Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 

 

 


 

Postin johtoryhmä oli kokouksessa 27.3.1991 hyväksynyt Kouvolan postikeskuksen rakennushankkeen toteutettavaksi laaditun kustannusarvion mukaisesti.  Rakennuskustannuksien arvioitiin olevan 23.800.000 mk.  Rakentaminen aiottiin aloittaa maaliskuussa 1992 kestäen noin yhden vuoden. Tontin koko oli 3 ha, mikä sijaitsi Tykkimäen teollisuusalueella Tehontien ja Palonojantien risteyksessä. Rakennuksen bruttoala oli suunnitelmien mukaan 3800 neliötä.  Hanke pantiin viime hetkillä jäihin ja uuteen harkintaan. Ammattiosasto arvosteli työnantajaa tehdystä päätöksestä. Rakennushankkeen suunnittelukustannusten arvioitiin menneen Kankkulan kaivoon. Kouvolan Tykkimäkeen suunniteltu postikeskus osoittautui Postin johdon mielestä liian suureksi hankkeeksi toteuttaa tässä vaiheessa. Vaikka hanke kariutuikin, niin se ei muuttanut miksikään sitä tosiasiaa, että Kouvolan postikeskuksen tilat olivat auttamattomasti postin käsittelyyn sopimattomat. Osaston päällimmäisenä asiana oli saada Kouvolan postikeskukselle uudet tilat vuokraamalla tai omistamalla vapaana olevaa postin tuotantoon soveltuvaa tilaa. Posti siirsi konelajiteltavan 2 lk. postin suurimpiin konelajittelukeskuksiin vuonna 1992.

Kymenlaakson postien keskittämisellä Kouvolaan Kotkasta siirtyi 26 postinkäsittelytehtävissä toimivaa työntekijää Kymenlaakson lajittelukeskukseen postinkäsittelytehtäviin. Tämän mahdollisti Kouvolan keskustassa toimineen postinlajittelukeskuksen muuttaminen Kanervistontiellä toimiviin remontoituihin tiloihin.
Terminaalin juhlallisia avajaisia pidettiin 29.10.1993. Tervetulopuheen tapahtumassa esitti aluejohtaja Seppo Tiikasalo, juhlavamman puheen piti Postin toimitusjohtaja Asko Saviaho. Soitantaa ja laulelmia esittivät Roland Koppaz ja Jan Sten.
Kymenlaakson postien keskittäminen liittyi valtakunnalliseen postinkäsittelyn automatisointisuunnitelmiin. Kouvolassa työmenetelmät olivat lähes samoja kuin Kotkan Sutelassa toimivassa lajittelukeskuksessa. Toimintojen siirto Kouvolaan herätti kummastusta niin Kouvolan kuin Kotkankin postilaisissa. Yhdistämiselle oli vaikea löytää kunnollisia ja perusteltuja syitä. Vuosia jatkuneen Kotkan lajittelukeskuksen lakkautusuhan alla olemisesta, työntekijät väsyivät epävarmuuteen. Monien työntekijöiden toiveena oli Kaakkois-Suomen postikeskuksen sijaintipaikaksi Kouvola ja täten pysyvämpi työsuhde, ilman työpaikan uusia vaihdoksia. Kotkan lajittelukeskuksen henkilöstön siirtymistä helpottavat toimet jäivät postilta vähäiseksi. Jokaisen kotkalaisen työntekijän piti itse järjestää työmatkat haluamallaan tavalla Kouvolaan. Mitään siirtymäaikoja ei postin toimesta annettu.
Työpaikat olivat jälleen vaarassa, sillä tällä kertaa Kymenlaakson posteja oltiin siirtämässä Pasilan postikeskukseen. Posti oli tehnyt mittavia laitehankintoja automaation lisäämiseksi Pasilassa. Kansanedustaja ja Postin hallintoneuvoston jäsen, joensuulainen Säde Tahvanainen sai 1994 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osastolta kirjeen, missä ilmaistiin huoli siitä, että Posti oli suunnittelemassa postinkäsittelyn keskittämistä konelajittelukeskuksiin. Kirjeensä johdosta ammattiosasto ei saanut Säde Tahvanaiselta minkäänlaista osaston asioiden huomioonottamista tai yhteydenottoa. Siihen saattoi vaikuttaa samantapainen hanke, Joensuun postien keskittäminen Kuopioon.
Yksi seitsemästä konelajittelukeskuksesta oli suunniteltu Lappeenrantaan. Tämä herätti suurta ihmettelyä Kymenlaaksolaisessa postin väessä, sillä Kouvolaan oli jo aikaisemmin keskitetty koko Kymenlaakson postinkäsittely ja Kotkan lajittelukeskuksen väki kävi Kouvolassa työssä.
Kouvolan Tykkimäkeen oli suunniteltu valmiiksi postin käsittelyä varten uudisrakennus, mikä jäädytettiin lisäselvityksiä varten. Ymmärrettävästi osa postin Kaakkois-Suomen henkilöstöstä (Lappeenranta, Mikkeli ja Savonlinna) vastustivat Kouvolan hanketta, koska se tulisi vähentämään henkilöstöä ao. paikkakunnilla.
Kymenlaakson lajittelukeskuksen II-luokan konelajiteltava posti käsiteltiin vuoden 1995 alusta lukien Pasilassa. Pasila vei neljältä työntekijältä työpaikan. 1994 Kymenlaakson lajittelukeskuksessa työskenteli 61 postinkäsittelytehtävissä toimivaa pysyvää työntekijää. Ammattiosasto pelkäsi, että jos postinkäsittelyn siirrot toteutuvat työnantajan suunnittelemalla laajuudella ja aikataululla, merkitsisi se sitä, että Kymenlaakson lajittelukeskuksen käsittelytoiminta häviäisi lähes olemattomiin.

