Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 

Raimo Heikkilän kotisivut 

Päivitetty 25.3.2018

SISÄLLYSLUETTELO

  1. Pöytäkirja tehty kokouksesta maaliskuun 24. 1917 Matkailijakoti Untolassa

  2. Pöytäkirja tehty 10. huhtikuuta 1917 postiljooni E. Lindroosin asunnossa

  3. Pöytäkirja tehty 10. huhtikuuta 1917 postiljooni E. Lindroosin asunnossa

  4. Pöytäkirja tehty 9. toukokuuta 1917 Heikki Kolehmaisen talossa

  5. Pöytäkirja tehty kesäkuun 10.1917 V. Suolasen talossa

  6. Pöytäkirja tehty heinäkuun 4. 1917 H. Kolehmaisen talossa

  7. Pöytäkirja tehty lokakuun 20. 1917 H. Kolehmaisen talossa

  8. Pöytäkirja tehty marraskuun 13. 1917 H.Kolehmaisen talossa

 

 

 

 

 

Ennen rautatien tulemista Kouvolan asemakylään postin kuljetus oli Valkealan talollisten rasituksena. 1700-luvun lopulta lähtien Valkealassa oli postitalonpoikia, joiden tehtävänä oli kihlakunnan postin kuljetus kunnan alueella. 1850-luvulla kihlakunnan postin kuljetukseen velvoitettuja taloja oli Jokelassa, Kouvolassa, Pyötsiälässä ja Sorsalassa. Kouvolan kautta kulkivat Ylinen Viipurintie ja Haminan tie, mikä yhtyi Viipurintiehen nykyisen Kymen Lukon tienoilla. Vuonna 1915 ammattiosastoa perustettaessa Kouvolan asemakylän asukasmäärä oli 2630, joista rautatieläisiä oli noin 40%. Kouvola oli jo 1900-luvun vaihteessa ja on edelleenkin seutukunnan merkittävä kauppakeskus. Kaupan elpymiseen vaikuttivat naapurikuntien suurteollisuuden lisäksi Kouvolan asukasluvun voimakas kasvu. 

 

      Kouvolan Posti alkuaikoina      

 
​Lähde: Ammattiosaston arkisto

Ammattiosaston jäsenmäärän kehitys 1915-2003

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilöt

1915

1930

1945

1960

1982

1992

2000

2003

 

Mies

7

7

9

30

145

184

161

147

 

Nainen

0

0

0

4

106

116

184

183

 

Eläkkeellä

0

0

1

4

36

112

159

167

 

Yhteensä

7

7

25

38

251

412

504

497


   YRJÖ SUURONEN RIIMITTELI
 
YRJÖ SUURONEN (kuvassa) 
 

"Keltaiset pöytäkirjat kertoo sen kuinka 7 miestä teki päätöksen perustaa Postiljooniyhdistys Kouvolaan oman ammattikunnan etuja valvomaan. Elettiin vuotta 1915. Sähkövalo vilkkui jo joistain ikkunoista. Se oli uutta ja upeaa se. Ajan henki oli toista kuin nyt Kouvolaa juuri pikku taajamaksi syntynyt. Monet käsityön taitajat jo tänne ehti, oli kuusi kantopiiriä ja oma sanomalehti. Teolliselle kehitykselle oli tärkeää tekijää kaksi puutavara ja vesivoima, jolla puu muokattiin jalommaksi. Oli ajalle leimaa antavaa ja uutta Kymijokivarteen nousi paperiteollisuutta, mikä purjehtiessaan maailman markkinavesille, toi postin merkityksen yhä enemmän esille. Osaston perustamisvuonna neljä kokousta jo pidettiin, joissa monta vakavaa asiaa jo päätettiin. "Mexikossa" järjestetyt iltamat saivat suursuosion ja tuottivat hupia. Niinpä haettiin heti uusia iltamalupia. Nämä perinteet - ovat vuosien myötä säilyneet."

 

 

Kouvola ei olisi Kouvola, jos siitä puhuttaessa ei​ mainittaisi rautateidenvaikutuksesta sen kehitykseen.​ Myöspostinkululle rautatiet  merkitsivät nopeutuvaa​ postinkulkua.

