Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Keskeinen henkilö Kymenlaakson postilaisten yhteistyötä tehtäessä oli Heikki Jokisalo. Heikki oli pitkän linjan ay-aktivisti, hyväntuulinen ja leppoisa postiautonkuljettaja. Hän oli myös sillanrakentaja niin ammattiosastojen kuin eri työntekijäryhmien välillä Kymenlaaksossa. Tämä työ jäi Heikki Jokisalolta kesken, sillä 3. helmikuuta 1995 saatiin suruviesti Kotkasta. Kotkan osaston puheenjohtaja ja varapääluottamusmies Heikki Jokisalo kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen. Muita kotkalaisia yhteistoiminta ihmisiä olivat silloiset Kotkan osaston puheenjohtajat Hannu Kiviranta ja Harri Pihljärta.

2006

Ammattiosaston toimikunta järjesti osaston jäsenille toiminnallisen tilaisuuden Suolaskilla lauantaina 26.8.2006. Tilaisuuteen osallistui PAUn järjestösihteeri Seppo Kinnunen. Matkalle lähdettiin Savonlinjan bussilla.

Tilaisuuteen osallistuivat Leo Leskinen, Raimo Heikkilä, Seppo Kinnunen PAU, Hannu Kajander, Markku Erolainen, A-P. Purrenheimo, Veijo Kujala, Tarja Muuronen, Raija Koivunen, Asta Kivinen, Tuula Nerkko, Tuula Jurvanen, Tiina Aarnivirta, Risto Marttila, Pekka Valli, Matti Jaakkola, Teija Hakalin, Reijo ja Tommi Oksanen sekä Pekka Rämä. Paikanpäällä Suolaskilla ohjelmassa oli Suolaskin tikkamestaruuskilpailut, saunomista, grillaamista ja mukavaa yhdessä oloa.


2004

Vuonna 2004 ammattiosaston mökeillä oli hyvä kysyntä, Pahasaaren laajakallion mökkiä vuokrattiin 94 vuorokautena ja Suolajärven Suolaskilla oli vuokravuorokausia 82. Vuokraajia oli 22.Toukokuu ja Syyskuun aikana mökit olivat lähes käyttämättömiä.

Suur-Savon Sähkö-yhtiöt rakensi sähköjohdon, mikä päättyi mökin läheisyyteen pystytettävään pylvääseen. Liittymä valmistui 31.5.2004. Simo Töykkäri kaivoi kaivinkoneella sähkökaapeleita varten ojan, minne TKH-sähköistys veti sähköjohdot. Samalla Simo Töykkäri tasoitti ja laajensi piha-aluetta.

*

Ammattiosasto piti syystalkoot Suolaskilla ja Laajakalliolla lauantaina 9. lokakuuta 2004. Ohjelmassa oli koneellinen polttopuun sahuu ja – pilkkominen sekä haravointia. Moottorisahurit auttoivat isompien puiden sahauksessa ja Timo Paatisen kirves oli korvaamaton puiden halkaisuissa.
Ammattiosasto tarjosi talkoolaisille Terttu Laitisen valmistamaa kalakeittoa.. Suolaskin saunassa puhdistauduttiin talkoohiestä ja rohkeimmat kävivät kastautumassa järvessä. Talkoisiin osallistuivat: Raimo Heikkilä ja Elena Leskinen, Sinikka ja Seppo Vesa, Timo Paatinen, Matti Jaakkola, Terttu Laitinen, Tero Kelkka, Ari-Pekka Purrenheimo, Jukka Peippo, Tuula Nerkko ja Risto Vesalainen.

Markku Erolainen korjasi Suolaskin saunan vesihanan, siitä kiitos kuuluu Markulle. Raimo Heikkilä ja Jari Leskinen tekivät haponkestävästä putkesta Kouvolan AKK:lla Suolaskin laiturirappuset ja laiturin kiinnitykset.

Timo Paatinen laittoi Pahasaaren Laajakallion laiturin kuntoon. Mökkivastaavana toimi allekijoittaja Raimo Heikkilä.


              2003 Suolajärvellä              


2003

Eläkeläistilaisuus pidettiin Suolaskilla

Ammattiosasto järjesti Kouvolan seudun Posti-Tele eläkeläisille vierailun Suolajärven Suolaskille tiistai-iltapäivänä elokuun 5. päivänä 2003. Sää oli sopivan oloinen viettää iltapäivää lohikeitosta, saunomisesta ja yhdessäolosta nauttien.
Asiaan kuului puheissa työmuistelot, mökkimuistelot ja ajankohtaiset kuulumiset niin Postiliitosta kuin Postistakin. Aavikon pojilta: Leo Savolaiselta ja Mosse Karjalaiselta kuulimme historian havinaa mökin menneiltä vuosilta. Moni vastoinkäyminen mökin rakennusvaiheilta sai vuosien päästä makoisat naurut. Silloinen aktiivinen mökkitoiminta on vuosien saatossa huvennut muutaman asiasta kiinnostuneen talkootoiminnaksi, mutta kuitenkin mökin säilyttämistä ammattiosaston hallinnassa pidettiin arvokkaana ja säilytettävänä asiana.
Postin terveiset tilaisuuteen toi aluejohtaja Tapani Väisänen. Pääluottamusmies Raimo Heikkilä kertoi ajankohtaiset edunvalvonta-asiat. Ruokailusta vastasi maanmainio kokki Terttu Laitinen. Elena Leskisen kanssa he huolehtivat ettei kenellekään jäänyt pahaa makua suuhun. Tero Kelkka huolehti, että kaikki osanottajat löisivät perille Suolajärven rantaan. Osaston toimikunnasta paikalle oli saapunut myös Ari-Pekka Purrenheimo. Yhteisenä toivomuksena oli, että tavattaisiin samoissa merkeissä ensivuonakin. Myös järjestäjät saivat sydämelliset kiitokset.
Kesätapahtumaan osallistuivat: Annikki Vaerma, Anne Viikamo, Raili Salmi, Eila ja Leo Savolainen, Leena ja Pertti Karjalainen, Oiva Tikka puolisoineen, Risto Marttila, Hannu Kajander, Toini Mäkinen, Pirkko Immonen, Pauli Raunio, Heikki Merivirta puolisoineen, Erkki Marteala, Raija Koivunen, Asta Kivinen, Tapani Väisänen, Elena Leskinen, Raimo Heikkilä, Terttu Laitinen ja Tero Kelkka.


