Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 3.7.2018 



     SUOLAJÄRVEN KESÄKODIN HISTORIA

1951 päätettiin ostaa Rouva Pirkko Rastaalta rantapalsta Valkealan pitäjän Jokelan kylästä. Osaston puheenjohtaja Einar Vierula oli käynyt sanomalehti-ilmoituksella myytäväksi tarjottua rantapalstaa katsomassa. Kauppa päätettiin tehdä ja parhaana ratkaisuna pidettiin, että osto suoritetaan Suomen Postimiesliiton Kouvolan osaston ry:n nimissä. Asiaa eteenpäin ajamaan valittiin postiljoonit E. Vierula, K. Niilola, K. Mettälä ja E. Loikala täysin valtuuksin. Rantapalstan oston rahoittaminen päätettiin järjestää siten, että V. Kaaranto, E. Vierula, E. Repo, A. Laakso, V. Loikala O. Alho, E. Eskola, E. Loikala, K. Mettälä, V. Nuorivuori, T. Muona, K.A. Nuorivuori, V. Leinonen, P. Toijonen ja L. Savolainen lupautuivat lainaamaan tarvittaessa osastolle rahaa ilman korkoa ja takaisinmaksu määräpäivää. Osaston varoja ostoon kiinnitettäisiin kaksikymmentäviisi tuhatta markkaa. Rantapalstan ostoa varten päätettiin ottaa Valkealan Säästöpankista kuudenkymmenentuhannen markan laina, mikä päätettiin kuolettaa ja korot maksaa kuukausittain palkanmaksun yhteydessä jäseniltä korottomaksi lainaksi osastolle kootuilla varoilla.

Saman vuoden lokakuussa pidetyssä osaston kokouksessa rantapalsta asia katsottiin rauenneeksi ja asian jatkohoito annettiin varatuomari Puontille. Osaston pöytäkirjat eivät kerro miten Jokelan rantapalsta asialle jatkossa kävi.

*

1950-luvun viimeisinä vuosina etsittiin mahdollisuutta yhteiseen vapaaajanviettoon kesämökillä. Rantapalsta-asia oli jälleen esillä vuonna 1960. Vuosikokouksen antamissa velvoitteissa astui etualalle vuosia kytenyt tavoite oman kesänviettopaikan aikaansaamisesta ammattiosastolle ja jäsenkuntaa varten.

Tästä mieliä kiehtovasta ajatuksesta keskusteltiin silloin varsin vilkkaasti ja velvoitettiin vastavalittu toimikunta asiaa edelleen kehittelemään. Kesämökkihanke olikin leimaa-antavana osaston kaikelle toiminnalle kevään ja alkukesän 1961. Asiasta keskusteltiin kaikissa osaston ja toimikunnan kokouksissa, mutta vielä enemmän siitä puhuttiin päivittäin työpaikalla, jossa karttoja leviteltiin, kuin konsanaan paremmissakin suunnistuskilpailuissa.

*

Suoritetun "maastotiedustelun" perusteella kääntyivät katseet Kepsunjärven pohjoisrantaan, josta on tiettävästi tarjolla vuokratontteja. Lähempi tiedustelu jätettiin Raimo Havasaran ja Matti Ojalan huoleksi. Rantapalstahanke viritti vilkkaan keskustelun, jossa innokkaimmin esittivät mielipiteitään Teuvo Muona, Yrjö Suuronen ja Matti Ojala. Sopiviksi paikoiksi esitettiin mm. Revonkären lähimaastoa Mietunvirran suussa sekä Juhonhiekkaa Rapojärven puolella kuin myös Rapojärven itärantaa Hyyryn kylän kohdalla.

Maa-alueiden omistussuhteiden sekä mahdollisen myyntihinnan tiedustelu jätettiin puheenjohtaja Raimo Havasaran ja taloudenhoitaja K.A. Nuorivuoren huoleksi. Välittömästi oli ryhdytty myös käytännön toimiin rahavarojen kartuttamiseksi, sillä niistähän tämän luontoisen hankkeen yhteydessä oli myös kysymys. Ensisijalla oli kuitenkin innostuksen suuruus ja aikanaan tarvittavan talkoohengen sitkeys.

