Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä


Päivitetty 19.3.2018


HALLINTOUUDISTUS

SAK:n järjestöpäällikkö Matti Tukiainen kertoi taustatietoa SAK:n hallituksen 10.9.2001 päätöksille nimittää Pentti Immonen SAK:n aluejohtajaksi Lahteen ja Leila Oderman nimityksestä SAK:n aluetoimitsijaksi Lappeenrantaan. SAK:lla on tarve vähentää työntekijöitään 140 työntekijästä 120 työntekijään. Vähennysten perusteeksi on esitetty SAK:n liittojen vähenevät jäsenmaksut. Nyt tehdyt päätökset Kymen aluepalvelukeskuksessa ei saa Tukiaisen mukaan olennaisesti heikentää sen toimintaa, tarpeenvaatiessa voidaan tukeutua joissakin asioissa ostopalveluihin ja tukea voidaan antaa SAK:n toimihenkilöiltä Helsingistä ja Mikkelistä. Vuoden 2002 syksyllä arvioidaan uudestaan SAK:n Kymen aluepalvelukeskuksen tehtäviä ja resursseja.

Jukka Kärnä valittin eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa SDP:n listalta Kymen vaalipiiristä 4325 äänellä. Ennen valintaansa eduskuntaan Kärnä toimi SAK:n Kymen aluejohtajana vuodet 2005–2011. Kärnä on tehnyt pitkän uran Metallityöväen liitossa. Hän oli Imatran Ovakon terästehtaan pääluottamusmies vuosina 1989–2005 ja on ollut myös Metalliliiton liittovaltuuston puheenjohtaja. Hänen kotipaikkakuntansa oli Imatra, jonka kaupunginvaltuustoon hän kuului vuosina 1997–2005.

Ammattiyhdistysliike kansanliikkeeksi​

SAK:n edustajakokoukselle on laadittu tulevaisuus-asiakirjoja. Asiakirjoista paistoi huoli ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuudesta. SAK:n koulutuspäällikkö, entinen Kiljavan rehtori Markku Liljeström kertoi SAK:n Kouvolan paikallisjärjestön edustajiston kokouksessa ammattiyhdistysliikkeen muutostarpeista. Hänen viestinsä oli, että ammattiyhdistysliikkeen on muututtava enemmän kansanliikkeeksi.


2000-luvun alkuvuosina SAK:n jäseniä olivat 20 teollisuuden, julkisen sektorinkuljetusalojen, yksityisten palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on työn tekijöiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja osallisuuden parantaminen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. Suomen Ammattijärjestö perustettiin 15.4.1907 Tampereella.


Työnantajan ja maan hallituksen ammattiyhdistysliikkeen nujerrustoimet ja julkisen hallinnon supistumisvaateet loivat entisestään vaatimuksia ammattiyhdistysliikkeen toiminnalle. Ammattiyhdistysliike on perinteisesti kuulunut huvinvointivaltion tukijoihin ja sen rakenteiden puolustajiin. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden aate osoittautui kestäväksi silloinkin, kun hyvinvointivaltio joutui arvostelun ja purkamisyritysten kohteeksi. Työelämän ongelmia on edelleen pitkäaikaistyöttömyys, pätkätyöt, osa-aikatyöt, fuusiot, tasa-arvo ja työssä jaksaminen. Elämme jatkuvien yhteiskunnallisten muutoksien kourissa. Jatkuva yhteiskunnassamme vallitseva epävarmuus tuo mukanaan hyvin paljon ristiriitaisiatuntemuksia työyhteisössä. Vain yhdessä voidaan vaikuttaa omiin etuisuuksiin ja raivata tietä jälkipolvelle. Ammattiyhdistysliike on oltava muutakin kuin pelkkä vakuutuslaitos, mikä tarjoaa turvaa mahdollisen työttömyyden kohdatessa. Miten asioita on hoidettu aikaisemmin ei välttämättä enää herätä sellaista kansalaistoiminta ja toiminnallisuutta kuin aikaisemmin. Ammattiyhdistystoiminta joutuu kilpailemaan ihmisten vapaa-ajasta.Työnantajan ja Sipilän hallituksen ammattiyhdistysliikkeen nujerrustoimet ja julkisen hallinnon supistumisvaateet luovat enti­ses­tään kasvavia vaatimuksia ammattiyhdistysliikkeen toiminnalle. Ammattiyhdistystoiminnan rooli ja merkitys tulee tovottavasti korostumaan. Pitääkin olla huolestunut duunarien jaksamisesta työssä yhä kasvavan työtaakan ja työnantajan​ vaatimusten edessä. Mikään työväenliikkeen saavutus ei ole tullut itsestään selvyyte­nä. Jopa hengen menettämisen uhalla on ajettu oikeuksia työn­tekijöille. Ammattiyhdistysliike on perinteisesti kuulunut hyvinvointivalti­on tukioihin ja sen rakenteiden puolustajiin. Tasa-arvon ja oi­keudenmukaisuuden aate on osoittautunut kestäväksi silloinkin, kun hyvinvointivaltio on joutunut arvostelun ja purkamisyritys­ten kohteeksi. Solidaarisuus on ollut poliittisella urallani keskeisenä tavoitteenani. Päätös Suomen suunnasta on kansalla. Taistelu duunarien työpaikkojen puolesta voimistuu ja paikallisen sopimisen tarve kasvaa haluttiin sitä tai ei. Työuupumus ja epätyypilliset työt kasvavat. Sairaspoissaoloista johtuen työntekijöiden sivukustannukset ja kuntoutusmenot tulevat todennäköisesti myös kasvamaan. Mikäli yritykset jakavat ylisuuria osinkoja tai optioita yrityksien johdolle ja samalla irtisanovat henkilöstöään on menettely mielestäni tuomittavaa.



SAK:N PAIKALLISTOIMINTA 2001 

Mentäessä 2000-luvulle SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Martti Sorsalla ja minulla heräsi ajatus tiiviistä yhteistyöstä Kouvolan seudun muiden paikallisjärjestöjen välille. Yhtenä syynä syvemmälle yhteistyölle oli mm. paikallisjärjestöjen kasvava näkyvyys eri tiedotusvälineissä. Myös Kouvolan APJ etsi uutta toimitilaa. Senaikaiset Kouvolan APJ:n kokoustila Kalevankadulla oli epäkäytännöllinen. Syynä oli mm. tilan pienuus.

Käytön ja käyttäjien lisääntyminen voi mahdollistaa osa-aikaisen toimistotyöntekijän palkkaamisen jäsenistön ja jäsenosastojen käyttöön. Yhteistyöasian tiimoilta olimme yhteydessä Anjalankosken-, Iitin-, ja Kuusankosken paikallisjärjestöjen edustajiin. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö oli avoin SAK:n seutukunnalliselle yhteistyölle. Virkistystoimintaan panostettaisiin aikaisempaa enemmän, koska osanotto virkistystapahtumiin oli suurempi kuin kokoustoimintaan osallistuminen. Samoja asioita ei seutukunnalla kannata tehdä useassa Kouvolan seudun SAK:n paikallisjärjestössä. Myös paikallisjärjestöjen toiminta on kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. SAK:lainen edunvalvonta ei ulotu ammattiliittojen ja ammattiosastojen työpaikoilla tekemään työehtosopimusten tarkoittamaan edunvalvontaan.

Muutaman neuvettelukerran jälkeen SAK:n Kouvolan seudu Anjalankosken-, Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken paikallisjärjestöillä oli valmiuksia perustaa yhteistyöryhmä toimintaa kehitetään yhdessä SAK:n aluekeskuksen kanssa. Vapaa-ajan toimintaa järjestettäisiin yhdessä.