Lisää vettä myllyyn saatiin Kouvolan käsittelyn väen tutustumisretkellä Pasilan postikeskukseen ja lokakuussa 1995 Tampereen lajittelukeskukseen.
Ammattiosaston tietoon tuli joulun alla 1996, että Lappeenrannan postikeskuksen suunnittelua jatketaan huomioiden mahdollisuus koko Kaakkois-Suomen lajiteltavan raskaan postin käsittely Lappeenrannassa vuoden 1998 aikana. Tämä tieto tuli ammattiosastolle täytenä yllätyksenä, sillä aluejohtaja Gösta Glasberg oli luvannut julkisuudessakin (Kouvolan Sanomat 10.10.1996) Kouvolaan jäävän kolmisenkymmentä työpaikkaa etupäässä pakettien lajitteluun. Raskaan postin siirrolla Lappeenrantaan pelättiin aiheuttavan työmotivaation täydellisen kadottamisen. Muistissa olivat muutamat lajittelukeskuksen työntekijöille sattuneet itsemurhat.
Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto ei pitänyt Kymenlaakson raskaan postin siirtoa Lappeenrantaan taloudellisesti ja postaalisesti järkevänä. 31.12.1995 tietojen mukaan Kymenlaaksossa oli 192282 asukasta ja Etelä-Karjalassa 139610 asukasta. Postimäärät olivat Kymenlaaksossa suuremmat kuin Etelä-Karjalassa ja postivirrat tulivat pääsääntöisesti lännestä, Helsingin seudulta. Jos Kymenlaakson raskas posti keskitettäisiin Lappeenrantaan, merkitsisi se Kymenlaakson raskaalle postille 200 kilometrin ylimääräistä matkaa. Lappeenrantaan ei kannattanut hankkia raskaanpostin lajittelukonetta hinnalla millä hyvänsä, vedottiin päättäjiin.
Myös Kymenlaakson liiton mielestä postin lajittelu olisi säilytettävä Kouvolassa. Kymenlaakson liiton hallitus pahoitteli Postin aikeita keskittää koko Kaakkois-Suomen postinlajittelu Lappeenrantaan. Liiton mielestä Kymenlaakson lajittelukeskuksen säilyttämistä Kouvolassa puolsivat niin toiminnalliset kuin yhteiskuntataloudellisetkin syyt.
Lappeenrata- projektin lajitteluryhmä totesi, että tietoomme ei ole tullut sellaisia seikkoja, jotka olisivat muuttaneet valtakunnallista lajitteluprosessia siinä määrin, että konekeskuksiin keskittämisen sijasta tulisi kevyen postin lajittelua hajauttaa terminaaleihin. Tähän kantaan yhtyi useat muut työnantajan edustajat lukuun ottamatta Kymenlaakson lajittelukeskuksen koko henkilöstöä.
Henkilöstöhaastattelujen avulla tuli kartoittaa henkilöstön mahdollisuudet ja halukkuus vaihtaa työtehtäviä, siirtyä toiselle paikkakunnalle jne. Samalla tuli selvittää Postin uudelleensijoitusperiaatteita ja muita henkilöstön liikkuvuuteen liittyviä asioita. Viivytyksettä oli käynnistettävä selvitykset Lappeenrannan asuntotilanteesta ja muista Lappeenrantaan muuttamisen kysymyksistä, vaadittiin kannanoton lopuksi.

