Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Raimo Heikkilän kotisivut
 
 

Kouvolan Posti alkuaikoina

 
Päivitetty 3.3.2017
​Lähde: Ammattiosaston arkisto

Suomen Postijooniyhdistys Kouvolan osasto 1917

Teksti Raimo Heikkilä
 
YRJÖ SUURONEN RIIMITTELI

"Keltaiset pöytäkirjat kertoo sen kuinka 7 miestä teki päätöksen perustaa

Postiljooniyhdistys Kouvolaan oman ammattikunnan etuja valvomaan.

Elettiin vuotta 1915. Sähkövalo vilkkui jojoistain ikkunoista. Se oli uutta

ja upeaa se. Ajan henki oli toista kuin nyt Kouvolaa juuri pikkutaajamaksi

syntynyt. Monet käsityön taitajat jo tänne ehti, oli kuusi kantopiiriä ja oma

sanomalehti. Teolliselle kehitykselle oli tärkeää tekijää kaksi puutavara ja

vesivoima jolla puu muokattiin jalommaksi.

Oli ajalle leimaa antavaa ja uutta Kymijokivarteen nousi paperiteollisuutta,

mikä purjehtiessaan maailman markkinavesille, toi postin merkityksen yhä

enemmän esille.

Osaston perustamisvuonna neljä kokousta jo pidettiin, joissa monta

vakavaa asiaa jo päätettiin. "Mexikossa" järjestetyt iltamat saivat

suursuosion ja tuottivat hupia. Niinpä haettiin heti uusia iltamalupia.

Nämä perinteet - ovat vuosien myötä säilyneet."

 


 

Kouvola ei olisi Kouvola, jos siitä puhuttaessa ei​ mainittaisi
 
rautateiden vaikutuksesta sen kehitykseen.​ Myös postinkululle
 
rautatiet merkitsivät nopeutuvaa​ postinkulkua. Kouvolasta tuli
 
tärkeä postinkulun risteysasema. Riihimäen- Pietarin radan
 
valmistuminen​ 11.9.1870 toi rautahevot Kouvolaan. Samana
 
vuonna​ alkoivat postivaunut matkata aina Pietariin asti. Rautatien
 
valmistumisen alkuaikoina junat eivät pysähtyneet Kouvolan
 
asemakylässä, sillä vakituista​ asutusta ja rautatieasemaa ei ollut.
 
Kouvolan​ kehityksen käynnisti rautatieaseman perustaminen
1875. Tämä merkitsi myös Kuusankoskella toimivien
 
​ teollisuuslaitosten toimintaedellytysten huomattavaa​
 
paranemista. Kouvola hyötyi Kymiyhtiön tehtaista, sillä​ mm. tele-
 
ja postiliikenne hoitui Kouvolan kautta.​ Kouvolan lennätin-
 
, puhelu- ja postipalvelut kehittyivät​ nopeasti kaupunkimaiselle
 
tasolle.
Savonradan​ alkukohdaksi senaatti päätti Kouvolan 17.3.1887.​ Liikenne
 
Savon radalla alkoi 1.10.1889.​  Samanaikaisesti rakennettiin ratayhteys
 
Kotkaan ja​ Haminaan, minkä jälkeen Kouvolasta oli junayhteys​ etelään,
 
itään, länteen ja pohjoiseen ja postit kulkivatmao. junissa. Kotkan rata
 
avattiin liikenteelle 1.10.1890. 1892, viisi vuotta Savon radan
 
valmistumisesta.​
Kuvassa Kouvolan postinvaihtajia
​1920-luvulla.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Posti kulki Kouvolaan rautateitse postivaunuissa. Kaikki​ suurimmat
 
päivälehdet ilmestyivät Helsingissä, ja sieltä​ ne tulivat iltapäiväjunalla
 
Kouvolaan. Posti jaettiin kuutena päivänä viikossa, kaksi kertaa päivässä.​
 
Jokainen​ postiljooni osallistui lajitteluun, missä piti tuntea eri​ kantopiirien
 
rajat, että osasi lajitella jokaisen​ kantopiirin postit oikeaan kasaan.
 
Kouvola oli silloin​ vielä niin pieni paikkakunta, että homma sujui näinkin.
 