Sopivasti SAK:lla oli aluetoiminnan kehittämishanke. SAK olisi organisoitumassa niin, että tulevaisuudessa seutukunnalliset paikallisjärjestöt hoitavat ammattiyhdistysten edunvalvontaa. APJ:t olivat itsenäisiä yhdistyksiä, joten yhdistysten lakkauttamien oli jokaisen paikallisjärjestön omissa käsissä. SAK:n hallitus on hyväksynyt paikallisjärjestöjen seutukuntaistuvan työn ja suosittaa, että kaikki ammattiosastot liittyvät paikallisjärjestön jäseniksi. Paikallisjärjestöillä on pitkät perinteet toiminnasta poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa – ja työmarkkinatilanteissa, joissa tarvitaan yhteisesiintymistä. Tämä toimintavalmius on turvattava. Paikallisjärjestön päätehtävinä on paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, työelämän edunvalvonta, järjestäytymisen edistäminen sekä koulutus ja tiedotus.

Kouvolassa oli vappujuhlat yhdessä Työväenyhdistyksen kanssa. Puheiden pitopaikka oli mm. kävelykatu Manski. Pääpuhujana ammattiyhdistysliikkeen edustaja. Paikallisjärjestö luo kiinteän kontaktin alueen työpaikkojen luottamusmiehiin. Työttömiä ja syrjäytyneitä SAK:n jäseniä ei sanottavasti tuettu ja ohjattu mukaan toimintaan. Yhteistyö Kouvolan seudun työttömien kanssa oli niukkaakin niukempaa.

SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän jäsenet toimivat vaihtelevalla aktiivisuudella seutukunnan edunvalvojina.

Myös EU:n rakennerahastojen tavoiteohjelmien hankkeiden ideointi ja yhteistyö niiden toteutumiseksi oli osa paikallisjärjestön tehtäviä. Olin SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmässä ja Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-rahat ja vastaava kansallinen rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille. Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina kunnat maakunnanliiton kautta, ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset sekä tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Kouvolan seudulla valistustyöstäni huolimatta maakunnan yhteistyöryhmän hankkeet eivät kiinnostaneet ja kutsut maakunnan saklaisten tilaisuuksiin kertomaan hankkeista jäi muutamaan tilaisuuteen. Hankkeet harvoin syvältä kosketti SAK:n tavoitteita.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö esitti lausunnossaan SAK:n Kymen aluekehittämisprojektille, että Kouvolaan perustetaan SAK:n paikallinen ay-keskus.  Paikallisjärjestön esityksen mukaan ay-keskuksessa voivat toimia Kymenlaakson SAK:n liittojen aluetoimistoja sekä SAK:n Pohjois-Kymenlaakson paikallisjärjestöt. Pohjois-Kymenlaakson SAK:n paikallisjärjestöjen toiminta on nykyisinkin hyvin kiinteää. Siitä osoituksena Anjalankosken-, Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken SAK:n paikallisjärjestöjen edustajista muodostettu yhteistyöryhmä. Ryhmän saavutuksena voidaan kirjata seutukuntalaisen yhteisymmärryksen lisääntyminen SAK:laisessa Pohjois-Kymenlaakson järjestöväessä. Pohjois-Kymenlaaksossa riittää yksi SAK:n paikallisjärjestöjen toimisto. Paikallisjärjestöjen toimistojen vuokrakulujen säästöillä voitaisiin järjestää yhteinen toimitsija hoitamaan SAK:n paikallisjärjestön asioita kerran tai useamman päivän viikossa. Kouvolaa sijoituspaikkana puoltaa myös Kouvolassa aloittava työvoima- ja elinkeinokeskus, mihin SAK:laisella ammattiyhdistystoiminnalla tulee olla vankka yhteys. Asiaa on myös käsitelty SAK:n Pohjois-Kymenlaakson yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmän jäsenet ovat SAK:n Kouvolan Seudun paikallisjärjestön esityksen takana.

Ay-keskuksen tavoitteena on löytää keinoja jäsenpalvelun ja -neuvonnan parantamiseen. Jäsenpalvelussa tulisi pyrkiä entistä enemmän siihen, että peruspalvelut löytyvät yhdeltä luukulta. Tavoitteena on erilaisten toimintojen päällekkäisyyksien purku ja ehkäiseminen sekä tiedotustoiminnan tason parantaminen. Asiaa käsiteltiin SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmän 22.4. kokouksessa.

NETTIKAHVILAN PERUSTAMINEN

Idea luoda Kouvolan Seudun Ammatillisen paikallisjärjestön sisäinen projekti syntyi ja kehittyi Kiljavan opiston EU-kurssien myötä kevällä 1999. Lisäpontta toi ay-toiminnan peruskurssi, joka oli nuorten toimintaryhmän Kymen Säpinä Seiskan järjestämä kurssi. Kurssilla pohditiin mm. miten ay-toiminta pitäisi kehittyä ja näkyä yhteiskunnassamme.

Vuonna 2000 Nettitupa-hanketta valmistelemaan asetettiin työryhmä, johon kuului Raimo Heikkilä, Esko Huopainen, Ritva Hannola, Asta Pokki ja Katja Airaksinen. Todettiin, että Nettikahvila hankkeen olevan niin laajan, että yksin APJ ei voi hanketta toteuttaa. Päätettiin jatkaa hankkeen suunnittelua Katja Airaksisen esittämältä pohjalta. Pois ei suljettu pienempää hanketta, muutaman tietokoneen ja nettiyhteyden sekä toimihenkilön hankkimiseksi toimistolle. Todettiin, että hanke voisi olla SAK:n pilottihankkeena. Katja Airaksinen jatkaa hankkeen suunnittelua.​

Toimintaidea

Café Net toimi kaikkien nuorten kohtaamispaikkana Kouvolan keskustassa.

Kahvila tarjosi jokaiselle tilaisuuden käyttää mm. internettiä omien tarpeidensa mukaisesti.

Kahvilassa oli mahdollisuus keskustella , saada tietoa ay-toiminnasta, surffata netissä, työskennellä eri tietokoneohjelmilla tai vain istua kahvikupin ääressä.

Yhtenä yhteistyökumppanina toimi paikallinen TSL:n Kouvolan Seudun Opintojärjestö ry, joka järjestäisi kahvilan tiloissa mm. atk-koulutusta.

Tilat olivat hyvin monipuoliset, niitä voitiin käyttää myös eri yhdistysten tai urheiluseurojen kokoustiloina.

Ammattiosastoilla ja nuorisojärjestöillä oli myös mahdollisuus varata tilat koulutustapahtumia varten.

