Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 UUTEEN POSTITALOON 1960

Kouvolan rautatieasemalla uuden asemarakennuksen, postin ja virastotalon työmaalla aloitettiin työt työllisyystöinä tammikuussa 1957. Ennen muuttoa rautieaseman siipeen postilaiset olivat 1940-luvun lopulla valmistuneessa posti-ja lennätintalossa Valtakadulla. 1.heinäkuuta 1960 pääsi Kouvolan posti uuteen toimitaloonsa. Uusi konttori oli valoisa ja viihtyisä, mutta käytännöllisessä sekä teknillisessä puolessa oli ammattiosaston mielestä liian paljon kielteisiä puolia. Työtilojen käyttäjiä ei kuultu asiantuntijoina, niin ei ollut ihmekään, että uudesta toimitalosta tuli postin toiminnoille huono, valittivat postimiehet. Heti kalustoa täydennettiin osaston vaatimilla leimauskoneilla ja kirjeiden niputuskoneella sekä yleisöhallin "komistuksella" muhkealla palmulla, mikä ylväänä seisoi K.A. Nuorivuoren valmistaman jalustan päällä. Kuluneiden vuosien aikana oli palmu entisestään kasvanut ja voimistunut, taivuttaen pitkät lehdet valoon päin. Samoin oli laita myös osaston kasvun ja kehityksen suhteen. ”Valoa ja parempia oloja kohti on meidänkin aina pyrittävä ja yksituumaisena ammattikuntana se ei olekaan meille mahdotonta”

1962 oli syy viettää juhlaa, sillä ammattiosasto löysi uuden postitalon sisältä oman kokoontumispaikan, jollaisesta aikaisemmin vasta haaveiltiin. Täten osaston ulkoiset puitteet huimasti parantuivat ja vaikuttivat piristävästi kaikkeen osaston toimintaan. Kokoontumispaikan kalusteet saatiin Postilta. Ensimmäiseksi tehtäväksi uuteen tilaan toimikunta sai tehtäväkseen hankkia pitkäaikaisen ja tarmokkaan entisen puheenjohtajan Einari Vierulan muotokuva. Näin haluttiin muistaa "Isukkia" ammattiosaston hyväksi tehdystä työstä. Raimo Havasaran pitämän kiitospuheen jälkeen toimikunnan jäsen Teuvo Muona poisti muotokuvaa verhonneen vaatteen. Kahvitarjoilun aikana Antti Nuorivuori puhalteli klarinettia ja Kouvolan postimiesten tuttava, Vesa Harsi valmisteli elokuvakoneensa takana illan elokuvaesitystä. Yrjö Suuronen esitti "Nimettömän Kronikan" konttorin sodan jälkeisiltä vuosilta. Illan ehkä jännittävin vaihe oli "Toukokuun arpajaisten" arvonta, minkä suoritti ylikonstaapeli Aimo Mäkinen apunaan neiti Lempi Suokas. Päävoiton, Iskukaluste Oy:n lahjoittaman putkijalkaisen puutarhatuolin voitti konttorin hymyilevä kirjuri ap. rouva Anneli Lahtinen. Postitarkastaja A.O. Pakarinen sai puolestaan naisten käsilaukun. Muitakin voittoesineitä arvottiin. Kouvolan postimiesten nämä ensimmäiset arpajaiset saivat suopean vastaanoton. Liikemiehet lahjoittivat arpajaistavaraa ystävällisen avokätisesti ja konttorin henkilökunta lunasti arpalippuja rynnäkön omaisella kiireellä, eräät suorastaan urakkakaupalla. Näin käynnistyi varojenhankinta rantatontin hankkimiseksi. Tilaisuuden päättäjäisiksi nähtiin 1½ tunnin elokuvaesitys. Lyhytfilmit kertoivat Kouvolasta, Havaijista ja presidentti Kennedystä. Toimikunnan lähes kaksi kuukautta kestänyt aherrus tilaisuuden järjestämiseksi oli näin saanut onnistuneen vastaanoton.  Monien pyyntöjen jälkeen saatiin 1962 neljäs laituritrukki.​ 14.11.1962 vastaisena yönä eräs Kouvolan postin autonkuljettaja joutui vakavan onnettomuuden uhriksi suorittaessaan postinvaihtotyötä Kouvolan rautatieasemalla. Hän säilytti henkiriepunsa lennettyään noin 14 metriä. Onneksi tästä tavarajunan töytäisystä selvittiin suhteellisen lievin vammoin. Monesti postivaunussa tapahtuva postin- ja reversaalinvaihto koettiin työntekijöiden keskuudessa epävarmaksi ja hengenvaaralliseksikin. Junat pysähtyivät aivan liian lyhyeksi ajaksi postin vaihtoa silmälläpitäen. Ongelmat vain kasvoivat jos juna oli myöhästä aikataulustaan. Kouvolassa siirrettiin posteja postivaunusta toiseen postivaunuun ja jos toinen junista oli myöhässä olivatkin ongelmat aikamoisia. Myös junan kulkusuunnan muutos liikutti postinvaihdonaikana postivaunua sen verran, että lastaussilta oli mennä solmulle. Vuonna 1963 osasto teki esityksen postitalon pohjakerroksessa sijaitsevan postinlastaushuoneen liukuovien uusimisesta, sillä ovet olivat varsin raskaita liikutella ja vaarallisia käsitellä. Syksyllä 1964 toinen ovi muutettiin sähkökäyttöiseksi, mikä oli melkoinen parannus aikaisempaan.