Kouvolasta tuli tärkeä postinkulun risteysasema. Riihimäen- Pietarin radan valmistuminen​ 11.9.1870 toi rautahevot Kouvolaan. Samana vuonna​ alkoivat postivaunut matkata aina Pietariin asti. Rautatien valmistumisen alkuaikoina junat eivät pysähtyneet Kouvolan asemakylässä, sillä vakituista​ asutusta ja rautatieasemaa ei ollut. Kouvolan​ kehityksen käynnisti rautatieaseman perustaminen​ 1875.Tämä merkitsi myös Kuusankoskella toimivien teollisuuslaitosten toimintaedellytystenhuomattavaa​ paranemista. Kouvola hyötyiKymiyhtiön tehtaista, sillä​ mm. tele-ja postiliikenne hoitui Kouvolan kautta.

Kouvolan lennätin- puhelu- ja postipalvelut kehittyivät​ nopeasti kaupunkimaiselle tasolle.

Savonradan​ alkukohdaksi senaatti päätti Kouvolan 17.3.1887.​ Posti kulki Kouvolaan rautateitse postivaunuissa.

Kaikki​ suurimmat päivälehdet ilmestyivät Helsingissä, ja sieltä​ ne tulivat iltapäiväjunalla Kouvolaan.

 

Liikenne Savon radalla alkoi 1.10.1889.​ Samanaikaisesti rakennettiin ratayhteys Kotkaan ja​ Haminaan, minkä jälkeen Kouvolasta oli junayhteys​ etelään, itään,länteen ja pohjoiseen ja postit kulkivat ao. junissa. Kotkan rata avattiin liikenteelle  1.10.1890.

1892, viisi vutta Savon radan valmistumisesta. Posti jaettiin kuutena päivänä viikossa, kaksi kertaa päivässä.​ Jokainen​ postiljooni osallistui lajitteluunmissä piti tuntea eri​ kantopiirien rajat, että osasi lajitella jokaisen​ kantopiirin

postit oikeaan kasaan. Kouvola oli silloin​ vielä niin pieni paikkakunta, että homma sujui näinkin.  Asukasmäärän lisääntyessä kantopiirejä  tehtiin

lisää ja silloin piirilajittelun suorittivat varsinaiset lajittelijat. 

Postinjakajat ottivat valmiiksi piirilajitellut postit,​ järjestivät ne kantojärjestykseen ja lähtivät jakelupiirille.​

Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä suhteessa kuin työvoimaa yleensä.

Kouvolaan kauppala oikeudet tulivat 1923. Itsenäisen seurakunnan asemaan Kouvola pääsi 1922. Oikeistolainen kunnallispolitiikka on ollut leimaa antavana koko Kouvolan olemassa olon ajan.

Kouvola, suurena liikenne- ja kulutuskeskuksena, sijaitsi suurten tehdasaluekeskittymien ympäröimänä. Anjalankosken ja Kuusankosken tehtaat toivat vaurautta myös Kouvolaan.

Kouvolan ensimmäinen kirkko valmistui 1915 Sakaristonmäelle, mikä oli alkuaikoina venäläisen varuskunnan käytössä.

Vuoden 1910 alusta alkoi Kouvolassa ilmestyä kerran  viikossa Kouvolan Sanomat, mikä loi uskoa tulevaisuuteen. 1914 lehden levikki oli noin 3000 kpl.

 


 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa Kouvolan postinvaihtajia​ 1920-luvulla.

 

 
 
 
Ammattiosaston toimihenkilöitä

Osaston puheenjohtajana 1915-1917 toiminut Viktor Hietanen syntyi 25.2.1882 Jaalassa. Entiseltä ammatiltaan hän oli työmies. Hänet otettiin yli määräiseksi postin  palvelukseen 6.2.1907.

 

 

Kuvassa Heikki Kolehmainen perheineen.

 

Uuno Kolehmainen (kuvassa)

syntyi 16.6.1887Kontiolahdella.

Hänet otettiin postin

palvelukseen 10.6.1911 ja

vakinaistettiin 19.11.1917.

Hän oli entiseltä ammatiltaan työmies.

 
Wihtori Suolanen syntyi 17.11.1886 Sippolassa. Hänet otettiin postin palvelukseen 12.6.1913 ja vakinaistettiin 1.9.1918. Hän oli entiseltä ammatiltaan maanviljelijä. Osaston puheenjohtajana hän toimi 1919 ja oli ensimmäinen varakirjuri.

