Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Sivu päivitetty 6.11.2017

Pietarin läheisyydestä uumoilin Kouvolan talouselämälle suurta mahdollisuutta. Mm. nopean junayhteyden toivoin olevan Kouvolalle hyödyksi. Venäläiset ovat tervetulleita Kouvolaan, mutta kun ei ole ostovoimaa. Kouvolan kauppaliikkeet eivät saa ainakaan venäläisistä lisäpotkua liiketoiminnalleen. Kouvolan kansainvälisyys on nyt kysymysmerkki? Puhdas luonto ja kiireetön elämänrytmi ei ole nyt venäläisille päälimmäisenä asiana, kun ei rahat riitä jukulauta.

Muutos lähtee meistä

 

Esa Vilkuna kommentoi asiantuntevasti maaliskuun Postimiehessä ollutta juttuani. Vastauksessaan hän kertoi minun vaativan lisää tasa-arvoa Postiliiton hallintoon. Vaatimus on ehkä liian voimakas sana, toivomus olisi sopivampi sana. Vaatimalla ei yleensä saada toivottua tulosta, sopimalla kylläkin. Vetoomus olikin kohdistettu neuvottelijoihin, jotka valmistelevat liittokokousta. Postiliitossa on erilaisia työryhmiä ja neuvottelukuntia joihin mm. tuleva liiton puheenjohtaja toivottavasti huomioi naiset ja nuoret. Aivan oikein Esa toteaa kestävän muutoksen lähtevän osastoista ja osastothan muodostuu erilaisista ihmisistä, jotka toimivat mm. osastoissa ay-aktiiveina. Suurinta osaa jäsenistä osastotoiminta ei ikävä kyllä tavoita toivotulla tavalla. Kokoukset eivät taida juurikaan kiinnosta tavallista rivijäsentä. Mikähän olisi se asia, mikä saa jäsenet osallistumaan osastojen kokouksiin ja tapahtumiin? Tätä kysymystä pohditaan niin SAK:ssa kuin Demareiden keskuudessa. SDP haluaa tuulettaa työväentalojen ja – yhdistysten toiminta-ajatusta käynistämällä puoluetoiminnan kehittämisprojektin. SAK on uudistamassa sen paikallisjärjestöjä.

Ammattiyhdistysliikehän on oltava muutakin kuin pelkkä vakuutuslaitos, mikä tarjoaa turvaa mahdollisen työttömyyden kohdatessa. Oikeastaan muutoksia tulisikin tehdä ay-aktiivien ajattelutapaan. Se miten asioita on hoidettu aikaisemmin ei välttämättä enää herätä sellaista intohimoja ja toiminnallisuutta ammattiosastoissa kuin aikaisemmin. Olen lukenut oman osastoni vuosia sitten ilmestyneestä toimintasuunnitelmasta, että ammattiosaston on syytä herätä prinsessa Ruususen unesta. Tämä herättely on oikeata uhoa.

Ihmisillä on nykyään valtavasti eri mahdollisuuksia käyttää vapaa-aikaansa. Ammattiyhdistystoiminta joutuu kilpailemaan siitä. Postiliitossa on asiaan paneuduttu jonkin verran, itse olen ollut muistaakseni yhdessä tilaisuudessa, missä asiaa pähkäiltiin. Jos jollakin lukijalla on hyviä vinkkejä osastotoiminnan aktivoimiseksi, niin mainio Postimies-lehtemme varmaan näitä vinkkejä julkaisee.

Onko meillä muutosvalmiutta?

 

Jos muutosta halutaan, niin se lähtee meistä kaikista postiliittolaisista, mutta avainasemassa ovat kuitenkin ne ammattiyhdistysaktiivit, jotka hallitsevat keskeisiä ammattiosastojen tehtäviä. Organisaatiot on perustettu palvelemaan jäseniä. Osaston toimihenkilöillä on useimmiten riittävät tiedot ja taidot ammattiyhdistystoiminnasta. Postiliiton koulutus on ollut mielestäni hyvää ja merkittävää. Moni postiliittolainen aktiivi on liiton koulutuksen turvin saanut uusia yhteiskunnallisia tehtäviä hoitaakseen. Lähiaikoina on SAK:n selvityksen mukaan vapautumassa runsaasti paikkoja luottamustehtäviin. Mitenkähän on tilanne Postiliitossa? Tätä selvitystä en ole nähnyt. Varautuminen sukupolvenvaihdokseen on varmaan järkevää ja toivottavaa.

Ammattiyhdistysliike kansanliikkeeksi

SAK:n edustajakokoukselle on laadittu tulevaisuus-asiakirjoja. Asiakirjoista paistoi huoli ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuudesta. SAK:n koulutuspäällikkö, entinen Kiljavan rehtori Markku Liljeström kertoi SAK:n Kouvolan paikallisjärjestön edustajiston kokouksessa ammattiyhdistysliikkeen muutostarpeista. Hänen viestinsä oli, että ammattiyhdistysliikkeen on muututtava enemmän kansanliikkeeksi.


Lopuksi vielä muutama nippelitieto Kaakkois-Suomesta:

Lappeenrannan postikeskuksen tuotannossa on työssä kokonaislukumäärältään naisia 7 enemmin kuin miehiä.

Sanomalehdenjakelu on tyypillistä naisten työtä. Kymenlaakson sanomalehdenjakelussa on vain 79 miestä kokonaistyöntekijämäärän ollessa 306. Tiedot on maaliskuulta 2001.



HALLINTOUUDISTUS

SAK:n järjestöpäällikkö Matti Tukiainen kertoi taustatietoa SAK:n hallituksen 10.9.2001 päätöksille nimittää Pentti Immonen SAK:n aluejohtajaksi Lahteen ja Leila Oderman nimityksestä SAK:n aluetoimitsijaksi Lappeenrantaan. SAK:lla on tarve vähentää työntekijöitään 140 työntekijästä 120 työntekijään. Vähennysten perusteeksi on esitetty SAK:n liittojen vähenevät jäsenmaksut. Nyt tehdyt päätökset Kymen aluepalvelukeskuksessa ei saa Tukiaisen mukaan olennaisesti heikentää sen toimintaa, tarpeenvaatiessa voidaan tukeutua joissakin asioissa ostopalveluihin ja tukea voidaan antaa SAK:n toimihenkilöiltä Helsingistä ja Mikkelistä. Vuoden 2002 syksyllä arvioidaan uudestaan SAK:n Kymen aluepalvelukeskuksen tehtäviä ja resursseja.