 

Osaston vuosikokous 26.II 1960 klo 18.00

 

(Läsnä 15 jäsentä)

I§ Puheenjohtaja U. Jattu avasi kokouksen ja totesi kokouksen laillisuuden.

II § Kokouksen puheenjohtajaksi ehdotettiin ja kannatettiin kokouksen avaajaa

III § Sihteeriksi ehdotettiin ja kannatettiin osaston sihteeriä K.A. Nuorivuorta.

IV § Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin B. Laitinen ja L. Savolainen.

V § Kannatettiin tili ja vastuu vapautta toimikunnalle. Kiitos maininnalla.

VI § Ehdotettiin ja kannatettiin että sihteeri rahastonhoitajalle vuosipalkkioksi 5000 Smk.

VII § Jäsenmaksut päätettiin pitää entisellään.

VIII § Osaston puheenjohtajaksi ehdotettiin ja kannatettiin U. Jattua.

IX § Osaston muut toimintahenkilöt v. 1960: V. Nuorivuori M. Laine B. Laitinen.T. Muona ja K. A. Nuorivuori. Tilintarkastajaksi valittiin Rautjärvi R. Ja Raunio P. Varatilintarkastajaksi valittiin Laakso A. ja L:Niveri

 

Luottamusmieheksi ehdotettiin ja kannatettiin M. Ojalaa.

 

 

 

X Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20.

 

Osaston kokous 4.4.1960 klo 18.00

Läsnä 7 jäsentä.

Puhetta johti ja pöytäkirjaa piti puheenjoht. U. Jattu.

I § Kokous avattiin ja todettiin lailliseksi.

II § Päätettiin lähettää liittokokoukseen Helsinkiin 19-21.pnä kaksi edustajaa.

III § Edustajiksi valittiin postimies M. Ojala ja ylipostimies L. Leinonen sekä varalle postimies O. Alho.

4 § Edustajien päivärahaksi kokous päätti määrätä 1200:- päivältä jäsentä kohti.

5 § Kokous päätti, että osasto maksaa mahdollisten työvuorojen teettämisen.

6 § Kokous katsottiin päättyneeksi.

Toimikunta valitsi välittämästi varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä rahastonhoitajan joiksi tulivat:

varapuheenjohtaja T. Muona sihteeri + rahast. hoitajaksi K. A. Nuorivuori.

Osaston kokous 20. 8. 1960

Paikalla 8 jäsentä.

I § Osaston puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi kokouksen laillisuuden.

II § Veikkausasiamieheksi esimies E. Loikalan siirryttyä eläkkeelle hyväksyttiin esimies E. Repo.

III § Hyväksyttiin esimies E. Loikalan lahjarahastoon Smk 3500:- sekä lahjan luovutustilaisuudesta koituviin kahvimenoihin 2680:-

IV § Päätettiin pitää jäsenäänestys S.A.K:hon kuulumisesta. Liiton antamien ohjeiden mukaan.