 

5.10.1915 OSASTON PERUSTAMINEN

Heti Posteljooniyhdistyksen perustamisen, jälkeen 1906, useille paikkakunnille perustettiin liiton ammattiyhdistyksiä. Kymenlaaksossa ennen Kouvolan yhdistystä ammattiosastot oli perustettu vuonna 1906 Kotkaan ja Haminaan. Kouvolassa tätä ammattiyhdistyksen innostusta ja aatteen valoa odotettiin vielä noin 10 vuotta. Suomen Postiljooniyhdistys perustettiin Tampereella 7-9 päivinä 1906. Tilaisuudessa hyväksyttiin sille säännöt ja hahmoteltiin sen tehtävät ja tavoitteet. Yhdistystä perustamaan oli saapunut osanottajia maan jokaisesta kaupungista ja lisäksi eräiltä eräiltä maaseutupaikkakunnilta, kaiken kaikkiaan 59. 1910-luvulla monet käsityön taitajat ja kauppamiehet olivat Kouvolaan kotiutuneet ja postissakin oli kuusi kantopiiriä. Sähkövalot vilkkuivat jo joissakin kouvolalaisten ikkunoista ja Kouvola oli juuri pikkutaajamaksi syntynyt. Kuusankoskelta levinnyt osuuskauppa-aate ja liiton käännytystyö saattoivat myötävaikuttaa myös posteljoonien ammattiosaston perustamiseen paikkakunnalle 5. lokakuuta 1915. Myös muu yhteiskunnallinen valitustyö elpyi paikkakunnalla. Kulttuuririentoja järjestettiin ja ulkopaikkakuntalaiset esiintyjät vierailivat myös Kouvolassa. Kaikki Kouvolan posteljoonit, seitsemän miestä teki siis päätöksen perustaa Postiljooniyhdistys Kouvolaan oman ammattikunnan etuja valvomaan. Postiljooniyhdistyksen Kouvolan yhdistyksen perustamistilaisuus pidettiin matkailijakoti Untolan salissa. Matkustajakodin kohtaloksi tuli tuhoutua tulipalossa 1.3.1940 venäläisten pommikoneiden hyökätessä Kouvolaan. Yhdistyksen perustamiskokouksessa paikalla olivat kaikki Kouvolan postiljoonit: 

W. Hietanen, E. Lindroos, H. Kolehmainen, U. Kolehmainen, W. Suolanen, K. Rohrer ja N. Wiinikainen

 

Osaston talous oli alkuaikoina pienestä jäsenmäärästä johtuen tiukoilla, niinpä heti perustamisvuoden joulukuussa aloitettiin valmistelut omien iltamien järjestämiseksi. Loppiaisena 6.1.1915 iltamat pidettiin Kouvolankylän WPK:n talossa. Soittajiksi hommattiin Rundberg ja Moilanen Woikkaalta. Sisäänpääsymaksuksi määrättiin yksi markka ja naamioiduilta 75 penniä. Pääsymaksun hinta sisälsi sotaveron. 

Osaston ensimmäisiksi virkailijoiksi valittiin puheenjohtajaksi W. Hietanennvarapuheenjohtajaksi E. Lindroos, kirjuriksi N. Wiinikainen, varakirjuriksi W. Suolanen ja rahastonhoitajaksi K. Rohrer, joka samalla toimi hautausapurenkaan asiamiehenä. Muuksi johtokunnan jäsene­ksi valittiin H. Kolehmainen. 

Osaston perustamisvuonna pidettiin jo neljä kokousta, joissa monta vakavaa asiaa jo päätettiin. Palkat eivät pysyneet inflaation vauhdissa. 

Työntekijöiden reaaliansiot laskivat selvästi. 

Ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuudet näyttivät heikoilta, mutta kuitenkin vuoden 1915 jälkeen ammattiyhdistysliike voimistui nopeasti. 

Suomen Posteljooniyhdistyksessä oli vuoden 1916 lopussa 707 jäsenveron maksanutta, joista Kouvolasta oli siis seitsemän. Ensimmäistä mahdollista työtaistelutointa ammattiosaston jäsenet joutuivat pähkäilemään 1917.

Osaston perustamisvuonna 1915 Postijoonien yhdistys ei pitänyt vuosikokousta. Vuosikokouksen vuoro tuli vasta kesällä 1916, mikä pidettiin Viipurissa.

1887 Kouvola sai ensimmäisen postikonttorin vastavalmistuneeseen rautatieasema rakennukseen.

Vuoden 1906 alussa Kouvolan postitoimisto siirrettiin asemarakennuksesta Salmisen taloon, Valtamaantien varteen.