Jukka Kärnä valittin eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa SDP:n listalta Kymen vaalipiiristä 4325 äänellä. Ennen valintaansa eduskuntaan Kärnä toimi SAK:n Kymen aluejohtajana vuodet 2005–2011. Kärnä on tehnyt pitkän uran Metallityöväen liitossa. Hän oli Imatran Ovakon terästehtaan pääluottamusmies vuosina 1989–2005 ja on ollut myös Metalliliiton liittovaltuuston puheenjohtaja. Hänen kotipaikkakuntansa oli Imatra, jonka kaupunginvaltuustoon hän kuului vuosina 1997–2005.



RAIMO HEIKKILÄ: SAK:N PAIKALLISTOIMINTA 2001 

Mentäessä 2000-luvulle SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Martti Sorsalla ja minulla heräsi ajatus tiiviistä yhteistyöstä Kouvolan seudun muiden paikallisjärjestöjen välille. Yhtenä syynä syvemmälle yhteistyölle oli mm. paikallisjärjestöjen kasvava näkyvyys eri tiedotusvälineissä. Myös Kouvolan APJ etsi uutta toimitilaa. Senaikaiset Kouvolan APJ:n kokoustila Kalevankadulla oli epäkäytännöllinen. Syynä oli mm. tilan pienuus.

Käytön ja käyttäjien lisääntyminen voi mahdollistaa osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkaamisen jäsenistön ja jäsenosastojen käyttöön. Yhteistyöasian tiimoilta olimme yhteydessä Anjalankosken-, Iitin-, ja Kuusankosken paikallisjärjestöjen edustajiin. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö oli avoin SAK:n seutukunnalliselle yhteistyölle. Virkistystoimintaan panostettaisiin aikaisempaa enemmän, koska osanotto virkistystapahtumiin oli suurempi kuin kokoustoimintaan osallistuminen. Samoja asioita ei seutukunnalla kannata tehdä useassa Kouvolan seudun SAK:n paikallisjärjestössä. Myös paikallisjärjestöjen toiminta on kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. SAK:lainen edunvalvonta ei ulotu ammattiliittojen ja ammattiosastojen työpaikoilla tekemään työehtosopimusten tarkoittamaan edunvalvontaan.

Muutaman neuvettelukerran jälkeen SAK:n Kouvolan seudu Anjalankosken-, Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken paikallisjärjestöillä oli valmiuksia perustaa yhteistyöryhmä toimintaa kehitetään yhdessä SAK:n aluekeskuksen kanssa. Vapaa-ajan toimintaa järjestettäisiin yhdessä.

Sopivasti SAK:lla oli aluetoiminnan kehittämishanke. SAK olisi organisoitumassa niin, että tulevaisuudessa seutukunnalliset paikallisjärjestöt hoitavat ammattiyhdistysten edunvalvontaa. APJ:t olivat itsenäisiä yhdistyksiä, joten yhdistysten lakkauttamien oli jokaisen paikallisjärjestön omissa käsissä. SAK:n hallitus on hyväksynyt paikallisjärjestöjen seutukuntaistuvan työn ja suosittaa, että kaikki ammattiosastot liittyvät paikallisjärjestön jäseniksi. Paikallisjärjestöillä on pitkät perinteet toiminnasta poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa – ja työmarkkinatilanteissa, joissa tarvitaan yhteisesiintymistä. Tämä toimintavalmius on turvattava. Paikallisjärjestön päätehtävinä on paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, työelämän edunvalvonta, järjestäytymisen edistäminen sekä koulutus ja tiedotus.

Kouvolassa oli vappujuhlat yhdessä Työväenyhdistyksen kanssa. Puheiden pitopaikka oli mm. kävelykatu Manski. Pääpuhujana ammattiyhdistysliikkeen edustaja. Paikallisjärjestö luo kiinteän kontaktin alueen työpaikkojen luottamusmiehiin. Työttömiä ja syrjäytyneitä SAK:n jäseniä ei sanottavasti tuettu ja ohjattu mukaan toimintaan. Yhteistyö Kouvolan seudun työttömien kanssa oli niukkaakin niukempaa.

SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän jäsenet toimivat vaihtelevalla aktiivisuudella seutukunnan edunvalvojina.

Myös EU:n rakennerahastojen tavoiteohjelmien hankkeiden ideointi ja yhteistyö niiden toteutumiseksi oli osa paikallisjärjestön tehtäviä. Olin SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmässä ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahat ja vastaava kansallinen rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille. Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina kunnat maakunnanliiton kautta, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Kouvolan seudulla valistustyöstäni huolimatta maakunnan yhteistyöryhmän hankkeet eivät kiinnostaneet ja kutsut maakunnan saklaisten tilaisuuksiin kertomaan hankkeista jäi muutamaan tilaisuuteen. Hankkeet harvoin syvältä kosketti SAK:n tavoitteita.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö esitti lausunnossaan SAK:n Kymen aluekehittämisprojektille, että Kouvolaan perustetaan SAK:n paikallinen ay-keskus.  Paikallisjärjestön esityksen mukaan ay-keskuksessa voivat toimia Kymenlaakson SAK:n liittojen aluetoimistoja sekä SAK:n Pohjois-Kymenlaakson paikallisjärjestöt. Pohjois-Kymenlaakson SAK:n paikallisjärjestöjen toiminta on nykyisinkin hyvin kiinteää. Siitä osoituksena Anjalankosken-, Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken SAK:n paikallisjärjestöjen edustajista muodostettu yhteistyöryhmä. Ryhmän saavutuksena voidaan kirjata seutukuntalaisen yhteisymmärryksen lisääntyminen SAK:laisessa Pohjois-Kymenlaakson järjestöväessä. Pohjois-Kymenlaaksossa riittää yksi SAK:n paikallisjärjestöjen toimisto. Paikallisjärjestöjen toimistojen vuokrakulujen säästöillä voitaisiin järjestää yhteinen toimitsija hoitamaan SAK:n paikallisjärjestön asioita kerran tai useamman päivän viikossa. Kouvolaa sijoituspaikkana puoltaa myös Kouvolassa aloittava työvoima- ja elinkeinokeskus, mihin SAK:laisella ammattiyhdistystoiminnalla tulee olla vankka yhteys. Asiaa on myös käsitelty SAK:n Pohjois-Kymenlaakson yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän jäsenet ovat SAK:n Kouvolan Seudun paikallisjärjestön esityksen takana.

