Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 

​Päivitetty 3.1.2017

Kouvostoliitto, Kouvola on monen asiantuntijan mielestä Suomen turhin kaupunki. Tämän kunnian kaupunki sai Pahkasika-lehdessä vuonna1984. Markku Paretskoija ja Juha Ruusuvuori tekivät legendaarisen Pahkasian Savo-Karjalan matkaoppaan. Pahkasika oli suomalainen huumorilehti, joka ilmestyi 1975–2000.

Kouvostoliiton ikoni on massiivinen Pohjolatalo, mikä valmistui 1970-luvun lopulla. Talo on suoraan edessä 24.1.2017 ottamassani valokuvassa.


Päivitetty 9.1.2017

Kouvolan kaupunki osasyyllinen keskustan näivettymiseen

Kouvolan kaupungin keskustassa jatkuu kauppapalveluiden ulosliputtaminen. Keskustan kauppiailta alkaa puuttua usko parempien aikojen tulemisesta. Kenen syy masentuneisuuteen? Tähän tilanteeseen ei ole yhtä syyllistä. Kauppakeskus Veturia on ihan turha syyttää, sillä sielläkin vallitsee yhteiset markkinavoimat ja lait. Tulos tai ulos!

Kouvolan kaupunki on omalla kaavoitusohjelmallaan tehnyt hallaa. Kouvolan keskustassa ei ole nyt yksinkertaisesti riittävästi ostovoimaisia asukkaita.

Asun Lehtomäessä, käytän monesti kauppareissuilani autoa. Yhtä paljon aikaa ja vaivaa käytän käyn sitten Veturissa tai Kouvolan keskustassa. Ei tarvi olla mikään Houdini arvatakseen minne suunnistan. Kumpa on viihtyisämpi oleskelu- ja kauppapaikka, sano se.

Lähiöt, mm. Lehtomäki ja Eskolanmäki, ovat aivan riittävän kaukana keskustastan palveluista. Epäilen, että keskustan kaupan asiakkaista harvemmat käyttävät bussia kauppareissuillaan.

Kouvolan kaupunki on nukkunut ruususen unta. Oltiin ikionnellisia kävelykadun valmistuttua. Keskustan kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Keskustan ongelmana on, että siellä ei asu ostovoimaista populaa. Lapsiakin on liian vähän. Näivettymisestä kertoo, että alueelle ei rakenneta riittävästi monimuotoisia palveluita tarvitsevien asuntoja. Joku voi sanoa, että asuntokauppa ei käy riittävän vilkkaana. Pelataan varman päälle. Rakennetaan senioriasuntoja. Myös on huolehdittava riittävästi keskustan lapsiperheiden ja duunareiden nykyisiä ja tulevia asuntotarpeita.

Juu, juu! Sitä rakennetaan mille on tässä taloudellisessa tilanteessa kysyntää.

Toki kunnioitan eläkeläisiä, sillä hehän ovat rakentaneet Kouvolan ja maamme hyvinvointia. Parempi laittaa rahaa liikkumaan, kuin pitää sitä tyynyn alla.

Arvoisat Kouvola kaupungin päättäjät, haluammeko keskustasta ikäihmisten asuinalueen.

Nyt kiireellä vanhat suunnitelmat on pistettävä ö-mappiin ja kehitettävä keskustasta eläkeläisten, lapsiperheiden ja duunareiden monimuotoinen, viihtyisä Kouvolan ykkösmesta.

 


Kouvolan kaupungille  koittavat vaikeat ajat

Voi herran jestas, kuinka huonosti Kouvolan kaupungin asiat tuntuvat olevan. Näin ainakin voisi kuvitella, kun seuraa Kouvolan asioiden hoitoa tuntematta mitään sympatiaa kaupunkia kohtaan. Kerrotaan, että perseestä ovat koulupalvelut, vanhuksien terveydenhuolto, palokuntakin sammuttaa olemattomia tulipaloja, kissa parka on kiivennyt paniikissa puuhun ja koirakin haukkuu syyttä kuin Kouvolan Piski. Huuto syrjäseuduilta kaikuu kuulemattomille korville, että alas koko kaupunki ja sen johto. Itkuvirret lauletaan hautajaisissa. Kouvolan sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole kaiken Kouvolan kuntapoliitikkojen hallinnassa. Kouvolan maine paskamaisimpana kaupunkina on jo silkkaa historiaa ja retoriikkaa. Kateelliset ja oman edun tavoittelijat voivat painua hiiteen tai hornan tuuttiin.