1908 Kouvolan postitoimistoon palkattiin kaksi kirjeenkantajaa ja seuraavana vuotena heitä oli jo viisi.

Jäsenmaksujen kerääminen oli osaston alkuaikoina sinnikästä työtä, silloin jäsenmaksuja keräsi osaston valitsema luotettava henkilö. Jäsenmaksuja oli yleisesti rästissä ja niitä saatiin karhuta useana vuotena. Osasto tilitti osan jäsenmaksuista liittoverona liiton toiminnan rahoittamiseksi. Jäsenmaksurästeistä päästiin eroon työnantaja alkaessa periä liiton jäsenmaksuja suoraan palkkatilistä. 

Osaston jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti rakennustoiminnan ja uusien työntekijäryhmien järjestäydyttyä ammattiosastoon. Myös seudullisesti osasto laajeni Kouvolan alueelta lähikuntiin.

 

 

 Suomen Postimiesliitto ei vielä erityisemmin lämmennyt naisten nimittämisestä postimiesvirkoihin.Liiton liittokokouksessa asiaa käsiteltiin ja  tultiin siihen tulokseen, että naistyövoimasta olisi päästävä. Pelkona olivat ammatin arvostuksen lasku ja naisten palkat olivat jo tuohon aikaankin yleisesti miesten palkkoja huonommat. Muistissa oli käsitys, että työnantaja varta vasten palkkasi naisia toimistonhoitajiksi, sillä heille voitiin maksaa pienenpää palkkaa kuin samassa tehtävässä miehille. Lisäksi postimiesten työtehtäviä 

pidettiin liian  raskaina naisten tekemäksi.

Pöytäkirja tehty 10. huhtikuuta 1917 postiljooni E. Lindroosin asunnossa

 

1 § Osastoomme liittyi kaksi uutta  jäsentä: Emil Henrik Kokkonen ja Eino Armas Tiilikainen.

2§ Osastomme edustaja  Heikki Kolehmainen selvitti SPY:n vuosikokouksessa esillä olleista asioista mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä.

3 § Osastostamme eronneelle Kaarlo Rohrerille päätettiin yksimieli­sesti ostaa lahja noin 30-35mk. arvoinen. Lahjan ostajiksi va­littiin E. Lindroos ja W. Hietanen.

4 § Maanantai päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin on oltava neljäkantajaa niinkuin muinakin päivinä.

Pöytäkirja tehtyn9. toukokuutan1917nHeikki Kolehmaisen talossa

 

1 § Hyväksyttiin viime kokouksen pöytäkirja.

2 § Johtokuntaan, postilaitoksesta ja samalla osastomme eronneen johtokunnan jäsenen Kaarlo Rohrerin tilalle valittiin Eino Tii­likainen.

3 § Yksi postiljooni päätettiin pyytää lisää ja anomus päätettiin jättää  Postihallitukselle Keskustoimikunnan kautta. Anomusta tekemään valittiin  V. Hietanen ja W. Suolanen. Kouvolan yhdistys teki anomuksen yhden lisämiehen saamisesta täkäläiseen postitoimistoon, minkä johdosta lähetettiin erityinen kirjelmä Suomen Posteljooniyhdistyksen keskus-toimikunnalle.

Anomuksen liiton keskustoimikunta jätti Postihallitukseen 23. kesäkuuta 1917.

Maanantai- päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin on oltava neljä kantajaa niin kuin muina päivinä.  Osaston alkuaikoina ei ollut kuin kaksi posteljooni nimikettä, vakinainen ja ylimääräinen. Vakinaiseksi päästyään ei sitten enää mitään kohoamismahdollisuuksia ollut, joten siihen asemaan päästyään sai olla varsin tyytyväinen. Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä suhteessa kuin työvoimaa yleensä.

4 § Wiimeisten kahden kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin.

5 §Keskustoimikunnan lähettämän kiertokirjeen johdosta hyväksytään Keskustoimikunnalle vapaus toimia viime vuosikokouksen määräyk­sien mukaisesti.

Osaston alkuaikoina ei ollut kuin kaksi posteljooni nimikettä, vakinainen ja ylimääräinen. Vakinaiseksi päästyään ei sitten enää mitään  kohoamis mahdollisuuksia ollut, joten siihen asemaan päästyään sai olla  varsin tyytyväinen. Vakinaisia virkojei lisätty läheskään siinä suhteessa kuin työvoimaa yleensä.