2000

Toimikunnan esitys vuosikokoukselle 10. maaliskuuta

Suolaskin rakennukset valmistuivat ja ensimmäiset lomat vietettiin vuonna 1965. Koska mökki oli vuokratontilla sen remontointi oli jäänyt vähälle. Mökkiä ja saunarakennusta maalailtiin niin sisältä kuin ulkoakin. Vanhan korkkimaton tilalle asennettiin muovimatto. Uusi grillikatos valmistui 1990-luvun puolivälissä. Mökki oli edelleen ilman sähköä. Tontin vuokra lähenteli 10 000 markkaa vuodessa. Tämä hinta ja muu mökkeihin kohdistuvat kustannuserät olivat olleet tähän asti pelkkiä menoja osastolle. Jos nykykuntoisista mökeistä olisi peritty maksuja olisi se entisestään vähentänyt käyttöä. Enemmän tai vähemmän aktiivisia mökkien käyttäjiä oli ollut noin 10 ruokakuntaa. Mikä oli yli 500 jäseniselle ammattiosastolle käsittämättömän vähän. Osaltaan tähän vajaakäyttöön vaikutti, että mökit eivät tarjoa niitä vapaa-ajan palveluita, joita nykyään vaaditaan. Suolajärven mökki oli saanut uinua omaa olemassaoloaan, koska vuokratontille ei ole uskallettu tehdä toimenpiteitä, mitkä lisäisivät viihtyisyyttä.

Metsähallitus oli lähestynyt ammattiosastoa kirjeellä, missä se tarjoaa 0,6372 hehtaarin suuruisen määräalan tonttimme ostamista 235 000 markan hintaan. Metsähallitus ilmoitti, että tarjous oli voimassa 31.3.2000 saakka. Postiliiton Kymen osasto 124 ry:n toimikunta esitti vuosikokoukselle, että osasto ostaa tontin Metsähallitukselta 235 000 markan hintaan. Tontin osto ja saunamökin remontti katetaan pankista otettavalla 250 000 markan lainalla, laina-ajan ollessa kymmenen vuotta. Lisääntynyt menoerä aiottiin kattaa Suolajärven mökin vuokrakulujen poistumisella, vuokratuloilla ja loput menot osaston toiminnan säästöillä.

24.8.2000 allekirjoitettiin Merita Pankin velkakirja ja tehtiin kaupat Metsähallituksen kanssa Suolaskin tontista samoin tehtiin sopimus UPM Kymmenen kanssa harvennushakkuusta Suolaskin tontilla. Kaadettavat puut myytiin pystystä.
Päätettiin vuoden 2000vuosikokouksen päätöksen mukaisesti remontoida Suolajärven mökin saunarakennusta. Suolajärven mökin saunarakennuksen täysremontti eteni hitaasti mutta varmasti. Kirvesmiehenä toimi Leo Leskinen.


Osasto järjesti ohjelmallisen saunaillan osaston mökillä Suolajärvellä perjantaina 30.6.2000 klo 18.00 alkaen. Osasto järjesti kuljetuksen mökille. Saunomisen ja makkaranpaiston lisäksi osanottajilla oli mainio mahdollisuus keskustella omista pankkiasioista Merita Pankin edustajan Anne Seppäsen kanssa. Anne myös kertoi pankin ja ammattiosaston yhteistyöstä. Yli 30 osanottajan lisäksi vieraina olivat myös kansanedustaja Valto Koski ja Postiliiton toimitsija Torsti Korhonen.

 

 


1999

https://www.facebook.com/raimo.heikkila/videos/vb.100001445171557/534834779908023/?type=3&theater


1998

Kymenlaakson luottamushenkilöt kokoontuivat mökille käsittemään tärkeitä ajankohtaisia lm-asioita. Tilaisuuden vieraina olivat uusi Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen, Postiliiton käsittelyn valtakunnallinen pääluottamusmies Esa Vilkuna sekä Postin Kymenlaakson tuotantoalueen päällikkö Juha Haapsaari.


1997

Postiliiton Anjalankosken - ja Pohjois-Kymenlaakson osaston edustajat kokoontuivat perjantaina 10.10.1997 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston kesänviettopaikalla, Verlan Suolajärvellä. Tilaisuuden aiheena oli Anjalankosken postiliittolaisten järjestäytyminen yhteiseen ammattiosastoon. Raimo Heikkilä esitteli Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimintaa ja tulevaisuuden haasteita ammattiosastotoiminnalle.


1996

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston edustajat neuvottelivat Metsähallituksen edustajien kanssa Suolajärven Nuumaniemen vuokrista ja mahdollisesta tontin lunastamisesta. Neuvottelujen tuloksena päätettiin jatkaa Suolajärven maanvuokrasopimusta.
Suolajärven kesänviettopaikkaa vuokrattiin osaston jäsenille perheineen.

Osaston kesätapahtuma uusille jäsenille ja yhteistyökumppaneille pidettiin 11.6. Suolajärvellä. Kuvassa vasemmalta: Teuvo Jyräs, Pekka Rämä, Hannu Kajander, Eero Takki, leo Leskinen, Aila Ahtiainen, Esko Huopainen, ?, Unto Autio, Tuula Jurvanen, ?, ?.


