Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Päivitetty 2.2.2019 


 

 

Osaston vuosikokous 26.II 1960 klo 18.00
Läsnä 15 jäsentä. Puheenjohtaja U. Jattu avasi kokouksen ja totesi kokouksen laillisuuden. Kokouksen puheenjohtajaksi ehdotettiin ja kannatettiin kokouksen avaajaa. Sihteeriksi ehdotettiin ja kannatettiin osaston sihteeriä K.A. Nuorivuorta. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin B. Laitinen ja L. Savolainen. Kannatettiin tili ja vastuu vapautta toimikunnalle. Kiitos maininnalla. Ehdotettiin ja kannatettiin että sihteeri rahastonhoitajalle vuosipalkkioksi 5000 Smk Jäsenmaksut päätettiin pitää entisellään
 
Osaston puheenjohtajaksi ehdotettiin ja kannatettiin U. Jattua. Osaston muut toimintahenkilöt v. 1960: V. Nuorivuori M. Laine B. Laitinen.T. Muona ja K. A. Nuorivuori. Tilintarkastajaksi valittiin Rautjärvi R. ja Raunio P. Varatilintarkastajaksi valittiin Laakso A. ja L:Niveri.
Luottamusmieheksi ehdotettiin ja kannatettiin M. Ojalaa.
Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20.

Osaston kokous 4.4.1960 klo 18.00

Läsnä 7 jäsentä. Puhetta johti ja pöytäkirjaa piti puheenjoht. U. Jattu. Kokous avattiin ja todettiin lailliseksi. Päätettiin lähettää liittokokoukseen Helsinkiin 19-21.pnä kaksi edustajaa. Edustajiksi valittiin postimies M. Ojala ja ylipostimies L. Leinonen sekä varalle postimies O. Alho. Edustajien päivärahaksi kokous päätti määrätä 1200:- päivältä jäsentä kohti.Kokous päätti, että osasto maksaa mahdollisten työvuorojen teettämisen.
Toimikunta valitsi välittämästi varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä rahastonhoitajan joiksi tulivat: Varapuheenjohtaja T. Muona ja sihteeri + rahast. Hoitajaksi K. A. Nuorivuori.
Kokous katsottiin päättyneeksi.

Osaston kokous 20. 8. 1960

Paikalla 8 jäsentä. Osaston puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi kokouksen laillisuuden. Veikkausasiamieheksi esimies E. Loikalan siirryttyä eläkkeelle hyväksyttiin esimies E. Repo. Hyväksyttiin esimies E.Loikalan lahjarahastoon Smk 3500:- sekä lahjan luovutustilaisuudesta koituviin kahvimenoihin 2680:-Päätettiin pitää jäsenäänestys S.A.K:hon kuulumisesta. Liiton antamien ohjeiden mukaan. Päätettiin, että osaston toimikunta toimii äänestyksen valvojien sekä järjestäjänä. Kokous katsottin päättyneeksi.

 
JÄSENÄÄNESTYS KUULUMISESTA SAK:HON
Pidettiin 15–16.9.1960. Äänestys suoritettiin liiton antamien ohjeiden mukaan tapahtuen rauhallisesti ja asiallisesti. Äänioikeutettuja oli 32. SAK:sta eroaminen kannalla oli 32 jäsentä, äänestysprosentin ollessa 100 %. Äänestyksen tulos sekä pöytäkirja ote lähetettiin Helsinkiin Suomen Postimiesliittoon. Lokakuun 16 päivänä 1960 annettu erokirje SAK:lle ei merkinnyt Postimiesliitolle kuin vajaan vuoden harhailua orpolapsena. Tämä eheytymisaika oli ollut vireillä jo useamman vuoden ajan, mutta asioista tulevat jäsenliitot olleet päässeet yhteisymmärrykseen asian ollessa esillä vuodesta toiseen yhden ison liiton ollessa vahvempi kuin monta erimielistä pientä. Niinpä Postiliittokin halusi saada tarkan selonteon ammattiosastojen mielipiteistä kyseisessä asiassa. Kouvolan osaston äänestys osoitti, että eheytymistä ei kannatettu. Luultavasti suurin syy kielteiseen tulokseen oli taustalla häämöttävä epäilys jäsenmaksujen noususta.
J:n syntyyn vaikuttaneet ristiriidat saivat alkunsa 1950-luvun puolivälissä SDP:n skogilaisten ja leskisläisten välisistä kiistoista. Vuoden 1956 yleislakko pahensi tilannetta, sillä osa sosiaalidemokraateista vastusti sitä. Vuoden 1957 puoluekokouksessa puolue hajosi kahteen siipeen, mikä käynnisti hajaannuksen myös ay-liikkeessä, koska leskisläisten mielestä skogilaiset yhdessä kommunistien kanssa hallitsivat silloista SAK:ta. Hajaannukseen vaikutti myös monien liittojen tyytymättömyys SAK:n tiukkaan ohjailuun 1950-luvulla hinta- ja palkkasäännöstelyn ollessa voimassa. Vuoden 1951 edustajakokouksessa SAK:n valtaa jäsenliittoihin nähden kasvatettiin ja jäsenjärjestöjä kiellettiin lakkoilemasta ilman keskusliiton lupaa. Toinen hajaannukseen johtanut tekijä oli henkilöiden välinen kilpailu johtopaikoista ja vallasta. SAK menetti SAJ:lle 12 jäsenliittoa vuosina 1960–1962 ja jäljelle jääneet liitot menettivät jäseniä SAJ:hin kuuluneille rinnakkaisliitoille. Kuitenkin vain osa eronneista liitoista liittyi SAJ:n jäseniksi ja SAK säilytti asemansa maan suurimpana ammatillisena keskusjärjestönä. Vuonna 1966 SAK:ssa oli 25 jäsenliittoa ja 260 000 jäsentä, SAJ:ssä 18 liittoa ja 107 000 jäsentä. Keskusjärjestöjen ulkopuolelle jääneissä kolmessa liitossa oli tuolloin 94 000 jäsentä.