Ay-keskuksen tavoitteena on löytää keinoja jäsenpalvelun ja -neuvonnan parantamiseen. Jäsenpalvelussa tulisi pyrkiä entistä enemmän siihen, että peruspalvelut löytyvät yhdeltä luukulta. Tavoitteena on erilaisten toimintojen päällekkäisyyksien purku ja ehkäiseminen sekä tiedotustoiminnan tason parantaminen. Asiaa käsiteltiin SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän 22.4. kokouksessa.

NETTIKAHVILAN PERUSTAMINEN

Idea luoda Kouvolan Seudun Ammatillisen paikallisjärjestön sisäinen projekti syntyi ja kehittyi Kiljavan opiston EU-kurssien myötä kevällä 1999. Lisäpontta toi ay-toiminnan peruskurssi, joka oli nuorten toimintaryhmän Kymen Säpinä Seiskan järjestämä kurssi. Kurssilla pohditiin mm. miten ay-toiminta pitäisi kehittyä ja näkyä yhteiskunnassamme.

Vuonna 2000 Nettitupa-hanketta valmistelemaan asetettiin työryhmä, johon kuului Raimo Heikkilä, Esko Huopainen, Ritva Hannola, Asta Pokki ja Katja Airaksinen. Todettiin, että Nettikahvila hankkeen olevan niin laajan, että yksin APJ ei voi hanketta toteuttaa. Päätettiin jatkaa hankkeen suunnittelua Katja Airaksisen esittämältä pohjalta. Pois ei suljettu pienempää hanketta, muutaman tietokoneen ja nettiyhteyden sekä toimihenkilön hankkimiseksi toimistolle. Todettiin, että hanke voisi olla SAK:n pilottihankkeena. Katja Airaksinen jatkaa hankkeen suunnittelua.

Toimintaidea

Café Net toimi kaikkien nuorten kohtaamispaikkana Kouvolan keskustassa.

Kahvila tarjosi jokaiselle tilaisuuden käyttää mm. internettiä omien tarpeidensa mukaisesti.

Kahvilassa oli mahdollisuus keskustella , saada tietoa ay-toiminnasta, surffata netissä, työskennellä eri tietokoneohjelmilla tai vain istua kahvikupin ääressä.

Yhtenä yhteistyökumppanina toimi paikallinen TSL:n Kouvolan Seudun Opintojärjestö ry, joka järjestäisi kahvilan tiloissa mm. atk-koulutusta.

Tilat olivat hyvin monipuoliset, niitä voitiin käyttää myös eri yhdistysten tai urheiluseurojen kokoustiloina.

Ammattiosastoilla ja nuorisojärjestöillä oli myös mahdollisuus varata tilat koulutustapahtumia varten.

Café Net oli auki aluksi maanantaista perjantaihin kello 15-21.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ ALOITTI TYÖNSÄ APJ:N TOIMISTOLLA

Toimistotyöntekijä Nia Sairanen aloitti toimistotyöntekijänä apj:n toimistolla helmikuun alussa 2001. APJ:n töiden lisäksi hänen työnkuvaansa oltiin suunniteltu avustaa mahdollisesti Kouvolaan perustettavassa Nettikahvilassa. Koska kahvilahanke oli viivästynyt suunnitelmista tarjottiin esimerkiksi atk-apua teidänkin ammattiosastolle.  Yhdistysten suunniteltaessa juhlia tai historian kirjoitusta tähänkin voitiin ehkä antaa apua. Onko jäsenrekisterinne atk:lla? Tähänkin voitiin antaa apua. Jatkossa esimerkiksi osaston jäsentarrat hoituisi kätevästi. Myös näissä asioissa voitte olla yhteydessä suoraan APJ:n toimistolle.

 



SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajisto 14.3.2001

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajisto piti tärkeänä, että paikallisjärjestön toimintaa uudistetaan. SAK:n hallitus oli hyväksynyt paikallisjärjestöjen seutukuntaistuvan työn ja suosittaa, että kaikki ammattiosastot liittyvät paikallisjärjestön jäseniksi. Paikallisjärjestöillä oli pitkät perinteet toiminnasta poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa – ja työmarkkinatilanteissa, joissa tarvitaan yhteisesiintymistä. Tämä toimintavalmius oli turvattava. Paikallisjärjestön päätehtävinä oli paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, työelämän edunvalvonta, järjestäytymisen edistäminen sekä koulutus ja tiedotus. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö oli ollut avoin SAK:n seutukunnalliselle yhteistyölle. Samoja asioita ei seutukunnalla kannattanut tehdä useassa SAK:n paikallisjärjestössä. Myös paikallisjärjestöjen toiminta oli kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. Parantaakseen paikallisjärjestön tunnettavuutta SAK:n Kouvolan Seudun paikallisjärjestön hallitus teki julkaisun, missä selvitettiin toimintaa ja tavoitteita. Julkaisua ajateltiin jaettavan paikallisjärjestön ammattiosastojen jäsenille Kouvolan seudulla. Myös oman nettisivun laadinta oli käynnistymässä.

Paikallisjärjestöjä oli Kouvolan seutukunnalla neljä. Edustajisto asetti tavoitteeksi yhden paikallisjärjestön syntymisen lähitulevaisuudessa Kouvolan seudulle. Yhdistymisellä saavutettaisiin SAK:n alueellisen toiminnan voimavarojen säästöjä ja tehtäviä voitaisiin jakaa useamman ay-aktiivin kesken. Toiminnan rahoitus olisi myös varmemmalla pohjalla. Yhdistyminen oli ollut Kouvolan Seudun Ammatillisen paikallisjärjestön tavoitteena jo vuosia. Hankeen oli saatava tuekseen ammattiliitot ja niiden Kouvolan seutukunnalla olevat aluetoimistot sekä SAK:n aluetoimisto. Edustajiston huolena oli, että ilman SAK:n Kouvolan seudun paikallisjärjestöjen toiminnan yhdistämistä, toiminta hiipuisi niin, että toimintaa ei synny kuin välttämätön sääntöjen määräämä minimi.

Edustajisto piti toivottavana, että paikallisjärjestötyön merkitys selkeytyisi myös järjestöön kuulumattomille SAK:n ammattiosastoille.