1995

TUTUSTUMISTILAISUUS 10.kesäkuuta

Ammattiosaston puheenjohtaja Esko Huopainen kutsui tutustumaan ammattiosaston toimintaan ja viettämään kesäistä päivää ammattiyhdistyksen aktiivien kanssa Jaalan Suolajärvelle osaston kesänviettopaikalle. Lähtö tapahtui Kotkan Sutelan jakeluterminaalista klo 9.00 ja Kouvolan linja-autoaseman tilausliikennelaiturilta klo 10.00 Laurilan bussilla. Matkan varrelta päästiin myös kyytiin. Ohjelmassa oli tikkakilpailut, saunomistaa, makkaranpaistoa, viroikkeiden nautintaa ym. kesäistä ohjelmaa sekä ammattiosaston toimihenkilöt kertovat ammattiosaston toiminnasta. Postiliiton edustaja kertoi ajankohtaisista liiton asioista.


 

1994

Osaston kesäpäivät pidettiin 13.8 1994 osaston mökillä Jaalan Suolajärvellä. Sää oli loppukesän mukainen, epävakaa, mutta lämmin.  Järjestelyt pelasivat ja kaikin puolin oltiin tyytyväisiä kesäjuhliin. Osaston jäsenten lisäksi tapahtumaan osallistuivat Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heino vaimoineen, jakelun aluejohtaja Lauri Häkkinen, kuljetusta edusti Simo Saastamoinen, toimipaikkoja Päivi Vuovirta, Postin sisäisistä palveluista olivat Erkki Riuttala ja Tarja Metsälä sekä työterveyshuollosta Kaarina Tähtinen. Myös Postiliiton Kotkan osastosta oli edustusta. 


 1994

Juhlittiin Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heinon johdolla

TIKKAKILPAILUN JOUKKUEKILPAILUN TULOKSET

I MATIAS ORAVA

SEPPO JÄRVINEN

LEO LESKINEN 124 PISTETTÄ

 

II RAIJA PAANANEN

PÄIVI VUOVIRTA

SIMO SAASTAMOINEN 99 PISTETTÄ

 

II TERO KELKKA

JANNE LEHTINEN

MARKUS PULSA 99 PISTETTÄ

 

 

TIKKAKILPAILUN YKSILÖTULOKSET

MATIAS ORAVA

54 PISTETTÄ

SIMO SAASTAMOINEN 49

TERO KELKKA 46

JANNE LEHTINEN 43

MATTI TANTTARI 40

ESKO HUOPAINEN 39

HEIKKI JOKISALO 37

LEO LESKINEN 36

TUIJA IKONEN 35

SEPPO JÄRVINEN 34

PÄIVI VUOVIRTA 34

LAURI HÄKKINEN 32

ERKKI RIUTTALA 32

TARJA METSÄLÄ 31

A-P. PURRENHEIMO 28

RAIMO HEIKKILÄ 26

RAIJA PAANANEN 16

MATTI HEIKKILÄ 13

IRMA HEINO 11

MARKUS PULSA 10

JUHANI HEINO 4

KAARINA TÄHTINEN 3

PEKKA VALLI 2

RISTO MARTTILA 0

 


1993

Yhteistoimintaa  

 

Vuonna 1988 tuli voimaan laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa. Entinen virastodemokratia järjestelmä uudistui lakisääteiseksi ja työnantajaa sitovaksi yhteistoiminnaksi. Postissakin alettiin toteuttaa uutta yt-lakia. 1991 nimettiin uudet yt-ryhmän jäsenet eri yhteistoiminta-alueille. Uusina organisaatioalueina olivat kuljetusalue, jakelu- ja toimipaikka-alueet. Kouvolan Kuljetusalueen yt-ryhmään valittiin Postiliitto edustamaan valtakunnallinen pääluottamusmies Kari Kuosa, pääluottamusmies Raimo Heikkilä ja mikkeliläinen Pentti Kairavuori. Kouvolan jakelualueen yt-ryhmässä oli Postiliiton edustajina, Raimo Heikkilä, työsuojeluvaltuutettu Hannu Kajander ja kotkalainen Markku Kolsi. Sopimus työsuojelun yhteistoiminnasta postitoimessa astui voimaan 1.2.1991. Entisistä postialuekohtaisista työsuojelutoimikunnista siirryttiin kuljetusaluekohtaisiin ts-toimikuntiin.

POSTILIITON KAAKKOIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ

Postiliiton Tampereen osasto oli tehnyt 25.5.1970 pidettävälle liittoneuvoston kokoukselle esityksen liiton alueellisista toimintapiireistä. Vaikka osasto olikin piirijärjestöjä vastaan, Kaakkois-Suomeen perustettiin kuitenkin Postiliiton Kaakkois-Suomen piirijärjestö. Postipiirien lakkauduttua piirijärjestön nimi muutettiin aluejärjestöksi, minkä toiminta-ajatuksena oli toimia kiinteänä yhdyselimenä Kaakkois-Suomen Postiliiton ammattiosastojen välillä. Järjestö harjoitti ensisijaisesti alueen osastojen jäsenille suunnattua koulutustoimintaa ja - yhteistoimintaa osastojen kesken. Postiliiton aluejärjestöt eivät olleet rekisteröityjä yhdistyksiä. Järjestöjen merkitys kasvoi ennen liiton liittokokouksia, sillä aluejärjestöjen kautta valmisteltiin liittokokouksessa päätettäviä asioita. Liittovaltuuston- ja liittohallituksen jäsenten valintoihin aluejärjestöillä oli erittäin suuri merkitys.