Asukasmäärän lisääntyessä kantopiirejä tehtiin lisää ja​ silloin piirilajittelun
 
suorittivat varsinaiset lajittelijat. Postinjakajat ottivat valmiiksi
 
piirilajitellut portit,​ järjestivät ne kantojärjestykseen jal ähtivät
 
jakelupiirille.
Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä suhteessa kuin työvoimaa
 
yleensä. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita kouvolalaisen ylimääräisen
 
posteljoonin Artturi Mäkelän kohtalo. Mies oli 12 vuotta ylimääräisenä eikä
 
näköpiirissä häämöttänyt korjausta asiaan. Suivaantuneena asiantilaansa
 
hän muutti Raumalle, josta sai vakinaisen viran.
 
Kouvolaan kauppala oikeudet tulivat 1923. Itsenäisen seurakunnan asemaan
 
Kouvola pääsi 1922.
 
Oikeistolainen kunnallispolitiikka on ollut leimaa antavana koko Kouvolan
 
olemassaolon ajan.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1887 Kouvola sai ensimmäisen postikonttorin vastavalmistuneeseen
  
rautatieasemarakennukseen. Vuoden 1906 alussa Kouvolan postitoimisto siirrettiin
 
asemarakennuksesta Salmisen taloon, Valtamaantien varteen. 1908 Kouvolan
 
postitoimistoon palkattiin kaksi kirjeenkantajaa ja seuraavana vuotena heitä oli jo viisi.
 
 
Suomen Postimiesliitto ei vielä 1947 erityisemmin lämmennyt naisten nimittämisestä
 
postimiesvirkoihin. Liiton liittokokouksessa asiaa käsiteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että
 
naistyövoimasta olisi päästävä. Pelkona olivat ammatin arvostuksen lasku ja naisten
 
palkat olivat jo tuohon aikaankin yleisesti miesten palkkoja huonommat. Muistissa oli
 
käsitys, että työnantaja varta vasten palkkasi naisia toimistonhoitajiksi, sillä heille voitiin
 
maksaa pienenpää palkkaa kuin samassa tehtävässä miehille. Lisäksi postimiesten
 
työtehtäviä pidettiin liian raskaina naisten tekemäksi.
 
 

Osaston puheenjohtajana 1915-1917 toiminut Viktor Hietanen syntyi 25.2.1882

Jaalassa. Entiseltä ammatiltaan hän oli työmies. Hänet otettiin ylimääräiseksi postin

palvelukseen 6.2.1907.


Wihtori Suolanen syntyi 17.11.1886 Sippolassa. Hänet otettiin postin palvelukseen

12.6.1913 ja vakinaistettiin 1.9.1918. Hän oli entiseltä ammatiltaan maanviljelijä.

Osaston puheenjohtajana hän toimi 1919 ja oli ensimmäinen varakirjuri.


 

Uuno Kolehmainen (Kuvassa oikealla) syntyi 16.6.1887

Kontiolahdella. Hänet otettiin postin palvelukseen 10.6.1911 ja

vakinaistettiin 19.11.1917. Hän oli entiseltä ammatiltaan työmies.

 


Jäsenmaksujen kerääminen oli osaston alkuaikoina sinnikästä työtä, silloin jäsenmaksuja

keräsi osaston valitsema luotettava henkilö. Jäsenmaksuja oli yleisesti rästisä ja niitä saatiin

karhuta useana vuotena. Osasto tilitti osan jäsenmaksuista liittoverona liiton toiminnan

rahoittamiseksi. Jäsenmaksurästeistä päästiin eroon työnantaja alkaessa periä liiton

jäsenmaksuja suoraan palkkatilistä.

 
Vielä 1930 luvulla osaston jäsenmäärän kasvu oli hidasta, mutta sotien jälkeen, 1940- luvun
  
loppuvuosilta lähtien osaston jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti rakennustoiminnan ja uusien
 
työntekijäryhmien järjestäydyttyä ammattiosasto on. Myös seudullisesti osasto laajeni Kouvolan alueelta lähikuntiin.

 

21. helmikuuta 1917

Pöytäkirja tehty Suomen Postiljooniyhdistyksen (SPY) Kouvolan osaston vuosikokouksessa Suo­lasen talossa 

1 § Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 § Wiime vuoden vuosi- ja tilikertomus hyväksyttiin sellaisinaan ja johtokunnalle

myönnettiin täydellinen tilivapaus.

3 § Osastomme puheenjohtajaksi valittiin W. Hietanen varapuheenjohtajaksi

E. Lin­droos, rahastonhoitajaksi K. Rohrer joka samalla toimii hau­tausapurenkaan

asiamiehenä, kirjuriksi W.Suolanen, vara­kirjuriksi H. Kolehmainen ja johtokunnan

jäseneksi U. Kolehmainen.