Café Net oli auki aluksi maanantaista perjantaihin kello 15-21.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ ALOITTI TYÖNSÄ APJ:N TOIMISTOLLA

Toimistotyöntekijä Nia Sairanen aloitti toimistotyöntekijänä apj:n toimistolla helmikuun alussa 2001. APJ:n töiden lisäksi hänen työnkuvaansa oltiin suunniteltu avustaa mahdollisesti Kouvolaan perustettavassa Nettikahvilassa. Koska kahvilahanke oli viivästynyt suunnitelmista tarjottiin esimerkiksi atk-apua teidänkin ammattiosastolle.  Yhdistysten suunniteltaessa juhlia tai historian kirjoitusta tähänkin voitiin ehkä antaa apua. Onko jäsenrekisterinne atk:lla? Tähänkin voitiin antaa apua. Jatkossa esimerkiksi osaston jäsentarrat hoituisi kätevästi. Myös näissä asioissa voitte olla yhteydessä suoraan APJ:n toimistolle.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajisto 14.3.2001

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön edustajisto piti tärkeänä, että paikallisjärjestön toimintaa uudistetaan. SAK:n hallitus oli hyväksynyt paikallisjärjestöjen seutukuntaistuvan työn ja suosittaa, että kaikki ammattiosastot liittyvät paikallisjärjestön jäseniksi. Paikallisjärjestöillä oli pitkät perinteet toiminnasta poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa – ja työmarkkinatilanteissa, joissa tarvitaan yhteisesiintymistä. Tämä toimintavalmius oli turvattava. Paikallisjärjestön päätehtävinä oli paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, työelämän edunvalvonta, järjestäytymisen edistäminen sekä koulutus ja tiedotus. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö oli ollut avoin SAK:n seutukunnalliselle yhteistyölle. Samoja asioita ei seutukunnalla kannattanut tehdä useassa SAK:n paikallisjärjestössä. Myös paikallisjärjestöjen toiminta oli kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. Parantaakseen paikallisjärjestön tunnettavuutta SAK:n Kouvolan Seudun paikallisjärjestön hallitus teki julkaisun, missä selvitettiin toimintaa ja tavoitteita. Julkaisua ajateltiin jaettavan paikallisjärjestön ammattiosastojen jäsenille Kouvolan seudulla. Myös oman nettisivun laadinta oli käynnistymässä.

Paikallisjärjestöjä oli Kouvolan seutukunnalla neljä. Edustajisto asetti tavoitteeksi yhden paikallisjärjestön syntymisen lähitulevaisuudessa Kouvolan seudulle. Yhdistymisellä saavutettaisiin SAK:n alueellisen toiminnan voimavarojen säästöjä ja tehtäviä voitaisiin jakaa useamman ay-aktiivin kesken. Toiminnan rahoitus olisi myös varmemmalla pohjalla. Yhdistyminen oli ollut Kouvolan Seudun Ammatillisen paikallisjärjestön tavoitteena jo vuosia. Hankeen oli saatava tuekseen ammattiliitot ja niiden Kouvolan seutukunnalla olevat aluetoimistot sekä SAK:n aluetoimisto. Edustajiston huolena oli, että ilman SAK:n Kouvolan seudun paikallisjärjestöjen toiminnan yhdistämistä, toiminta hiipuisi niin, että toimintaa ei synny kuin välttämätön sääntöjen määräämä minimi.

Edustajisto piti toivottavana, että paikallisjärjestötyön merkitys selkeytyisi myös järjestöön kuulumattomille SAK:n ammattiosastoille.

Kouvolan seudulla oli hyvät lähtökohdat kehittyä muuttotappiopaikkakunnasta kehittyväksi, monikulttuuriseksi paikkakunnaksi, missä Venäjän läheisyys osataan käyttää hyödyksi. Päämäärän tavoittamiseksi tarvitaan tiivistä seutukuntaista yhteistyötä. Sanat ovat muututtava teoiksi. Kauniit puheet eivät riitä.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatilliseen Paikallisjärjestöön kuuluu 29 ammattiosastoa, joiden työssäkäyvä jäsenmäärä on noin 10 500. ​


SAK ja jäsenliitot kampanjoivat tunnuksella Tervetuloa todellisuuteen. Kampanja näkyi televisio- ja ulkomainontana ympäri Suomea sekä mm. liitto- ja palkansaajalehdissä. Kampanjan tavoitteena oli herätellä nuoria aikuisia ja mm. pätkätyöntekijöitä huolehtimaan oikeuksistaan ja käyttämään hyväkseen ammattiliittojen tarjoamaa tukea. Tavallisimmat perusteethan sille, ettei nuori aikuinen vielä kuulu ammattiliittoon ovat, ettei vain ole vielä tullut liityttyä tai se, ettei kukaan ole kysynyt.

Liikkeessä -tilaisuus pidettiin 10.2.2001 Kauppakeskus Hansassa Kouvolassa. Vauhtia tilaisuuteen saatiin sanattomalla totuudella, että paikallisjärjestöjen toiminta oli kärsinyt ammattiosastojen jäsenten kokiessa paikallisjärjestötoiminnan vieraaksi. Ilman SAK:n Kouvolan seudun paikallisjärjestöjen toiminnan järkeistämistä ay-toiminta voisi hiipua niin, että toimintaa ei synny kuin välttämätön sääntöjen määräämä minimi. Muutamat ammattiosastot jakoivat oman liiton tietopaketteja ja muuta materiaalia. Tilaisuuden vastuuhenkilöinä olivat SAK:n Kymen piirin toimitsija Pentti Immonen ja minä.

Hansan tapahtuma oli monipuolinen: Infopiste, musiikkia ja muotinäytöksiä. Myös kaasuilmapallot kuuluivat asiaan.

Hansan eri kauppiaat olivat innokkaasti mukana tapahtuman onnistumisessa. Päivän aikana järjestettiin muotishow , jonka teemana oli ale-vaatteiden esittely. Lisäksi kauppiaat lahjoittivat palkintoja kilpailuihin.


KYMENLAAKSON JA ETELÄ-KARJALAN ALUEEN SAK-PÄIVÄT KOUVOLASSA 24.-25.8.2001

Ohjelma perjantaina 24.8.

Kello 17.00 alkaen Kouvolan Taiteiden yö kävelykatu Manskilla.

SAK:lla oli oma esittely- ja toimintateltta. (Tiimarin kohdalla) Mukana mm. TSL:n Rallirinki kisälliryhmä ja Pauli Huttunen, hanuristi/laulaja, juontaja

SAK-päivien tulevaisuus –seminaari Kouvolan kaupungintalolla 25.8.kello 10.00

Klo 10.00 SAK-päivien seminaarin avaus

Aloitusohjelmaa.

10.15 Kouvolan kaupungin tervehdys,

kaupunginjohtaja Aimo Ahti

 

10.25 SAK – vahva vaikuttaja.

Suomalainen ay-liike liikkeessä tulevaisuuteen Lauri Ihalainen, SAK:n puheenjohtaja

11.10 Kaakkois-Suomen TE-keskus alueensa kehittäjänä. Mihin maakuntamme ovat matkalla? Työmarkkinoiden toimivuus ja työllisyys. Jarmo Pirhonen, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen johtaja.

12.00 Lounas

13.00 Miten ammattitaitoja työpaikat kohtaavat 

Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa?

Voidaanko työelämän tarpeita ennakoida?

Yritysten osaamistarpeet projektin tuloksia ja barometrin hyödyntäminen.

Sanna Palin, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen TE-keskus

13.45 SAK:laisen ay-liikkeen järjestö- ja aluevaikuttamisen tavoitteita edunvalvontatyössä. Matti Tukiainen, SAK:n järjestöpäällikkö

14.30 Nuoret liikkeellä ! Onko nuorissa poweria?  Yhteys nuoriin nuorten ehdoilla. Eija Harjula, nuorisosihteeri, SAK

15.00 Paneelikeskustelu


Lauri Ihalainen:


"Hyvät ystävät!