Pilakuva Veikko Backman

1999 Kouvolan seudun postityönantaja sopeutti toimintansa irtisanomalla osan ikääntyneistä työntekijöistä työttömyyseläkeputkeen. Irtisanomiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä koskivat vain työttömyyseläkeputkellisia, jotka vapaaehtoisesti tämän järjestelyn hyväksyivät. Muut työttömyysuhan alla olevat työntekijät olivat joko määräaikaisia tai heidät voitiin sijoittaa muihin työtehtäviin. Määräaikaisessa työsuhteessa oli Kymenlaakson lajittelukeskuksessa tuolloin noin 30 henkilöä. Suuri määräaikaisten määrä selittyi sillä, että koko 1990-luvun ajan postinlajittelu oli Kouvolassa muutoksien ja saneeraustoimien alla. Työnantajalla oli aina selitys tulossa olevasta henkilövähennyksistä. Vain harva yli 55-vuotias työtön postilaisen arveltiin pääsevän takaisin työelämään. Yleisenä mielipiteenä postilaisten keskuudessa oli, että nyt postista irtisanotut olisivat ällikällä lyötyjä, jos heidät vielä kutsuttaisiin työelämään. Työnantaja oli pitänyt työttömyyseläkeputkea ikääntyvien työntekijöiden lottopottina, mitä työntekijän ei pitänyt olla käyttämättä. Muita vaihtoehtoja ei edes riittävästi tutkittu. Ikääntyviä työntekijöitä, joilla oli pitkä työura, ei arvostettu eikä koettu tärkeiksi työntekijöiksi Postin rationalisoidessa toimintaansa. Postin toiminta ja esitetyt eri vaihtoehdot eivät kannustaneet jatkamaan työntekoa. Vastuu ikääntyneiden työntekijöiden putkeen työntämisestä oli työnantajalla, joka päätti niin työntekijöiden palkkaamisesta kuin irtisanomisesta. Irtisanotut joutuivat uuteen elämäntilanteeseen, lisääntyneen vapaa-ajan ja tiukentuneen taloudenpidon muodossa. Uuden työn tai työmenetelmän opettelu vauhditti työntekijöiden myönteistä suhtautumista putkeen joutumiselle. Työnmenettämisen pelko, työilmapiirin kiristyminen ja lisääntynyt kiire työssä olivat myös vaikuttamassa asiaan. Kuitenkin, pääsääntöisesti nykyisissä työtehtävissä olisi haluttu jatkaa.