Kouvolan seudulla oli hyvät lähtökohdat kehittyä muuttotappiopaikkakunnasta kehittyväksi, monikulttuuriseksi paikkakunnaksi, missä Venäjän läheisyys osataan käyttää hyödyksi. Päämäärän tavoittamiseksi tarvitaan tiivistä seutukuntaista yhteistyötä. Sanat ovat muututtava teoiksi. Kauniit puheet eivät riitä.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatilliseen Paikallisjärjestöön kuuluu 29 ammattiosastoa, joiden työssäkäyvä jäsenmäärä on noin 10 500.



Kymenlaakson maakuntaryhmä 16.10.2001

SAK:N KYMENLAAKSON MAAKUNTARYHMÄN KANNANOTTO KYMENLAAKSON KEHITTÄMISSTRATEGIAAN 2002 – 2010


SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmä on käsitellyt

kokouksessaan luonnosta Kymenlaakson kehittämisstrategiaksi

2002-2010 ja antaa seuraavan lausunnon huomioitavaksi

strategiassa :

SAK:n aluekeskus, maakuntaryhmä ja ammatilliset

paikallisjärjestöt osallistuvat maakuntaliiton ja työvoima- ja

elinkeinokeskuksen välityksellä EU:n rakennerahastojen

ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen.

Työssä kehittymistä, uuden oppimista ja työssä jaksamista on

tuettava työn ja koulutuksen vuorottelulla työuran kestäessä.

Elinikäisen oppimisen periaatteen tulee ohjata niin julkisen

vallan kuin työelämässäkin tapahtuvaa koulutusta.

Kyky käyttää nykyaikaistatietotekniikkaa on yhä

yleistyvämpi vaatimus kaikkialla työelämässä.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tulee kehittää.

Ammatillisten oppilaitosten opettajille on varattava

mahdollisuus tutustua työpaikoilla työelämään.

Uusien toimintojen ja työpaikkojen sijoittumista

pääkaupunkiseudun sijaan Kymenlaaksoon on tuettava

hajasijoituksen että taloudellisten kannustimien avulla.

Muuttoliikettä on ohjattava useampiin keskuksiin.

Kotkan ja Kouvolan seudun vahvistuminen säteilee elinvoimaa

myös ympäröivälle maaseudulle. Seutukuntien yhteistyötä

lisäämällä ja​ vapaaehtoisin kuntaliitoksin on huolehdittava

palveluiden tasosta ja riittävyydestä myös asukasmäärää

vähenevissä kunnissa.

Kuntaliitosselvitykset ovat käynnistettävä niin Kotkan kuin

Kouvolankin seutukunnalla ettei pudottaisi kehityksen kelkasta.

Maa- ja metsätalous, loma-asutus ja vapaa-ajan asuntojen

ympärivuotinen käyttö sekä matkailu ja etätyö tarjoavat

menestyksen mahdollisuuksia ja työpaikkoja myös

maaseudulla.

SAK tukee aluekeskusten kehittämistä ja edellyttää, että

strategian toteuttamisessa kumppaneina ovat myös

työmarkkinajärjestöt.

Hyvät julkiset elinkeino-, hallinto-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut

sekä korkeatasoinen koulu- ja opetusjärjestelmä, kaikin puolin

toimiva infrastruktuuri sekä turvallinen ja puhdas ympäristö on

edellytys, jota ilman nykyaikainen yritystoiminta ei voi

menestyä eikä sijoittua Kymenlaaksoon.

Yhteistyö ja kumppanuus on avaintekijöitä, joita yritystoiminta

tarvitsee. Uusia työpaikkoja luovat ensisijaisesti pienet ja

keskisuuret elinvoimaiset yritykset sekä uudessa sähköisessä

taloudessa toimivat ja palvelualoilla toimivat yritykset. Julkinen

valta, kunnat ja valtio ovat myös merkittäviä työllistäjiä.

Vientiteollisuuden suuret yritykset pyrkivät keskittymään

ydinosaamiseen.

Ulkomaiset kauppaliikkeet ovat rantautuneet Kymenlaaksoon

ja lisäävät kaupan kilpailua. Useat yritykset pyrkivät

mahdollisimman pieneen vakinaiseen työvoimaan.

Työn pysyvyys on edelleen SAK:n jäsenten tärkein tavoite

työssä.

Keskeiset muutokset työelämässä SAK:n Kymenlaakson

maakuntaryhmänmielestä ovat:

  • sukupolven vaihtuminen
  • ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen
  • työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen
  • pienten työpaikkojen lisääntyminen
  • suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu
  • julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen
  • epätyypillisten töiden lisääntyminen
  • työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan
  • katkeilevat työurat
  • työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen
  • joustavien työaikojen lisääntyminen

Tauno Lindberg             Raimo Heikkilä

Puheenjohtaja                  Kokouksen sihteeri

 

KYMENLAAKSON LIITTO

Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet 2005 – 2006 (ohjelmakauden loppuun)

Kymenlaakson maakuntajohtajana oli Tapio Välinoro. Hän aloitti liiton maakuntajohtajana 1994. Tapio Välinoro kuoli Kotkassa 10. maaliskuuta 2011. Maakuntajohtajan tehtävässä seurasi Juha Haapaniemi. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui noin kaksi kertaava vuodessa.

Kymenlaakson maakuntahallitus on asettanut maakunnan yhteityöryhmän, jossa ovat tasapuolisesti osapuolina:

1. Kymenlaakson maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat
2. ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot
3. alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt

Maakunnan yhteistyöryhmä valitaan valtuuston toimikaudeksi.

Puheenjohtajisto: yhteistyöryhmän puheenjohtaja maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen 1.varapuheenjohtaja johtaja: Jarmo Pirhonen, 2. varapuheenjohtaja: toimitusjohtaja Juha Rydman 3. varapuheenjohtaja: Maakuntahallituksen jäsen Eeva Rautamaa.

Kuntasektorin edustajat: Kalervo Tulokas, Sirpa Paatero, Jukka Nyberg, Kari Ikävalko, Eila Lailavuo ja Kari Halonen.

Valtion viranomaiset: Raija Ristola, Matti Kallio, Leena Gunnar, Antti Rinta-Porkkunen, Hannu Puhakka, Eija Karhatsu ja Juhani Ristola.