*

Jokatapauksessa osasto toimeenpani lyhyen ajan sisällä kahdet arpajaiset Kouvolan kaupungissa toimivan postikonttorin henkilökunnan keskuudessa. Arpajaiset suoritettiin osaston toimikunnan ehdotuksen mukaisesti: "Toukokuun arpajaiset" toukokuun 9 ja 25 päivien 1961 välisenä aikana ja "Kesäarpajaiset", joiden puhdas tuotto nousi yhteensä lähes 40.000 markkaan. 100 markan arvoisia arpoja tarjottiin ostettavaksi 99 kappaletta, joiden yhteisarvo oli 9.900 markkaa. Voittoina arpajaisissa oli huonekalu- ym. käyttöesineitä 7.000 markan arvosta. Liikemiehet lahjoittivat arpajaistavaraa ystävällisen avokätisesti ja konttorin henkilökunta lunasti arpalippuja rynnäkön omaisella kiireellä, eräät suorastaan urakkakaupalla. Näin käynnistyi varojenhankinta rantatontin hankkimiseksi. Arvonta toimitettiin Kouvolan postikonttorilla toukokuun 25 päivänä klo 20.30 poliisiviranomaisen valvonnassa. Veteraani-illan yhteydessä pidetty jännittävin vaihe oli "Toukokuun arpajaisten" arvonta, minkä suoritti ylikonstaapeli Aimo Mäkinen apunaan neiti Lempi Suokas. Päävoiton, Iskukaluste Oy:n lahjoittaman putkijalkaisen puutarhatuolin voitti konttorin hymyilevä kirjuri ap. rouva Anneli Lahtinen. Postitarkastaja A.O. Pakarinen sai puolestaan naisten käsilaukun. Muitakin voittoesineitä arvottiin. Kouvolan postimiesten nämä ensimmäiset arpajaiset saivat suopean vastaanoton.

*

Samoihin aikoihin otettiin osaston taholta ulkopuolelta saadun vihjeen perusteella tunnustelukosketus Metsähallinnon paikalliseen piiriviranomaiseen. Näin tuli Kouvolan postikonttorin postimiesten "ohjaustauluun" suurin kirjaimin uusi paikannimi SUOLAJÄRVI, joka hetkessä iskostui itse kunkin ajatuksiin suurena tulevaisuuden lupauksena.

*

Kesäkuun 27 päivänä suoritettiin ensimmäinen maastotiedustelu Harjun ja Verlan postiasemien tarkastuksen yhteydessä, Tiedustelu antoisuudellaan yllätti retkeen osallistuneet. Suolajärven polvekkaitten hiekkarantojen houkutus kävi vastustamattomaksi.

Kolme päivää myöhemmin pistäytyi ohikulkumatkalla ollut Plh:n Huoltotoimiston osastosihteeri V. Koskela Kouvolan postikonttorissa. Tämä käynti vaikutti ratkaisevasti rantapalstahankkeen hakeutumiseen uudelle pohjalle, mikä oli lähtölaukaus Kouvolan posti- ja lennätinkonttorin henkilökunnan Kesäkotiyhdistyksen perustamiselle. Yhdistykseen kuuluivat myös Kouvolan postikonttorin virkailijakunta. Posti- ja lennätinhallitukselta luvattujen avustusmäärärahojen suuruus oli yksinomaisena syynä tehtyyn ratkaisuun, jota sittemmin oli, kenties aivan aiheetta ennätetty hieman katuakin. Mitään harmittelun aihetta ei vielä tuolloin kuitenkaan esiintynyt, pikemminkin päinvastoin, joten puuhamiesten oli syytä suhtautua tapahtumain kulkuun täysin rauhallisin mielin ja valmistautua tulevan kesän aikana ajankohtaisiksi tuleviin talkooretkiin.