 

 

Valokuvassa seisomassa vasemmalta Heikki Kolehmainen,

Kaarlo Naukkarinen ja

Pentti Kausalainen.

Istumassa vasemmalta Viktor

Hietanen ja

Emil Lindroos.


4 § Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään 50 penniä kuukaudelta.

5 § Wirkailijoiden toimet päätettiin pitää edelleen palkatta.

6 § Iltamat päätettiin pitää ensikuun ajalla Kouvolan kylän W.P.K.n talolla ja Korian

nuorisoseuran talolla Iltamien ohjelmista huo­lehtii H. Kolehmainen.

7 § Rahastonhoitajamme K. Rohrer valtuutettiin osastomme puolesta iltamalupia ja

ilmoitusaviisia hankkimaan tämän vuoden ajalla.

8 § Kaikki tämän vuoden kokoukset päätettiin pitää matkailijakoti "Untolassa."​

 


Maaliskuun 24. 1917

Pöytäkirja tehty Suomen Postijooniyhdistyksen, SPY:n kokouksessa Matkailijakoti Untolassa.

1 § Luettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

2 § Keskusteltiin edustajan lähettämisestä Postijooniyhdistyksen

vuosikokoukseen, mikä on muutettu huhtikuun 1, 2 ja 3 päivänä

pidettäväksi ja päätettiin lähettää. Walituksi tuli salaisella

äänestyksellä E. Lindroos ja H. Kolehmainen varalle.

3 § Keskusteltiin Suomen Postijooniyhdistyksen, SPY:n liittymisestä

ammatilliseen työväen liittoon. Osaston enemmistön mielipide oli,

että SPY liittyisi yllämainittuun työväen liittoon.

Vuosikokouksen päätöksellä Postijooniyhdistyksen Suomen

Postijooniyhdistys, SPY​ liittyi Suomen Ammattijärjestöön (SAJ). Päätös

Ammattijärjestöön liittymisestä syntyi 53-1.

Vuoden 1917. Ammattijärjestöön kuului 31 ammattiliittoa ja liki 161 000

jäsentä.

Postiliitto perustettiin Tampereella 8.1.1906 nimellä Suomen

Postiljooniyhdistys.

Oma ydistys Kouvolaan perustettiin 5.10. 1915.

SAK perustettiin 19.–20. lokakuuta 1930 Helsingissä pidetyssä kokouksessa.

Perustamista edelsi vanhan ammattijärjestön hajoaminen loppuvuodesta

1929, kun sosialidemokraatit  lähtivät kommunistien hallitsemasta liitosta.

4 § Keskusteltiin vuosikokouksessa palkkiosta tulevista keskusteluista ja päätettiin edustajalle lausua evästyksenä ettei palkkioitten erotukset olisi niin suuret kuin nykyään voimassa olevan palkkausjärjestelmän mukaan.

5 § Keskusteltiin kalliin ajan korotuksen ehkä uudelleen tehtävästä anomuksesta ja lausuttiin toivomuksena; että prosentti korotuksessa tulisi olemaan suurempi pienemmissä palkkioluokissa.

6 § K. Rohrerin pyynnöstä, koska hän eroaa postilaitoksesta ja postiljooniyhdistyksestä, valittiin hänen tilalleen rahastonhoitajaksi ja hautausapurenkaan asiamieheksi W. Suolanen ja samalla valtuutettiin W. Suolanen myöskin osastomme puolesta iltamalupia ja ilmoitusaviisio hankkimaan tämän vuoden ajalla.

 


10. huhtikuuta 1917

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa postiljooni E. Lindroosin asunnossa 

1 § Osaastoomme liittyi kaksi uutta jäsentä:

Emil Henrik Kokkonen ja Eino Armas Tiilikainen.

2 § Osastomme edustaja Heikki Kolehmainen selvitti SPY:n vuosiko­kouksessa esillä olleista asioista mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä.

3 § Osastostamme eronneelle Kaarlo Rohrerille päätettiin yksimieli­sesti ostaa lahja noin 30-35 mk. arvoinen. Lahjan ostajiksi va­littiin E. Lindroos ja W. Hietanen.

4 § Maanantai päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin on oltava neljä kantajaa niinkuin muinakin päivinä.

Kuvassa Lindroosin veljekset

 


9. toukokuuta 1917

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa Heikki

Ko­lehmaisen talossa

1 § Wiimeisten kahden kokousten pöytäkirjat

hyväksyttiin.