Pysyvät asiantuntijajäsenet ja järjestöt: Pirjo Hedman, Juha Klami, Raimo Heikkilä, Kirsti Norkamo, Riitta Vierimaa, Raimo Jalkanen. Ella Karjalainen, Pirjo Silfversten,Tuula Säynätmäki, Ilpo Takanen.

Sihteeri: Maakunta-asiamies Ari Koskinen.

Kymenlaakson laulun sanoin:

Kymenlaakso sun laulusi soikoon
yli kaunihin Suomenmaan,
se lapsesi haltioikoon sinun eestäsi toimintaan
Kymenlaakso, sa seuduista kallein oot,
sua vallat valkeat varjelkoot,
Kymenlaakso, sun laulusi soikoon
yli kaunihin Suomenmaan.

Uuno Klami sävelsi Kymenlaakson laulun vuonna 1934. Se on säveltäjä Kalevi Ahon luonnehdinnan mukaan melodiana koruton ja kaunis, yksi parhaimmista suomalaisista maakuntalauluista. Laulun sanat ovat Aukusti Simojoen ja se on sävelletty alun perin sekakuorolle.



OSASTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

 

1 KOKOUKSEN AVAUS

PJ. KELKKA AVASI KOKOUKSEN

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

TODETTIIN KOKOUS PÄÄTÖSVALTAISEKSI

3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HYVÄKSYTTIIN LISÄÄMÄLLÄ KOHDAKSI 14 LM PUHEENVUOROT

4 ILMOITUS ASIAT

EI OLLUT

5 OSASTON VARAPUHEENJOHTAJAKSI VALITTIIN SIRPA JÄÄSKELÄINEN.

6 OSASTON SIHTEERIKSI VALITTIIN ESA MUNNE JA VARAKSI TERTTU LAITINEN.

7 OSASTON TALOUDENHOITAJAKSI VALITTIIN LEO LESKINEN.

8 OSASTON LOMAVASTAAVAKSI VALITTIIN LEO LESKINEN.

9 OSASTON TIEDOTUSSIHTEERIKSI VALITTIIN RAIMO HEIKKILÄ.

10 OSASTON NS-VASTAAVAKSI VALITTIIN KAISU HYNYNEN.

11 OSASTO ESITYKSET POSTILIITON LIITTOKOKOUKSELLE

TEHTIIN 2 ESITYSTÄ:

HENKILÖSTÖRAHASTON PERUSTAMINEN SUOMEN POSTI OY:LLE JA SEN TYTÄRYHTIÖILLE SEKÄTULOSPALKKAUS (LIITTEENÄ).

12 OSASTON VIRALLISIKSI EDUSTAJIKSI LIITON TALVIPÄIVILLE OULUUN VALITTIIN KAISU HYNYNEN, LEO LESKINEN, RAIMO HEIKKILÄ JA TERO KELKKA. MUITA LÄHTIJÖITÄ PÄÄTETTIIN AVUSTAA 100 MK/ LÄHTIJÄ.

13 OSASTON KEVÄTVUOSIKOKOUS PÄÄTETTIIN PITÄÄ 24.02.

PAIKKA JÄTETTIIN AVOIMEKSI.

14 LUTTAMUSMIESTEN PUHEENVUOROT

LUOTTAMUSMIEHET KERTOIVAT AJANKOHTAISISTA, EDUNVALVONTAA KOSKEVISTA ASIOISTA.

15 SAAPUNEET KIRJEET

LIITON KIERTOKIRJEET 16-19 JAETTIIN KOKOUSEDUSTAJILLE

16 OSASTON UUDET JÄSENET AILA KOKKO, JUHA KARPPANEN JA ALLAN SAARINEN TOIVOTETTIIN TERVETULLEIKSI

17 MUITA ASIALLISIA ASIOITA EI OLLUT

18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

PJ. TERO KELKKA PÄÄTTI VILKKAAN JA KANTAA OTTAVAN KOKOUKSEN KLO 20.10

TERO KELKKA (PJ.) ESA MUNNE (SIHTEERI)



KYMEN OSASTO 124 RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2001

I Yleistä

Vuosi 2001 oli historiallinen vuosi. Aloimme valmistautumaan uuteen valuuttaan, euroon, joka sitten otettiin käyttöön vuoden 2002 alusta. Tuotteisiin oli pitänyt merkitä hinnat myös euroina jo pidemmän aikaa mikä auttoi tottumaan uuteen tulevaan valuuttaan.

Sopimustoiminnan alueella olimme 15. helmikuuta 2000 solmitun postialan työehtosopimuksen piirissä sopimuksen kestäessä vuoden 2003 tammikuun loppuun.

Paljon keskustelua aiheuttanut uusi postitoimintalaki viimein vahvistettiin.

Kun Suomen Posti oyj myi joulukuun 2000 alussa arvokuljetuksia hoitavan tytäryhtiönsä SPAC FP OY:n sekä ilmoitti ulkoistavansa Postin palkkalaskennan päätti liittovaltuusto kokoontua ylimääräiseen kokoukseen asian johdosta. Valtuusto pohti alustusten pohjalta liiton tarpeita ja mahdollisuuksia vaikuttaa työnantajan yritys- ja toimintajärjestelyihin: yritysmyynteihin ja -ostoihin, alihankintoihin ja toimintojen ulkoistamisiin. Myyntiä ja ulkoistamista taustoineen valtuustolle selvitti pääjohtaja Jukka Alho.

Liittokokouksen lähestyessä myös puheenjohtajapeli velloi kiivaana. Ehdokkaina oli liiton istuva puheenjohtaja Juhani Heino ja käsittelyn valtakunnallinen pääluottamusmies Esa Vilkuna. Myöhemmin Heino kuitenkin ilmoitti ettei ollut käytettävissä ja näin ollen ainoa ehdokas oli Esa Vilkuna.

Postiliiton 21. liittokokous pidettiin 21.-23.5.2001 jossa liiton puheenjohtajaksi valittiin Esa Vilkuna Tampereelta ja valtuuston puheenjohtajaksi Timo Heikkinen Jyväskylästä.

Jakelun ns. ABC:n kakkosvaihe eteni vauhdilla koko valtakunnan alueella.