Samaiseen osastosihteeri Koskelaan oli osaston taholta oltu yhteydessä toisten asioitten tiimoilta jo keväällä. Tällöin alustavasti sovittiin hänen Kouvolan vierailunsa ajankohdaksi syys-lokakuu. Tarkoituksena oli, että hän vierailullaan olisi selostanut Plh:n huoltotoimiston toimintaa ja esittänyt joitakin lyhytfilmejä. Näin tapahtuikin Kesäkotiyhdistyksen syksyisen yleisötilaisuuden yhteydessä. Tämän lisäksi tilaisuudessa oli mm. Yrjö Suurosen tervehdyssanat, yhteislaulua, postimies R. Niemisen harmonikkasooloja, postimies Risto Marttilan esittämiä kupletteja, tietokilpailu eri työntekijäryhmien kesken ja veljekset Karjalaisten esittämää huumoria.

*

Mieltä rohkaisevan runsas ei ollut osanottajain määrä, joka elokuun 2 päivän iltana 1961 kokoontui perustamaan Kesäkotiyhdistystä. Virkailijakunta loisti vähälukuisuudellaan, mutta vastapainoksi heidän aktiivisemmat ja toimekkaammat edustajansa olivat saapuvilla. Apulaiskonttorinhoitaja Olavi Rastaan ja ekspeditööri Seppo Vierulan mukanaolo sekä Radansuun lomakodista pistäytymiskäynnille saapuneen osastosihteeri Veikko Koskelan taustatuki muodostivat yhdessä sen perustan, jonka varaan postimiehet omalta osalta uskalsivat ryhtyä kesämökkisuunnitelmaamme toteuttamaan. Kesäkotiyhdistyksen ensimmäisen johtokunnan kokoonpano, mikä yhdistyksen vuosikokouksessa ei sanottavammin muuttunut, osoitti, että kysymyksessä oli eräänlainen osaston sisaryhdistys vaikka mukana oli muutama virkailijapuolen edustaja.

Kesäkotiyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli osaston varapuheenjohtaja Yrjö Suuronen ja osaston edustus yhdistyksen johtokunnassa oli myös lukumääräisesti varsin vankka. Osaston toimikunta vapautui, ainakin näennäisesti, hoitamaan lähinnä sen omaan toimintapiiriin kuuluvia päivänkysymyksiä, joista niistäkään ei ollut puutetta. Kesäpaikkaselvittelyjen tuloksena Metsähallituksen Kouvolan hoitoaluepiirin kuuluvista maista oli mahdollisuus saada vuokratuksi osastolle rantapalsta. Tätä koskevaa toiveajatusta oltiin jo vuosikaudet Kouvolan postimiehet mielissä elättäneet. Asiaan liittyvänä toimenpiteenä järjestettiin maanantaina 3.7.1961 klo 14.00 retki Jaalassa sijaitsevalle Suolajärvelle, mistä eräät osaston jäsenet kävivät "valitsemassa" sopivan palstan.

Selvitystyön tuloksena syntyi "Suolaski" 5000 talkootunnin myötä. Siellä konttorinjohto, Rastas ja Vierula tekivät muiden Kouvolan postimiesten lisäksi yhteistyötä. Suolaksi tiesi työpäiviä pitkiä ja kovia, uhrattuja vapaapäiviä ja talvilomia ja oma kioskikin kartutti osaston kassaa. Oli tärkeitä silloin jokaisen taito ja neuvo, pääroolia näyttelivät Leinos-Tane ja Muonan Teuvo. Tämän mainion parin yhteistyönäytössä ei kylläkään päästy yksimielisyyteen vatupassin ja suorakulman käytössä. Mukavin muisto rakentajilla oli rinkelit ja kahvin tuoksu ja niiden seurauksena riulle juoksu. Ei ollut aikaa kalaan eikä kaljoitteluun. Näin rakennukset valmistuivat ja ensimmäiset lomat vietettiin vuonna 1965. Nuumarannan isännöinnistä vastasi valmistumisen alkuaikoina Veli Leinonen ja myöhemmin Hannu Rantala.