 


1992

Vastavuoroisesti kotkalaiset olivat Pohjois-Kymenlaakson osaston kutsumana 15. elokuuta 1992 rantajuhlassa Suolajärvellä. Noin 40 Postiliiton PohjoisKymenlaakson osaston jäsentä ja kahdeksan kotkalaista naapuriosastolaista sekä Torsti Korhonen liiton toimistosta vaimoineen olivat tutustumassa Werlan tehdasmuseoon ja maistelemassa Suolajärven tunnelmasta. Tehdasmuseossa katsottiin pahvin valmistuksesta Werlassa esittelevän filmi ja kierrettiin tehdassali. Mökillä hanurin tahdittamana sai tanssitaitoiset tanssia. Makkara sekä sauna kruunasivat illan. Osaston puheenjohtajan Esko Huopaisen kyydittämänä matka sujui kitkattomasti ja mökki tielläkin bussi kulki millimetrin tarkkuudella. Pertti Karjalainen kertoi seikkaperäisesti ja huumori suupielessä mökin rakennusvaiheista. Tikkakilpailussa ei armoa tunnettu, kohteliaisuudesta vieraita kohtaan puhumattakaan. Illan tullen bussi suunnisti kotimatkalle. 

Vasemmalta kuvassa luottamusmiehet Heikki Jokisalo ja Heikki Juva 1992.

Postiautonkuljettaja Heikki Jokisalo oli pitkän linjan ay-aktivisti, hyväntuulinen, leppoisa sillanrakentaja eri työntekijärymien välillä.

3.2.1995 saatiin suruviesti Kotkasta. Ammattiosaston puheenjohtaja, varapääluottamusmies oli kuollut äkilliseen sairaskohtaukseen. ​

 

 


199​1

 

1991 Kouvolan postin eläkeläiset Suolaskilla. Järjestelyistä vastasi ammattiosasto.


1991

POSTILIITON KOUVOLAN- JA KUUSANKOSKEN OSASTOT YHDENTYIVÄT

 

Postiliiton Kouvolan ja Kuusankosken osastojen jäsenet päättivät yhteisessä kokouksessa 9. helmikuuta 1991 lakkauttaa ammattiosastonsa ja perustaa uuden ammattiosaston, Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston.

Yhdistymispäätöksiä edelsi kaksi vuotta kestänyt perusteellinen yhdentymisen haittojen ja hyötyjen selvittely. Kimmokkeen yhdistymisajatukselle antoi työnantajan muuttunut organisaatio sekä huoli ammattiosastojen pärjäämisestä edunvalvonnassa muuttuneessa tilanteessa.

Sommelon kokoustilat täyttyivät viimeistä paikkaa myöten kokousosanottajista. Milloinkaan aikaisemmin osastojen kokouksissa ei ollut näin runsasta osanottoa.

Kokouksen puhetta johti Kari Kuosa (vasemmalla), asiat paperille tallensivat minä ja Raija Peltola. Liiton terveiset toi toimitsija Arto Sieranta.​  

 

YHTEISTOIMINTAILTAA VIETETTIIN SUOLAJÄRVELLÄ

 

Toukokuun aurinkoisena päivänä 1991 osasto järjesti tutustumisen yhteistoiminnan merkeissä ja saunaillan osaston "majalla" Suolaskilla. Matka kohti Verlassa olevaa Suolajärveä alkoi iloisissa tunnelmissa. Väkeä karttui lisää matkan varrelta Kuusankoskelta ja Voikkaalta, loppumatkalla olikin koossa noin 30 henkilöä. Linja-auton viimeiset kilometrit olivat kapeasta mökkitiestä johtuen kehnonlaiset. Tuuria ja taitoa käyttäen selvittiin perille majalle. Tästä oli kiittämien linja-autoa kuljettanutta Esko Huopaista. Perillä odotti makoisat voileivät ja kahvit, joiden valmistamisesta ja tarjoilusta olivat huolehtineet Leo Leskinen ja Markku Ojala.

Tervetulotoivotuksien jälkeen kutsuvieraat, Kalervo Kero (vasemmalla kuvassa), Eeva Multanen kuvassa oikealla, Eero Pennanen, Kaarina Tähtinen, Teija Komulainen ja Kari Kuosa käyttivät puheenvuorot. Jumppari Taru Koskinen-Nöjd venyttelytti osanottajien lihakset vetreiksi ja veret kiertämään jäsenissä tehokkuudella, mikä sai raihnaisimmat osallistujat miltei liikuntakyvyttömiksi.

Makkaranpaistoa, tikkarikilpailua ja saunomista silmälläpitäen ilma oli mitä mainioin. Lisäksi tunnelmasta huolehti haikeasti soiva haitari ammattimaisesti soittavan Matti Virtasen käsissä. Innostuttiinpa yhteislauluunkin Päivi Vuovirran johdolla.


Osastojen yhdistymishalut eivät vain jääneet Pohjois-Kymenlaakson osastojen keskeiseksi selvittelytyöksi, vaan kiinnostusta oli myös kotkalaisilla edunvalvojilla. Oikeastaan Pohjois-Kymenlaakson osaston kohdalla olikin paluusta emo-osaston huomaan, sillä ennen Kouvolaan perustettavaa osastoa Kouvolan posteljoonit järjestäytyivät Kotkan osastoon.

1990-luvun vaihteessa Postiliiton Kouvolan osaston edustajilla olivat hyvät ja toimivat suhteet Kotkan osaston aktiiveihin. Muutoksien edessä kaikkien postilaisten oli puhallettava yhteiseen hiileen asuinpaikkaan katsomatta. Yhteisenä huolena oli Postin työpaikkojen säilyminen Kymenlaaksossa ja osasto toiminnan jatkuminen muuttuneessa työympäristössä. Pelkona oli osastojen näivettyminen. Työkulttuurien erot eivät olleet niin suuria, ettei asioista voitu puhua niiden oikeilla nimillä, tosiasiat oli myönnettävä ja vain yhteen hiileen puhaltamalla voitiin olla vastavoimana työnantajan pakkosanelulle.