2 § Keskustoimikunnan lähettämän kiertokirjeen

johdosta hyväksytään Keskustoimikunnalle

vapaus toimia viime vuosikokouksen määräyk­

sien mukaisesti.


Kesäkuun 10.1917

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa V. Suolasen talossa

1 § Hyväksyttiin viime kokouksen pöytäkirja.

2 § Johtokuntaan, postilaitoksesta ja samalla osastomme eronneen johtokunnan jäsenen

Kaarlo Rohrerin tilalle valittiin Eino Tii­likainen.

3 § Yksi postiljooni päätettiin pyytää lisää ja anomus päätettiin jättää Postihallitukselle

Keskustoimikunnan kautta. Anomusta tekemään valittiin V. Hietanen ja W. Suolanen.

 

Kouvolan yhdistys teki anomuksen yhden lisämiehen saamisesta täkäläiseen postitoimistoon, minkä
 
johdosta lähetettiin erityinen kirjelmä Suomen Posteljooniyhdistyksen keskustoimikunnalle.
 
Anomuksen liiton keskustoimikunta jätti Postihallitukseen 23. kesäkuuta 1917.
 
Maanantai- päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin on oltava neljä kantajaa niin kuin muina päivinä.

 

Osaston alkuaikoina ei ollut kuin kaksi posteljooni nimikettä, vakinainen ja ylimääräinen. Vakinaiseksi
 
päästyään ei sitten enää mitään kohoamismahdollisuuksia ollut, joten siihen asemaan päästyään sai
 
olla varsin tyytyväinen. Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä suhteessa kuin työvoimaa yleensä.
 
Eräänä esimerkkinä voitiin mainita kouvolalaisen ylimääräisen posteljoonin Artturi Mäkelän kohtalon.
 
Mies oli 12 vuotta ylimääräisenä, eikä näköpiirissä häämöttänyt korjausta asiaan. Suivaantuneena
 
asiantilaan hän muutti Raumalle, josta sai sitten vakinaisen viran.

4 § Vakinaisten miesten kesälomat päätettiin alettavaksi heinäk. 1 pstä uusiksi

V. Hietanen, toiseksi U. Kolehmainen, kolmanneksi H Kolehmainen ja viimeksi E. Lindroos.

 


Heinäkuun 4. 1917

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa H Kolehmai­sen talossa, läsnä kaikki jäsenet

1 § Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 § Huhtik. 10 pnä 1917 tehdyn pöytäkirjan 3.s pykälä, joka koskee lahjan ostoa

postilaitoksesta ja samalla osastostamme eronneelle Kaarlo Rohrerille, kumotaan täten kun

kassa ei ole ollut käytet­tävissämme.

3 § Keskusteltiin ennemmin tekemämme anomuksen johdosta yhden lisä­miehen saamisesta

täkäläiseen postitoimistoon, jonka johdosta lähetettiin erityinen kirjelmä SPY:n

Keskustoimikunnalle, jonka anomuksen Keskustoimikunta on jättänyt Postihallitukseen 23 pnä

kesäkuuta 1917 ja pyydettiin, että Keskustoimikunta ottaisi selvän sanotun pyynnön johdosta ja

antaisi meille tiedon siitä toimikunnalle 15  päivään mennessä.

 

4 § Postihallitukselle lähetettiin Keskustoimikunnan kautta
 
seuraa­vansisältöinen pyyntö:
 
Arvoisan postihallituksen kirjelmän johdosta Kouvolan postitoi­mistolle
 
jonka mukaan Suomen Senaatin hyväksymä palkkiomme ko­roitus
 
700-800 astuisi voimaan tulevan vuoden Tammikuun 1 pnä 1918. Me allekirjoittaneet pyydämme
 
että sanottu koroitus mak­settaisiin pyyntömme mukaisesti tämän kuluvan vuoden Tammikuun 1 pstä 1917.

Lokakuun 20.1917

Pöytäkirja tehty S.P.Y. Kouvolan osaston kokouksessaH. Kolehmaisen talossa.

 

1 § Keskusteltiin Postimiehessä nuemero 20 olleen pääkirjoituksen sekä Porin os. tekemän

ehdotuksen johdosta ja päätettiin yksimieli­sesti vaatia että Keskustoimikunta kutsuisi mitä

pikemmin ehdo­tetun ylim. kokouksen Helsinkiin.