Yrjö Suuronen

RAKENTAMINEN OLI TALKOOTYÖN VOIMANNÄYTE

Pietteri Tell-tiilestä kehää muurasi, sai muistoksi komean kuhmun. Junsku otsaltaan pyyhki hanslankarin hikeä, kun Rastas padassa keitteli pikeä ja katku kiipesi kurkkuun. Jo Kusti koolasi lattiaa, mitä Rontti ja Yrkki mallas, eväät loppuivat kuitenkin yllättäin, joku kävellen Kouvolaan tallas. Näin lätkimme lattiaan viljavaraston lautaa ja Kokolta kuskasimme romurautaa. Siinä säästettiin sievoiset summat. Kusti vaimoineen nosti jo väliseinät kattoon, Seppo leikkasi vanhaa korkkimattoo ja Laitiset naputteli naulat. Suurtalkoot olikin nyt vuorossa itse konttorinhoitajan johdolla. Siinä kolmisenkymmentä henkeä yhteen kekoon kortensa kantaa. Miehet töitä paiskii sisällä, naiset siivoaa tonttia ja rantaa. Oman nimikkonurkkansa naputti silloin vasurilla Niverin Lauri ja joka mättäästä vesisuonta hakien kulki pihalla Räisäsen Mauri. Ja taas kerran taitonsa näytti Taneli, olihan vuorossa hirsipaneli. On apuvälineet hänelle turhat, vain vapaalla kädellä sahas iiriin nurkat kun toiset vain naulata ehtis. Näin piiloon jäivät jo kattotuolit, oli naulattu sisään jo ikkunavuorit, sai maalarit tulla jo taloon. Nyt esiin astui Raunio, meidän maalarimestari mainio ja pokat pian valkeaks muuttui. Oli vuorossa sisäkaton insuliitti, siinä Mosse hikoili ja rullausta riitti, mutta maali vaan siihenkin saatiin. Väliin voimat loppui ja hiljeni tahti, kevyt kenttälounas, rinkelit ja kahvi taas uutta voimaa antoi. Nyt ulkomaalaus antoi aihetta huoleen, me käännyimme ruiskuspesialisti Immosen puoleen.

Hän heti oli valmis apuun. Selässään ruisku, kaasunaamari kasvoillaan meille Immonen ihmeitä näytti. Hän aikaa koko ulkomaalaukseen vain kolmisen tuntia käytti. Muona samaan aikaan kotona piirtää ja laskee tiloja, mitä saunassa tarpeen olisi. Paljon yöpymispaikkoja saman katon alle, mutt kuitenkin katto matalalle samaan saumaan liiterit kuistit. Jo väsyä alkoi joka isännän nyrkki, teki lähtöä Mosse, Pontus, Tane ja Yrkki. Oli loma jo lopussa aivan. Kevät keikkui ja lumet jo silmissä suli, uus lomaryhmä taas rannalle tuli, siitä kuiskaili Laakso ja Muona. Alkoi tarkkustyöt, niissä jos tuli pulma oli paikalla Muona ja suorakulma. Näin siistiksi saumat saatiin. Hyvä akustiikka myöskin tarpeen lie, näin tuumaili Nippe Puolatie, kun lennättimen laattoja naulas. Väliin sementtisatsia sotkettiin, laatat, lattiat saunan valettiin. Oli putket jo lauteiden alla. Kovaäänistä piirustusten selvittelyä väliin pelästyi joku kuoma, toinen kaveria heti rauhoitti. Ei hätää siell vaan neuvottelee Leinonen ja Muona. Ylipitkiä päiviä paiskivat kaverit, oli saunan seinillä tinapaperit ja vuorilaudoitus lyötiin päälle. Näihin aikoihin yleensä rannalla alkoi paikat aika mukavalta näyttä, mutta tositarpeen tullen kaikkien oli pakko riukua käyttää. Tuli arkkitehtimme kesälomalle mielessä tositarkoitus, näin valmistui meille "hotelli Helpoitus" järvinäköaloineen ikkunasta. Myös tuvassa Muonat pani tuulemaan, värit keittiön seiniin, verhot ikkunaan, kovin tuntui jo kotoisalta. Oli kylpemisen halu kaikilla suuri, tuli Tenhus-Paavo ja saunan uuni ja kivet jo kiukaalla lämpes. Heinäkuussa oli mukava jo lomalle tulla saunakamarinkin siistiks teki Jattu ja maalausrulla. Vielä sängytkin seinille saatiin. Nyt työt jo alkoivatkin helpottaa, yks ja toinen alkoikin kalastaa ja virittää verkkojansa. Miten saalista on saatu, miten kukin viettää lomaa, siit emme tässä kerro, se on jokaisen touhua omaa. Mökin syntyvaiheita muisteli Yrjö Suuronen Suolajärven Nuumarannan syntyvaiheet vuosina 1962–1965