Toukokuisessa edustajakokouksessaan SAK:lainen ammattiyhdistysliike uusi ohjelmalliset tavoitteensa ja luotasi tulevaisuuden ammattiyhdistystoiminnan periaatteita ja toimintamuotoja. Kokousedustajat määrittelivät sen, mihin SAK työllään pyrkii, mitkä ovat keinot ja välineet tavoitteiden saavuttamisessa ja kenen kanssa työtä tehdään. Samalla SAK otti kantaa myös moniin yhteiskunnallisiin arvovalintoihin. Vaikka viime vuosien laajoilla tulopoliittisilla sopimuksilla onkin voitu turvata palkkojen myönteinen kehitys ja ostovoiman kasvu sekä työllisyyden paraneminen, ei kaikkia laman jättämiä jälkiä ole vielä poistettu. SAK:n edustajakokouksessa todettiinkin, että tärkeimmän tavoitteemme on edelleen oltava työttömyyden vähentäminen ja sitä kautta oikeudenmukaisuuden lisääminen ja syrjäytymisen estäminen. Edustajakokous asetti tavoitteeksi nostaa työllistymisaste 75 prosenttiin ja painaa työttömyys viiteen prosenttiin. Työpaikka on paras lääke köyhyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. SAK:n mielestä jokaiselle on tarjottava mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työllä. Edustajakokous totesikin, että hyvän talouskehityksen on näyttävä myös kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Työttömien paluuta työhön on helpotettava ja aktiivisen työvoimapolitiikan toteuttamiselle on turvattava riittävät voimavarat ja osaaminen. Työhön paluun ohella toinen todellinen lääke köyhyysongelmaan on ansioturvalle pääsyn helpottaminen. Myös tupossa päätetty työttömyyspäivärahan ansio-osaprosentin palauttaminen 45 prosenttiin on SAK:n mielestä toteutettava. Lama jätti jälkensä myös tulonjaon kehittymiseen yhteiskunnassamme. Tulopoliittinen selvitystoimikunta on päättänyt selvittää syyt siihen, miksi palkka- ja pääomatulojen suhde on kehittynyt palkansaajille epäedullisella tavalla. SAK arvioi selvityksen tuloksia omalta osaltaan valmistautuessaan seuraavalle sopimuskierrokselle. Edustajakokous totesikin, että nyt on suuntauduttava entistä tasaisempaan ja oikeudenmukaisempaan tulonjakoon ja solidaarisuuteen erityisesti työttömiä ja matalapalkkaisia kohtaan. Viime vuosien tulokset on saavutettu kolmikantayhteistyöllä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Sateenkaarihallitusten aikana maamme palkansaajakunta on voinut kokea olevansa arvostettu osa yhteiskuntaa. SAK toivoo, että tulevaisuudessa kaikki keskeiset puolueet ovat valmiita sitoutumaan sopimusyhteiskunnan periaatteeseen – eli vahvaan kolmikantaan neuvotteluissa ja yhteiseen työelämän kehittämiseen. Suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä jo yli sata vuotta. Sinä aikana SAK on liittoineen osoittautunut muuntautumiskykyiseksi, ajassa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat olleet perusarvomme ja ne kestävät tulevaisuudessakin. Sen osoittivat myös SAK:n 16. edustajakokouksen päätökset ja tulevaisuuden linjaukset.

Toivotan Teille mielenkiintoisia SAK-päiviä ja menestystä työssänne suomalaisten palkansaajien ja heidän perheidensä hyväksi!”

Lauri Ihalainen


KAUPUNGIN JOHTAJAN TERVEHDYS

Kouvolan kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Aimo Ahdilla oli erityisen suuri ilo ja kunnia toivottaa tervetulleiksi Kouvolaan Kymenlaakson ja  Etelä-Karjalan SAK-päiville.

"Te tulette alueelta, joka sodan jälkeiset vuosikymmenet aina vuoteen 1997 valtion  aluehallinnossa toimi Kymenlääninä pääkaupunkinaan Kouvola. Ei Kouvolan asema Kaakkoisen Suomen valtionhallinnonkeskuksena ole sen jälkeenkään poistunut, sillä meillä on edelleen niin lääninhallinnon kuin muitakin valtion aluehallinnon yksiköitä kaupungissamme. Valtion aluehallinnon lisäksi merkittäviä työllistäjiä tänä päivänä Kouvolassa ovat kaupungin itsensä lisäksi liikenne, mitä tänä päivänä hienommin kutsutaan logistiikaksi ja siinä erityisesti raideliikenne. Onhan Kouvola ollut yli sata vuotta Suomen merkittävin rautatieristeysasema. Juuri logistiikka ja Venäjän läheisyys on meille kaakkois-suomalaisille ehkä merkittävin yhdistävä tekijä tänä päivänä. Toivottavasti se antaa mahdollisimman monelle työpaikan myös tulevaisuudessa.

Kouvolan kaupungin merkittävin viime vuosien kehittämisprosessi on ollut 1990-luvun alkuvuosina rapistumaan päässeen keskustan uudistaminen. Konkreettinen työ lähti liikkeelle vuonna 1997 kävelykatu Manskin rakentamisella ja jatkui kävelykeskustalla laajemminkin. Lähes välittömästi kävelykeskustan rakentamisen jälkeen lähti liikkeelle kauppakeskus Hansan ja siihen liittyvien noin sadan asunnon rakentaminen. Kaupunki ei ole koskaan valmis ja työ jatkuu kauppatorin ja keskuspuiston uudistamisella tänä ja ensi vuonna, mutta jo nyt voidaan sanoa, että me olemme onnistuneet luomaan vetovoimaisen ja viihtyisän keskustan, ns.olohuoneen niin kaupunkilaisille kuin laajemmankin alueen ihmisille.

Teillä, arvoisat päivien osanottajat, on mahdollisuus tutustua niin Kouvolan uuteen keskustaan kuin kouvolalaiseen kulttuuritarjontaankin 24.8. taiteiden yön yhteydessä".


 

SAK:N KYMENLAAKSON- JA ETELÄ-KARJALAN

MAAKUNTARYHMIEN HALLITUSTEN YHTEISEN

KOKOUKSEN KO­KOUSPÖYTÄKIRJA

 

Aika 19.09.2001 klo 18.00.

Paikka Luumäen motelli.

Läsnä Liitteenä 1.

  1. Kokouksen avaus

Kokouksen avasi SAK:n Etelä-Karjalan maakuntaryhmän pj.

Pertti Lallo toivottaen kaikki maakuntaryhmien jäsenet ja

kokouskutsuvieraat sydämellisesti tervetulleiksi kokoukseen.

Puheenjohtaja piti kiitospuheen Pentti Immoselle hänen

siirtyessä uusiin tehtäviin Lahteen, samalla hän toivotti Leila

Odermalle menestystä hänen uudessa tehtävässään SAK:n

aluetoimitsijana. Puheensa päätteeksi Pertti Lallo luovutti pienet

muistolahjat Leilalle ja Pentille.

Kokouksen sihteeriksi valittiin Raimo Heikkilä.

 

2 Osallistujien ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Todettiin kokoukseen osanottajat ja päätösvaltaisuus.

3. Esityslistan hyväksyminen

Esityslistan kohdat 7, 8 ja 9 siirrettiin seuraavaan kokouksen esityslistalle.

Esityslista hyväksyttiin näillä muutoksilla. Liite 2.

4. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Hyväksyttiin.

5. Ilmoitusasioita

Ei ollut.

6. SAK:n edustajakokouksen päätökset ja niiden merkitys aluetoiminnan kehittämiseen Etelä- Karjalassa ja Kymenlaaksossa

SAK:n järjestöpäällikkö Matti Tukiainen kertoi taustatietoa SAK:n hallituksen 10.9.2001 päätöksille nimittää Pentti Immonen SAK:n aluejohtajaksi Lahteen ja Leila Oderman nimityksestä SAK:n aluetoimitsijaksi Lappeenrantaan.