V § Päätettiin, että osaston toimikunta toimii äänestyksen valvojien sekä järjestäjänä

VI § Kokous katsottin päättyneeksi.

JÄSENÄÄNESTYS KUULUMISESTA SAK:HON            

pidettiin 15–  16.9.1960. Äänestys suoritettiin liiton antamien ohjeiden mukaan tapahtuen rauhallisesti ja asiallisesti. Äänioikeutettuja oli 32. SAK:sta eroaminen kannalla oli 32 jäsentä, äänestysprosentin ollessa 100 %. Äänestyksen tulos sekä pöytäkirja ote lähetettiin Helsinkiin Suomen Postimiesliittoon. Lokakuun 16 päivänä 1960 annettu erokirje SAK:lle ei merkinnyt Postimiesliitolle kuin vajaan vuoden harhailua orpolapsena. Tämä eheytymisaika oli ollut vireillä jo useamman vuoden ajan, mutta asioista tulevat jäsenliitot olleet päässeet yhteisymmärrykseen asian ollessa esillä vuodesta toiseen yhden ison liiton ollessa vahvempi kuin monta erimielistä pientä. Niinpä Postiliittokin halusi saada tarkan selonteon ammattiosastojen mielipiteistä kyseisessä asiassa. Kouvolan osaston äänestys osoitti, että eheytymistä ei kannatettu. Luultavasti suurin syy kielteiseen tulokseen oli taustalla häämöttävä epäilys jäsenmaksujen noususta.

SAJ:n syntyyn vaikuttaneet ristiriidat saivat alkunsa 1950-luvun puolivälissä SDP:n skogilaisten ja leskisläisten välisistä kiistoista. Vuoden 1956 yleislakko pahensi tilannetta, sillä osa sosiaalidemokraateista vastusti sitä. Vuoden 1957 puoluekokouksessa puolue hajosi kahteen siipeen, mikä käynnisti hajaannuksen myös ay-liikkeessä, koska leskisläisten mielestä skogilaiset yhdessä kommunistien kanssa hallitsivat silloista SAK:ta. Hajaannukseen vaikutti myös monien liittojen tyytymättömyys SAK:n tiukkaan ohjailuun 1950-luvulla hinta- ja palkkasäännöstelyn ollessa voimassa. Vuoden 1951 edustajakokouksessa SAK:n valtaa jäsenliittoihin nähden kasvatettiin ja jäsenjärjestöjä kiellettiin lakkoilemasta ilman keskusliiton lupaa. Toinen hajaannukseen johtanut tekijä oli henkilöiden välinen kilpailu johtopaikoista ja vallasta.

SAK menetti SAJ:lle 12 jäsenliittoa vuosina 1960–1962 ja jäljelle jääneet liitot

menettivät jäseniä SAJ:hin kuuluneille rinnakkaisliitoille. Kuitenkin vain osa eronneista liitoista liittyi SAJ:n jäseniksi ja SAK säilytti asemansa maan suurimpana ammatillisena keskusjärjestönä. Vuonna 1966 SAK:ssa oli 25 jäsenliittoa ja 260 000 jäsentä, SAJ:ssä 18 liittoa ja 107 000 jäsentä. Keskusjärjestöjen ulkopuolelle jääneissä kolmessa liitossa oli tuolloin 94 000 jäsentä.

 

Tiedotustilaisuus Kouvolan postikonttorilla 2.10.1960 klo 18.00

Toimitsia E. Aikio. SPL:sta teki selkoa ajankohtaisista asioista. Osasto tarjosi kahvit jatkuisi vilkas keskustelu mm. työaikalaista ym. varsinkin antamisesta työolosuhteisiin tulee tämän jälkeen korjauksia parempaan päin.

 

Vuosikertomus osaston toiminnasta 1960

Vuosi 1960 oli S.P.L. Kouvolan historiassa esittämän vaiherikas.

  • Aluksi voidaan mainita X liittokokous. 17.5.1960 Helsingissä, Kouvolan osaston edustajana oli postimies Matti Ojala.

