Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 21.1.2018

 


Raimo Heikkilän kotisivut

      Kouvolan Posti alkuaikoina      

 
Päivitetty 3.1.2018
​Lähde: Ammattiosaston arkisto

Ammattiosaston jäsenmäärän kehitys

1915-2003

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilöt

1915

1930

1945

1960

1982

1992

2000

2003

 

Mies

7

7

9

30

145

184

161

147

 

Nainen

0

0

0

4

106

116

184

183

 

Eläkkeellä

0

0

1

4

36

112

159

167

 

Yhteensä

7

7

25

38

251

412

504

497


 

   YRJÖ SUURONEN RIIMITTELI
 
YRJÖ SUURONEN (kuvassa) 
 

 

"Keltaiset pöytäkirjat kertoo sen kuinka 7 miestä teki päätöksen perustaa Postiljooniyhdistys Kouvolaan oman ammattikunnan etuja valvomaan. Elettiin vuotta 1915. Sähkövalo vilkkui jo joistain ikkunoista. Se oli uutta ja upeaa se. Ajan henki oli toista kuin nyt Kouvolaa juuri pikku taajamaksi syntynyt. Monet käsityön taitajat jo tänne ehti, oli kuusi kantopiiriä ja oma sanomalehti. Teolliselle kehitykselle oli tärkeää tekijää kaksi puutavara ja vesivoima, jolla puu muokattiin jalommaksi. Oli ajalle leimaa antavaa ja uutta Kymijokivarteen nousi paperiteollisuutta, mikä purjehtiessaan maailman markkinavesille, toi postin merkityksen yhä enemmän esille. Osaston perustamisvuonna neljä kokousta jo pidettiin, joissa montavakavaa asiaa jo päätettiin. "Mexikossa" järjestetyt iltamat saivat suursuosion ja tuottivat hupia. Niinpä haettiin heti uusia iltamalupia. Nämä perinteet - ovat vuosien myötä säilyneet."

                                                                                                         

Kouvola ei olisi Kouvola, jos siitä puhuttaessa ei​ mainittaisi rautateidenvaikutuksesta sen kehitykseen.​ Myös postinkululle rautatiet merkitsivätnopeutuvaa​ postinkulkua. Kouvolasta tuli tärkeä postinkulun risteysasema.Riihimäen- Pietarin radan valmistuminen​ 11.9.1870 toi rautahevot Kouvolaan. Samana vuonna​ alkoivat postivaunut matkata aina Pietariin asti. Rautatien valmistumisen alkuaikoina junat eivätpysähtyneet Kouvolan asemakylässä, sillä vakituista​ asutusta ja rautatieasemaa ei ollut. Kouvolan​ kehityksen käynnisti rautatieaseman perustaminen​ 1875. Tämä merkitsi myös Kuusankoskella toimivienteollisuuslaitosten toimintaedellytysten huomattavaa​ paranemista. Kouvola hyötyi Kymiyhtiön tehtaista, sillä​ mm. tele-ja postiliikenne hoitui Kouvolan kautta.​ Kouvolan lennätin- puhelu- ja postipalvelut kehittyivät​ nopeasti kaupunkimaiselle tasolle.                                                                             Savonradan​ alkukohdaksi senaatti päätti Kouvolan 17.3.1887.​ Posti kulki Kouvolaan rautateitse postivaunuissa. Kaikki​ suurimmat päivälehdet ilmestyivät Helsingissä, ja sieltä​ ne tulivat iltapäiväjunalla Kouvolaan. Liikenne Savon radalla alkoi 1.10.1889.​  Samanaikaisestirakennettiin ratayhteys Kotkaan ja​ Haminaan, minkä jälkeen Kouvolasta oli junayhteys​ etelään, itään, länteen ja pohjoiseen ja postit kulkivat ao. junissa. Kotkan rata avattiin liikenteelle 1.10.1890. 1892, viisi vuotta Savon radan valmistumisesta. Posti jaettiin kuutena päivänä viikossa, kaksi kertaa päivässä.​ Jokainen​ postiljooni osallistui lajitteluun, missä piti tuntea eri​kantopiirien rajat, että osasi lajitella jokaisen​ kantopiirin postit oikeaan kasaan. Kouvola oli silloin​ vielä niin pieni paikkakunta, että homma sujui näinkin. Asukasmäärän lisääntyessä kantopiirejä tehtiin lisää ja​ silloin piirilajittelun suorittivat varsinaiset lajittelijat. Postinjakajat ottivat valmiiksipiirilajitellut portit,​ järjestivät ne kantojärjestykseen ja lähtivät jakelupiirille.Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä suhteessa kuin työvoimaa yleensä. Eräänä esimerkkinä voidaan mainita kouvolalaisen ylimääräisen posteljoonin Artturi Mäkelänkohtalo. Mies oli 12 vuotta ylimääräisenä eikä näköpiirissä häämöttänyt korjausta asiaan. Suivaantuneena asiantilaansa hän muutti Raumalle, josta sai vakinaisen viran.                                                       Kouvolaan kauppala oikeudet tulivat 1923. Itsenäisen seurakunnan asemaan Kouvola pääsi 1922. Oikeistolainen kunnallispolitiikka on ollut leimaa antavana koko Kouvolan olemassaolon ajan.

