Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Kuusankosken taajama ennen Kuusankosken osaston perustamista


 

Kuusankosken väestökehitys alkoi teollistumisen myötä vuonna 1872, jolloin puunjalostusteollisuutta rakennettiin Kymijoen koskille. 1870 Kuusankosken kylissä asusti noin 1420 henkeä, minkä jälkeen asukasluku kasvoi nopeasti niin, että seuraavana 30 vuotena asukasluku nelinkertaistui. Vuonna 1900 asukkaita oli kirkonkirjaväkiluvun mukaan 5724.

Jotta Kuusankoski voitiin perustaa, piti ensin perustaa seurakunta, mikä perustettiinkin vuonna 1919. Seurakunnan ja kunnan perustamisessa oli Kymiyhtiöllä vahvasti sormensa pelissä. Kunnan perustamisen teki tarpeelliseksi mm. vastakkaiset intressit teollisuuden ja maatalouden välillä sekä se, että Kuusankosken alue kuului kahteen kuntaan.

Kuusankoski on koko olemassaoloajan elänyt vahvasti puunjalostusteollisuudesta. Kuusankosken ja Voikkaan paperitehtaat ovat aina olleet kuusaalaisille elintärkeitä. Kuusankosken kolme tehdasta Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaat fuusioituivat Kymiyhtiöksi.

1909 Kymiyhtiö avasi oman postitoimiston. Jo tätä aikaisemmin oman postikonttorin Kuusankoski yhtiö sai 1903, joka kuitenkin lakkautettiin 1906.

Postit kulkivat Kuusankoskelle rautateitse. Savon radan valmistumisesta, Savonradan Tanttarin vahtituvan kohdalta rakennettiin pistoraide Kymintehtaalle ja siltaa myöten Myllysaaren. 1909 perustetun Kouvolan Sanomien lehdet kulkivat aamujunassa Kymintehtaalle ja Kuusankosken tehtaalle.

Kuusankosken tehdasympäristön ensimmäinen tunnettu lakko alkoi Kuusankosken tehtaalla 25.3.1903. Lakko kesti yhden päivän. Lakolla pyrittiin vähentämään pyhätyötä. Lakon tulokset jäivät laihanpuoleiseksi. Samana vuonna Kuusankoskelle, Kymintehtaalle ja Voikkaalle perustettiin omat työväenyhdistykset.

Kymijoki on sekä alueen asutuksen että teollisuuden perusta. Nykyisen suurteollisuuden perustan loivat 1870- ja 1880-luvuilla käynnistyneet ensimmäiset puuhiomot ja paperitehdas.

 

SUOMEN POSTILJOONIYHDISTYKSEN AMMATTIOSASTO PERUSTETTIIN KUUSANKOSKELLE 1928

Voikkaan ja Kuusankosken pieni postimiesjoukko huomasi olonsa ilman liittymistä Suomen Postiljooniyhdistykseen tyhjäksi ja juurettomaksi. Silloin syntyi ajatus liittyä renkaana koko maata käsittävään yhteiseen liittoon. Perustava kokous pidettiin Kuusankoskella 27.5.1928. Kokous ei huimannut päätä suurella joukolla, vaan piskuinen oli määrä kokonaista 5 postimiestä. Johtokunta saatiin kokoon kun kaikki osaston jäsenet oli valittu siihen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Antton Käkelä ja sihteeriksi Eino Riksberg, myöhemmin nimenmuutoksella Antila. Ammattiyhdistyksen perustamisaikoina Suomi oli ajautunut pula-aikaan ja ammattiyhdistysliikkeessä käytiin taistelua sosiaalidemokraattien ja kommunistien kesken. Lapuan liike kyyditti ei toivottuja henkilöitä itä-rajalle.
Osaston alkuaikojen kassavarat punnittiin pieniksi, niinpä päätettiinkin pitää iltamia varojen kartuttamiseksi. Alku oli taloudellisesti huono, sillä tappiota tuli 45 mk. Ei auttanut antaa periksi, vaan täytyi yrittää uudestaan paremmalla menestyksellä. Osaston jäsenmääräkin alkoi hitaasti kasvaa, sillä vuoden 1929 lopussa osastossa oli 9 suulasta pappaa. Kouvolalaiset työtoverit olivat kiinnostuneet näistä papoista ja lähettivät oman miehensä Kuusankoskelle tiedustelemaan, josko olisi kiinnostusta liittyminen Kouvolan osastoon. Kuusaalaisilta tuli rukkaset ja Kuusankosken osasto jatkoi toimintaansa vielä noin 60 vuotta. Seuraavat osaston toimintavuodet kuluivat hiljaiselossa. Toiminta oli hyvin laimeaa. Pöytäkirjat tietävät kertoa suurimpana asioina olleen palkkojen pienuus ja lisätyövoiman puute. Jotka tosin ovat olleet useiden vuosien kokouksien asioiden runkona. Vuodet vaihtuivat ainaisena huolena pienet palkat ja suuret kantopiirit, joihin ei vaan alkanut tulemaan parannuksia.

Kuusankosken postimiesten päivän polttavaksi kysymykseksi tuli taas

1938, mistä löytää kesämajalle tontti.

1939 kesällä tutkittiin Lappalan rannat etsien majapaikkaa tulevalle

kesämökille. Osaston rahavaroja oli yritetty edelleen kartuttaa

järjestäen yleisiä tanssiaisia paikkakunnalla ja oli niistä saatukin

voittoa vuosien mittaan niin paljon, että mahdolliseksi tuli

rantapalstan omistaminen.

