Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Asuessamme Kotkankalliolla autoin sillointällöin äitiäni lehdenjaossa. Olin iältäni vähän yli kymmenen. Täytettyäni 16 vuotta sain kesälomansijaisena oman jakelureitin. Ensin jaoin pelkästään Kouvolan Sanomia. Yhteisjakelujärjestelmän voimaantultua vuonna 1981 jaoin useampia eri nimisiä varhaisjakelun lehtiä. Eräänä kesänä minulle sattui karmaiseva kokemus, kun löysin nuoren miehen hirttäytyneenä kotitalon räystääseen. Pyysin naapuria hälyyttämään apua. Tunnollisena jakajana pyysin poliisia jättämään lehden talon asukkaille. 


 

Sanomalehden varhaisjakelu muutoksissa

 

Ensimmäinen Kouvolassa ilmestynyt paikallislehti oli Kouvolan Sanomat, mikä oloitti julkaisutoiminnan 1909. Lehti aloitti sitoutumattomana, pääasiassa liike-elämän tarpeisiin synnytettynä. Muita Kouvolan seudulla ilmestyneitä paikallislehtiä olivat Elimäen Sanomat (1976-), Iiitinseutu (1954-), Kymen Keskilaakso (1931-1974,´), Anjalankosken Sanomat (1975-), Kuusaan Seutu, Kuusankosken Sanomat (1959-1989), 
Vuoden 1958 loppupuolella tuli päivänpolttavaksi kysymykseksi päivälehtien varhaiskanto. Lehtitalot halusivat erillistä sanomalehtien varhaisjakelua. Osasto vastasi kielteisesti liiton tiedusteluun erikseen järjestettävään sanomalehtien varhaiskantoon ja osoitteettomiin lehtien jakeluun postimiesten toimesta. Sunnuntaikanto otetaan erikseen harkittavaksi ehdolla, että sanomalehtien sunnuntaikanto otettaisiin postiljooneille.
Rahakorvauksella ja sunnuntaityöpäivistä saataisiin erilliset vapaapäivät. Neuvottelukokoukseen sanomalehtien varhaiskannosta Lahdessa osastoa edusti Uuno Jattu.  Osaston kokous päätti yksimielisesti, että sanomalehdet otetaan postimiesten toimesta kannettavaksi ainoastaan sillä ehdolla, että iltapäivällä suoritettava kolmas kanto jätetään kokonaan pois tai suoritetaan ainoastaan liikkeisiin pienellä alueella. Kysymykseen tulisi vain neljä piiriä Kouvola - Tornionmäessä. 
Sanomalehtien kanto aloitettiin Kouvolassa 1.9.1959 erillisillä lehdenjakajilla, mikä oli osaston mielestä organisaation kuin järjestelyjenkin puolesta kaiken arvostelun alapuolella. Työvuorot olivat ainaisen järjestelyn ja muutosten alaisena ja muutoksien jälkeen ne olivat tulleet vielä huonommiksi. Olipa esiintynyt jonkinlaista mustan listan järjestelmääkin eräitä osaston jäseniä kohtaan, todettiin senaikaisessa osaston toimikunnan pöytäkirjassa.

*

VARHAISJAKELU POSTILLE 


Lehdet päättivät luovuttaa koko varhaisjakelun Pohjois-Kymenlaaksossa postin hoidettavaksi maaliskuussa 1981. Kouvolan Sanomien lehden jakajien siirtymisestä Postin palvelukseen käytiin neuvottelut 20.11.1980. Osastoa neuvotteluissa edusti osaston pääluottamusmies Hannu Boholm. Lehtitalot ja Posti olivat tehneet suosituksen SAVA:n yhteisjakelujärjestelmän kehittämiseksi. Posti ilmoitti lehtitaloille valmiutensa varhaisjakelun järjestämiseksi. Postin jakelukustannuksien ollessa lehtien mielestä hyväksyttävissä olivat lehdet periaatteessa hyväksyneet luovuttaa jakelun Pohjois-Kymenlaaksossa Postille.
 Jakajille järjestettiin tiedotustilaisuus 1.4.1981 Valtion ravitsemuskeskuksen ruokalassa virastotalolla, missä selvitettiin käytyjä neuvotteluja ja tiedusteltiin jakajien halukkuutta Postin palvelukseen siirtymiseksi. Postiliitosta paikalla oli toimitsija Erkki Pohjalainen. 1981 osastoon järjestäytyi yli 30 sanomalehdenjakajaa. Sanomalehdenjakajilla oli oma edustaja ammattiosaston toimikunnassa. Sanomalehdenjakajien jaostoiminta ei ottanut käynnistyäkseen niin kuin Kuusankoskella, missä lähes kaikki kuusaalaiset sanomalehdenjakajat, yli 50, liittyivät liittoon ja toimivat aktiivisesti osaston toiminnassa.