Tarpeet: 

1962 Paljon puhetta, aivotyötä ja paperisotaa Caterpillari, autoja, hikeä ja santaa Miehiä, kahvia, kiviä, rautaa ja kuraa.

1963 Mies muutama, paljon parruja. Monta vasaraa – pontinsahaajaa Tuhansia kiviä, 16 miestä märkänä hiestä Muurari, apurit, -tiilet, ruukki ja tellingit Jiriä ja koolausta, insuliitin naulausta Maalia ja huikuja, Valttia ja ruiskuja

1964 Työpäiviä pitkiä ja kovia, uhrattuja talvilomia. Yhteishenkeä, talkootunteja 4530

1962 Vuokrasopimus, piirustukset ja rakennuslupa. Tie rantaan ja päärakennuksen sokkeli.

1963 Runkotolpitus, ulkovuori, lattialaatta, palomuuria ja takka.

1964 sisätyöt, maalaustyöt ja saunarakennus

Osaston kesänviettopaikka, Suolaski sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Verlan kylän keskustasta.

Oleskeluohjeet

  • Alueella ja rakennuksissa oleskeltaessa oli noudatettava järjestyssääntöjä sekä vältettävä yleistä häirintää liiallisella melulla tai muulla tavoin.

  • Alueella ja rakennuksissa oli noudatettava asiaankuuluvaa siisteyttä ja puhtautta. Jätteet ja roskat ovat jokaisen omatoimisesti kuljetettava pois, periaatteella mitä tuot sen myös vietkin pois.

  • Yövyttäessä tarvittavista vuodevaatteista ja muista liinavaatteista on jokaisen huolehdittava. Vuoteiden käyttö ilman vuodevaatteita oli kiellettyä.

  • Tulen käsittelyssä oli oltava erityisen varovainen.

  • Kasvavaa puustoa ei saanut vahingoittaa. Risujen ja kaadettujen puiden kerääminen tontilta ja polttaminen saunassa tai grillissä oli sallittua.

  • Alueelta poistuttaessa oli rakennukset lukittava ja avaimet palautettava niille kuuluviin paikkoihin.

  • Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen saattoi aiheuttaa alueella oleskelevalle käyttökiellon.


Liiton lehdestä luettuja otsikoita

1960

Eino Repo 60 vuotta

Uusi postitalo Kouvolaan

Kun toimitsija vierailee . . .