 

Viimeisenä oljenkortena Kouvolan kaupunki tarjosi Postille yhteistyötä, jotta edes osa postin lajittelutoiminnoista voitaisiin säilyttää Kouvolassa. Postin edustajien mukaan mitään lopullisia päätöksiä lajittelun keskittämisestä Lappeenrantaan ei ollut vielä tehty. Postin puolelta Kouvolan kaupungin kanssa käytyihin neuvotteluihin osallistuivat toimitusjohtaja Asko Saviaho ja tuotantojohtaja Seppo Salomaa. Kouvolan kaupunkia edustivat kaupunginjohtaja Aimo Ahti, Pertti Lindeman (sd.) ja Heikki Ojanen (sit.) sekä kansanedustaja Valto Koski (sd.). Postiliiton Kymenlaakson osastoa ja henkilöstöä edustivat puheenjohtaja Esko Huopainen, varapuheenjohtaja Hannu Kajander ja sihteeri Raimo Heikkilä. Mitään lupauksia Kouvolan postilaisten paremmasta tulevaisuudesta Postilta taholta Kouvolan neuvottelijat eivät saaneet.

 

Kymenlaakson lajittelukeskuksessa työskenteli tuolloin 60–70 lajittelutehtävissä toimivaa työntekijää, joiden työpaikan säilyvyys Postissa vaarantui pysyvästi. Lappeenrannan lajittelukeskuksen vihkiäisiä pidettiin tammikuun 8. päivänä 1998. Lappeenrannan lajittelukeskus oli Suomen Postin logistiikkaverkon seitsemäs ja viimeinen koneellinen lajittelukeskus.

Vuoromiesjaoksen toiminta jäi lyhkäiseksi

Kouvolan lajittelukeskuksen vuorotyötä tekevien postinlajittelijoiden keskuuteen perustettiin 1988 osaston toimikunnan alainen Vuoromiesjaos. Vuoromiesjaoksen koko olemassaoloajan puheenjohtajana toimi Vesa Lotti ja minä sihteerinä. Jaoksen toiminnalle asetettiin suuria toiveita, sillä olivathan vuoromiesten työolosuhteissa korjaamisen varaa ja postinlajittelun keskittäminen muutamiin postikeskuksiin oli suoranainen uhka lajitteluhenkilöstön työllisyydelle. Kouvolaan suunnitellun Kaakkois-Suomen lajittelukeskuksen peruuntuminen ja lajittelutoiminnan vaiheittainen lakkaaminen aiheutti sen, että jaoksen kokouksiin ei osallistunut kovinkaan paljon vuorotyötä tekemiä vuoromiehiä, vaikka kokouksien asiat piti olla jokaisen vuorotyöläisen työtä koskettavia. Kokouksissa käsiteltiin työntutkimus-, lajittelukeskus-, työvuoro- ja palkkausasioita. Eniten porukkaa vetivät Suolaskin kokoukset ja sauna-illat.

Raimo Heikkilä

Kuvassa Vesa Lotti työn touhussa vuonna 1987.

2.3.1996 Vuoromiesjaos esitti Työnantajalle, että Kymenlaakson lajittelukeskuksen avoinna olevaan käsittelypäällikön tehtävä jaettaisiin nykyisten esimiesten hoidettavaksi. Tämä oli luottamuslause oman työpaikan esimiehiä kohtaan ja epäluottamuslause Posti työnantajan henkilöstövähennyksille, mitkä katsottiin kohdistuvan vain työntekijöihin.

Työntekijöiden edustajat eivät olleet tyytyväisiä Kymenlaakson lajittelukeskuksessa tapahtuvaan yhteistoimintaan. Kymenlaakson lajittelukeskuksen toiminnan kehittäminen pelättiin jäävän sivuseikaksi ja toiminnan kehittäminen ei ole kenenkään vastuulla. Aluepäällikön tehtävät

olivat niin laajat, että häneltä ei jäänyt työntekijöiden edustajien mielestä riittävästi aikaa Kymenlaakson lajittelukeskuksessa tapahtuvalle yhteistyölle. Erityisesti Lappeenrannan postikeskuksen valmistuminen tulisi aiheuttamaan suuria muutoksia Kymenlaakson lajittelukeskuksen toiminnassa ja henkilöstön tehtävissä mihin on hyvissä ajoin valmistauduttava, todettiin työntekijöiden edustajien kannanotossa.