SAK:lla on tarve vähentää työntekijöitään 140 työntekijästä 120 työntekijään.

Vähennysten perusteeksi on esitetty SAK:n liittojen vähenevät jäsenmaksut.

Nyt tehdyt päätökset Kymen aluepalvelukeskuksessa ei saa Tukiaisen mukaan olennaisesti heikentää sen toimintaa, tarpeenvaatiessa voidaan tukeutua joissakin asioissa ostopalveluihin ja tukea voidaan antaa SAK:n toimihenkilöiltä Helsingistä ja Mikkelistä. Vuoden 2002 syksyllä arvioidaan uudestaan SAK:n Kymen aluepalvelukeskuksen tehtäviä ja resursseja.

Asiasta käytiin erittäin vilkas keskustelu, pyydettyjä puheenvuoroja oli 24. Puheenvuoroissa pääsääntöisesti esitettiin huoli SAK:n aluetoiminnan mahdollisista heikennyksistä ja niiden vaikutuksista koko noin 80 000 Kymen aluepalvelukeskuksen alueella oleviin saklaisiin.

Matti Tukiainen kertoi SAK:n edustajakokouksen päätöksistä ja keskeisiä asioita toiminnan suunnittelussa, mitkä ovat:

  1. Järjestäytymisen tukeminen

  2. Sukupolvenvaihdokseen varautuminen

  3. Monikulttuuriset työpaikat ja EU:n laajentuminen

  4. Sopimuskierroksen tukitoimet

  5. Yhteiskuntavaikuttaminen

7. Seuraavat maakuntaryhmien kokoukset

SAK:n Etelä- Karjalan maakuntaryhmän seuraava kokous pidetään 3.10.2001 Lappeenrannassa.

8 Muut esille tulevat asiat

Ei ollut.

9. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja Lallo päätti kokouksen klo 20.20.

Kokouksen vakuudeksi

Pertti Lallo ja Raimo Heikkilä

Puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri

 


Etelä-Suomen ohjelma-alueen MYR-koulutus

12.10.2001 Lahti, hotelli Salpaus

Klo

10.00 Avaus, esittäytyminen, odotukset

Projektipäällikkö Eine Mikkonen SAK

 

10.30 Miten MYR koetaan – sosiaalipartnereiden kokemukset

Tutkija Antti Valle, sisäministeriö

Sosiaalipartnereiden MYR-kyselyn tulokset

Järjestösihteeri Timo Ruoko, AKAVA

 

11.30 Etelä-Suomen MYRien sosiaalipartnerivarapuheenjohtajien

näkökulma

Lounas

13.30 Työelämäyhteyksiä, osaamista ja yrittäjyyttä kehittäviä ESR-

hankkeita Etelä-Suomen läänin alueella Osastopäällikkö Outi Salo Etelä-

Suomen lääninhallitus

14.30 Kaksi näkökulmaa aluekehittämistyöhön

Johtaja Pentti Mäkinen KKK

Järjestöpäällikkö Matti Tukiainen SAK

15.30 Kahvi

16.00 Sosiaalipartnereiden yhteistyö tästä eteenpäin

Etelä-Suomen MYRien varapuheenjohtajat

17.00 Yhteenveto ja päätös

Johtaja Pentti Mäkinen KKK

 

18.30 Päivällinen ja vapaamuotoista verkostoitumista

 


Kymenlaakson maakuntaryhmä 16.10.2001

SAK:N KYMENLAAKSON  MAAKUNTARYHMÄN KANNANOTTO KYMENLAAKSON KEHITTÄMISSTRATEGIAAN 2002 – 2010


SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmä on käsitellyt

kokouksessaan luonnosta Kymenlaakson

kehittämisstrategiaksi2002-2010 ja antaa seuraavan lausunnon

huomioitavaksi strategiassa :

SAK:n aluekeskus, maakuntaryhmä ja ammatilliset

paikallisjärjestöt osallistuvat maakuntaliiton ja työvoima- ja

elinkeinokeskuksen välityksellä EU:n rakennerahastojen

ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Työssä kehittymistä,

uuden oppimista ja työssä jaksamista on tuettava työn ja

koulutuksen vuorottelulla työuran kestäessä. Elinikäisen

oppimisen periaatteen tulee ohjata niin julkisen vallan kuin

työelämässäkin tapahtuvaa koulutusta. Kyky käyttää

nykyaikaistatietotekniikkaa on yhä yleistyvämpi vaatimus

kaikkialla työelämässä. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä

tulee kehittää. Ammatillisten oppilaitosten opettajille on

varattava mahdollisuus tutustua työpaikoilla työelämään. Uusien

toimintojen ja työpaikkojen sijoittumista

pääkaupunkiseudun sijaan Kymenlaaksoon on tuettava

hajasijoituksen että taloudellisten kannustimien avulla.

Muuttoliikettä on ohjattava useampiin keskuksiin. Kotkan ja

Kouvolan seudun vahvistuminen säteilee elinvoimaa

myös ympäröivälle maaseudulle. Seutukuntien yhteistyötä

lisäämällä ja​ vapaaehtoisin kuntaliitoksin on huolehdittava

palveluiden tasosta ja riittävyydestä myös

asukasmääräävähenevissä kunnissa. Kuntaliitosselvitykset ovat

käynnistettävä niin Kotkan kuin Kouvolankin seutukunnalla ettei

pudottaisi kehityksen kelkasta. Maa- ja metsätalous, loma-

asutus ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö sekä

matkailu ja etätyö tarjoavat menestyksen mahdollisuuksia ja

työpaikkoja myösmaaseudulla.

SAK tukee aluekeskusten kehittämistä ja edellyttää, että

strategian toteuttamisessa kumppaneina ovat myös

työmarkkinajärjestöt. Hyvät julkiset elinkeino-, hallinto-,

sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä korkeatasoinen koulu- ja

opetusjärjestelmä, kaikin puolin toimiva infrastruktuuri sekä

turvallinen ja puhdas ympäristö on edellytys, jota ilman

nykyaikainen yritystoiminta ei voi menestyä eikä

sijoittua Kymenlaaksoon. Yhteistyö ja kumppanuus on

avaintekijöitä, joita yritystoiminta tarvitsee. Uusia työpaikkoja

luovat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret elinvoimaiset yritykset

sekä uudessa sähköisessä taloudessa toimivat ja palvelualoilla

toimivat yritykset. Julkinen valta, kunnat ja valtio ovat myös

merkittäviä työllistäjiä.

Vientiteollisuuden suuret yritykset pyrkivät keskittymään

ydinosaamiseen. Ulkomaiset kauppaliikkeet ovat rantautuneet

Kymenlaaksoon ja lisäävät kaupan kilpailua. Useat yritykset

pyrkivät mahdollisimman pieneen vakinaiseen työvoimaan. Työn

pysyvyys on edelleen SAK:n jäsenten tärkein tavoite työssä.

Keskeiset muutokset työelämässä SAK:n Kymenlaakson

maakuntaryhmänmielestä ovat:

sukupolven vaihtuminen

ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen

työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen

pienten työpaikkojen lisääntyminen

suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu

julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen

epätyypillisten töiden lisääntyminen

työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan

katkeilevat työurat

työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen​​

joustavien työaikojen lisääntyminen

Tauno Lindberg            

Puheenjohtaja

Raimo Heikkilä     

Kokouksen sihteeri

KYMENLAAKSON LIITTO

Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet 2005 – 2006 (ohjelmakauden loppuun)

Kymenlaakson maakuntajohtajana oli Tapio Välinoro. Hän aloitti liiton maakuntajohtajana 1994. Tapio Välinoro kuoli Kotkassa 10. maaliskuuta 2011. Maakuntajohtajan tehtävässä seurasi Juha Haapaniemi. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui noin kaksi kertaava vuodessa.