  • Heinäkuuta 1960 pääsi Kouvolan posti uuteen toimitaloonsa. Uusi konttori oli valoisa ja viihtyisä mutta käytännöllisessä sekä teknillisessä puolessa oli liian paljon kielteisiä puolia. Kun asiantuntijoita ei kuultu, ei ole ihmekään, että uudesta toimitalosta tuli se mikä siitä tuli. Ylipostimies Havasaran kirjoitus Postimieslehdessä antoi selvemmän kuvan uudesta toimitalosta.

  • Elok. 8 p:vä lähti Kouvolan postikonttoriin I ylipostimies Emil Loikala eläkkeelle.

  • Hotelli Hospitsissa oli viihtyisä erojuhla jossa annettiin esimies E. Loikalalle muistolahja koko konttori henkilökunnalta.

  • 15-16.9. pidettiin jäsenäänestys koko maassa S.A.K:han kuulumisesta.

  • Kouvolan osasto äänesti ja kaikki halusivat yksimielisesti erota S.A.K:sta, asioista tarkemmat merkinnät pöytäkirjassa.

  • Erikoisesti on mainittava että vuosi 1960 on ammattiyhdistysliikkeessä epävarmuuden aikaa ja samaan tyyliin jatkui vuonna 1961, ainakin alkupuolella, joskin Suomen Postimiesliitto koitti pysyä erossa kaikesta politikoinnista.

  • Taloudellinen puoli meni suurinpiirtein edellisen vuoden tasolle.

  • Muutamat tulot suurenivat, mutta jäsenmaksut saatiin vasta kasaan vuoden 1961 alkupuolella, joten korkotappiotakin tuli tästä missä oli maininta tilintarkastajien lausunnossakin tilivuonna 1960-61

  • Veikkausasiamiestehtävää on huolehtinut esimies E. Repo entisillä ehdoilla.

  • Yleensä voidaankin olla verrattain tyytyväisiä vuoden 1960 saavutuksiin.

    Kouvolassa 15. III. 1961.

  • Toimitsija Aikio kävi lokakuun 12 pitämässä tiedotustilaisuuden, josta myöskin tarkempi selotus löytyy toisella pöytäkirjassa sekä Postimies lehdessä.

  • Työolosuhteet olivat suunnilleen entiseen tapaan joskin työtahti oli edelleen kiristynyt.

  • Työtarkkailijat kävivät helmikuussa, jolloin saamme lisää 2 miestä.

  • Osaston luottamusmies oli suunnitellut useaan otteeseen työvuoroja ja saanut aikaan verrattain hyvät ainakin niin hyvät kuin näissä olosuhteissa on mahdollista, josta kiitosmaininta luottamusmies M. Ojalalle.



     

 

Pöytäkirja Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n edustajiston vuosikokouksesta

Kouvolan Työväentalossa sunnuntaina maaliskuun 20 päivänä 1960 alkaen klo 13.00.

Läsnä oli 16 edustajaa 10 perusjärjestöstä.

Puhetta johti Paikallisjärjestön puheenjohtaja Oiva Eloranta, pöytäkirjan laati sihteeri Reino Pohjantähti.

Kokouksen avasi puheenjohtaja Oiva Eloranta, toivottaen läsnä olleet tervetulleiksi.

Hyväksyttiin kokoukselle laadittu työjärjestys.

Tarkistettiin ja hyväksyttiin perusjärjestöjen edustajavaltuudet ja todettiin kokous sääntöjen ja kokouspäätösten mukaisesti koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi esille tulevissa asioissa. Samassa yhteydessä myönnettiin läsnäolo-oikeus Paikallisjärjestöön kuuluvien osastojen läsnä oleville jäsenille.

Valittiin edustajakokouksen virkailijat:

  • Kokouksen sihteeriksi Paikallisjärjestön sihteeri Reino Pohjantähti.

  • Pöytäkirjantarkastajiksi Eino Savolainen ja Arvid Hytti.

  • Ääntenlaskijoiksi Eino Savolainen, Arvid Hytti ja Martti Järvinen.

Kuultiin toimintakertomus kuluneelta toiminta-kaudelta, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuultiin tilikertomus kuluneelta toimintakaudelta, joka hyväksyttiin.

Kuultiin tilintarkastajain lausunto, jonka perusteella myönnettiin tili- ja vastuuvapaus tilivelvollisille.

Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtajaksi vuodeksi 1960 valittiin 13 äänellä Oiva Eloranta.

O. Mäkelän saadessa 3 ääntä.

Paikallisjärjestön Työvaliokuntaan valittiin erovuorossa olevat Toivo Nummiaro ja Eino Savolainen uudelleen sekä Uuno Kirsi varsinaisiksi. Varalle erovuorossa olevat Toivo Vihko ja Armas Laaksonen uudelleen sekä Seppo Riiheläinen.

Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön tilientarkastajiksi valittiin yksimielisesti varsinaisiksi Urho Askola ja Kalle Seppälä, varalle Sirkka Volanen ja Olavi Taipaleenmäki.

10§

Edustajiston kokoukset päätettiin kutsua koolle entistä tapaa ja sääntöjen määräyksiä noudattaen kiertokirjeellä ja henkilökohtaisilla kokouskutsuilla.

Kokoukselle ei ilmaantunut muita asioita, joten katsottiin se päättyneeksi.

Vakuudeksi

Oiva Eloranta Reino Pohjantähti

Olemme tänään tarkastaneet edellä olevan pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja päätösten mukaiseksi.

Eino Savolainen Arvid Hytti

Kokouksen valitsemat pöytäkirjantarkastajat


Pöytäkirja Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n ylimääräisestä edustajiston kokouksesta

sunnuntaina joulukuun 11 p:nä 1960 alkaen klo 13.00 Kouvolan Työväentalossa. Läsnä oli 19 edustajaa 11 perusjärjestöstä. Puhetta johti Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Oiva Eloranta, pöytäkirjan laati Reino Pohjantähti.

Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Oiva Eloranta toivotti läsnä olleet edustajat tervetulleiksi tähän suurimerkitykselliseen kokoukseen, jossa tullaan käsittelemään Paikallisjärjestön toimintoihin liittyvää ratkaisevaa kysymystä. Samalla hän totesi, että nimenomaan valmistava vuosikokous oli varsin vakavasti käsitellyt SAK:n viimeaikaisia toimintoja ja toimintatapoja, todeten ne kaikkea muuta kuin järjestödemokratian mukaisiksi.

Hyväksyttiin työvaliokunnan kokoukselle laatima työjärjestys.

Todettiin edustajavaltuudet ja kokous koolle kutsutuksi sääntöjen ja kokouspäätösten mukaisesti ja siten päätösvaltaiseksi esille tulevissa asioissa.

Kokoukseen saapuneelle SAK:n edustajalle myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus.

Kokouksen toimitsijoiksi valittiin:

  • sihteeriksi Reino Pohjantähti,

  • pöytäkirjantarkistajiksi Heikki Jortikka, Martti Järvinen ja Lauri Kaje,

  • ääntenlaskijoiksi, Heikki Jortikka, Martti Järvinen ja Lauri Kaje.

Työvaliokunta on monissa eri yhteyksissä todennut SAK:n viime aikaisen toiminnan poikenneen kansanvaltaisista järjestöperiaatteista. Näin ollen se esitti edustajakokoukselle harkittavaksi ja päätettäväksi Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön ja SAK:n keskinäisestä suhtautumisesta.

Kysymyksen käsittely aiheutti varsin vilkkaan keskustelun, jolloin mm. eräät edustajat samoin kuin SAK:n läsnä ollut toimitsija korostivat, että Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö aikoo erota SAK:sta.

SAK:n, samoin kuin Ammatillisen Paikallisjärjestön sääntöjen mukaan, eivät mitkään maamme Ammatilliset Paikallisjärjestöt ole liittyneet missään vaiheessa SAK:n, vaan ovat toimineet sääntöjen mukaisesti paikallisten perusjärjestöjen yhdyselimenä.

Keskustelun kuluessa todettiin, että Paikallisjärjestömme on kaikin sille kuuluvin eri muodoin toiminut kansanvaltaisuutta noudattaen, - joskaan ei kaikkien tyydytykseksi.

Työvaliokunnan ehdotukseen tyytymättömien vaatiessa suhteiden jatkamista SAK:n suoritettiin äänestys, jonka tuloksena:

Työvaliokunnan ehdotus suhteiden katkaisemisesta SAK:n sai 13 ääntä.

