallisjärjestön omissa käsissä. SAK:n hallitus on hyväksynyt paikallisjärjestöjen seutukuntaistuvan työn ja suosittaa, että kaikki ammattiosastot liittyvät paikallisjärjestön jäseniksi. Paikallisjärjestöillä on pitkät perinteet toiminnasta poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa – ja työmarkkinatilanteissa, joissa tarvitaan yhteisesiintymistä. Tämä toimintavalmius on turvattava. Paikallisjärjestön päätehtävinä on paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, työelämän edunvalvonta, järjestäytymisen edistäminen sekä koulutus ja tiedotus. Kouvolassa se oli vappujuhlat yhdessä Työväenyhdistyksen kanssa. Muutaman vuoden jälkeen taas marssitaan. Puheiden pitopaikka kävelykatu Manski. Pääpuhujana ammattiyhdistysliikkeen edustaja. Paikallisjärjestö luo kiinteän kontaktin alueen työpaikkojen luottamusmiehiin. Työttömiä ja syrjäytyneitä SAK:n jäseniä ei sanottavasti tuettu ja ohjattu mukaan toimintaan. Yhteistyö Kouvolan seudun työttömien kanssa oli niukkaakin niukempaa. SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän jäsenet toimivat vaihtelevalla aktiivisuudella seutukunnan edunvalvojina.

Myös EU:n rakennerahastojen tavoiteohjelmien hankkeiden ideointi ja yhteistyö niiden toteutumiseksi oli osa paikallisjärjestön tehtäviä.Olin SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmässä ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahat ja vastaava kansallinen rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille. Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina kunnat maakunnanliiton kautta, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Kouvolan seudulla valistustyöstäni huolimatta maakunnan yhteistyöryhmän hankkeet eivät kiinnostaneet ja kutsut maakunnan saklaisten tilaisuuksiin kertomaan hankkeista jäi muutamaan tilaisuuteen. Hankkeet harvoin syvältä kosketti SAK:n tavoitteita.

Tämänkään toimintamallin synnyttäminen ei tule olemaan mikään läpihuutojuttu, vastustajia varmasti löytyy ihan kivasti. Olkoon tämä vinkkinä myös Kouvolan Demareille heidän voivotellessaan huonoa menestystään kunnallisvaaleissa. Yhteistyöryhmän toiminta oli alkuaikoina suhteellisen aktiivista. Aikaa myöten toiminta hiipui Marraskuussa 2000 pidettiin yksi ryhmän kokous, missä mietittiin yhteistä vuoden 2001 toimintaa. Liikkeessä kampanjan Kouvolan suuri yleisötilaisuus järjestettiin 10.2. 2001 Kouvolan kauppakeskus Hansassa 10.2, jossa oli infopiste, musiikkia ja muotinäytöksiä.

Yhteistyö oli kivikkoinen, sillä tästä kokouksesta olivat poissa Iitin- ja Kuusankosken paikallisjärjestöjen edustajat.


 

KOUVOLAN SEUDUN APJ:N EDUSTAJISTON KOKOUS

 

Aika 14.3.2000 klo 18.30

Paikka Kouvola-talon auditorio, Kouvola

Läsnä 38 apj:n jäsentä/ lista liitteenä

 

SAK:n KOUVOLAN SEUDUN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ R.Y. 

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Esko Huopainen avasi kokouksen kello 18.35.

2. Valtakirjojen tarkastaminen

Valtakirjat tarkastettiin ja paikalla oli 32 edustajaa, puheenjohtaja, SAK:n edustaja sekä 4 hallituksen jäsentä.

3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Kokouskutsu oli laitettu jäsenosastoille tammikuussa, osastojen puheenjohtajille helmikuussa ja lisäksi 12.3. oli lehdessä ilmoitus. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja täten myös päätösvaltaiseksi.

4. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

5. Kokouksen toimihenkilöiden valinta

5.1. Puheenjohtajaksi valittiin Esko Huopainen

5.2. Sihteeriksi valittiin Annamaria Ahonen

5.3. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Janne Sorsa ja Pertti Varpenius

5.4. Vaalivaliokunta

Puheenjohtaja Ensio Niemi

Jäsenet Hyvönen Aino, Rantoja Jari, Pokki Asta, Häyrynen Risto

ja Tanska Keijo

5.5. Julkilausumavaliokunta

Puheenjohtaja Heikkilä Raimo. Jäsenet Holopainen Ilpo, Saarenpää Osmo, Hannola Ritva,

Pihavainio Pertti ja Laurén Ritva.