 

Halusta yhdessä hoitaa asioita olivat osoituksena mm. Kouvolan osaston toimikunnan kutsuminen 31.1.1991 Kotkan osaston toimikunnan kokouksen vieraaksi ja 24.8.1991 tehty risteily Kotkan Kaunissaareen. Retkelle osallistui sulassa sovussa reilu bussilastillinen Anjalankosken-, Kouvolan- ja Kotkan ammattiosastojen retkeläisiä.

https://www.facebook.com/raimo.heikkila/videos/vb.100001445171557/1087074901350672/?type=2&theater


 

 

 

 

22.3.1964 Suolajärvellä pidetyn pilkkikilpalun voitti Pertti Leinonen 451 gramman kalansaaliilla. Suurin kala, painooltaan 121 grammaa, tarttui Auvo Valojään pilkkiin.

21.3.1965 pilkittiin Suolajärvellä. Mestaruuden 161g. ja suuremman kalan 65g. kilpailun vei Matti Pekkalin.

13.3.1966 Suolajärvi

2.4.1967 Suolajärvellä mestaruuden vei Pertti Leinonen ja 1968 Suolajärvellä Leo Savolainen.

8.4.1977 ja 19.3.1978 Suolajärvellä pidetyiden kilpailujen voittaja oli Pertti Karjalainen 2250g. ja 1145g.

 

Eräät Posti-Telen Kouvolan eläkeläisistä kokoontui Suolajärven majalle elokuisena iltapäivänä 1988 pohtimaan, että onko mahdollista oman kerhon perustaminen Pohjois–Kymenlaaksoon. Tilaisuuteen oli saapunut vieraaksi Lahden eläkeläiskerhon puheenjohtaja Reijo Kangasaho selvittelemään sikäläisen kerhon toimintaa.

Vilkkaan keskustelun jälkeen päätökseksi tuli, että kutsutaan Kouvolan postialueen eläkeläiset yhteiseen "palaveriin" päättämään kerhon perustamisesta. Osanottajat esittivät kiitokset vielä kerran Postiliiton Kouvolan osastolle järjestelyistä ja tarjoilusta Suolajärvellä.

Kerhon perustaminen ja suuntaviivat toiminnalle Iyötiin lukkoon" 5.10.1988 Postipankin tiloissa. Jäseniä kerhossa oli alkuvaiheessa viitisenkymmentä.

Seuran jäsenet kokoontuivat kuukausittain eri paikoissa ja ilahduttavan paljon jäseniä oli ottanut osaa näihin tilaisuuksiin. Aviopuolisot toivotettiin myös tervetulleiksi mukaan seuran toimintaan.

Kouvolan Eläkeläiskerhon ensimmäinen puheenjohtaja oli Matti Ojala, varapuheenjohtaja Pertti Karjalainen ja sihteeri Hilkka Etelävuori.

 

 

 

 

Raimo Heikkilä

     SUOLAJÄRVEN KESÄKODIN HISTORIA

1951 päätettiin ostaa Rouva Pirkko Rastaalta rantapalsta Valkealan pitäjän Jokelan kylästä. Osaston puheenjohtaja Einar Vierula oli käynyt sanomalehti-ilmoituksella myytäväksi tarjottua rantapalstaa katsomassa. Kauppa päätettiin tehdä ja parhaana ratkaisuna pidettiin, että osto suoritetaan Suomen Postimiesliiton Kouvolan osaston ry:n nimissä. Asiaa eteenpäin ajamaan valittiin postiljoonit E. Vierula, K. Niilola, K. Mettälä ja E. Loikala täysin valtuuksin. Rantapalstan oston rahoittaminen päätettiin järjestää siten, että V. Kaaranto, E. Vierula, E. Repo, A. Laakso, V. Loikala O. Alho, E. Eskola, E. Loikala, K. Mettälä, V. Nuorivuori, T. Muona, K.A. Nuorivuori, V. Leinonen, P. Toijonen ja L. Savolainen lupautuivat lainaamaan tarvittaessa osastolle rahaa ilman korkoa ja takaisinmaksu määräpäivää. Osaston varoja ostoon kiinnitettäisiin kaksikymmentäviisi tuhatta markkaa. Rantapalstan ostoa varten päätettiin ottaa Valkealan Säästöpankista kuudenkymmenentuhannen markan laina, mikä päätettiin kuolettaa ja korot maksaa kuukausittain palkanmaksun yhteydessä jäseniltä korottomaksi lainaksi osastolle kootuilla varoilla.

Saman vuoden lokakuussa pidetyssä osaston kokouksessa rantapalsta asia katsottiin rauenneeksi ja asian jatkohoito annettiin varatuomari Puontille. Osaston pöytäkirjat eivät kerro miten Jokelan rantapalsta asialle jatkossa kävi.

*

1950-luvun viimeisinä vuosina etsittiin mahdollisuutta yhteiseen vapaaajanviettoon kesämökillä. Rantapalsta-asia oli jälleen esillä vuonna 1960. Vuosikokouksen antamissa velvoitteissa astui etualalle vuosia kytenyt tavoite oman kesänviettopaikan aikaansaamisesta ammattiosastolle ja jäsenkuntaa varten.

Tästä mieliä kiehtovasta ajatuksesta keskusteltiin silloin varsin vilkkaasti ja velvoitettiin vastavalittu toimikunta asiaa edelleen kehittelemään. Kesämökkihanke olikin leimaa-antavana osaston kaikelle toiminnalle kevään ja alkukesän 1961. Asiasta keskusteltiin kaikissa osaston ja toimikunnan kokouksissa, mutta vielä enemmän siitä puhuttiin päivittäin työpaikalla, jossa karttoja leviteltiin, kuin konsanaan paremmissakin suunnistuskilpailuissa.