Suhteiden jatkuvaisuuden kannalla olevien esityksen saadessa 6 ääntä.

Näin ollen kokous totesi, että Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö,

järjestönä, irtautuu kaikista SAK:n toiminnoista.

Edustaja Vilho Valtonen esitti valmiiksi laaditun kirjallisen vastalauseen kokouksen päätökseen, jonka vastalauseen monet häntä myötäilleet kokouspaikalla allekirjoittivat.

Kokoukselle ei ilmaantunut muita asioita, joten katsottiin se päättyneeksi puheenjohtajan toivoessa koko työvaliokunnan puolesta, että ammattiyhdistysliike maassamme tulevaisuudessa noudattaa niitä periaatteita, joidenka pohjalle koko työväenliike, ammattiyhdistysliike mukaan luettuna, pohjautuu.

Vakuudeksi

Oiva Eloranta Reino Pohjantähti

 

Olemme tänään tarkastaneet edellä olevan pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja päätösten mukaiseksi.

Heikki Jortikka Martti Järvinen

Lauri Kaje

Kokouksen valitsemat pöytäkirjantarkistajat.


KOUVOLAN AMMATILLINEN PAIKALLISJÄRJESTÖ RY:N TOIMINTAKERTOMUS

Ajalta 20.3.-60 - 19.3.-61

Yleistä:

Todellisen kansanvaltaisen ammattiyhdistysliikkeen kannasta katsoen on kulunut vuosi ollut varsin synkkä. Koko yhteiskuntaelämässämme on vallinnut ja vallitsee edelleenkin suuria ristiriitoja ja ellei näitä saada poistettua voi yhteiskuntaelämämme kärsiä suuren tappion.

Tämä on ollut aivan selvästi nähtävissä mm. ammattiyhdistysliikkeessä, jonka määrätyt ryhmittymät ottivat astinlaudakseen mahdollista muunlaista yhteiskuntaa suunnitellessaan meidänkin maahamme.

Kaikki nämä tapahtumat maassamme ovat myöskin olleet huomioitavissa Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön toiminnoissa. Näin ollen tämä esitettävä toimintakertomus osoittaa ne vaikutteet, jotka ovat levinneet jopa meidänkin vaatimattoman kaupunkimme alueelle. Me olimme suorastaan sanoen omissa toiminnoissammekin verrattain sinisilmäisiä odottaen SAK:n niin työvaliokunnan kuin valtuustonkin kannanottoja ratkaiseviin kysymyksiin. On ollut todettavissa, että paikkakuntammekin ammattiyhdistystoiminta on kärsinyt näistä tapahtumista – ennen kaikkea epävarmuuden tunteen vuoksi.

Kouvolan Ammatillisen Paikallisjärjestön toiminta on kaikkina aikoina tähdännyt nimenomaan kansanvaltaisuuden säilyttämiseen maassamme. Todetessaan, ettei näitä mahdollisuuksia ilmennyt SAK:n toiminnoissa, katsoi Paikallisjärjestö aiheelliseksi irtaantua niistä piireistä, jotka eivät toimi kansanvaltaisuuden pohjalla. Järjestömme ei kuitenkaan käynyt nukkumaan prinsessa Ruususen unta, vaan jatkoi toimintaansa edelleen niiden periaatteiden mukaisesti, jotka kuuluvat todellisen ammattiyhdistysliikkeen peruskäsitteisiin.

Paljon kohua herättänyt SAK:n solmima ns. ”runkosopimus” ei ole ollut palkkatyöväestöä tyydyttävä, josta osoituksena on se, että useat ammattiliitot ovat kuluneen toimintakautemme aikana solmineet lukuisia runkosopimusta parempia työehto- ja palkkasopimuksia.

Paikallisjärjestön todettua ne lukuisat epäkansanvaltaisuudet SAK:n toiminnoissa, katsoi joulukuussa pidetty ylimääräinen edustajakokous aiheelliseksi katkaista suhteensa SAK:n.

Paikallisjärjestön näkyvä toiminta ei todella ole ollut edellä mainituista syistä johtuen kovinkaan ulospäin aktiiviselta vaikuttavaa, koska keskinäinen yhteistyö on kohdannut varsin suuriakin vaikeuksia.