5.6. Ääntenlaskijoiksi valittiin Korhola Liisa, Kelkka Tero ja Honkanen Ahti.

6. SAK:n edustajan puheenvuoro

Toimitsija Christen Björkstrand selvitti paikallisjärjestö-projektin tilannetta.

- toiminnan sisällöt tulevat edelleen ammattiosastoista ja työpaikoilta.

- toiminta-alueet seutukuntaisiksi tai muiksi luonteviksi kokonaisuuksiksi.

- taloudellinen tuki muutetaan asteittain projekti- ja toimintokohtaisiksi.

- jäsenkampanja (SAK + liitot).

- tavoitteena luoda uusi jäsenehtoinen toimintakulttuuri.

7. Toimintakertomus vuodelta 1999

Esko Huopainen esitteli toimintakertomuksen ja se hyväksyttiin muutoksitta.

8. Tilikertomus vuodelta 1999 ja tilintarkastajien lausunto

Esko Huopainen esitteli vuoden 1999 tilit ja luki tilintarkastajien lausunnon. Tilit hyväksyttiin.

 9. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille.

10. Toimintasuunnitelma vuodelle 2000

Käytiin läpi tämän vuoden toimintasuunnitelma ja se hyväksyttiin.

11. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta vuodelle 2000

Päätettiin että jäsenmaksua ei koroteta joten se on edelleen 4,-/jäsen.

Selvitetään keistä jäsenmaksu täytyy maksaa.

12. Hallituksen laatima vuoden 2000 tulo- ja menoarvio

Esko Huopainen esitteli vuoden 2000 tulo- ja menoarvion ja se hyväksyttiin.

13. APJ:n puheenjohtajan vaali vuosille 2000-2001

APJ:n puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Esko Huopainen.

 

 

 

14. Hallituksen varsinaisten (12) ja varajäsenten (12) valinta

Vaalivaliokunnan ehdotuksesta valittiin seuraavat henkilöt

varsinaiset jäsenet varajäsenet

Heikkilä Raimo Immonen Olavi

Sirén Seppo Varpenius Pertti

Pajuvesi Pekka Solla Jorma

Hannola Ritva Lahtinen Juha

Asikainen Arja Vesanen Janne

Rantoja Jari Honkanen Ahti

Pilli Reijo Kuisma Erkki

Harkama Ilkka Peltola Aarni

Nuppola Markku Sorsa Mauno

Holopainen Ilpo Ollikainen Juhani

Laitinen Vesa Nikkinen Päivi

Lindberg Tauno Pokki Asta

15. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilin-tarkastajaa

Tilintarkastajiksi valittiin Tuomo Makkonen ja Marja Ulmanen.

Varatilintarkastajiksi valittiin Juha Koivula ja Keijo Tanska.

16. Kokouksen julkilausuman hyväksyminen

Raimo Heikkilä esitteli julkilausuman. Asiasta käytiin vilkasta keskustelua. Pienin muutoksin päästiin lopulta yhteis-ymmärrykseen ja julkilausuma hyväksyttiin.

17. Ammattiosastojen esitykset

Rautatievirkamiesliiton Kouvolan osasto liittyy APJ:hin.

Kouvolan maalarit ja mattomiehet eroavat APJ:sta.

18. Muut esille tulevat asiat

Uuden hallituksen järjestäytymiskokous heti tämän kokouksen jälkeen. Ensio Niemelle kiitokset ahkerasta mukanaolosta ja onnea eläkepäiville.

19. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja kiitti osallistujia hyvästä kokouksesta ja päätti kokouksen kello 20.32.

Kokouksen puolesta

Esko Huopainen ja Annamaria Ahonen

puheenjohtaja ja sihteeri

 

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajiston kokouksen kannanotto vuonna 2000

 

"SAK:n Kouvolan Seudun Paikallisjärjestön toiminta on jäänyt monelta jäsenyhdistyksen jäseneltä vähälle huomiolle. Usein ongelmaksi koetaan, ettei paikallisjärjestön toiminta ole riittävästi jäsenosastolähtöistä. Osastojen viestit paikallisjärjestölle omista tarpeistaan eivät saavuta paikallisjärjestöä. Myös isot ammattiosastot, mitkä toimivat monen paikallisjärjestön alueella ovat ongelmallisia nykyisen paikallisjärjestötoiminnan kannalta.