Eelis Aikio Kouvolassa,

kirjoitti Raimo Havasara

Emi Loikala –vanhan kansan

postimies. 46 palvelusvuotta

takana -eläkevuodet edessä,

kirjoitti Raimo Havasara

 

1961

  • Kaarlo Nuorivuori 50 vuotta

  • Joutopaperia kerätään Kouvolan postissa

  • Juhlava vuosikokous Kouvolassa

– Emil Loikalan muotokuvan paljastustilaisuus

  • Veteraanijuhlaa vietettiin Kouvolassa

  • Kesäkotiyhdistys perustettiin Kouvolaan

  • Liiton puheenjohtaja Markkola maakunnassa

1962

-Risteyksen risahtelua –

Raimo Havasaran viisi

pakinaa

-Puheenjohtajan nuija

Kouvolan osastolle

-Postitarkastaja A.O. Pakarinen

50 vuotta

-1. luokan kahvit Kouvolassa

Laitoksemme terveydenhoito

tehostuu – terveyssisareksi

Marja Mäenpää

-Tunnemmeko tilamme – Raimo Havasaran raportti Varkaudesta

-Osasto toimii – Raimo

Havasaran reportaasisarja

alkaa

1963

-Risteyksen risahtelua

– Raimo Havasaran kolme pakinaa

  • Raimo Havasaran raportti Suomen kaupungeista

  • Vaihtotyö ja vaihtolisä

  • Palloilumiehiä palkittu

– Palloiluseurat Sudet ry:n 50 v.

 juhlissa palkittiin Oiva Alho Suomen

Palloliiton hopeisella ansiomerkillä

ja Yrjö Suuronen SPL:n Kymenlaakson

piirin ansiomerkillä.

-Voikkaalaisen Eino Antilan

 muotokuvan paljastustilaisuus

Osuusliike Kymenmaassa

- Raimo Havasaran raportti Suomen

Kemistä

- Pohjois-Kymenlaaksossa se päättyi

näin

- Tunnettehan Hemmun?