 

1938 matkakärpänen pisti Kuusankosken osaston jäseniin, oltiinhan

sitä vaurastuneempia ja jäsenmääräkin oli lisääntynyt vuosien

mittaan. Niinpä jäsenet rouvineen, kenellä rouva oli, lähtivät matkalle

Kossilan linja-autolla kohti Viipuria. Viipurilaiset postimiehet olivat

runsaslukuisina vastaanottamassa ja olivat järjestäneet tiiviin

ohjelman tutustuen vanhaan kauniiseen kaupunkiin. Vierailtiinpa

heidän kesämajassaankin "Viisaien saarella". Siellä otettiin hyvät

löylyt ja uitiin Suomenlahden vilpoisilla laineilla. Paluumatka kulki

kauniin Saimaan kanavan vartta. Saavuttua Lauritsalan kauppalaan

löydettiin taas itsemme vedestä, tällä kertaa Saimaassa. Kaikki

osanottajat tulivat muistamaan onnistuneen Viipurin matkan.

1939 suunnattiin linja-auto kohti Hämeen keskuspaikkaa Tamperetta.

Matkan varrella poikettiin katselemassa maan kuulua Aulangon

vertaansa vailla olevaa puistoa. Tampereella samoin kuin Viipurissakin

oli postimiehet olivat vastassa. Paluumatka kulki Tuuloksen kautta,

missä Juttilan kylässä oli latotanssit, missä koko porukalla verryteltiin

jäseniä.



 1.  2.  Seuraava-->
Voikkaan postissa 1940-luvulla
.jpg
Pisteet: 1.000 (1)
Matti Virtanen
009.JPG
Pisteet: 2.000 (1)
1949 Voikkaa
1949voikkaa2.jpg
Pisteet: 2.000 (1)
 
1961 Kuusaalaisia
1961 ksnk.jpg
Pisteet: 1.000 (2)
1965 Eino Antila
1965tilaisuus Voikkaalla.jpg
1970 Kuusaan pk.
1970kuusaalaiset1.jpg
Pisteet: 1.000 (1)
 
1971 Unto Rask
1971 Raskin hautajaiset 01.jpg
Pisteet: 3.000 (1)
1982 toimikunta
1982 toimikunta.jpg
Pisteet: 5.000 (1)
1986 Söderström eläkkeelle.jpg
 
1990jyras1.jpg
Pisteet: 1.000 (1)
1992 kunnallisvaaliehdokkaat
1992kunnallisvaali2.jpg
2003 Voikkaan postilaisia
2004voikkaalaisia1.jpg
Pisteet: 5.000 (1)
 
Voikkaalainen Eino Antila
Eino Antila.JPG
Kalakonsulentti Matti Jaakkola
Jaakkola1.jpg
Pisteet: 1.000 (1)
Hannu Kajander
kajanderh1.jpg
 
Ammattiosaston perustaminen
Ksnk viiri.jpg
Kuusaan keskusta
ksnk2.jpg
Pisteet: 1.000 (1)
Kuusaalt
kuusaamoni.jpg
 
Mie oon Kuusaalt
kuusaapila2.jpg
Pisteet: 1.500 (2)
Ihan Kyösti
kyösti2.jpg
Pisteet: 1.000 (1)
 1.  2.  Seuraava-->

Voikkaan Viesti on menestyvä ja aktiivinen urheiluseura

 

 

Get the Flash Player to see this player.

 

 

Seura perustettiin 1910 Voikkaan tehtaan palokunnan urheiluseuraksi. Seurassa harrastetaan voimistelua, uintia, triatlonia ja yleisurheilua sekä painia. Voikkan Viesti on näkyvä osa Voikkaan elämää. Voikkaan Viesti on siis ns. yleisseura. Kaikki seuran toiminta perustuu vapaaehtoiseen palkattomaan seuratyöhön. Menestynein urheilulaji on paini. Noin puolet seuran jäsenmäärästä on naisia. Nuorimmat seuran jäsenistä ovat noin kaksivuotiaita. Viesti on Voikkaan suurin urheiluseura. Seuran perinteinen tapahtuma onPitkäperjantain juhla. Liikuntanäytökseen osallistuu lähes kaikki aktiiviset liikunnan harrastajat. Pohjois-Kymenlaaksossa erityisen tutuksi on tulleet Voikkaan Viestin paraatitytöt. 

POSTILIITON KOUVOLAN- JA KUUSANKOSKEN OSASTOT YHDENTYIVÄT

 

Postiliiton Kouvolan ja Kuusankosken osastojen jäsenet päättivät yhteisessä kokouksessa 9. helmikuuta 1991 lakkauttaa ammattiosastonsa ja perustaa uuden ammattiosaston, Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston.

Yhdistymispäätöksiä edelsi kaksi vuotta kestänyt perusteellinen yhdentymisen haittojen ja hyötyjen selvittely. Kimmokkeen yhdistymisajatukselle antoi työnantajan muuttunut organisaatio sekä huoli ammattiosastojen pärjäämisestä edunvalvonnassa muuttuneessa tilanteessa.
Sommelon kokoustilat täyttyivät viimeistä paikkaa myöten kokousosanottajista. Milloinkaan aikaisemmin osastojen kokouksissa ei ollut näin runsasta osanottoa. Kokouksen puheenjohtajana toimi pääluottamusmies Kari Kuosa ja terveiset liitosta toi toimitsija Arto Sieranta. Videopätkä kokouksesta.

 

 

 

 

 

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com