 


 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kuvassa Kouvolan postinvaihtajia​ 1920-luvulla.
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 
 
 
Ammattiosaston toimihenkilöitä

Osaston puheenjohtajana 1915-1917 toiminut Viktor Hietanen syntyi 25.2.1882 Jaalassa. Entiseltä ammatiltaan hän oli työmies. Hänet otettiin yli määräiseksi postin  palvelukseen 6.2.1907.

 

 

 

 

Wihtori Suolanen syntyi 17.11.1886 Sippolassa. Hänet otettiin postin palvelukseen 12.6.1913 ja vakinaistettiin 1.9.1918. Hän oli entiseltä ammatiltaan maanviljelijä. Osaston puheenjohtajana hän toimi 1919 ja oli ensimmäinen varakirjuri.

 

 

 

 


Uuno Kolehmainen (kuvassa) syntyi 16.6.1887Kontiolahdella. Hänet otettiin postin palvelukseen 10.6.1911 ja vakinaistettiin 19.11.1917.Hän oli entiseltä ammatiltaan työmies.

Uuno Kolehmainen (kuvassa) syntyi 16.6.1887Kontiolahdella. Hänet otettiin postin palvelukseen 10.6.1911 ja vakinaistettiin 19.11.1917.Hän oli entiseltä ammatiltaan työmies.


 

5.10.1915 SUOMEN POSTELJOONIYHDISTYKSEN KOUVOLAN OSASTON PERUSTAMINEN

 

 

Heti Posteljooniyhdistyksen perustamisen, jälkeen 1906, useille paikkakunnille perustettiin liiton ammattiyhdistyksiä. Kymenlaaksossa ennen Kouvolan yhdistystä ammattiosastot oli perustettu vuonna 1906 Kotkaan ja Haminaan. Kouvolassa tätä ammattiyhdistyksen innostusta ja aatteen valoa odotettiin vielä noin 10 vuotta. Suomen Postiljooniyhdistys perustettiin Tampereella 7-9 päivinä 1906. Tilaisuudessa hyväksyttiin sille säännöt ja hahmoteltiin sen tehtävät ja tavoitteet. Yhdistystä perustamaan oli saapunut osanottajia maan jokaisesta kaupungista ja lisäksi eräiltä eräiltä maaseutupaikkakunnilta, kaiken kaikkiaan 59. 1910-luvulla monet käsityön taitajat ja kauppamiehet olivat Kouvolaan kotiutuneet ja postissakin oli kuusi kantopiiriä. Sähkövalot vilkkuivat jo joissakin kouvolalaisten ikkunoista ja Kouvola oli juuri pikkutaajamaksi syntynyt. Kuusankoskelta levinnyt osuuskauppa-aate ja liiton käännytystyö saattoivat myötävaikuttaa myös posteljoonien ammattiosaston perustamiseen paikkakunnalle 5. lokakuuta 1915. Myös muu yhteiskunnallinen valitustyö elpyi paikkakunnalla. Kulttuuririentoja järjestettiin ja ulkopaikkakuntalaiset esiintyjät vierailivat myös Kouvolassa. Kaikki Kouvolan posteljoonit, seitsemän miestä teki siis päätöksenperustaa Postiljooniyhdistys Kouvolaan oman ammattikunnan etuja valvomaan. Postiljooniyhdistyksen Kouvolan yhdistyksen perustamistilaisuus pidettiin matkailijakoti Untolan salissa. Matkustajakodin kohtaloksi tuli tuhoutua tulipalossa 1.3.1940 venäläisten pommikoneiden hyökätessä Kouvolaan. Yhdistyksen perustamiskokouksessa paikalla olivat kaikki Kouvolan postiljoonit: W. Hietanen, E. Lindroos, H. Kolehmainen, U. Kolehmainen, W. Suolanen, K. Rohrer ja N. Wiinikainen.  