Tiedotustilaisuus Kouvolan postikonttorilla 2.10.1960 klo 18.00 ToimitsiaE. Aikio. SPL:sta teki selkoa ajankohtaisista asioista. Osasto tarjosi kahvit jatkuisi vilkas keskustelu mm. työaikalaista ym. varsinkin antamisesta työolosuhteisiin tulee tämän jälkeen korjauksia parempaan päin.

Vuosikertomus osaston toiminnasta 1960
 

Aluksi voidaan mainita X liittokokous. 17.5.1960 Helsingissä, Kouvolan osaston edustajana oli postimies Matti Ojala.
Heinäkuuta 1960 pääsi Kouvolan posti uuteen toimitaloonsa. Uusi konttori oli valoisa ja viihtyisä mutta käytännöllisessä sekä teknillisessä puolessa oli liian paljon kielteisiä puolia. Kun asiantuntijoita ei kuultu, ei ole ihmekään, että uudesta toimitalosta tuli se mikä siitä tuli. Ylipostimies Havasaran kirjoitus Postimieslehdessä antoi selvemmän kuvan uudesta toimitalosta.
Elok. 8 p:vä lähti Kouvolan postikonttoriin I ylipostimies Emil Loikala eläkkeelle. Hotelli Hospitsissa oli viihtyisä erojuhla jossa annettiin esimies E. Loikalalle muistolahja koko konttori henkilökunnalta.
15-16.9. pidettiin jäsenäänestys koko maassa S.A.K:han kuulumisesta. Kouvolan osasto äänesti ja kaikki halusivat yksimielisesti erota S.A.K:sta, asioista tarkemmat merkinnät pöytäkirjassa. Erikoisesti on mainittava että vuosi 1960 on ammattiyhdistysliikkeessä epävarmuuden aikaa ja samaan tyyliin jatkui vuonna 1961, ainakin alkupuolella, joskin Suomen Postimiesliitto koitti pysyä erossa kaikesta politikoinnista.
Taloudellinen puoli meni suurinpiirtein edellisen vuoden tasolle. Muutamat tulot suurenivat, mutta jäsenmaksut saatiin vasta kasaan vuoden 1961 alkupuolella, joten korkotappiotakin tuli tästä missä oli maininta tilintarkastajien lausunnossakin tilivuonna 1960-61. Veikkausasiamiestehtävää on huolehtinut esimies E. Repo entisillä ehdoilla. Yleensä voidaankin olla verrattain tyytyväisiä vuoden 1960 saavutuksiin. Toimitsija Aikio kävi lokakuun 12 pitämässä tiedotustilaisuuden, josta myöskin tarkempi selotus löytyy toisella pöytäkirjassa sekä Postimies lehdessä. Työolosuhteet olivat suunnilleen entiseen tapaan joskin työtahti oli edelleen kiristynyt. Työtarkkailijat kävivät helmikuussa, jolloin saamme lisää 2 miestä. Osaston luottamusmies oli suunnitellut useaan otteeseen työvuoroja ja saanut aikaan verrattain hyvät ainakin niin hyvät kuin näissä olosuhteissa on mahdollista, josta kiitosmaininta luottamusmies M. Ojalalle.

©Raimo Heikkilä
 
 
©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com