Kouvolan seudulla on ennakkoluulottomasti lähdetty rakentamaan SAK:n paikallisjärjestöjen yhteistyötä. Yhteistyö ei saa jäädä pelkästään yhteisten retkien ja huvitilaisuuksien järjestämiseksi. Jos ei kunnallispolitiikassakaan Kouvolan seudulla aina kuljeta yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, niin ei työväenliikkeessäkään aina tajuta mikä merkitys yhteisellä esiintymisellä on paikkakunnan myönteisen kehityksen kannalta. Toiminnan suunnitelmallisuus on paikallisjärjestön toiminnan kulmakivi. Ellei olla aktiivisesti kehittämässä ja ideoimassa seutukuntaista edunvalvontaa ja luomassa myönteistä kuvaa seutukunnasta voidaan ajautua tilaan, missä päätöksiä tekevät toiset toimijat kuulematta työväenliikettä ja sen paikallisorganisaatiota. SAK:n Kouvolan Seudun Paikallisjärjestön on oltava mukana luomassa Kouvolan seudulle sellaista ilmapiiriä, missä uskalletaan yrittää.

EU-jäsenyyden myötä myös seutukuntainen ay-toiminta koki muutoksia. Amattiyhdistysliikkeellä on oma rooli maakunnan yhteistyöryhmässä.

Kymenlaaksossa on oltava selvä kasvukeskus, mikä vaikuttaa myönteisesti myös sen lähikuntiin.

Suuret teollisuuslaitokset ja julkinen sektori ei enää työllistä entiseen tapaan. Rakennemuutokseen pitää voida vaikuttaa myös ammattiyhdistysliikkeen taholta. Kiinnostus asioiden hoitoa kohtaan kasvaa, kun voidaan todella vaikuttaa työpaikkojen lisääntymiseen ja ammatilliseen koulutukseen. Hyvät kouluttautumismahdollisuudet lisäävät yrityksien sijoittumista seutukunnalle. Toimia koulusta työelämään siirtymiseksi on helpotettava, muuten nuoret ovat vaarassa ajautua työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kouvolan seudulla on kaikki edellytykset olla vetovoimainen seutukunta, mutta sitä ei saavuteta itsestään vaan se vaatii kovaa työtä koko seutukunnan toimijoilta. Nurkkakuntaisella toiminnalla on vaarana entisestään pahentaa julkisuuskuvaa Kouvolan seudusta, missä asioita ei voida hoitaa yhteistuumin".


VALTUUSKUNTA RETKELLÄ VENÄJÄLLÄ

Postiliiton valtuuskunta, Mika Roos Postiliiton toimistosta, PT Autopalveluiden pääluottamusmies Ilpo Kauhanen Kuopiosta, luottamusmies Pentti Holm Kuopiosta ja minä teimme valtuuskuntamatkan Venäjälle 22 – 28.5.2000. Vierailu kuului Postiliiton ja Venjän paikallisten postityöntekijöiden ystävyysvierailu kutsuun. Isäntämme olivat koko matkan ajan erittäin ystävällisiä ja ystävyydelle otettiinkin maljoja ihan kiitettävästi. Turvallisuudestamme vierailulla huolehti ammattitaitoinen turvamies. Onneksi hänen ei tarvinnut olla kuin sivusta seuraavana.

Delegaatio vieraili posti- ja telekonttorissa sekä yhdessä Moskovan neljästä postinlajittelukeskuksesta. Omin silmin voitiin todeta, että kirjeen kulku Venäjällä oli verkkaista. Normaali kulkunopeus oli kaksi viikkoa. Suomeen kortti saattoi kestää yli kuukaudenkin.

Moskovassa valtuuskuntamme tapasi Anatoli Nazeikin, joka oli Venäjän presidentinvaalin ehdokas. Hän kehui Putinia hyväksi johtajaksi.

Tutustuimme Moskovan lähellä olevaan luostariin. Luostarin johtajan luona korkkasimme hänen vodkapullonsa, niin kuin asiaan kuuluikin.

Monessa eri yhteydessä puhuttiin maittemme postilaisten välisestä yhteistyöstä ja sen kasvattamisesta. Matkan diplomaatti Mika oli tähän asiaan pidättäytyvän kohtelias. Joka tapauksessa vastavierailua Suomeen ei tyrmätty Moskovassa eikä Pietarissakaan.

 


© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com