 KYMEN VARHAISJAKELU OY PERUSTETTIIN

                                                                                        1991 Raimo Heikkilä
Posti käynnisti 10.4.1991 yt-lain mukaiset neuvottelut varhaisjakeluyhtiön perustamiseksi Kymenlaaksoon. Osaston edustajat neuvotteluissa olivat pääluottamusmies Raimo Heikkilä ja työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander. Perustettavalle yhtiölle, Kymen Varhaisjakelu Oy:lle siirrettiin sekä Postin että Kotkan Sanomien hoitamat varhaisjakelut. Kouvolassa allekirjoitettiin 6.3.1991 asiasta aiesopimus ja samana päivänä informoitiin luottamusmiehiä ja Postiliittoa. Asia oli esillä Posti-Telen yhtymän hallituksessa 27.3.1991.

Valokuvassa vasemmalta Erkki Pohjolainen ja Hannu Kajander.

*

Kouvolan seudun sanomalehdenjakajille pidettiin 8.10.1991 tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Tiedotusta pitivät Postiliitosta Erkki Pohjolainen ja Torsti Korhonen sekä Kirjatyöntekijäin liitosta Raili Paajanen. Osasto tarmokkaasti puolusti sanomalehdenjakajien etuja heidän siirtyessä Kymen Varhaisjakelun palvelukseen. Osaston keskeinen tavoite oli, että työsuhteen ehdot eivät saaneet huonontua. Paikallissopimuksen neuvottelijat toivat neuvottelutuloksen sanomalehdenjakajien päätettäväksi. Enemmistö kokoukseen osallistujista oli sitä mieltä, että näillä ehdoilla ei Kymen Varhaisjakelun palvelukseen mennä, mutta kun työsopimuksien allekirjoittaminen koitti, niin ajatukset olivat muuttuneet. Saamansa palautteen johdosta Postiliiton neuvottelijat eivät allekirjoittaneet paikallissopimusta. Saatuaan tilaisuudesta tehdyn kokousmuistion, työnantajan edustajat ilmoittivat, että he ovat valmiit ensitilassa käynnistämään neuvottelut tulevien työsuhteiden ehdoista. Asian tiimoilta ammattiosaston edustajat olivat yhteydessä pääjohtaja Pekka Vennamoon ja Kymenläänin kansanedustajiin, joista Matti Vähänäkki teki ainoana eduskuntakyselyn.

*

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huopainen, sihteeri Heikki Merivirta, taloudenhoitaja Raimo Heikkilä ja luottamusmies Leo Leskinen tekivät kesäkuun alussa 1992 käynnin Postiliiton toimistoon ja eduskuntaan, jonne kansanedustaja Matti Vähänäkki oli heidät kutsunut. Kansanedustajana Matti Vänäkki toimi neljä kautta kansanedustajana vuosina 1987–2003 edustaen Kymen läänin vaalipiiriä. Hän kuului Sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. Osaston edustajat luovuttivat Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heinolle ja kansanedustaja Matti Vähänäkille osaston viirin. Kansanedustaja Vähänäkki esitteli eduskuntaa ja kansanedustajan työhuoneessa käydyssä keskustelussa osaston edustajat ilmaisivat huolensa Posti-Telen yhtöittämisestä.