Kymenlaakson maakuntahallitus on asettanut maakunnan yhteityöryhmän, jossa ovat tasapuolisesti osapuolina:

1. Kymenlaakson maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat
2. ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot
3. alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt

Maakunnan yhteistyöryhmä valitaan valtuuston toimikaudeksi.

Puheenjohtajisto: 

yhteistyöryhmän puheenjohtaja maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen

1.varapuheenjohtaja johtaja: Jarmo Pirhonen,

2. varapuheenjohtaja: toimitusjohtaja Juha Rydman

3. varapuheenjohtaja: Maakuntahallituksen jäsen Eeva Rautamaa.

Kuntasektorin edustajat: Kalervo Tulokas, Sirpa Paatero, Jukka Nyberg, Kari Ikävalko, Eila Lailavuo ja Kari Halonen.

Valtion viranomaiset: Raija Ristola, Matti Kallio, Leena Gunnar, Antti Rinta-Porkkunen, Hannu Puhakka, Eija Karhatsu ja Juhani Ristola.

Pysyvät asiantuntijajäsenet ja järjestöt: Pirjo Hedman, Juha Klami, Raimo Heikkilä, Kirsti Norkamo, Riitta Vierimaa, Raimo Jalkanen. Ella Karjalainen, Pirjo Silfversten,Tuula Säynätmäki, Ilpo Takanen.

Sihteeri: Maakunta-asiamies Ari Koskinen.

Kymenlaakson laulun sanoin:

Kymenlaakso sun laulusi soikoon
yli kaunihin Suomenmaan,
se lapsesi haltioikoon sinun eestäsi toimintaan
Kymenlaakso, sa seuduista kallein oot,
sua vallat valkeat varjelkoot,
Kymenlaakso, sun laulusi soikoon
yli kaunihin Suomenmaan.

Uuno Klami sävelsi Kymenlaakson laulun vuonna 1934. Se on säveltäjä Kalevi Ahon luonnehdinnan mukaan melodiana koruton ja kaunis, yksi parhaimmista suomalaisista maakuntalauluista. Laulun sanat ovat Aukusti Simojoen ja se on sävelletty alun perin sekakuorolle. 

 


 

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö oli liikkeessä tulevaisuuteen 2001

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön piti tärkeänä, että paikallisjärjestön toimintaa uudistetaan. Myös SAK:n hallitus oli hyväksynyt paikallisjärjestöjen seutukuntaistuvan työn ja suositti, että kaikki ammattiosastot liittyvät paikallisjärjestön jäseniksi. Paikallisjärjestöt ovat viime vuosina joutuneet sopeutumaan työelämän ay-toiminnan ja aluehallinnon muutoksiin. Uusia toiminta-alueita ovat maakunnallinen ja seutukunnallinen edunvalvonta. Myös EU:n rakennerahastojen tavoiteohjelmien hankkeiden ideointi ja yhteistyö niiden toteuttamiseksi ovat osa paikallisjärjestömme nykyisiä tehtäviä.

Paikallisjärjestöllä on pitkät perinteet toiminnasta poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa – ja työmarkkinatilanteissa, joissa tarvitaan yhteisesiintymistä. Tämä toimintavalmius oli turvattava jatkossakin. Päätehtävinä oli paikallinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta, työelämän edunvalvonta, järjestäytymisen edistäminen sekä koulutus ja tiedotus.

Tavoitteeksi oli asetettu kiinteä seutukuntainen yhteistyö muiden SAK:n paikallisjärjestöjen kanssa.

SAK:n Kouvolan Seudun Ammatilliseen Paikallisjärjestöön kuului 29 ammattiosastoa, joiden työssäkäyvä jäsenmäärä on noin 10 500. Suurin järjestöömme kuuluva ammattiosasto oli Liikeliiton Kouvolan osasto, missä oli liki 3000 maksavaa jäsentä.

Kouvolan seudulla on hyvät lähtökohdat kehittyä muuttotappiopaikkakunnasta kehittyväksi, monikulttuuriseksi paikkakunnaksi, missä Venäjän läheisyys osataan käyttää hyödyksi. Päämäärän tavoittamiseksi tarvitaan tiivistä seutukuntaista yhteistyötä.

 

Hallitus ja kokoukset sekä kokousosanottajat

 

Hallituksen kokoukset ja osanottajat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

17.01

19.02

8.03

23.04

5.06

2.10.

11.12

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esko Huopainen

x

Ei

x

x

x

x

 

Raimo Heikkilä

x

päätös-

x

x

x

x

x

Tauno Lindberg

x

valtainen

x

x

x

x

x

Seppo Siren

x

 

x

x

x

x

x

Asta Pokki

 

 

 

x

x

x

x

x

Pekka Pajuvesi

 

 

x

 

 

x

x

Ritva Hannola

 

 

x

x

 

x

 

Arja Asikainen

 

 

 

 

 

 

 

Jari Rantoja

 

x

 

x

 

x

x

x

Reijo Pilli

 

x

 

 

 

 

 

 

Ilkka Harkema

x

 

x

x

x

x

 

Markku Nuppola

 

 

 

x

 

 

 

Ilpo Holopainen

x

 

x

x

x

 

 

Vesa Laitinen

 

 

 

 

 

 

 

Olavi Immonen

x

 

 

x

 

 

 

Pertti Varpenius

 

 

 

 

 

 

x

Jorma Solla

 

 

 

x

x

x

 

x

Juha Lahtinen

 

 

 

 

 

 

 

Janne Vesanen

 

 

 

 

x

 

 

Ahti Honkanen

x

 

x

x

x

 

x

Erkki Kuisma

 

 

 

 

 

 

 

Aarni Peltola

 

 

 

 

 

 

 

Mauno Sorsa

 

 

x

 

 

 

 

Juhani Ollikainen

 

 

 

 

 

 

 

Päivi Nikkinen

x

 

 

 

 

 

 

Kutsuttuna

 

 

 

 

 

 

 

 

Aino Hyvönen

x

 

 

x

x

x

x

Katja Airaksinen

x

 

 

x

x

x

 

Mauri Joutjärvi

 

 

 

 

x

 

 

Pentti Immonen

 

 

 

 

 

x

 

Lauri Korjala

x

 

 

 

 

 

 

Jorma Kunnasluoto

 

 

x

 

 

 

 

Mika Päivelin

 

 

x

 

 

 

 

 

EDUSTAJISTON KOKOUS

pidettiin 14.3.2000 klo 18.00 Kouvola-talon auditoriossa

Läsnä oli 25 apj:n jäsentä ja SAK:n kutsuvieras.

Osanottajat:

Liikealan Kouvolan Seudun osasto ry

Ritva Lauren ja Kaija Järvinen

Rautatievirkamiesliiton Kouvolan os.