- Urakkatyönä postinvaihtoa

- Näyttelijän välikirja – Ossi

Savola Rovaniemen teatteriin

- Laitoksen suunnistuskilpailut

Vuohijärvellä

- Puulaakivoitto Kouvolan postilaisille

-Suolajärven talkookesä

- Raimo Havasaran raportti salolaisten kesäkeitaasta

1964

- Näin Kuusankoskella

– Kolme työväenyhdistystä –

kaksi postimiestä

- Raimo Havasaran raportti Suomen

kaupungeista

- Einari Vierulan merkkipäivä

- Risteyksen risahtelua – Raimo

Havasaran kolme pakinaa

- Urheilun ansiomitali Armas

Laaksolle

- Kouvolan osaston jäsenmäärä

kasvaa ja toimintapiiri laajenee

- Raimo Havasara​: Postimiestä

muokattiin

- Savonlinnan retkeilypäivillä

– Raimo Havasaran raportti

- Kouvolassa pilkkikilpailut

- Wiljam Nuorivuorelle 

Rautatieläisten Soittokunnan

muistomitali

- Raimo Havasara Suvirannassa

- Raimo Havasaran raportoi Turun

osaston toiminnasta

1965

- Lehden avustajat Porvoossa –

raportoi Raimo Havasara

- Einari Vierula 70 vuotta – liiton

ansiomerkki numero 16 luovutettiin

-Voikkaalainenpostimiesten

 esimies Eino Antila eläkkeelle

- Komeat 50v. juhlat Kouvolassa

K.A. Nuorivuori 50 vuotta

1966

- Kouvolan rajakilvet siirtyivät

800 metriä ulommaksi

– pinta-ala ennen 20,1 m²

lisämaata tuli 14,6 m²

- Osastojen kirjeenvaihtajat

taitojaan täydentämässä

järjestötiedon kurssilla

Raimo Havasaran raportti

1967

- Kurssilla kuultua,  Raimo Havasara

VY:llä vieraita Neuvostoliitosta

 kirjoittaa Raimo Havasara

- VY:n toimitsijasihteeriksi Raimo

Havasara

1968

- Kuusaalainen postimiesten

esimies Unto Kajander 50 vuotta

- VY Tänään lehden toimitussihteeriksi Raimo Havasara

- VY selviytyi hyväksi kakkoseksi uintiottelussa, kirjoitti Raimo Havasara

- Kymen piiri voitokas PLL:n

suunnistuskisoissa, mitkä pidettiin

29.syyskuuta Valkealassa

1969

- Emil Loikala kuoli 75 vuotiaana,

siunaustilaisuus Valkealan kirkossa

- Uuno Jattu 50 vuotta

- Kuusankoskelainen Unto Rask 50

vuotta

1960-luvun alussa osastossa heräsi ajatus osaston 50-vuotishistoriikin aikaansaamisesta. Silloisten toimikuntien keskuudessa arvioitiin, että historiikkihanke tulisi olemaan varsin suurisuuntainen ja perusteellisia tutkimuksia sekä toimenpiteitä edellyttävä tehtävä. Historiahanke muodostuisi huomattavaksi taloudelliseksiyritykseksi, mikä tulisi vaatimaan osaston rahallisia uhrauksia. Tultiin siihen tulokseen, että ammattiosasto ei voinut yksin silloisten rahavarojen niukkuuden vuoksi hankettatoteuttaa. Arveltiin, että työnantajalta, Postimiesliitolta ja muilta mahdollisiltayhteistyökumppaneilta saatettaisiin saada hankkeelle taloudellista tukea.


 

Pilkkitulokset 1965-1969

Voittaja Tulos g. Suurin kala Paino g


 

22.3.1964 Suolajärvi      Pertti Leinonen      451 AuvoValojää 121

21.3.1965 Suolajärvi      Matti Pekkalin        161 Matti Pekkalin 65

13.3.1966 Suolajärvi

2.4.1967 Suolajärvi        Pertti Leinonen

1968 Suolajärvi              Leo Savolainen

30.3.1969 Karhulanjärvi Pertti Leinonen       493 Matti Ojala 78


 

Lähtevä kirjelajitteluosaston siirrettiin entiseen varastohuoneeseen. Kalustotäydennyksestä puhuttaessa ei voitu myöskään unohtaa tehokkaita työkohdevalaisimia, joita tosin oli vain rajoitettu määrä ja paremmin liikuteltavia lastaushyllyköitä, joista saadut kokemukset olivat ristiriitaisia.

Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto oli kirjeitse yhteydessä konttorinhoitajaan kahvihuoneen heikon valaistuksen johdosta. Tätä rakennusvaiheen aikaista suunnitteluvirhettä oli pidettävä haitallisena, koska kysymyksessä oli vuorotyöntekijöiden taukotila. Kahvihuoneeseen läheisesti liittyvän kauttakulkevan postin lajittelusalin samanlainen ja riittämättömäksi havaittu valaistus oli jälkeenpäin parannettu lisävalaisimilla jättäen kahvihuone entiselleen. Osaston esityksessä konttorinhoitajalle todettiin, että riittämätön valaistus rasittaa näkökykyä varsinkin yöaikaan. Asia sai onnellisen ratkaisun, sillä 5.1.1965 huoneeseen asennettiin tehokas lisävalaisin.

 

Myös lastauslaituri oli alkujaan susi, mutta osaston aktiivisen toiminnan myötä lastauslaituri sai asianmukaisen sadelipan, mutta rakennusvirheiden vuoksi rekka-autot eivät päässeet laiturin viereen, vaan auton ja laiturin väliin jäi yli metrin mittainen kuilu. Samoin ahtautensa vuoksi työskentely lastauslaiturilla oli suorastaan vaarallista. Tästä työsuojeluongelmasta osasto kirjelmöi 1969 konttorin hoitajalle.

Postikonttorin yhteyteen perustettiin ensiapuasema 1961. Hoitajaksi kiinnitettiin terveyssisar, jonka työaika oli muina arkipäivinä kuin lauantaina 4 tuntia ja lauantaina 2½ tuntia. 1972 perustettiin Valtion työterveysasema Valtin virastotalolle ja Postin ensiapuasema lakkautettiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valokuvassa 1961 terveyssisar Sisko Mäenpää ja Raimo Rautjärvi.

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com