*

Kouvolan kaupungin henkilöstösäästöille on eri selvityksien mukaan kunnolliset ja perustellut syynsä. Tosiasiat on myönnettävä. Tästä on muistutettu jo aivan riittävästi.    Huolena on palvelujen saatavuus ja yleensäkin Kouvolan kaupungin toimintojen jatkuminen tässä muuttuneessa tilanteessa. Eri kaupungin työryhmissä varmaan käsitellään alustusten pohjalta Kouvolan tulevaisuuden haasteita. Kaupungin hallinnolta vaaditaan ensisijassa tekoja Kouvolan työttömyyden vähentämiseksi. Paljon myönteistä ei ole kerrottavana. Työntekijä on Kouvolan kaupungin suurin voimavara, ei ole ikävä kyllä tätäpäivää.

Vaikka Kouvolan talous on kuralla, Kouvolan menestys perustuu tehokkaasti hoidettuun edunvalvontaan, seudun yrittäjämyönteiseen imagoon ja aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Myös menestystekijöinä ovat seudullisen maankäytön suunnittelutyön sujuvuus ja tehokkuus. Unontaa ei voi Kouvolan seudun ammatillisten ja muiden koulutuspalvelujen monipuolisuus ja kilpailukykyisyys.

Niinpä! Kauniita sanoja suoraan alan oppikirjoista.

Kaikella on hintansa, Kouvolassakin. Se mitä palveluiden heikennyksiä nyt tehdään ei merkitse, että tulevaisuudessa muutoksia ei voisi tehdä toisinkin päin. Noususuhdanteessa ja rahavarojen sen salliessa kunnan palveluja voidaan niin päätettäessä lisätä.

Eräs huomio kuntakeskustelussa on syytä huomata, että kysymyksessä on pitkälti Kouvolan vetovoimaisuudesta. Uusia työpaikkoja on luotava ja yritystoiminnalle on oltava riittävän hyvät olosuhteet. Veroja ja maksuja ei voida ylettömästi nostaa hyväksymällä entisten hyvien palveluiden saatavuus kaikille entisenlaisena. Myös eri perheiden kunnallisten palveluiden maksukyvyllä on omat rajansa. Se mikä sinulle on vähäinen meno voi minulle olla merkittävä menoerä. Reaaliteetit on vain tunnistettava ja hyväksyttävä. Voinkin kysyä kenen puolella istut! Hyvätuloisten ja valittelijoiden vai pienituloisten jokaisesta sentistä taistelevien yksinhuoltajien, työttömien sekä syrjäytyvien joukossa. Viimeiseksi mainitut eivät yleensä kirjoittele lehtiin eikä ole kiinnostuneet kunnallispoliitikkojen tekemisistä.

Usein ja uudestaan parjataan kaupungin johtoa ja työntekijöitä huonosta kaupungin asioiden hoidosta. Toisten arvostelu ja parjaaminen on talon tapa ainakin ammattiyhdistys- ja kunnallispolitiikassa. Siitä on omakohtaisia kokemuksia.

Edellisessä elämässäni sain oppitunnin, kuinka eripuralla aiheutetaan haittaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Näinkin on, että eräiden ihmisten luonteeseen kuuluu negatiivisten asioiden liiallinen korostaminen. Näissä tapauksissa on pikemmin kysymyksessä kiusanteko muita kohtaan tai tyytymättömyys oman elämään. Suomessa on ilmaisu- ja sananvapaus, sitä kunnioitetaan tietenkin kaikessa viestinnässä.