*

Suoritetun "maastotiedustelun" perusteella kääntyivät katseet Kepsunjärven pohjoisrantaan, josta on tiettävästi tarjolla vuokratontteja. Lähempi tiedustelu jätettiin Raimo Havasaran ja Matti Ojalan huoleksi. Rantapalstahanke viritti vilkkaan keskustelun, jossa innokkaimmin esittivät mielipiteitään Teuvo Muona, Yrjö Suuronen ja Matti Ojala. Sopiviksi paikoiksi esitettiin mm. Revonkären lähimaastoa Mietunvirran suussa sekä Juhonhiekkaa Rapojärven puolella kuin myös Rapojärven itärantaa Hyyryn kylän kohdalla.

Maa-alueiden omistussuhteiden sekä mahdollisen myyntihinnan tiedustelu jätettiin puheenjohtaja Raimo Havasaran ja taloudenhoitaja K.A. Nuorivuoren huoleksi. Välittömästi oli ryhdytty myös käytännön toimiin rahavarojen kartuttamiseksi, sillä niistähän tämän luontoisen hankkeen yhteydessä oli myös kysymys. Ensisijalla oli kuitenkin innostuksen suuruus ja aikanaan tarvittavan talkoohengen sitkeys.

*

Jokatapauksessa osasto toimeenpani lyhyen ajan sisällä kahdet arpajaiset Kouvolan kaupungissa toimivan postikonttorin henkilökunnan keskuudessa. Arpajaiset suoritettiin osaston toimikunnan ehdotuksen mukaisesti: "Toukokuun arpajaiset" toukokuun 9 ja 25 päivien 1961 välisenä aikana ja "Kesäarpajaiset", joiden puhdas tuotto nousi yhteensä lähes 40.000 markkaan. 100 markan arvoisia arpoja tarjottiin ostettavaksi 99 kappaletta, joiden yhteisarvo oli 9.900 markkaa. Voittoina arpajaisissa oli huonekalu- ym. käyttöesineitä 7.000 markan arvosta. Liikemiehet lahjoittivat arpajaistavaraa ystävällisen avokätisesti ja konttorin henkilökunta lunasti arpalippuja rynnäkön omaisella kiireellä, eräät suorastaan urakkakaupalla. Näin käynnistyi varojenhankinta rantatontin hankkimiseksi. Arvonta toimitettiin Kouvolan postikonttorilla toukokuun 25 päivänä klo 20.30 poliisiviranomaisen valvonnassa. Veteraani-illan yhteydessä pidetty jännittävin vaihe oli "Toukokuun arpajaisten" arvonta, minkä suoritti ylikonstaapeli Aimo Mäkinen apunaan neiti Lempi Suokas. Päävoiton, Iskukaluste Oy:n lahjoittaman putkijalkaisen puutarhatuolin voitti konttorin hymyilevä kirjuri ap. rouva Anneli Lahtinen. Postitarkastaja A.O. Pakarinen sai puolestaan naisten käsilaukun. Muitakin voittoesineitä arvottiin. Kouvolan postimiesten nämä ensimmäiset arpajaiset saivat suopean vastaanoton.

*

Samoihin aikoihin otettiin osaston taholta ulkopuolelta saadun vihjeen perusteella tunnustelukosketus Metsähallinnon paikalliseen piiriviranomaiseen. Näin tuli Kouvolan postikonttorin postimiesten "ohjaustauluun" suurin kirjaimin uusi paikannimi SUOLAJÄRVI, joka hetkessä iskostui itse kunkin ajatuksiin suurena tulevaisuuden lupauksena.

*

Kesäkuun 27 päivänä suoritettiin ensimmäinen maastotiedustelu Harjun ja Verlan postiasemien tarkastuksen yhteydessä, Tiedustelu antoisuudellaan yllätti retkeen osallistuneet. Suolajärven polvekkaitten hiekkarantojen houkutus kävi vastustamattomaksi. Kolme päivää myöhemmin pistäytyi ohikulkumatkalla ollut Plh:n Huoltotoimiston osastosihteeri V. Koskela Kouvolan postikonttorissa. Tämä käynti vaikutti ratkaisevasti rantapalstahankkeen hakeutumiseen uudelle pohjalle, mikä oli lähtölaukaus Kouvolan posti- ja lennätinkonttorin henkilökunnan Kesäkotiyhdistyksen perustamiselle. Yhdistykseen kuuluivat myös Kouvolan postikonttorin virkailijakunta. Posti- ja lennätinhallitukselta luvattujen avustusmäärärahojen suuruus oli yksinomaisena syynä tehtyyn ratkaisuun, jota sittemmin oli, kenties aivan aiheetta ennätetty hieman katuakin. Mitään harmittelun aihetta ei vielä tuolloin kuitenkaan esiintynyt, pikemminkin päinvastoin, joten puuhamiesten oli syytä suhtautua tapahtumain kulkuun täysin rauhallisin mielin ja valmistautua tulevan kesän aikana ajankohtaisiksi tuleviin talkooretkiin.

Samaiseen osastosihteeri Koskelaan oli osaston taholta oltu yhteydessä toisten asioitten tiimoilta jo keväällä. Tällöin alustavasti sovittiin hänen Kouvolan vierailunsa ajankohdaksi syys-lokakuu. Tarkoituksena oli, että hän vierailullaan olisi selostanut Plh:n huoltotoimiston toimintaa ja esittänyt joitakin lyhytfilmejä. Näin tapahtuikin Kesäkotiyhdistyksen syksyisen yleisötilaisuuden yhteydessä. Tämän lisäksi tilaisuudessa oli mm. Yrjö Suurosen tervehdyssanat, yhteislaulua, postimies R. Niemisen harmonikkasooloja, postimies Risto Marttilan esittämiä kupletteja, tietokilpailu eri työntekijäryhmien kesken ja veljekset Karjalaisten esittämää huumoria.