Liittokokouksessa valittu uusi valtuusto pääsi päätöksenteon makuun jo ennen ensimmäistä varsinaista kokousta. Liittohallitus katsoi, että Postin organisoimajakelun suunnittelu-projekti JAKSU sisältää jäsenistön kannalta niin merkittäviä asioita, että niihin riittävän pian kantaa ottamaan tarvitaan tämän liittokokouskauden korkein päättävä elin. Valtuusto kokoontui ylimääräiseen kokoukseen 19.10.01 Helsingissä. Valtuusto päätti pitkin hampain hyväksyä ko. projektin todeten sen olleen kahdesta huonosta vaihtoehdosta paras.

II EDUSTUKSET

Postiliiton valtuuston jäsen Tero Kelkka.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen paikallisjärjestön hallituksen puheenjohtaja Esko Huopainen ja sihteeri Raimo Heikkilä. Edustajiston ko­kouksessa Esko Huopainen, Raimo Heikkilä ja Tero Kelkka.

Maakunnan yhteistyöryhmässä ja SAK:n Kymen maakuntaryhmässä Raimo Heikkilä.

TSL:n Kouvolan seudun edustajiston 23.3 kokousedustajina Esko Huopainen, Sirpa Jääskeläinen ja Tero Kelkka.

Työväen Sivistysliiton Kouvolan seudun opintojärjestön hallituksessa Esko Huopainen.

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön vuosikokouksen 07.04 Savonlinnassa osaston edustajat: Kelkka, Heikkilä ja Leskinen.

Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestön toimikunnassa Tero Kelkka.

Postiliiton nuorisoasiain neuvottelukunnassa Kaisu Hynynen.

SAK:n maakuntaryhmän varapuheenjohtajana Esko Huopainen ja jäsenenä Raimo Heikkilä.

Kaudelle 2002-2003 työsuojelun I-varavaltuutetuksi valittiin Tero Kelkka ja II-varavaltuutetuksi Sirpa Jääskeläinen.

III KUULUMINEN JÄRJESTÖIHIN

  • Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö
  • TSL:n Kouvolan Seudun opintojärjestö
  • Postiliiton Kaakkois-Suomen aluejärjestö
  • Kouvolan Työväen Sekakuoron kannatusjäsen

Ammattiyhdistysliike kansanliikkeeksi​

SAK:n edustajakokoukselle on laadittu tulevaisuus-asiakirjoja. Asiakirjoista paistoi huoli ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuudesta. SAK:n koulutuspäällikkö, entinen Kiljavan rehtori Markku Liljeström kertoi SAK:n Kouvolan paikallisjärjestön edustajiston kokouksessa ammattiyhdistysliikkeen muutostarpeista. Hänen viestinsä oli, että ammattiyhdistysliikkeen on muututtava enemmän kansanliikkeeksi.

SAK ja jäsenliitot kampanjoivat tunnuksella Tervetuloa todellisuuteen. Kampanja näkyi televisio- ja ulkomainontana ympäri Suomea sekä mm. liitto- ja palkansaajalehdissä. Kampanjan tavoitteena oli herätellä nuoria aikuisia ja mm. pätkätyöntekijöitä huolehtimaan oikeuksistaan ja käyttämään hyväkseen ammattiliittojen tarjoamaa tukea. Tavallisimmat perusteethan sille, ettei nuori aikuinen vielä kuulu ammattiliittoon ovat, ettei vain ole vielä tullut liityttyä tai se, ettei kukaan ole kysynyt.

Liikkeessä -tilaisuus pidettiin 10.2.2001 Kauppakeskus Hansassa Kouvolassa. Vauhtia tilaisuuteen saatiin sanattomalla totuudella, että paikallisjärjestöjen toiminta oli kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. Ilman SAK:n Kouvolan seudun paikallisjärjestöjen toiminnan järkeistämistä ay-toiminta voisi hiipua niin, että toimintaa ei synny kuin välttämätön sääntöjen määräämä minimi. Muutamat ammattiosastot jakoivat oman liiton tietopaketteja ja muuta materiaalia. Tilaisuuden vastuuhenkilöinä olivat SAK:n Kymen piirin toimitsija Pentti Immonen ja minä.

Hansan tapahtuma oli monipuolinen: Infopiste, musiikkia ja muotinäytöksiä. Myös kaasuilmapallot kuuluivat asiaan.

Hansan eri kauppiaat olivat innokkaasti mukana tapahtuman onnistumisessa. Päivän aikana järjestettiin muotishow , jonka teemana oli ale-vaatteiden esittely. Lisäksi kauppiaat lahjoittivat palkintoja kilpailuihin.

 

 

 

 

 

 

 

KYMENLAAKSON JA ETELÄ-KARJALAN ALUEEN SAK-PÄIVÄT KOUVOLASSA 24.-25.8.2001

 

Ohjelma perjantaina 24.8.

Kello 17.00 alkaen Kouvolan Taiteiden yö kävelykatu Manskilla.

SAK:lla oli oma esittely- ja toimintateltta. (Tiimarin kohdalla) Mukana mm. TSL:n Rallirinki kisälliryhmä ja Pauli Huttunen, hanuristi/laulaja, juontaja

SAK-päivien tulevaisuus –seminaari Kouvolan kaupungintalolla 25.8.kello 10.00

Klo 10.00 SAK-päivien seminaarin avaus,

Aloitusohjelmaa.

10.15 Kouvolan kaupungin tervehdys, kaupunginjohtaja Aimo Ahti

10.25 SAK – vahva vaikuttaja.

Suomalainen ay-liike liikkeessä tulevaisuuteen Lauri Ihalainen, SAK:n puheenjohtaja

11.10 Kaakkois-Suomen TE-keskus alueensa kehittäjänä. Mihin maakuntamme ovat matkalla? Työmarkkinoiden toimivuus ja työllisyys. Jarmo Pirhonen, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja.

12.00 Lounas

13.00 Miten ammattitaito ja työpaikat kohtaavat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa?

Voidaanko työelämän tarpeita ennakoida?

Yritysten osaamistarpeet projektin tuloksia ja barometrin hyödyntäminen.

Sanna Palin, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen TE-keskus

13.45 SAK:laisen ay-liikkeen järjestö- ja aluevaikuttamisen tavoitteita edunvalvontatyössä. Matti Tukiainen, SAK:n järjestöpäällikkö

14.30 Nuoret liikkeellä ! Onko nuorissa poweria?  Yhteys nuoriin nuorten ehdoilla. Eija Harjula, nuorisosihteeri, SAK

15.00 Paneelikeskustelu


Kouvolan kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Aimo

Ahdilla oli erityisen suuri ilo ja kunnia toivottaa

tervetulleiksiKouvolaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan

SAK-päiville.