Uuden vuoden 2017 ennustus

Työpaikkojen lakkautusuhan alla olevien työntekijöiden vaarana on väsyminen ja epävarmuus tulevaisuudestaan. Työelämän paineissa henkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu. Aina on pelkona, että työntekijä jää yksin ongelmiensa kanssa. Silloin voimavarat työpaikalla tuntuvat useinkin loppuvan.

Epäoikeudenmukaisuus kasvaa ja työntekijöiden aito kuuleminen ei ole riittävää. Yhteiset palaverit tosin vähentävät huhuja ja kauhukuvia.

Kokemukseni mukaan eri työyksiköissä työkulttuurien erot ovat aikalailla suuria. Ei kuitenkaan niin suuria, etteikö asioista voitaisi puhua niiden oikeilla nimillä. Yhteen hiileen puhaltamisesta ei ole mitään haittaa. Henkilöstön siirtymistä eri tehtäviin on tuettava huomioonottaen kunkin työntekijän rajalliset voimavarat.

Herääkin kysymys, että mistä saavutetaan joukkovoima ja oikeudenmukaiset ratkaisut.

Epätyypilliset työt, määräaikaiset - ja osa-aikaiset työsuhteet, työyhteisön sisäiset ongelmat ja ristiriidat, kasvavat tulosvaateet, lisääntynyt työkiire ja hallitsemattomat toimintatapojen muutokset ovat työntekijöiden riesana.

Ammattiyhdistysliikkeessä toimivien työtoverien syyttely ja mollaaminen on turhaa ja edunvalvonnan voimavaroja kuluttavaa. Työtä työntekijöiden aseman parantamiseksi on muutenkin ilman keskinäisiä kahinoita ja demokraattisesti tehtyjä ammattiliiton sopimuksia tulee kunnioittaa. Työtä paremman yhteiskunnan eteen on vielä tehtävää.

 


Pääministeri Juha Sipilä johtaa maata yrittäjän opeilla. Sipilällä on miljoonaomaisuus. Hän myi it-alan yrityksensä noin 12 miljoonalla eurolla vuonna 1996. J uha Sipilän puolue on keskusta. Sipilästä tuli pääministeri, koska keskusta voitti vaalit. Vaalit olivat huhtikuussa 2015.

Sipilän hallituksen oikeus- ja työministeriksi valittiin kouvolalainen Perussuomalainen kansanedustaja Jari Lindström.

  • Kukapa ei haluaisi asua sellaisella paikkakunnalla, missä tuntee viihtyvänsä ja jossa kunnalliset palvelut ovat kunnossa.
  • Edustan arvoja jotka ovat toisista välittämistä, yhteisten yhteiskunnallisten asioiden hoitoa.
  • Postinjakajien säännöllisiä, laajoja kontakteja ja kokemusta postinsaajien

olosuhteista ja tarpeista tulee entistä enemmän käyttää hyödyksi myös muiden

yhteiskunnallisten ja erilaisten kunnallisten palvelujen toteuttamisessa.

Toimiessani eri luottamustehtävissä olen sen aina pitänyt mielessäni.

Ilman koko seutukuntaa kattavaa yhteistyötä ja edunvalvontaa ei saataisi seutukunnalle

uusia työpaikkoja sekä lisätä seutukunnan vetovoimaisuutta. Uudet ja säilytetyt työpaikat

luovat turvallisuutta. Työttömyys ei saa olla kenenkään normaali olotila, minkä hyväksyisin.

Erityisesti nuorille ja lapsiperheille, unohtamatta lisääntyvää ikääntyvien ryhmää on

rakennettava sellaiset olosuhteet, että he tuntevat paikkakuntansa hyväksi paikaksi asua.

Turvallinen tulevaisuus on meidän hallussa.