Lajittelukeskustoiminnan loppuminen Kouvolassa oli isku myös vuoromiesjaokselle, jaoksen toiminta päättyi 1998 kestettyään noin 10 vuotta. Vuoromiesten asioita aktiivisesti hoitanut Vesa Lotti siirtyi postinjakeluun Kuusankoskelle.

 


Vuonna 1996 ammattiosaston Vuoromiesjaos lähetti viimeisenä oljenkortena Vesa Lotin laatiman seuraavan sisältöisen kirjeen Suomen Postin hallitukselle:

”Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osasto 124 ry:n käsittelyjaos tarjoaa Kouvolaa Kaakkois-Suomen lajittelukeskuksen sijoituspaikkakunnaksi, koska pitää sitä parhaana paikkakuntana Kaakkois-Suomen alueella sijaintinsa puolesta. Lisäksi omaamme ammattitaitoisen, innostuneen ja motivoituneen henkilöstön. Muita vahvoja etujamme ovat Kouvolan maantieteellinen sijainti Kaakkois-Suomen alueella verrattaessa Mikkeliin ja Lappeenrantaan. Jos päädytään Kouvolaan lajittelukeskus sijaintipaikkana, vältytään turhilta edestakaisilta kuljetuksilta. Valtaosa postinumeroalueiden 45–49,50-52,53–56,59 posteista kulkee samoissa rungoissa Kouvolaan josta jatkavat edelleen kohdealueilleen. Maantiekuljetuksissa suurin osa I luokan- ja pikakuljetuksista ovat Kouvolassa 21.30–01.30 välisenä aikana. Lentokuljetukset (Kvl-Lrp) saapuvat Helsingistä autolla Kouvolaan noin 2.30, mikäli lennot ovat aikataulussa. Lappeenrannan lentopussit jatkavat auto 31:llä Lappeenrantaan (perillä n. 04.15). Lahdesta tulee myös yksityisen kuljettamana Pohjois-

Kymenlaakson postia, etupäässä II luokkaa. Lajittelukeskussijainti Kouvolassa antaa alueittemme käsittelyssä noin 1,5 tunnin lisäedun verrattuna Lappeenrantaan ja Mikkeliin, koska ei tarvitse tehdä tarpeettomia edestakaisia ajoja jotka syövät käsittelyaikaa ja ovat kalliita. Kymenlaakso talousalueena Kaakkois-Suomessa on suurin asukasluvultaan ja postimääriltään verrattaessa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon talousalueisiin. I luokan kirjepostien, sekä pikalähetysten lajittelu toimipaikkatasolle alueellamme 45–49 saadaan pääsääntöisesti päätökseen klo 04.00 mennessä, minkä jälkeen kuljetus voi alkaa. Näihin tosiasiallisiin perusteisiin tukeutuen on perusteltua olettaa, että Kouvolassa pystytään myös alueitten 50–52 sekä 53–56 että 59 1 lk. postit käsittelemään toimipaikkatasolle klo 4.00 mennessä edellyttäen, että manuaalisen postin käsittelyssä on sama henkilöstö- ja tuntimäärä mitä nykyiselläänkin. Alueitten 45–56,59 manuaalisen postin käsittelyssä konelajiteltavien postien htv-määrän ollessa sama, kuin minkä työnantaja on laskenut Lappeenrannassa olevan. Viimeisetkin toimipaikkatasolle käsitellyt I lk. lähetykset kuljetettuina Kouvolasta Lappeenrantaan ja Mikkeliin olisivat perillä n.05.25, josta aluekuljetukset nykyisellään lähtevät n. klo 05.30. Koska alueen 45–56, 59 lentopostit saapuvat autolla Helsingistä Kouvolaan n. klo 02.30, uskomme ettei nykyisellään muita kalliita lentokuljetuksia tarvita käsittelyajan riittäessä Kouvolassa. Näin ollen myös nykyisellään Mikkeliin suoritettu lento voitaisiin lakkauttaa tarpeettomana. Olosuhteiden ja postimäärien muuttuessa olisi kuitenkin mahdollista käyttää Utin lentokenttää, mitä Kouvolan seudun kaupungit ja kunnat voimakkaasti tarjoavat varsinkin yritysten käyttöön.