Mervi Pilli-Sihvola

Postiliiton Kymen os. 124 ry

Tero Kelkka, Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä

Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät

Markku Lähde ja Tauno Sormunen

Rakennusliitto os. 60 ry

Ilpo Holopainen, Ahti Honkanen ja Vesa Ihonen

Pohjois-Kymen Muurarit os. 616

Mika Päivelin

Rautatieläisten liiton osasto 157

Jorma Solla ja Eero Matintalo

Rautatieläisten liitto os. 72 ry

Risto Häyrynen ja Markku Nuppola

VAL:n Kouvolan seudun os. ry

Helena Tirkkonen

Auto- ja Konekaupan toimihenkilöliitto ATH ry

Mervi Paunonen

Kouvolan Tekstiili- ja Muovityöntekijät os. 66 ry

Asta Pokki ja Seija Pyy

Kouvolan Kiinteistötyöntekijät os. 33 ry

Aino Hyvönen ja Maija-Liisa Peltola

Apj:n hallitus

Jari Rantoja ja Pekka Pajuvesi

Markku Liljeström SAK kutsuvieras


SAK:N KOUVOLAN SEUDUN

AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ R.Y.

EDUSTAJISTON KOKOUS 14.03.2001 KLO 18.00 Kouvola-talon auditorio

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaus

  2. Valtakirjojen tarkistaminen

  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

  4. Asialistan hyväksyminen

  5. Kokouksen toimihenkilöiden valinta

    1. Puheenjohtaja

    2. Sihteeri

    3. Kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

    4. Kokouksen kannanottovaliokunta; puheenjohtaja ja viisi jäsentä

    5. Kolme ääntenlaskijaa

  6. SAK:n KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ MARKKU LILJESTRÖMIN puheenvuoro

  7. Toimintakertomus vuodelta 2000

  8. Tilikertomus vuodelta 2000 ja tilintarkastajien lausunto

  9. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

  10. Toimintasuunnitelma vuodelle 2001

  11. Päätetään jäsenmaksun Peruste, suuruus ja maksuajankohdasta vuodelle 2001

  12. Hallituksen laatima vuoden 2001 tulo- ja menoarvio

  13. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

  14. Kokouksen Kannanoton hyväksyminen

  15. Ammattiosastojen esitykset

  16. Muut esilletulevat asiat

  17. Kokouksen päättäminen


Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Esko Huopainen, sihteeriksi Raimo Heikkilä ja pöytäkirjan tarkastajiksi Kaija Järvinen ja Maija-Liisa Peltola.

SAK:n koulutuspäällikkö Markku Liljeström kertoi noin tunnin kestäneessä puheenvuorossaan SAK:n 16. edustajiston kokoukselle valmistelluista asiakirjojen asioista.

Tilintarkastajiksi vuodelle 2001 valittiin Tuomo Makkonen ja Marja Ulmanen.

Varatilintarkastajiksi valittiin Juha Koivula ja Keijo Tanska.

Kokouksen kannanotossa annettiin tuki paikallisjärjestöjen seutukunnalliselle yhteistyölle.

Paikallisjärjestön ammattiosastot

Kouvolan Sähkötyöntekijät os.029

Rautatieläisten liitto os 72

Rautatieläisten liiton os. 32

Rautatieläisten liiton os 97 ry

Rautatieläisten liiton os. 157 ry

Rautatievirkamiesliiton Kouvolan osasto ry

Kouvolan Maansiirto os. 548 RAK

Rakennusliiton os. 579 Kouvolan Putkimiehet

Rakennusliiton os. 616 ry Pohjois-Kymen Muurarit

Rakennusliiton os. 60

HRHL:n Kouvolan osasto 20

Liikealan Kouvolan seudun osasto 015 ry

Tekeri Kouvolan os. 20 ry

Postiliiton Kymen osasto 124 ry

Kouvolan Tekstiili- ja Muovialantyöntekijät os 66

VAL:n Kouvolan seudun osasto 163 ry

Kouvolan seudun tiemiehet 108 VAL

Kouvolan Puhelinasentajat os. 209 ry

Kouvolan Metallityöväen ao. 116

Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät os. 033 ry

Kouvolan Seudun Linja-autohenkilökunta os 113 ry

Auto- ja Konekaupan toimihenkilöliiton Kouvolan os

Kouvolan Autokorjaamotyöväen ammattiosasto Metalli 245

Kouvolan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry

Kouvolan Kiinteistötyöntekijät os 33 ry

Kouvolan seudun Sähkölaitoksen työntekijät 337 KTV

Kouvolan Kaupungin Viranhaltijat KTV ry

Kouvolan Kunnantyöntekijäin ammattiosasto. 96 KTV

Kouvolan Puu- ja erityisalojen os. 136

 

 

EDUSTUKSET
 

  • Sak:n valtuusto: Teemu Munne
  • SAK:n Kymen aluekokousedustajat:

Esko Huopainen

Raimo Heikkilä

Tauno Lindberg

varaedustajat:

Pertti Varpenius

Jari Rantoja

  • SAK:n Kymenlaakson maakuntaryhmä:

TaunoLindberg ryhmän pj.

Esko Huopainen

Ritva Hannola

Katja Airaksinen

Pertti Varpenius

Raimo Heikkilä

  • Kouvolan AKK:n säätiön hallitus:

Tauno Lindberg varalla Pertti Varpenius

  • Tsl:n Kouvolan Seudun Opintojärjestön edustajisto:

Esko Huopainen, Jari Rantoja ja Ritva Hannola

  • Tsl:n Kouvolan Seudun Opintojärjestön hallituksessa

Seppo Siren, Asta Pokki, Pertti Pihavainio ja Ritva Lauren.

Varajäsen Jari Rantoja

  • Pohjois-Kymenlaakson Teollisuusfoorumi

Raimo Heikkilä

  • Kouvolan Työväen sekakuoron kannatusjäsen.

 

 

MUISTAMISET

  • AKT:n Kouvolan Seudun Autoalan työntekijät 50 vuotta

Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä

  • SAK:n Ittin Paikallisjärjestö 30 vuotta

Tauno Lindberg ja Raimo Heikkilä

  • Tsl:n Kouvolan Seudun Opintojärjestö 35 vuotta

Tauno Lindberg ja Katja Airaksinen

  • PAM toimiston avajaiset

Esko Huopainen ja Raimo Heikkilä

  • Kouvolan Seudun Osuuspankki 75 vuotta

Tauno Lindberg ja Katja Airaksinen

 

Liikkeessä kamppanja

 

SAK ja jäsenliitot kampanjoivat 22.1.- 4.2. tunnuksella Tervetuloa todellisuuteen. Kampanja näkyi televisio- ja ulkomainontana ympäri Suomea sekä mm. liitto- ja palkansaajalehdissä. Myös kampanjailmeisiä minimoi-kortteja oli jaossa julkisilla paikoilla. Mainonnassa ohjattiin kiinnostuneita tutustumaan ammattiliittoihin joko internetin kautta tai soittamaan liittojen yhteiseen palvelunumeroon 0800 179 279 (på svenska 0800 179 278), joka auttaa järjestäytymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kampanjan tavoitteena oli herätellä nuoria aikuisia ja mm. pätkätyöntekijöitä huolehtimaan oikeuksistaan ja käyttämään hyväkseen ammattiliittojen tarjoamaa tukea. Tavallisimmat perusteethan sille, ettei nuori aikuinen vielä kuulu ammattiliittoon ovat, ettei vain ole vielä tullut liityttyä tai se, ettei kukaan ole kysynyt.

SAK LIIKKEESSÄ –KAMPANJA / MUOTISHOW KOUVOLASSA

 

SAK:n Liikkeessä! –kampanja näkyi ”Tervetuloa todellisuuteen SAK ja liitot” logolla.

Kouvolan kampanjan ohjausryhmä tiedotti kaikille ammattiosastoille Liikkeessä! kampanjan tapahtumasta, joka oli lauantaina 10.2.2001 Kouvolan Ostoskeskus Hansassa kello 10.00 – 16.00.