*

Mieltä rohkaisevan runsas ei ollut osanottajain määrä, joka elokuun 2 päivän iltana 1961 kokoontui perustamaan Kesäkotiyhdistystä. Virkailijakunta loisti vähälukuisuudellaan, mutta vastapainoksi heidän aktiivisemmat ja toimekkaammat edustajansa olivat saapuvilla. Apulaiskonttorinhoitaja Olavi Rastaan ja ekspeditööri Seppo Vierulan mukanaolo sekä Radansuun lomakodista pistäytymiskäynnille saapuneen osastosihteeri Veikko Koskelan taustatuki muodostivat yhdessä sen perustan, jonka varaan postimiehet omalta osalta uskalsivat ryhtyä kesämökkisuunnitelmaamme toteuttamaan. Kesäkotiyhdistyksen ensimmäisen johtokunnan kokoonpano, mikä yhdistyksen vuosikokouksessa ei sanottavammin muuttunut, osoitti, että kysymyksessä oli eräänlainen osaston sisaryhdistys vaikka mukana oli muutama virkailijapuolen edustaja.

Kesäkotiyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli osaston varapuheenjohtaja Yrjö Suuronen ja osaston edustus yhdistyksen johtokunnassa oli myös lukumääräisesti varsin vankka. Osaston toimikunta vapautui, ainakin näennäisesti, hoitamaan lähinnä sen omaan toimintapiiriin kuuluvia päivänkysymyksiä, joista niistäkään ei ollut puutetta. Kesäpaikkaselvittelyjen tuloksena Metsähallituksen Kouvolan hoitoaluepiirin kuuluvista maista oli mahdollisuus saada vuokratuksi osastolle rantapalsta. Tätä koskevaa toiveajatusta oltiin jo vuosikaudet Kouvolan postimiehet mielissä elättäneet. Asiaan liittyvänä toimenpiteenä järjestettiin maanantaina 3.7.1961 klo 14.00 retki Jaalassa sijaitsevalle Suolajärvelle, mistä eräät osaston jäsenet kävivät "valitsemassa" sopivan palstan.

*

 

 

1980- luvulla Kouvolan Postin Kesäkotiyhdistys ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, sillä yhdistyksen saama taloudellinen tuki ei kattanut yhä lisääntyviä menokuluja. 16.7.1991 pidetyssä kesäkotiyhdistyksen ylimääräisessä ja viimeisessä kokouksessa päätettiin yksimielisesti lopettaa yhdistys ja siirtää yhdistyksen sääntöjen 11§ mukaisesti yhdistyksen jäljelle jääneet varat ja kiinteä omaisuus Postiliiton Kouvolan osastolle. Suolajärven mökin säilymiseksi postin henkilökunnan käytössä, osasto maksoi Kesäkotiyhdistyksen velat ja sitoutui huolehtimaan mökin kunnosta ja isännöinnistä. Mökki oli vuokratontilla, sen johdosta vaadittava remontointi jäi vuosien saatossa vähälle. 

*

Selvitystyön tuloksena syntyi "Suolaski" 5000 talkootunnin myötä. Siellä konttorinjohto, Rastas ja Vierula tekivät muiden Kouvolan postimiesten lisäksi yhteistyötä. Suolaksi tiesi työpäiviä pitkiä ja kovia, uhrattuja vapaapäiviä ja talvilomia ja oma kioskikin kartutti osaston kassaa. Oli tärkeitä silloin jokaisen taito ja neuvo, pääroolia näyttelivät Leinos-Tane ja Muonan Teuvo. Tämän mainion parin yhteistyönäytössä ei kylläkään päästy yksimielisyyteen vatupassin ja suorakulman käytössä. Mukavin muisto rakentajilla oli rinkelit ja kahvin tuoksu ja niiden seurauksena riulle juoksu. Ei ollut aikaa kalaan eikä kaljoitteluun. Näin rakennukset valmistuivat ja ensimmäiset lomat vietettiin vuonna 1965.

Nuumarannan isännöinnistä vastasi valmistumisen alkuaikoina Veli Leinonen ja myöhemmin Hannu Rantala.

Yrjö Suuronen

RAKENTAMINEN OLI TALKOOTYÖN VOIMANNÄYTE

Pietteri Tell-tiilestä kehää muurasi, sai muistoksi komean kuhmun. Junsku otsaltaan pyyhki hanslankarin hikeä, kun Rastas padassa keitteli pikeä ja katku kiipesi kurkkuun. Jo Kusti koolasi lattiaa, mitä Rontti ja Yrkki mallas, eväät loppuivat kuitenkin yllättäin, joku kävellen Kouvolaan tallas. Näin lätkimme lattiaan viljavaraston lautaa ja Kokolta kuskasimme romurautaa. Siinä säästettiin sievoiset summat. Kusti vaimoineen nosti jo väliseinät kattoon, Seppo leikkasi vanhaa korkkimattoo ja Laitiset naputteli naulat. Suurtalkoot olikin nyt vuorossa itse konttorinhoitajan johdolla. Siinä kolmisenkymmentä henkeä yhteen kekoon kortensa kantaa. Miehet töitä paiskii sisällä, naiset siivoaa tonttia ja rantaa. Oman nimikkonurkkansa naputti silloin vasurilla Niverin Lauri ja joka mättäästä vesisuonta hakien kulki pihalla Räisäsen Mauri. Ja taas kerran taitonsa näytti Taneli, olihan vuorossa hirsipaneli. On apuvälineet hänelle turhat, vain vapaalla kädellä sahas iiriin nurkat kun toiset vain naulata ehtis. Näin piiloon jäivät jo kattotuolit, oli naulattu sisään jo ikkunavuorit, sai maalarit tulla jo taloon. Nyt esiin astui Raunio, meidän maalarimestari mainio ja pokat pian valkeaks muuttui. Oli vuorossa sisäkaton insuliitti, siinä Mosse hikoili ja rullausta riitti, mutta maali vaan siihenkin saatiin. Väliin voimat loppui ja hiljeni tahti, kevyt kenttälounas, rinkelit ja kahvi taas uutta voimaa antoi. Nyt ulkomaalaus antoi aihetta huoleen, me käännyimme ruiskuspesialisti Immosen puoleen.