Lähtevän postin osalta Vuoromies jaosto toteaa, että Kouvolassa manuaalinen sekä konelajittelu valmistuisi viimeistään klo. 21.30 mennessä, jolloin lentopostit nykyiselläänkin lähtevät Helsinkiin. I lk:n manupostien käsittelyssä arviomme mukaan tarvitaan sama henkilöstömäärä, mitä nykyiselläänkin on alueitten 45–56 lähtevän lajittelussa ja lähtevän I lk:n kirjeen konelajittelussa tarvitaan sama henkilöstömäärä, kuin työnantaja on laskenut sen Lappeenrannassa vaadittavan. Perustellusti voimme väittää tämän kaiken mahdolliseksi. Kouvolassa säilyvä postinlajittelukeskus ei aiheuta edestakaista ajoa, mikä syö käsittelyaikaa ja on kallista. Tosiasia on, että alueittemme lähtevän kirjeen pääsuunnat ovat länteen, ei pohjoiseen eikä itään. Edelleen Kouvolan lajittelukeskus tekisi nykyisten olosuhteiden ja postimäärien vallitessa tarpeettomaksi ylimääräisten lentokuljetuksien järjestämisen.

Arvoisa Suomen Posti oy:n hallitus, toivomme ja oletamme, että tarjouksemme otetaan vastaan todellisena vaihtoehtona. antaahan oikea valinta antaa myös parhaan mahdollisen edun Postille kilpailijoita vastaan.

Minkäänlaista vastausta Postilta tähän kirjeeseen vuoromiehet eivät saaneet.


POSTINKÄSITTELYN LUOTTAMUSMIEHET 1988–1999

1988–1990 Kouvolan lajittelukeskuksen käsittelyn luottamusmies Kimmo Niemi.

1991–1992 ja 1998 Kouvolan Postikeskuksen käsittelyn ja kuljetuksen luottamusmies Leo Leskinen.

1993-1996 Kouvolan ljk:n käsittelyn luottamusmies Markku Kovanen.

1997 Käsittelyn luottamusmies 1.1.1997- 18.4.1997 Markku Kovanen, varaluottamusmiehenä Hannele Vuorela.


 

KYMENLAAKSON LAJITTELUKESKUKSEN MUISTOTILAISUUS

 

Postiliiton Kymen osasto muisti tekemäänsä puolustustaistelua järjestämällä lajittelukeskuksen lopettajaistilaisuuden perjantai-iltana syyskuun 18 päivänä 1999. Tilaisuuteen oli kutsuttu ihmisiä, jotka olivat olleet tai ovat työssä lajittelukeskuksessa ja osaston yhteistyökumppaneina. Tilaisuus veti hyvin väkeä. Yli sadalle hengelle tehty rokka pääsi loppumaan hieman kesken.

Tilaisuuden alkajaisiksi ammattiosaston puheenjohtaja Tero Kelkka totesi tämän mielenosoitustilaisuuden olevan paikallaan ja perusteltua. Työn siirryttyä muualle tänään muistelemme menneitä ja luomme uskoa tulevaisuuteen. Näin jälkiviisaana Kelkka epäili kustannuksien olevan suuremmat kuin jos toimittaisiin vanhan mallin mukaisesti.


Kansanedustaja Valto Koskelle lajittelukeskusrakennus oli tuttu, sillä Huberilla työssä ollessaan hän joutui näistä tiloista kahdeksi vuodeksi kilometritehtaalle Huberin lopettaessa toimintansa Kouvolassa lokakuussa 1992. Onneksi hän pääsi Postiliiton Kymen osaston tuella eduskuntaan.