"Te tulette alueelta, joka sodan jälkeiset

vuosikymmenet aina vuoteen 1997 valtion aluehallinnossa

toimi Kymenlääninä pääkaupunkinaan Kouvola. Ei Kouvolan

asema Kaakkoisen Suomen valtionhallinnon keskuksena ole

sen jälkeenkään poistunut, sillä meillä on edelleen niin

lääninhallinnon kuin muitakin valtion aluehallinnon yksiköitä

kaupungissamme. Valtion aluehallinnon lisäksi merkittäviä

työllistäjiä tänä päivänä Kouvolassa ovat kaupungin itsensä

lisäksi liikenne, mitä tänä päivänä hienommin kutsutaan

logistiikaksi ja siinä erityisesti raideliikenne. Onhan Kouvola

ollut yli sata vuotta Suomen merkittävin rautatieristeysasema.

Juuri logistiikka ja Venäjän läheisyys on meille kaakkois-

suomalaisille ehkä merkittävin yhdistävä tekijä tänä päivänä.

Toivottavasti se antaa mahdollisimman monelle työpaikan

myös tulevaisuudessa.

Kouvolan kaupungin merkittävin viime vuosien

kehittämisprosessi on ollut 1990-luvun alkuvuosina

rapistumaanpäässeen keskustan uudistaminen. Konkreettinen

työ lähti liikkeelle vuonna 1997 kävelykatu Manskin

rakentamisella ja jatkui kävelykeskustalla laajemminkin. Lähes

välittömästi kävelykeskustan rakentamisen jälkeen lähti

liikkeelle kauppakeskus Hansan ja siihen liittyvien noin sadan

asunnon rakentaminen. Kaupunki ei ole koskaan valmis ja työ

jatkuu kauppatorin ja keskuspuiston uudistamisella tänä ja

ensi vuonna, mutta jo nyt voidaan sanoa, että me olemme

onnistuneet luomaan vetovoimaisen ja viihtyisän keskustan,

ns.olohuoneen niin kaupunkilaisille kuin laajemmankin alueen

ihmisille.

Teillä, arvoisat päivien osanottajat, on mahdollisuus tutustua

niin Kouvolan uuteen keskustaan kuin kouvolalaiseen

kulttuuritarjontaankin 24.8. taiteiden yön yhteydessä".

 



 

"Hyvät ystävät!

Toukokuisessa edustajakokouksessaan SAK:lainen

ammattiyhdistysliike uusi ohjelmalliset tavoitteensa ja luotasi

tulevaisuuden ammattiyhdistystoiminnan periaatteita ja

toimintamuotoja. Kokousedustajat määrittelivät sen, mihin

SAK työllään pyrkii, mitkä ovat keinot ja välineet tavoitteiden

saavuttamisessa ja kenen kanssa työtä tehdään. Samalla SAK

otti kantaa myös moniin yhteiskunnallisiin arvovalintoihin.

Vaikka viime vuosien laajoilla tulopoliittisilla sopimuksilla onkin

voitu turvata palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman

kasvu sekä työllisyyden paraneminen, ei kaikkia laman

jättämiä jälkiä ole vielä poistettu. SAK:n edustajakokouksessa

todettiinkin, että tärkeimmän tavoitteemme on edelleen oltava

työttömyyden vähentäminen ja sitä kautta

oikeudenmukaisuuden lisääminen ja syrjäytymisen estäminen.

Edustajakokous asetti tavoitteeksi nostaa työllistymisaste 75

prosenttiin ja painaa työttömyys viiteen prosenttiin.

Työpaikka on paras lääke köyhyyteen ja syrjäytymisen

estämiseen. SAK:n mielestä jokaiselle on tarjottava

mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työllä.

Edustajakokous totesikin, että hyvän talouskehityksen on

näyttävä myös kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Työttömien paluuta työhön on helpotettava ja aktiivisen

työvoimapolitiikan toteuttamiselle on turvattava riittävät

voimavarat ja osaaminen. Työhön paluun ohella toinen

todellinen lääke köyhyysongelmaan on ansioturvalle pääsyn

helpottaminen.

Myös tupossa päätetty työttömyyspäivärahan ansio-

osaprosentin palauttaminen 45 prosenttiin on SAK:n mielestä

toteutettava.

Lama jätti jälkensä myös tulonjaon kehittymiseen

yhteiskunnassamme. Tulopoliittinen selvitystoimikunta on

päättänyt selvittää syyt siihen, miksi palkka- ja pääomatulojen

suhde on kehittynyt palkansaajille epäedullisella tavalla. SAK

arvioi selvityksen tuloksia omalta osaltaan valmistautuessaan

seuraavalle sopimuskierrokselle. Edustajakokous totesikin,

että nyt on suuntauduttava entistä tasaisempaan ja

oikeudenmukaisempaan tulonjakoon ja solidaarisuuteen

erityisesti työttömiä ja matalapalkkaisia kohtaan.

Viime vuosien tulokset on saavutettu kolmikantayhteistyöllä

hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä.

Sateenkaarihallitusten aikana maamme palkansaajakunta on

voinut kokea olevansa arvostettu osa yhteiskuntaa.

SAK toivoo, että tulevaisuudessa kaikki keskeiset puolueet

ovat valmiita sitoutumaan sopimusyhteiskunnan

periaatteeseen – eli vahvaan kolmikantaan neuvotteluissa ja

yhteiseen työelämän kehittämiseen.

Suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminut

yhteiskunnallisena liikkeenä jo yli sata vuotta. Sinä aikana

SAK on liittoineen osoittautunut muuntautumiskykyiseksi,

ajassa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi.

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat olleet

perusarvomme ja ne kestävät tulevaisuudessakin. Sen

osoittivat myös SAK:n 16. edustajakokouksen päätökset ja

tulevaisuuden linjaukset.

Toivotan Teille mielenkiintoisia SAK-päiviä ja menestystä

työssänne suomalaisten palkansaajien ja heidän perheidensä

hyväksi!

Lauri Ihalainen".

 


  • Lappeenrannan postikeskuksen tuotannossa oli 2001 työssä kokonaislukumäärältään naisia 7 enemmin kuin miehiä.
  • Sanomalehdenjakelu on tyypillistä naisten työtä. Kymenlaakson sanomalehdenjakelussa on vain 79 miestä kokonaistyöntekijämäärän ollessa 306. Tiedot on maaliskuulta 2001.