2 § Palkkion korotukset päätettiin lähettää Postihallitukselle seitsemännen piirin

postitarkastajan kautta. Vakinaisten postiljoonien palk­kiota pyydetään 700 markasta 1100:-

markkaan vuodessa jo ylimää­räisten postilj. palkka 240:- markasta 300:- mk kuukaudelta.

Anomuksemme ilmoitetaan täten S.P.Y. Keskustoimikunnalle.

3 § Päätettiin pitää iltamat Kouvolan kylän V.P.K. talolla ensi Mar­raskuun aikana.


Marraskuun 13. 1917

Pöytäkirja tehty S.P.Y. Kouvolan osaston kokouksessa H Kolehmai­sen talossa

1 § Edellisten kahden kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin.

2 § Postiljooni Lauri Nieminen liittyi SPY:n Kouvolan osastoon, joka yksimielisesti hyväksyttiin.

 

3 § Päätettiin lähettää edustaja SPY:n ylimääräiseen kokoukseen Helsinkiin 19 pnä

marraskuuta. Edustajalle päätettiin maksaa matka­kulut laskun mukaan, äänestys

toimitettiin suljetuilla lipuilla ja valituksi tuli H. Kolehmainen varalle V. Hietanen.

4 § Keskusteltiin kalliin ajan (lisäyksestä) avustuksesta ja päätet­tiin ehdottaa 150:- mk. kalliinajan lisäystä ja samalla että niiden postiljoonien palkkiot jotka ovat alle 1000:- mk. koro­tettaisiin 1000:- markkaan.
Jo osaston toiminnan alkuajoilta lähtien kannettiin huolta palkoista ja puhuttiin palkkojen
 
jälkeenjääneisyydestä ja työsuojeluasiatkin alkoivat kiinnostaa työntekijöitä. Töitä tehtiin osaston
 
alkuaikoina, joskin kiire ei ollut niin kova kuin nykyään, mutta eipä tunnettu 8 tunnin työaikalakia,
 
enempää kuin ruuhka - ym. ylityökorvauksia. Vasta 1917 tuli voimaan 8 tunnin työaikalaki, mutta
 
postilaitoksessa se tuli käyttöön 20.3.1918.

5 § Päätettiin pyytää yksi mies lisää kantoon ja tisurihuone asemal­le, asiaa perille ajamaan

valtuutettiin E. Lindroos ja H. Koleh­mainen.

Postiljoonien työskentely Kouvolan rautatieasemalla oli ajoittain vaarallista puuhaa. Samanaikaisesti
 
asemalla oli useampia junia ja aina oli oltava tarkkoina, ettei jäänyt junan alle. Tarkkoja junan
 
tuloaikoja ei siihen aikaan ollut. Varsinkin talvella junien odottelu oli kylmää puuhaa, sillä minkäänlaisia
 
odotustiloja ei ollut. Näihin epäkohtiin ammattiyhdistys puuttuikin heti perustamisensa jälkeen.
 
Ilman päivystys- eli tisurihuonetta sitä paleltiin aivan syyttä suotta. Tästä puutteesta mainittiin useissa
 
osaston vuosikokouksissa ja toimikunta sai nuhteita asian huonosta hoidosta. Kun junat olivat
 
myöhässä, asemaravintolassa lämmittely oli tuttua.

Kouvolan asemalla työskenteli postinvaihdossa kahdeksan posteljoonia. jotka usein myöhästyviä junia

odotellessaan olivat ympäri vuorokauden pakotetut oleskelemaan ulkona ilman suojaa. Kouvolan

kautta kulkevat Kuusankosken ja Voikkaan postit tarvitsivat myös oman säilytyspaikkansa, sillä niiden

kuljettaminen postikonttorille ja sieltä takaisin asemalle aiheutti huomattavasti lisätyötä. Kouvolan

postiljoonit toimivat myös päivystäjinä Kuusankosken postitoimistossa.