Se mihin työvaliokunta joutui kiinnittämään edellisenä toimikautenaan varsin suurta huomiota oli, työllisyys, joka kysymys nykyisen vallinneen korkeasuhdanteen ansiosta on huomattavalla tavalla helpottanut AP:n toimintoja. Työllisyystilanne toimialueellamme on ollut suorastaan tyydyttävä.

Työvaliokunta toivoo ja odottaa, että näistä vaikeuksista huolimatta me saamme edelleenkin järjestömme koossa pitävän toiminnan entistä enemmän tehostettua ja näillä toivomuksilla esittää työvaliokunta vaatimattomaksi muodostuneen toimintakertomuksensa.

SAK:n tukea saimme tarmokkaan toimitsija Heikki Helkavuoren taholta siihen asti kunnes Hänet potkaistiin keskusliitosta ulos. Sen jälkeen ei ole SAK pyrkinytkään kanssamme minkäänlaiseen kosketukseen.

Saimme suruviestin, riveistämme poistui 21.3.1960 maalari Toivo Nummiaro suureen tuntemattomuuteen. Hän jätti sellaisen aukon riveihimme, jota lienee vaikea täyttää. Hän oli Paikallisjärjestön perustajajäsen, sen monivuotinen puheenjohtaja, sihteeri ja jatkuvasti työvaliokunnan jäsenenä. Hänen harkitseva luonteensa ja sen mukaiset toimintansa edesauttoivat kaikkinaista Kouvolan työväen järjestötoimintaa.

Edustajisto:

Kouvolan Ammatilliseen Paikallisjärjestöön ovat kuuluneet seuraavat perusjärjestöt jäseniä 1960

Kouvolan Kunnantyöntekijät ry. 90 Jäseniä
Kouvolan Liha- ja leikkeletyöntekijät osasto n:o 40 ry.  75
Kouvolan Liiketyöntekijät osasto n:o 15 ry. 87
Kouvolan Puutyöväen ammattiosasto n:o 134 ry.  8
Kouvolan seudun Auto- ja Metallityöntekijäin osasto n:o 116 ry. 62
Kouvolan seudun Tierakennustyöväen ammattiosasto n:o 85 ry.  47

Suomen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto ry. Kouvolan osasto n:o 20 ry.

 105
Suomen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto ry.  

Kouvolan Vahtimestariosasto n:o 77 ry.

 18

Suomen Muurarien Liiton Kouvolan osasto n:o 24 ry.  65
Suomen Rakennustyöläisten Liitto ry:n osasto n:o 162 ry.  53
YHTEENSÄ 610 jäsentä

 

Edustajiston kokoukset:

  • Edustajisto on toimintakauden aikana pitänyt kolme kokousta, joista yksi oli jäsenistön vaatima ylimääräinen edustajakokous.
  • Vuosikokous pidettiin sunnuntaina maaliskuun 20 p:nä 1960 Kouvolan Työväentalossa ollen läsnä 16 edustajaa 10 perusjärjestöstä, pöytäkirjaan merkittiin 11 pykälää.
  • Valmistava vuosikokous pidettiin sunnuntaina marraskuun 13 p:nä 1960 Kouvolan Työväentalossa ollen läsnä 15 edustajaa 10 perusjärjestöstä, pöytäkirjaan merkittiin 7 pykälää.
  • Ylimääräinen edustajakokous pidettiin sunnuntaina joulukuun 11 p:nä 1960 Kouvolan Työväentalossa ollen läsnä 19 edustajaa 11 perusjärjestöstä, pöytäkirjaan merkittiin 7 pykälää. Tässä kokouksessa ratkaistiin suhde SAK:n.
  • Näissä kokouksissa ovat olleet toimitsijoina KAP:n puheenjohtaja Oiva Eloranta ja sihteerinä Reino Pohjantähti.
  • Edustukset:

  • Kaupungin Työvoimatoimikuntaan AP:n edustajina ovat kuuluneet Taimi Vihko, Toivo Vihko ja Oiva Eloranta.
  • Suomen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton täkäläisen osaston n:o 20 saavuttaessa 20-vuotistaipaleensa, kävivät tervehdyskäynnillä onnitteluineen Oiva Eloranta ja Reino Pohjantähti.
  • Kirsi, Uuno 7 kertaa