IV Kevätvuo­sikokous­

Postiliiton Kymen osasto 124 ry:n kevätvuosikokous pidettiin 24.02.2001 klo 15.00 alkaen Ravintola Kymen Hovissa keskikatu 9 Kouvola. Juhlapuheen piti kansanedustaja Valto Koski.

Kokouksessa käsiteltiin liiton sääntöjen 7 a § määräämät asiat.

kokouksen jälkeen ammattiosasto tarjosi lounaan.

V Syysvuosikokous

Postiliiton Kymen osas­to 124 ry:n sääntömääräi­nen syysvuosikokous pide­ttiin ravintola Kymen Hovissa lauantaina 24.11 klo 15.00.

Vuosikokouksessa käsiteltiin osaston sään­töjen määräämät asiat. Valittiin mm. osaston puheenjohtaja ja toimikunta sekä päätettiin jatkaa Pahasaaren mökin vuokraamista. Ajankohtaisen puheenvuoron piti Postiliiton järjestösihteeri Arto Sieranta.

Kokouksen jälkeen oli ruokailu.

Postiliiton Kymen osaston puheenjohtajaksi vuodelle 2002 kokous valitsi Tero Kelkan Kouvolasta. Valinta oli yksimielinen. Toimikunnan varsinaisiksi jäseniksi vuodelle 2002 valittiin;

Raija Koivunen, Sirpa Jääskeläinen, Tuula Jurvanen, Kaisu Hynynen, Leo Leskinen, Eero Takki, Raimo Heikkilä, Pekka Valli, Matti Jaakkola ja Kari Laakso.

Varajäsenet;

Terttu Laitinen, Annika Kurittu, Asta Kivinen, Tuula Nerkko, Teija Hakalin, Sinikka Purmola, Seija Virkkula ja Päivi Paronen.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Risto Marttila ja Tommi Oksanen ja varatilintarkastajiksi Jorma Koskelainen ja Seppo Kurittu.

Kokouksessa päätettiin jatkaa Jaalan Pahasaaren mökin vuokraamista myös ensi vuonna.

Osaston työväenlehtisetelin tuen määräksi päätettiin 60 markkaa.

VI Neuvottelutoiminta

Vuosi 2001 oli neuvottelutäyteinen vuosi. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhdeturvaa koskevat kysymykset olivat läpi vuoden ajankohtainen, neuvoteltava asia. Samoin ikääntyvien työntekijöiden asema työpaikoilla ei ainakaan parantunut vuoden aikana. Työnantajan halu päästä eroon ikääntyvistä työntekijöistä oli silmiinpistävää. Väkisin työttömyysputkeen tuntui olevan ajan trendi. Jotkut sanoivat kokeneensa jopa suoranaista uhkailua. Jakelussa siirtyminen ABC-2 vaiheeseen työllisti edunvalvojia. Se oliko työpisteet, abc- kelpoinen posti sekä yleensä kaikki sovitut työskentelyolosuhteet siinä kunnossa että 2-vaihe voidaan ottaa käyttöön aiheutti alueella erimielisyyksiä.

VII Toimikunta

Toimikunta kokoontui vuonna 2001 6 kertaa;

Tero Kelkka , Puheenjohtaja (6)

Sirpa Jääskeläinen, Varapuheenjohtaja (4)

Esa Munne, Sihteeri (4)

Terttu Laitinen, Varasihteeri (3)

Leo Leskinen, Taloudenhoitaja, lomavastaava (4)

Kaisu Hynynen, Nuorisovastaava (5)

Teija Hakalin (3)

Tuula Jurvanen (5)

Päivi Paronen (2)

Kari Laakso (4)

Seppo Järvinen (3)

Matti Jaakkola (2)

Varajäsenet:

Veijo Kujala (6)

Tuula Nerkko (5)

Pekka Paavola (5)

Raija Koivunen (3)

Asta Kivinen (3)

Maarit Leppäkoski (2)

Myös luottamusmiehet on kutsuttu toimikunnan kokouksiin. Vuonna 2001 tätä oikeutta käyttivät Raimo Heikkilä (plm) ja Markku Ojala (KELPO varaluottamusmies).

VIII TIEDOTUSTOIMINTA

Osaston sihteerinä ja tiedotussihteerinä on toiminut Esa Munne. Postiliiton kalenteri toimitettiin Postiliiton toimesta osaston maksaville jäsenille.

Työpaikkatiedottamisen lisäksi osaston asioista on tiedotettu paikkakunnan lehdissä ja Postimies-lehdessä.

Toimikunnan varajäsenet ja luottamusmiehet ovat voineet osallistua toimikunnan kokouksiin.

Infotilaisuuksia järjestettiin tarpeen mukaan.

IX VAPAA-AJAN TOIMINTA

Osaston pilkkikilpailut pidettiin maaliskuussa osaston kesänviettopaikalla Jaalan Pyhäjärvellä.

Mestaruus päätyi tällä kertaa kauniimman sukupuolen palkintokaappiin kun voittajaksi saatiin Eija Tuukkanen Kouvolasta. Eija nappasi myös suurimman kalan palkinnon. Miesten puolella paras oli Matti Jaakkola.

Osaston petanque kilpailujen mestariksi kruunattiin Lasse Ketonen. Duppelin voittajapari oli Juha Lepistö & Tero Kelkka. Kisat pidettiin 14.7 Kouvolassa.

Biljardin 9-pallo kisat pidettiin 26.5 ja voittajaksi tuli Esa Munne. 8-palloa hallitsi Tero Kelkka.

1.kertaa järjestetyt Postin golf mestaruus kisat Vierumäellä voitti Mika Kääriäinen.

Postiliiton kesäpäivät olivat 9.-10.6 Turussa.

Talvipäivien järjestelyvastuussa oli Oulun osasto.

 

X Koulutustoiminta

Postiliitto tutuksi kurssille 7.-8.4 Savonlinnassa osallistui Annika Kurittu ja Tero Muuronen .

Muuten koulutustoiminta keskittyi edunvalvojien koulutukseen.

 

XI Kiinteistöt

Suolajärven mökin saunarakennuksen täysremontti eteni hitaasti mutta varmasti. Kirvesmiehenä toimi Leo Leskinen,

Pahasaaren mökki Pyhäjärvellä oli edelleen vuokrattuna osastomme jäsenelle, Seppo Vesalle.


 

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com