 

 


Kotkalainen kansanedustaja Pentti Tiusanen kertoi, että hän oli jo ennen kansanedustajaksi tuloaan puolustanut Kotkan lajittelukeskuksen säilyttämistä ja selkeänä pyrkimyksenä oli yksityistää Suomen Posti. Tiusanen kysyi sen perään, että oliko viisasta lisätä valtateiden liikennettä keskittämällä Postin toimintoja muutamiin lajittelukeskuksiin. Posti on yhteiskunnallinen laitos, josta on pidettävä kiinni. Aina tulee takkiin, mutta näissä taisteluissa oli oltava mukana, päätti kansanedustaja Pentti Tiusanen puheensa. Vuosina 1995–2011 hän oli Vasemmistoliiton kansanedustajana Kymen vaalipiiristä. Koulutukseltaan Tiusanen on kirurgian erikoislääkäri.

 

 


Postiliiton käsittelytoimintojen valtakunnallinen pääluottamusmies Esa Vilkuna totesi pitkissä yt - neuvotteluissa tapahtuneen torjuntavoiton, koska vältyttiin joukkoirtisanomisilta. Koko revohka sai alkunsa siitä, kun Posti siirtyi valtion budjettirahoituksesta satojen miljoonien markkojen voittoihin tuottavaksi Postiksi. Hän harmitteli, että omistajan ohjaus ei ylety täysin Postin tytäryhtiöihin vaatien laajempaa keskustelua Postin roolista tässä valtakunnassa ja totesi Postin palvelutason ja työllisyyden olevan uhattuna. Vilkuna kiinnitti huomiota Postin henkilöstörakenteen muutoksiin. Noin 2000 postilaista toimi määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Onko tämä omistajan, valtion tahto, kysyi Vilkuna. Hän piti Postin hallintoneuvoston roolia liian vähäisenä.

Kouvolan seutu oli postaalisesti aika erikoinen paikka, sillä pakettiposti tulee Helsingistä ja kirjeposti Lappeenrannasta. Nyt Postin johdolla oli näytön paikka siinä, että Kymenlaakson kirjepostien siirto Lappeenrantaan oli oikea ratkaisu, tulevaisuutta maalaili pääluottamusmies Raimo Heikkilä puheessaan.

Kouvolan lajittelukeskuksesta katosi keskittämisien myötä noin 50 työpaikkaa. Lappeenrantaan siirtyi 10 ja Kotkaan yhdeksän työntekijää. Helsingin seudulle siirtyi neljä ja yksi työntekijä siirtyi Merikarvialle. Kuusi joutui työttömyyseläkeputkeen ja kaksi katsoi, että ei voi enää jatkaa Postin palveluksessa. Entisessä lajittelukeskuksessa työskenteli postijakelun keskittämisen myötä noin sata työntekijää ja sieltä lähti ympäri Kouvolaa lähes 50 jakelureittiä.

 


Marraskuussa 1993 muutti lajittelukeskus Kanervistonteillä olevaan remontoituihin Oy Huber Ab:lta vuokrattuihin vajaan 1600 neliön tiloihin ja helmikuussa 1994 jakelu muutti Kotkankallionkadulla olevaan entiseen Jubellan laukkutehtaan tiloihin. Samalla voitiin luopua rautatieaseman siivessä toimivista tiloista. Kiinteistössä toimi aikaisemmin mainitut postikonttori 45100 Kouvola ja hallinnon toimistotiloja sekä Kouvolan postinlajittelukeskus.

Postikonttorille etsittiin uusia tiloja keskikaupungilta. Kouvolan pääposti muutti elokuussa 1994 City Sokoksen yhteyteen Kauppalankadulle. Uusilla tiloilla haettiin uutta ilmettä postille ja sitä kautta lisääntyvää myyntiä. Tyhjilleen jäänyt Hallituskadun posti jäi Suomen PT Oy:n emoyhtiön omistukseen. Hallituskatu 5:ssä toimiva postikiinteistö remontoitiin yksityisen yritystoiminnan käyttöön. Tiloissa toimii mm. kauppaliikkeitä. Kouvolaan perustettiin erityisesti yrityksiä palvelemaan Yritysposti, Kauppamiehenkatu 4:ään, mihin myöhemmin fuusioitiin keskustan postikonttori. Porukkaa viihdyttivät mm. Heikki Merivirta, Risto Marttila, Matti Virtanen ja Voikkaan Viestin tytöt.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                    

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com