 

Ammattiyhdistystä edusti Suomen postiljooniyhdistyksen

pu­heenjohtaja, matkaposteljooni Olavi Savo.

 

 

 

 

Valokuvassa seisomassa vasemmalta:

Heikki Kolehmainen, Kaarlo Naukkarinen ja

Pentti Kausalainen.

Istumassa vasemmalta:

Viktor Hietanen ja Emil Lindroos.

Liiton keskustoimikunta jätti

anomuksen Postihallitukselle 23. 

kesäkuuta 1917.Maanantai- päivän

aamukannoista  päätettiin, että silloinkin

on oltava neljä kantajaa niin kuin

muina päivinä. Päätettiin lähettää

edustaja SPY:n ylimääräiseen

kokoukseen Helsinkiin 19

pnä marraskuuta 1917.Edustajalle 

päätettiin maksaa matkakulut laskun

mukaan. Äänestys toimitettiin

suljetuilla lipuilla 

ja valituksi  tuli H.Kolehmainen

 varalle V. Hietanen.

 

Vakinaisia virkoja ei lisätty

läheskään siinä suhteessa

kuin työvoimaa

yleensä. Osaston alkuaikoina ei

ollut kuin kaksi posteljooni nimikettä,

vakinainen ja ylimääräinen.

Vakinaiseksi päästyään ei sitten enää

mitään kohoamismahdollisuuksia

ollut, joten siihen

asemaan päästyään sai olla varsin

tyytyväinen.

 

 

Keskusteltiin  edustajan

lähettämisestä Postijooniyhdistyksen

vuosikokoukseen,mikä on muutettu

huhtikuun 1, 2 ja 3päivänä

1917 pidettäväksi ja

päätettiin lähettää ammattiosaston

edustajana Heikki Kolehmainen.

Hän selvitti SPY:n vuosikokouksessa

esillä olleista asioista mihin

toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä.

 

 

21. helmikuuta 1917 pöytäkirja tehty vuosikokouksesta Suolasen talossa

1 § Edellisen kokouksen pöytäkirja  hyväksyttiin.

2 § Wiime vuoden vuosi- ja tilikertomus hyväksyttiin sellaisinaan ja johtokunnalle myönnettiin täydellinen tilivapaus.

3 § Osastomme puheenjohtajaksi valittiin W. Hietanen, varapuheenjohtajaksi E. Lin­droos, rahastonhoitajaksi K. Rohrer joka samalla toimii hau­tausapurenkaan asiamiehenä, kirjuriksi W.Suolanen, vara­kirjuriksi H. Kolehmainen ja johtokunnan jäseneksi U. Kolehmainen.

4 § Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään 50 penniä kuukaudelta.

5 § Wirkailijoiden toimet päätettiin pitää edelleen palkatta.

6 § Iltamat päätettiin pitää ensikuun ajalla Kouvolan kylän W.P.K.n talolla ja Korian nuorisoseuran talolla Iltamien ohjelmista huo­lehtii H. Kolehmainen.

7 § Rahastonhoitajamme K. Rohrer valtuutettiin osastomme puolesta iltamalupia ja ilmoitusaviisia hankkimaan tämän vuoden ajalla.

8 § Kaikki tämän vuoden kokoukset päätettiin pitää matkailijakoti "Untolassa."

 


 

Pöytäkirja tehty

kokouksesta

maaliskuun 24. 1917

Matkailijakoti

Untolassa 

1 § Luettiin ja hyväksyttiin

edellisen kokouksen pöytäkirja.

2 § Keskusteltiin edustajan lähettämisestä Postijooniyhdistyksen vuosikokoukseen, mikä on muutettu huhtikuun 1, 2 ja 3 päivänä 1917pidettäväksi ja päätettiin lähettää. Walituksi tuli salaisella äänestyksellä E. Lindroos ja H. Kolehmainen varalle.

3§ Keskusteltiin Suomen Postijooniyhdistyksen, SPY:n liittymisestä ammatilliseen työväen liittoon. Osaston enemmistön mielipide oli, että SPY liittyisi yllämainittuun työväen liittoon. Vuosikokouksen päätöksellä Suomen Postijooniyhdistys, SPY liittyi Suomen Ammattijärjestöön (SAJ). Päätös Ammattijärjestöön liittymisestä syntyi 53-1. Vuoden 1917 Ammattijärjestöön kuului 31 ammattiliittoa ja liki 161000 jäsentä.