    Pohjantähti, Reino 6 kertaa

    Riiheläinen, Seppo 2 kertaa

    Rinne, Elin 1 kertaa

    Savolainen, Eino 2 kertaa

    Vihko, Toivo 8 kertaa

    Nummiaro, Toivo - kertaa

    Loppulause:

    Työvaliokunta toteaa, että nimenomaan kulunut toimintakausi on ollut varsin vaikeata, johtuen se lähinnä niistä voittamattomista ristiriidoista, jotka SAK:n piirissä ovat olleet käynnissä. Näistä syistä huolimatta on työvaliokunta pyrkinyt ja myöskin noudattanut kaikkia niitä periaatteita, jotka kuuluvat kansanvaltaiselle ammattiyhdistysliikkeelle. Siitä, että työvaliokunta on onnistunut tehtävissään, esitämme mitä parhaimmat kiitoksemme niille kansanvaltaisesti toimiville perusjärjestöille, jotka ovat antaneet täydellisen tukensa, jotta me edelleen säilyttäisimme kansanvaltaisuuden myöskin ammattiyhdistysliikkeessä, ja toivoo, että nyt valittava työvaliokunta noudattaa näitä samoja perinteitä.

     

    KAP:n virkailijat kuluneena toimintakautena:

    Vuosikokouksen valitsemana puheenjohtajana on toiminut Oiva Eloranta.

    Työvaliokunnan valitsemana sihteerinä Reino Pohjantähti, varapuheenjohtajana Toivo Vihko ja taloudenhoitajana Lauri Kaje.

     

    Juhla- ja valistustoiminta:

    Kuten jo alussa tuli mainittua huomioi SAK Paikallisjärjestöämme toimitsija Heikki Helkavuoren välityksellä, mutta SAK:n toukokuussa pidetyn valtuuston kokouksen tuloksen jälkeen yhteydet katkesivat nimenomaan SAK:n omalta taholta. Näin ollen varsinaiset ammattijärjestölliset niin juhla- kuin valistustilaisuudetkin ovat jääneet toimeenpanematta.

     

    Urheilutoiminta:

    Kesäkisat pidettiin Kouvolan Urheilukentällä maanantaina elokuun 15 p:nä 1960.

    Hiihtokisat pidettiin sunnuntaina helmikuun 26 p:nä 1961.

     

    Taloudellinen asema:

    Paikallisjärjestön tilientarkastajina ovat toimineet Urho Askola ja Kalle Seppala varsinaisina, Sirkka Volanen ja Olavi Taipaleenmäki varalla.

    Perusjärjestöjen jäsenmaksu on ollut kuten aikaisemminkin, 3 markkaa kk:ssa jäseneltä.

    Avustuksia ei Paikallisjärjestö ole toimintakautensa aikana suorittanut.

    Toivo Nummiaron perheelle lahjoitettiin Omaisten Tuki ry:n kautta 10.000 markkaa tietoisena perheen silloisesta taloudellisesta tilasta.

    Yksityiskohtaiset taloudelliset tapahtumat selviävät esitettävässä tilikertomuksessa.

    Kirjeenvaihto:

    Paikallisjärjestön kirjeenvaihto:

    Saapunut kirjelmiä 16

    Lähetetty kirjelmiä, kiertokirjeitä, kokouskutsuja 152

    Kirjeenvaihto yleensä on tapahtunut järjestömme toimintapiiriin kuuluvissa muodoissa.

     

    Työvaliokunta (1 vuodeksi)

    Työvaliokunta on kokoontunut 10 kertaa ja näiden kokouksien pöytäkirjoihin on merkitty 57 pykälää.

    Työvaliokunnan kokoukset ovat yleensä käsitelleet käytännöllisiä järjestöllisiin toimintoihin liittyviä asioita.

    Työvaliokuntaan ovat kuuluneet: Kokouksissa läsnä

    Elo, Oiva 6 kertaa

    Eloranta, Oiva 10 kertaa

    Jortikka, Heikki 8 kertaa

    Järvinen, Martti 4 kertaa

    Kaje, Lauri 9 kertaa


    © Raimo Heikkilä

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com