 

 Pilakuva Veikko Backman 1991


Posti- ja Telaitoksen pääjohtaja Pekka Vennamo vastasi osaston julkilausumaan 13.4.1992 lähettämällä kirjeellä ilmoittaen oman näkemyksen asiaan: ”Kymen Viestintä Oy (Kouvolan Sanomat) ja Kymen Sanomat sekä Posti perustivat Kymen Varhaisjakelu Oy:n, joka käynnisti varhaisjakelun Pohjois-Kymenlaaksossa 1.4.1994. Asianomaiset lehtitalot olivat päättäneet perustaa jakeluyhtiön ja pyysivät Postia mukaan. Koska Pohjois-Kymenlaakso oli Postin hoitamaa varhaisjakelualuetta ja koska toisaalta postin keskeinen strategia on olla mukana lehtien varhaisjakelussa, Posti päätti lähteä mukaan ao. yhtiöön. Postin vaihtoehdot oliva siis joko lähteä mukaan tai jättäytyä kokonaan pois alueen varhaisjakelun hoidosta hoidettuaan sitä yli 10 vuotta.
Kymen Varhaisjakelu Oy päätti järjestäytyä työnantajapuolella GTT:hen ja siitä seurasi, että työntekijäpuolella vastaava järjestö on Suomen Kirjatyöntekijäliitto. Näiden välinen työehtosopimus on alalla vallitseva, jolloin sitä sovelletaan myös yhtiön varhaisjakajiin. Yksi syy varhaisjakelun menetykseen yksityiselle yhtiölle oli juuri valtion paremmat työehdot, jotka heikentävät Postin mahdollisuuksia kilpailla yksityisiä jakeluyhtiöitä vastaan.


Posti neuvotteli Postiliiton ja työntekijöiden sekä yhtiön kanssa yhdessä siirron vaikutuksista. Yli 60 vuotta täyttäneille tarjottiin mahdollisuus joustaviin eläkeratkaisuihin, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jakajat halusivat jatkaa työntekoa. Lisäksi sovittiin, että yhtiö ottaa palvelukseen Postilta siirtyvät varhaisjakajat ja näin tapahtuikin, lukuun ottamatta muutamaa, jotka eivät halunneet jatkaa varhaisjakelua. Lisäksi sovittiin, että lomaedut ja kokemusvuodet säilyvät ansaittuina, joten yhtiö ei ottanut Postilta siirtyviä jakajia uusina työntekijöinä. Edelleen sovittiin, että yhtiö suurentaa jakopiirejä, jolloin työaika kasvaa ja sitä kautta palkka, joten tosiasiallinen ansio ei laske. Posti-Tele katsoo, että se on pakkotilanteessa huolehtinut henkilöstönsä eduista myös tässä hankalassa muutosvaiheessa. Postin kilpailukyvyn kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että työsuhteen ehdot olisivat samat samalla alalla. Johtuen valtion paremmista työsuhteen ehdoista, Posti joutuu sanomalehtien varhaisjakelussa huonoon kilpailuasemaan ja näin Posti menetti 1980-luvulla markkinaosuutta. Tällä vuosikymmenellä Posti pyrkii savuttamaan lisää markkinaosuutta mm. jakelun yhteistuotantomallin avulla. Ratkaiseva apu olisi yhtenäiset työsuhteen ehdot yksityisen työnantajan kanssa. Posti-Telen henkilöstöpolitiikka tulee sopeuttaa kilpailutilanteeseen, jotta se pystyisi pitämään markkinaosuutensa ja näin huolehtimaan myös henkilöstönsä työllisyydestä ja työsuhteen
ehdoista, mikä tulisi olla kaikkien osapuolien yhteinen tavoite”.

                                                                                                                               Raimo Heikkilä

Osaston vastustuksesta huolimatta jakelutoiminta alkoi 1.4.1992 Pohjois-Kymenlaaksossa ja 1.10.1992 Etelä-Kymenlaaksossa lähtien. Postin omistusosuus yhtiössä oli yhtiötä käynnistettäessä 40 %. Kymen Varhaisjakelu Oy:n toimitusjohtajaksi nimettiin Juhani Penttilä 1.9.1991 alkaen. Kymen Varhaisjakelu Oy liittyi siis Graafisen Teollisuuden työnantajaliittoon, mikä merkitsi sitä, että yrityksessä noudatettiin GTT:n ja Suomen Kirjatyöntekijäin liiton työehtosopimusta. Postiliitto ei enää ollut sopijaosapuoli. Huhtikuussa 1992 osasto menetti yli 100 jäsentään, sanomalehdenjakajien siirryttyä pois Postiliiton sopimusalalta, koska Kymen Varhaisjakelu Oy:ssä heidän eduista huolehti tästä lähtien Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto.
 