Menestyksellisen yhdistystoimintani vaatimuksena oli hyvät ja luottamukselliset suhteet jäsenkunnan keskuudessa ja myös toisiin vastaaviin keskusjärjestöihin, yhdistyksiin ja ylempiin Postin viranomaisiin sekä ulkopuoliseen ympäristöön. Myös onnittelu- tai tervehdyskäynnit jäsenten luo merkkipäivän, sairauden t.m.s. seikan johdosta. Samoin konttorinjohdon ja naapuriosastojen edustajien kutsuminen eräisiin osaston tilaisuuksiin.


 

Eduskuntaan lähdettiin lokakuun 16. päivänä 2014.

Ystävällinen kiitos oli annettava kansanedustajille Sari Palmille, Sirpa Paaterolle ja Jari Lindsrömille ja heidän avustajilleen.

Tunnin kestänyt opastettu eduskunnan esittely oli ensimmäisenä ohjelmassa. Ministeri Sirpa Paateron puheenvuorossa käsiteltiin humanisaarista apua, valtion omistuksen myyntiä ja postin toimintatapojen muutoksia. Kymenlaaksolaisena hän otti kantaa Kymenlaakson liiton yhteistyöhön ja ammattikorkeakoulun mahdollisiin muutoksiin.

Vaatimuksiimme kului, että suomalaisiin televisio-ohjelmiin on saatava lisää tekstityksiä. SOTE uudestuksessa on pidettävä huoli kymenlaaksolaisesta tasapuolisuudesta. Tinnareilla, Tinnituksesta kärsivillä on asiantuntemusta huonokuuloisuudesta, mitä pitää myös käyttää Carean toimialueella.

Kansanedustaja Sari Palmin puheesta jäi mieleen hänen tavoite kunta- ja eduskuntavaalien yhdistämisestä. Toimiminen eri työryhmissä taisi olla Sarin parhaita heiniä.

Viimeisenä kansanedustajana eteemme lehterille asteli kansanedustaja Jari Lindsröm, joka on viihtynyt kansanedustajana ja saanut vankan jalansijan puolueessaan.

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen joutui tosi koville kyseltäessä soidensuojelusta.


Kuvassa kansanedustaja Antero Kekkonen.

10.3.2000 kansanedustaja Antero Kekkonen veraili ammattiosaston vuosikokouksessa.

18.11.2000 Kouvolan Kasrmiravintolassa liiton puheenjohtaja Juhani Heino ja kansanedustaja, Postin hallintoneuvoston jäsen Antero Kekkonen ammattiosaston 85-vuotisjuhlavieraina.

 


Vasemmalta kuvassa ovat minä, kansanedustaja Matti Vähänäkki ja SAK:n Kouvolan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön puheenjohtaja Martti Sorsa. Kuva on vuodelta 1995.

Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huopainen, sihteeri Heikki Merivirta, taloudenhoitaja Raimo Heikkilä ja luottamusmies Leo Leskinen tekivät kesäkuun alussa 1992 käynnin Postiliiton toimistoon ja eduskuntaan, jonne kansanedustaja Matti Vähänäkki oli heidät kutsunut.

Kansanedustajana Matti Vänäkki toimi neljä kautta kansanedustajana vuosina 1987–2003 edustaen Kymen läänin vaalipiiriä. Hän kuului Sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. Osaston edustajat luovuttivat Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heinolle ja kansanedustaja Matti Vähänäkille osaston viirin. Kansanedustaja Vähänäkki esitteli eduskuntaa ja kansanedustajan työhuoneessa käydyssä keskustelussa osaston edustajat ilmaisivat huolensa Posti-Telen yhtöittämisestä.

 


Eduskunnassa 28.10.1995

Kuvassa vaemmalta Pertti Spolander, Kari Himanen, Pekka Valli, Hannu Suominen, Pekka Keränen, Heikki Merivirta, Raimo Heikkilä (kirjoittaja), kansanedustaja Valto Koski, Hannu Kajander, Esko Huopainen ja Visa Nurmela.