Hansa tapahtuma näkyi monipuolisesti. Hansan eri kauppiaat olivat innokkaasti mukana tapahtuman onnistumisessa. Päivän aikana järjestettiin muotishow , jonka teemana oli ale-vaatteiden esittely. Lisäksi kauppiaat lahjoittivat palkintoja kilpailuihin.

Muutamat ammattiosastot jakoivat oman liiton tietopaketteja ja muuta materiaalia.

Ohjelma Hansassa:

Tapahtuman avaus, juonto, -info pöytä, esitteiden jakoa, lapsille ilmapalloja, arvontaa, tikka ja laserammunta. Kello 13.00 ja 15.00 alkoivat vauhdikkaat muotishowt.

 

vappujuhla Manskilla

 

Kouvolan Työväenyhdistyksen ja SAK:n Kouvolan Paikallisjärjestön yhteinen vappujuhla pidettiin Manskilla 1.5 kello 11:00 alkaen. Marssikulkue lähti kauppatorilta kello 10:30.

Ohjelma

 Puhallinmusiikkia Kuusankosken Puhallinorkesteri

Juhlan avaus Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Juha Koivula
Puhallinmusiikkia Kuusankosken Puhallinorkesteri
Juhlapuhe AKT:n puheenjohtaja Timo Räty

 Kisällilauluja TSL:n Kouvolan Ralliryhmä

Kuorolaulua Kouvolan Työväen Sekakuoro
Juhlan juonsi TSL:n Kouvolan Seudun Opintojärjestön puheenjohtaja Martti Sorsa.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen SAK - päivät 24.- 25.8.2001 Kouvolassa

SAK:n Kaakkois-Suomen yhteinen tapahtuma SAK-päivät 2001 pidettiin Kouvolassa. Päivillä oli perjantai-iltana kulttuuria Kouvolan Taiteiden yössä ja lauantaina tulevaisuuden pohdintaa Kouvolan kaupungintalolla.

Seminaarissa alusti useita alansa asiantuntijoita mm. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

24.8. perjantaina SAK-päivät alkoivat Kouvolan Taiteiden yössä kävelykatu Manskilla. SAK oli mukana omalla teltallaan (Tiimarin kohdalla) ja ohjelmalla alkaen 18.00, jatkuen pitkälle iltaan.

SAK:n pisteessä oli mukana mm TSL:n kisällilaulajat Rallirinki ja hanuristi/laulaja Pauli Huttunen yms.

25.8. lauantaina klo 10.00 alkoi tulevaisuusseminaari Kouvolan kaupungintalolla.

Ohjelmalehti

SAK:n Kouvolan Seudun Paikallisjärjestön hallitus teki päätöksen ohjelmalehdestä SAK-päiville. Lehden painosmäärä oli1000 kappaletta. Lehteä jaettiin päivien osanottajille ja SAK:n Kymen aluekeskuksen alueella toimiville ammattiosastoille.

Lehtityöryhmässä toimi Asta Pokki, Katja Airaksinen ja Raimo Heikkilä.

Vapaa-ajan toiminta

SAK:n Anjalankosken- Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken paikallisjärjestöt tekevät kevätretken lauantaina 5.5.2001 Kiljavan kevätpaja –tapahtumaan. Retki oli tarkoitettu kaikille paikallisjärjestöjen ammattiosastojen jäsenille perheineen. Pajan teemana oli vapaus ja vastuu. Seminaarien lisäksi tapahtumassa oli hauskaa koko perheelle, musiikkia, teatteria ja työpajoja. Tanssittajana Olli Aapalehden orkesteri, solistina Katri Aapalahti. Lapsille puuhapaikka, poniratsastusta ja lähiöteatteri esitti satuja sekä lapsille että aikuisille.

TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUTEEN NETTIKAHVILAN PERUSTAMISEKSI

 

Tiistaina 13.11. 2001 klo 18.00 kokoontui pieni aktiivien joukko Kouvolan Upseerikerholle.

SAK:ssa ja sen kouvolalaisissa toimijoissa oli kypsynyt idea perustaa kaikille avoin katutasossa toimiva nettikahvila Kymen alueelle. Tarve projektin käynnistämiselle oli vain vahvistunut ammattiyhdistystoiminnan kehittämispalautteiden myötä. Sukupolvenvaihdoksen myötä myös ay-liikkeen toimintatavat uudistuvat uusien toimijoiden mukaantulon myötä.

Kahvilan keskeisenä tavoitteena on nuorten ammattitaitoisten ihmisten kiinnittyminen Kuntaseiskan alueelle, yhteiskunnallinen aktivoituminen, työelämän valmistautuminen ja verkottuminen.

Tärkeätä on tavoittaa ne nuoret, joille tietokoneet ja muu nykyteknologia eivät ole arkipäivää kotona. Haluamme tarjota tasa-arvoisen mahdollisuuden pysyä “ ajan tasalla “.

Monimuotoiselle toiminnalle on havaittu tarvetta Kouvolassa. Kaupungissa ja koko Kuntaseiskan alueella on paljon nuoria, joille ei palvelutarjontaa ole riittävästi.

“Nuorisotaloiän” ylittäneille nettikahvila olisi oiva kohtaamis- ja kouluttautumispaikka.

Samalla saa tietysti aina ajan tasalla olevaa tietoa oman alan muutoksista, edunvalvonta-apua mahdollisissa työsuhdeongelmissa, neuvontaa ja tietoa kunnallisen nuorisotyön asioista.

Tilaisuuteemme osallistui mm. SAK:n projektisihteeri Hanna Kuntsi.

Ennen tilaisuutta Katja Airaksinen ja Raimo Heikkilä olivat käyneet keskusteluja Kouvolan kaupungin edustajien kanssa. Toimijoiden kesken päätettiin jatkaa hanketta. Heti sopivan paikan nettikahvilalle löydyttyä toiminta käynnistetään.

TIEDOTUSTOIMINTA

Jäsenistölle postitettiin erilaisia ajankohtaisia jäsentiedotteita (3) ja liittojen aluetoimistoihin on oltu yhteydessä. SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö on ollut esillä paikallisissa tiedotusvälineissä.

Liikkeessä kampanja ja SAK-päivät saivat suurta julkisuutta.

 TOIMISTO

 

Toimiston vuokra- ja sähkökulut ovat olleet suurin menoerä APJ:n talouskuluissa.

Toimistossa ei ollut vakituista työntekijää. Hallitus teki valmisteluja osa-aikaisen työntekijän palkkaamiseksi.

Toimistoa käytettiin muutamien ammattiosastojen kokoustilana. Pääsääntöisesti paikallisjärjestön hallitus kokoontui toimistolla. TSL käyttää toimistoa koulutus- ja kokoustilanaan.

SAK myönsi paikallisjärjestölle kannustavan toiminnan tuen.

Muu toiminta

· Kouvolan Seudun APJ:n PILKKIKILPAILUT pidettiin 25. 02. 2001 Lappalanjärvellä

Kovan pakkasen johdosta osanottajia oli vähän.

· SAK:n Anjalankosken- Iitin-, Kouvolan- ja Kuusankosken paikallisjärjestöt tekivät kevätretken lauantaina 5.5.2001 Kiljavan kevätpaja –tapahtumaan. Retki oli tarkoitettu kaikille paikallisjärjestöjen ammattiosastojen jäsenille perheineen. Linja-autossa oli noin 30 iloista matkalaista.


© Raimo Heikkilä

 

 

 

            

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com