Hän heti oli valmis apuun. Selässään ruisku, kaasunaamari kasvoillaan meille Immonen ihmeitä näytti. Hän aikaa koko ulkomaalaukseen vain kolmisen tuntia käytti. Muona samaan aikaan kotona piirtää ja laskee tiloja, mitä saunassa tarpeen olisi. Paljon yöpymispaikkoja saman katon alle, mutt kuitenkin katto matalalle samaan saumaan liiterit kuistit. Jo väsyä alkoi joka isännän nyrkki, teki lähtöä Mosse, Pontus, Tane ja Yrkki. Oli loma jo lopussa aivan. Kevät keikkui ja lumet jo silmissä suli, uus lomaryhmä taas rannalle tuli, siitä kuiskaili Laakso ja Muona. Alkoi tarkkustyöt, niissä jos tuli pulma oli paikalla Muona ja suorakulma. Näin siistiksi saumat saatiin. Hyvä akustiikka myöskin tarpeen lie, näin tuumaili Nippe Puolatie, kun lennättimen laattoja naulas. Väliin sementtisatsia sotkettiin, laatat, lattiat saunan valettiin. Oli putket jo lauteiden alla. Kovaäänistä piirustusten selvittelyä väliin pelästyi joku kuoma, toinen kaveria heti rauhoitti. Ei hätää siell vaan neuvottelee Leinonen ja Muona. Ylipitkiä päiviä paiskivat kaverit, oli saunan seinillä tinapaperit ja vuorilaudoitus lyötiin päälle. Näihin aikoihin yleensä rannalla alkoi paikat aika mukavalta näyttä, mutta tositarpeen tullen kaikkien oli pakko riukua käyttää. Tuli arkkitehtimme kesälomalle mielessä tositarkoitus, näin valmistui meille "hotelli Helpoitus" järvinäköaloineen ikkunasta.

Myös tuvassa Muonat pani tuulemaan, värit keittiön seiniin, verhot ikkunaan, kovin tuntui jo

kotoisalta.

Oli kylpemisen halu kaikilla suuri, tuli Tenhus-Paavo ja saunan uuni ja kivet jo kiukaalla

lämpes.

Heinäkuussa oli mukava jo lomalle tulla saunakamarinkin siistiks teki Jattu ja maalausrulla.

Vielä sängytkin seinille saatiin. Nyt työt jo alkoivatkin helpottaa, yks ja toinen alkoikin

kalastaa ja virittää verkkojansa.

Miten saalista on saatu, miten kukin viettää lomaa, siit emme tässä kerro, se on jokaisen

touhua omaa. Mökin syntyvaiheita muisteli Yrjö Suuronen

Suolajärven Nuumarannan syntyvaiheet vuosina 1962–1965

Tarpeet: 1962 Paljon puhetta, aivotyötä ja paperisotaa Caterpillari, autoja, hikeä ja santaa Miehiä, kahvia, kiviä, rautaa ja kuraa.

1963 Mies muutama, paljon parruja. Monta vasaraa – pontinsahaajaa Tuhansia kiviä, 16 miestä märkänä hiestä Muurari, apurit, -tiilet, ruukki ja tellingit

Jiriä ja koolausta, insuliitin naulausta Maalia ja huikuja, Valttia ja ruiskuja

1964 Työpäiviä pitkiä ja kovia, uhrattuja talvilomia. Yhteishenkeä, talkootunteja 4530

1962 Vuokrasopimus, piirustukset ja rakennuslupa. Tie rantaan ja päärakennuksen sokkeli.

1963 Runkotolpitus, ulkovuori, lattialaatta, palomuuria ja takka.

1964 sisätyöt, maalaustyöt ja saunarakennus

Osaston kesänviettopaikka, Suolaski sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Verlan kylän keskustasta.

Oleskeluohjeet

  • Alueella ja rakennuksissa oleskeltaessa oli noudatettava järjestyssääntöjä sekä vältettävä yleistä häirintää liiallisella melulla tai muulla tavoin.

  • Alueella ja rakennuksissa oli noudatettava asiaankuuluvaa siisteyttä ja puhtautta. Jätteet ja roskat ovat jokaisen omatoimisesti kuljetettava pois, periaatteella mitä tuot sen myös vietkin pois.

  • Yövyttäessä tarvittavista vuodevaatteista ja muista liinavaatteista on jokaisen huolehdittava. Vuoteiden käyttö ilman vuodevaatteita oli kiellettyä.

  • Tulen käsittelyssä oli oltava erityisen varovainen.

  • Kasvavaa puustoa ei saanut vahingoittaa. Risujen ja kaadettujen puiden kerääminen tontilta ja polttaminen saunassa tai grillissä oli sallittua.

  • Alueelta poistuttaessa oli rakennukset lukittava ja avaimet palautettava niille kuuluviin paikkoihin.

  • Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen saattoi aiheuttaa alueella oleskelevalle käyttökiellon.

 

 

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com