1995 Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston toimikunta perusti eduskuntavaaliehdokas Valto Kosken tukiryhmän. Toimikunta katsoi päätöksessään olevan erittäin tärkeää, että Pohjois-Kymelaaksosta olisi eduskunnassa työväenliikkeen edustaja. Tukiryhmä julkaisi Koskea tukevan mainoksen Pohjois-Kymenlaakso-lehdessä. Valto Kosken valintaa kansanedustajaksi lehdessä tukivat joukko Kouvolan seudun postilaisia. Yli 9000 äänellä Valto Koski meni eduskuntaan yhteisiä asioita hoitamaan. Ammattiosastoa Koski ei unohtanut päästyään eduskuntaan. Useissa osaston eri tilaisuuksissa Valto oli kunniavieraana tuoden terveiset eduskunnasta.

  • ´Valtsu oli aktiivisesti toiminut ammattiyhdistysliikkeessä ja kunnallispolitiikassa Kuusankosken kaupunginvaltuustossa vuosina 1977-2000, ollen mm. Kuusankosken- ja Kouvolan kaupunginvaltuustojen puheenjohtajana 2008-2012.

  • Puoluekannaltaan Valtsu oli Sosialidemokraatti toimien kansanedustajana vuosina 1995-2011.


     

  • Postiliiton Pohjois-Kymenlaakson osaston puheenjohtaja Esko Huopainen, sihteeri Heikki Merivirta, taloudenhoitaja Raimo Heikkilä ja luottamusmies Leo Leskinen tekivät kesäkuun alussa 1992 käynnin Postiliiton toimistoon ja eduskuntaan, jonne kansanedustaja Matti Vähänäkki oli heidät kutsunut. Kansanedustajana Matti Vänäkki toimi neljä kautta kansanedustajana vuosina 1987–2003 edustaen Kymen läänin vaalipiiriä. Hän kuului Sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. Osaston edustajat luovuttivat Postiliiton puheenjohtaja Juhani Heinolle ja kansanedustaja Matti Vähänäkille osaston viirin. Kansanedustaja Vähänäkki esitteli eduskuntaa ja kansanedustajan työhuoneessa käydyssä keskustelussa osaston edustajat ilmaisivat huolensa Posti-Telen yhtöittämisestä.


Valkealassa työväenliike järjestäytyi ensin teollisuuspaikkakunnilla, Kymintehtaalla ja Voikkaalla vuonna 1903, ja vuoden 1906 kansallisessa aallossa HarjuSaarento-Jokelassa, Selänpäässä, Tirvalla ja Voikoskella. Valkealan kirkonkylästä puuttui kriittinen massa.

1996 suoritetussa kunnallisvaaleissa Valkealan Demarit saivat valtuustoon seuraavat jäsenet:

Kalevi Hako, Seija Hiltunen, Heino Hyppönen, Timo Nikkanen, Lauri Piispa, Tuula Poikala, Maria Vallenius ja Tiina Vilko.

Europarlamenttivaaleissa 1996 valitut Euroopan parlamentin suomalaiset Demari jäsenet olivat

Jörn Donner,Riitta Myller,Reino Paasilinna ja

Pertti Paasio.

  • Reino Paasilinna ja Riitta Myller vierailivat SAK:n Pohjois-Kymenlaakson ammatillisten paikallisjärjestöjen EU-tilaisuudessa Kouvola-talossa.
  • Pohjois-Kymenlaakson ammatilliset paikallisjärjestöt esiintyivät yhteisellä kunallisvaalimainoksella Pohjois-Kymenlaakso lehdessä.

 


2000 Keskusta lisäsi kannatustaan maan kaikissa vaalipiireissä, SDP sai toiseksi eniten ääniä menettäen suurimman puolueen asemansa. Se sai 23,0 prosenttia äänistä menettämällä kannatustaan 1,5 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista.

Kouvolassa demareista meni kaupungin valtuustoon Mauri Harjula, Mauri Joutjärvi, Raimo Katajamäki, Harri Lepistö, Markku Mikkola, Anne Nissinen, Marjatta Nurmiranta, Paavo Orava, Kalevi Taavila ja Ansela Villikka.


©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com