VARHAISJAKELU SIIRTYI TAAS POSTILLE

 
Kymen Varhaisjakelu Oy:n koko osakekanta siirtyi 6.6.1994 allekirjoitetulla kauppasopimuksella Suomen Posti Oy:lle. Kymen Varhaisjakelu Oy jatkoi toimintaansa Suomen Posti Oy:n erillisenä tytäryhtiönä. Henkilökunta jatkoi yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä voimassa olevin työehdoin. Osakekauppa perustui myyjä- ostajapuolen yhteiseen näkemykseen, siitä, että Kymen Varhaisjakelu Oy:llä on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa yhteistyössä Suomen Posti Oy:n kanssa. Kymen Lehtimedia Oy konserniin kuuluvat myyjäyhtiöt, Kymen Viestintä Oy ja Kymen Sanomalehti Oy keskittyivät kustannus- ja painotoimintaan. 
Vuoden 1998 alussa siirtyi Kymen Varhaisjakelun koko jakeluhenkilöstö postin palkkalistoille. Siirtymisen yhteydessä järjestetyissä yt-neuvotteluissa työntekijöitä edustivat Raimo Heikkilä ja Leo Leskinen.  Siirtyneelle henkilöstölle järjestettiin infotilaisuus, missä kerrottiin Postiliiton ja ammattiosaston toiminnasta. Kymen Varhaisjakelu Oy:stä siirtyminen ei merkinnyt suuria muutoksia sanomalehdenjakelun työssä. Suomen Posti Oy suurena työnantajana merkitsi entistä turvatumpaa ja uusia mahdollisuuksia tarjoavaa työsuhdetta. Vuoden lopulla oli varhaisjakelun henkilöstöstä liittynyt noin 60 osaston jäseneksi. Sanomalehdenjakajilla ei ollut omaa jaostoimintaa osaston piirissä, kuitenkin Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto järjesti Pohjois-Kymenlaakson sanomalehdenjakajille ja muille asiasta kiinnostuneille osaston jäsenille kaksi varhaisjakelun ”työajanmäärittely tutuksi” tilaisuutta 25.1.1999 Kymenlaakson lajittelukeskuksen neuvotteluhuoneessa ja Hotelli Sommelossa Kuusankoskella. Tilaisuuksien kesto oli noin 2-3 tuntia ja luennoitsijana oli pääluottamusmies Antero Palmolahti. Varhaisjakelun työajanmäärittely tutuksi tilaisuudet olivat suuri menestys, sillä tilaisuuksiin osallistui Kouvolassa noin 50 ja Kuusankoskella noin 30 sanomalehdenjakajaa. Myös 19 maaliskuuta 2002 pidettiin vastaava tilaisuus Kouvola-talon auditoriossa.


Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sanomalehtien varhaisjakelu siirtyi lokakuussa 2014 Itellalta Sanoma Lehtimedialle. Liiketoimintakaupassa noin kolmesataa Itella Posti Oy:n työntekijää siirtyy Sanoma Lehtimedialle vanhoina työntekijöinä. Itella Posti Oy on hoitanut tähän asti varhaisjakelun Lappeenrannan, Kouvolan, Kotkan ja Haminan seuduilla sekä Mikkelin ja Savonlinnan ympäristössä. Jakelussa ovat muun muassa Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat ja Etelä-Savon alueelta maakuntalehdet Länsi-Savo ja Itä-Savo. Vuoden 2015 alusta varhaisjakelu siirtyi Sanoma Lehtimedian ja Etelä-Savon Viestintä Oy:n fuusion myötä Kaakon Viestintä Oy:lle

.

 

 

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com