  • Postiliitto perustettiin Tampereella 8.1.1906 nimellä Suomen Postiljooniyhdistys.

  • Oma ydistys Kouvolaan perustettiin 5.10. 1915.

  • SAK perustettiin 19.–20. lokakuuta 1930 Helsingissä pidetyssä kokouksessa.

  • Perustamista edelsi vanhan ammattijärjestön hajoaminen loppuvuodesta 1929, kun

sosialidemokraatit lähtivät kommunistien hallitsemasta liitosta.

4 § Keskusteltiin vuosikokouksessa palkkiosta tulevista keskusteluista ja päätettiin edustajalle lausua evästyksenä ettei palkkioitten erotukset olisi niin suuret kuin nykyään voimassa olevan  palkkaus-järjestelmän mukaan.

5 § Keskusteltiin kalliin ajan korotuksen ehkä uudelleen tehtävästä anomuksesta ja lausuttiin toivomuksena; että prosentti korotuksessa tulisi olemaan suurempi pienemmissä palkkioluokissa.

6 § K. Rohrerin pyynnöstä, koska hän eroaa postilaitoksesta 

ja postiljooniyhdistyksestä, valittiin hänen tilalleen

rahastonhoitajaksi ja hautausapu-renkaan asiamieheksi W. Suolanen ja samalla valtuutettiin W. Suolanen myöskin osastomme puolesta iltamalupia ja ilmoitusaviisio hankkimaan tämän vuoden ajalla.

pöytäkirja tehty 10. huhtikuuta 1917 postiljooni E. Lindroosin asunnossa

1 § Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 § Wiime vuoden vuosi- ja tilikertomus hyväksyttiin sellaisinaan ja johtokunnalle myönnettiin täydellinen tilivapaus.

3 § Osastomme puheenjohtajaksi valittiin W. Hietanen, varapuheenjohtajaksi E. Lin­droos, rahastonhoitajaksi K. Rohrer joka samalla toimii hau­tausapurenkaan asiamiehenä, kirjuriksi W.Suolanen, vara­kirjuriksi H. Kolehmainen ja johtokunnan jäseneksi U. Kolehmainen.
4 § Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään 50 penniä kuukaudelta.

5 § Wirkailijoiden toimet päätettiin pitää edelleen palkatta.

6 § Iltamat päätettiin pitää ensikuun ajalla Kouvolan kylän W.P.K.n talolla ja Korian nuorisoseuran talolla Iltamien ohjelmista huo­lehtii H. Kolehmainen.

7 § Rahastonhoitajamme K. Rohrer valtuutettiin osastomme puolesta iltamalupia ja ilmoitusaviisia hankkimaan tämän vuoden ajalla.

8 § Kaikki tämän vuoden kokoukset päätettiin pitää matkailijakoti "Untolassa."

 

Pöytäkirja tehty heinäkuun 4. 1917 H. Kolehmaisen talossa

 

Läsnä kaikki jäsenet

1 § Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 § Huhtik. 10 pnä 1917 tehdyn pöytäkirjan 3.s pykälä, joka koskee lahjan ostoa

postilaitoksesta ja samalla osastostamme eronneelle Kaarlo Rohrerille, kumotaan täten kun kassa ei ole ollut käytet­tävissämme.

3§ Keskusteltiin ennemmin tekemämme anomuksen johdosta yhden lisä­miehen saamisesta täkäläiseen postitoimistoon, jonka johdosta lähetettiin erityinen

kirjelmä SPY:n Keskustoimikunnalle, jonka anomuksen Keskustoimikunta on jättänyt Postihallitukseen 23 pnä kesäkuuta 1917 ja pyydettiin, että  Keskustoimikunta ottaisi selvän sanotun pyynnön johdosta ja antaisi meille tiedon siitä toimikunnalle 15.  päivään mennessä.

4§ Postihallitukselle lähetettiin Keskustoimikunnan kautta seuraa­van sisältöinen pyyntö:

Arvoisan postihallituksen kirjelmän johdosta Kouvolan postitoi­mistolle, jonka mukaan Suomen Senaatin hyväksymä palkkiomme ko­roitus 700-800 astuisi voimaan tulevan vuoden Tammikuun 1 pnä 1918. Me allekirjoittaneet pyydämme, että sanottu koroi-tus mak­settaisiin pyyntömme mukaisesti tämän kuluvan vuoden Tammikuun 1 pstä 1917.

 

 

© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com