 

 

Vuonna 1918 Kouvolassa oli postiljooneja kahdeksan ja kantopiirejä viisi. Oli juuri koettu
 
kansalaissodan ikävät tapahtumat. Jälkiä jättämättä ei se mennyt Kouvolan postinkaan osalta, sillä
 
yksi postiljooni joutui jättämään toimensa ryhdyttyään hoitamaan postitoimistoa. Varsinainen
 
toimistonhoitaja oli poistunut paikkakunnalta. Sen aikuisesta Kouvolan Sanomissa oli uutinen, jossa
 
kerrottiin, että Suomen Posteljooniyhdistyksen Kouvolan osasto päätti kokouksessaan tunnustaa
 
kansanvaltuuskunnan eli silloisen kapinahallituksen. Pöytäkirjoista löytyi maininta, että liittyminen
 
punakaartiin oli vapaaehtoista. Valkeala arvioitiin väkilukuun suhteutettuna maan punaisemmaksi
 
pitäjäksi, Myös muu Kymenlaakson alue kuului punaisten vaikutuspiiriin. Kouvola sai surullisesti
 
kokea niin punaisten kuin valkoistenkin terrorin. Postilaitos asetti tutkintokomitean tutkimaan
 
kuulumista punaiseen kaartiin. Sevgeniuksen komitea esitti, että Kouvolassa erotetaan yksi
 
vakinainen postiljooni, kahdelle vakinaiselle postiljoonille annetaan varoitus ja muistutuksen sai yksi
 
vakinainen virkamies. Työnsä menettäneistä koko maassa vajaa kolmannes pääsi kolmen
 
seuraavan vuoden aikana takaisin postin palvelukseen.
 

Kuusankosken taajama ennen Kuusankosken osaston perustamista

Kuusankosken väestökehitys alkoi teollistumisen myötä vuonna 1872, jolloin puunjalostusteollisuutta rakennettiin Kymijoen koskille. 1870 Kuusankosken kylissä asusti noin 1420 henkeä, minkä jälkeen asukasluku kasvoi nopeasti niin, että seuraavana 30 vuotena asukasluku nelinkertaistui. Vuonna 1900 asukkaita oli kirkonkirjaväkiluvun mukaan 5724.

Jotta Kuusankoski voitiin perustaa, piti ensin perustaa seurakunta, mikä perustettiinkin vuonna 1919. Seurakunnan ja kunnan perustamisessa oli Kymiyhtiöllä vahvasti sormensa pelissä. Kunnan perustamisen teki tarpeelliseksi mm. vastakkaiset intressit teollisuuden ja maatalouden välillä sekä se, että Kuusankosken alue kuului kahteen kuntaan.

Kuusankoski on koko olemassaoloajan elänyt vahvasti puunjalostusteollisuudesta. Kuusankosken ja Voikkaan paperitehtaat ovat aina olleet kuusaalaisille elintärkeitä. Kuusankosken kolme tehdasta Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaat fuusioituivat Kymiyhtiöksi. 1909 Kymiyhtiö avasi oman postitoimiston. Jo tätä aikaisemmin oman postikonttorin Kuusankoski yhtiö sai 1903, joka kuitenkin lakkautettiin 1906.

Postit kulkivat Kuusankoskelle rautateitse. Savon radan valmistumisesta, Savonradan Tanttarin vahtituvan kohdalta rakennettiin pistoraide Kymintehtaalle ja siltaa myöten Myllysaaren. 1909 perustetun Kouvolan Sanomamien lehdet kulkivat aamujunassa Kymintehtaalle ja Kuusankosken tehtaalle.

Kuusankosken tehdasympäristön ensimmäinen tunnettu lakko alkoi Kuusankosken tehtaalla 25.3.1903. Lakko kesti yhden päivän. Lakolla pyrittiin vähentämään pyhätyötä. Lakon tulokset jäivät laihanpuoleiseksi. Samana vuonna Kuusankoskelle, Kymintehtaalle ja Voikkaalle perustettiin omat työväenyhdistykset.

* * *

Kymijoki on sekä alueen asutuksen että teollisuuden perusta. Nykyisen suurteollisuuden perustan loivat 1870- ja 1880-luvuilla käynnistyneet ensimmäiset puuhiomot ja paperitehdas.

Työväenaate näki päivänvalon Ummeljoella 24.8.1905, jolloin paikkakunnalle perustettiin työväenyhdistys.

Vuonna 1878 posti kulki Anjalan kauppoihin, mistä seutukunnan asukkaat voivat noutaa postinsa, nykyisen Korian aseman kautta.

1890 lähtien posti kulki Myllykosken ja Inkeroisten asemille. Myllykosken rautatieaseman odotushuoneessa oli luukku, josta posti jaettiin kyläläisille, kunnes vuonna 1954 posti siirtyi Myllykoskentie 20:een.

Noin 1910 Anjalan Osuuskauppaan sijoitettiin postipysäkki, joka vuonna 1941 sai postiaseman oikeudet yhtä aikaa Muhniemen kanssa.


 

 

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com