Osaston ensimmäisiksi virkailijoiksi valittiin puheenjohtajaksi W. Hietanen, varapuheenjohtajaksi E. Lindroos, kirjuriksi N. Wiinikainen, varakirjuriksi W. Suolanen ja rahastonhoitajaksi K. Rohrer, joka samalla toimi hautausapurenkaan asiamiehenä. Muuksi johtokunnan jäsene­ksi valittiin H. Kolehmainen. Osaston perustamisvuonna pidettiin jo neljä kokousta, joissa monta vakavaa asiaa jo päätettiin. Palkat eivät pysyneet inflaation vauhdissa. Työtekijöiden reaaliansiot laskivat selvästi. Ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuudet näyttivät heikoilta, mutta kuitenkin vuoden 1915 jälkeen ammattiyhdistysliike voimistui nopeasti.  Suomen Posteljooniyhdistyksessä oli vuoden 1916 lopussa 707 jäsenveron maksanutta, joista Kouvolasta oli siis seitsemän. Ensimmäistä mahdollista työtaistelutointa ammattiosaston jäsenet joutuivat pähkäilemään 1917.             Osaston  perustamisvuonna 1915 Postijoonien yhdistys ei pitänyt vuosikokousta. Vuosikokouksen vuoro tuli vasta kesällä 1916, mikä pidettiin Viipurissa.          1887 Kouvola sai ensimmäisen postikonttorin ​vastavalmistuneeseen rautatieasemarakennukseen. Vuoden 1906 alussa Kouvolan postitoimisto siirrettiin asemarakennuksesta Salmisen taloon, Valtamaantien varteen. 1908 Kouvolan postitoimistoon palkattiin kaksi kirjeenkantajaa ja seuraavana vuotena heitä oli jo viisi. Jäsenmaksujen kerääminen oli osaston alkuaikoina sinnikästä työtä, silloin jäsenmaksuja keräsi osaston valitsema luotettava henkilö. Jäsenmaksuja oli yleisesti rästissä ja niitä saatiin karhuta useana vuotena. Osasto tilitti osan jäsenmaksuista liittoverona liiton toiminnan rahoittamiseksi. Jäsenmaksurästeistä päästiin eroon työnantaja alkaessa periä liiton jäsenmaksuja suoraan palkkatilistä. Vielä 1930 luvulla osaston jäsenmäärän kasvu oli hidasta, mutta sotien jälkeen, 1940- luvunloppuvuosilta lähtien osaston jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti rakennustoiminnan ja uusien työntekijäryhmien järjestäydyttyä ammattiosastoon. Myös seudullisesti osasto laajeni Kouvolan alueelta lähikuntiin.                                                              Suomen Postimiesliitto ei vielä erityisemmin lämmennyt naisten nimittämisestä postimiesvirkoihin. Liiton liittokokouksessa asiaa käsiteltiin ja tultiin siihen tulokseen, että naistyövoimasta olisi päästävä. Pelkona olivat ammatin arvostuksen lasku ja naisten palkat olivat jo tuohon aikaankin yleisesti miesten palkkoja huonommat. Muistissa oli käsitys, että työnantaja varta vasten palkkasi naisia toimistonhoitajiksi, sillä heille voitiin maksaa pienenpää palkkaa kuin samassa tehtävässä miehille. Lisäksi postimiesten työtehtäviä pidettiin liian raskaina naisten tekemäksi.

 

 


 

 

Ammattiyhdistystä edusti Suomen postiljooniyhdistyksen

pu­heenjohtaja, matkaposteljooni Olavi Savo.

 

 

 

 

 

 

 


 

Kuvassa Heikki Kolehmainen perheineen.

1917

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskusteltiin edustajan lähettämisestä Postijooniyhdistyksen

vuosikokoukseen, mikä on muutettu huhtikuun 1, 2 ja 3 päivänä

1917 pidettäväksi ja päätettiin lähettää ammattiosaston edustajana

Heikki Kolehmainen.

Hän selvitti SPY:n vuosikokouksessa esillä olleista asioista mihin

toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Liiton keskustoimikunta jätti

anomuksen Postihallitukseen 23. kesäkuuta 1917.

 

Maanantai- päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin onoltava neljä

kantajaa niin kuin muina päivinä. Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä

suhteessa kuin työvoimaa yleensä. Osaston alkuaikoina ei ollut kuin kaksi

posteljooni nimikettä, vakinainen ja ylimääräinen. Vakinaiseksi päästyään ei

sitten enää mitään kohoamismahdollisuuksia ollut, joten siihen asemaan

päästyään sai olla varsin tyytyväinen.

 


 

Päätettiin lähettää edustaja SPY:n ylimääräiseen kokoukseen

Helsinkiin 19 pnä marraskuuta 1917. Edustajalle päätettiin maksaa

matkakulut laskun mukaan, äänestys toimitettiin suljetuilla lipuilla ja

valituksi tuli H. Kolehmainen varalle V. Hietanen.

 


21. helmikuuta 1917 pöytäkirja tehty Suomen Postiljooniyhdistyksen (SPY) Kouvolan osaston vuosikokouksessa Suolasen talossa
 

1 § Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.                                  

2 § Wiime vuoden vuosi- ja tilikertomus hyväksyttiin sellaisinaan ja johtokunnalle myönnettiin täydellinen tilivapaus.                             

3 § Osastomme puheenjohtajaksi valittiin W. Hietanen, varapuheenjohtajaksi E. Lin­droos, rahastonhoitajaksi K. Rohrer joka samalla toimii hau­tausapurenkaan asiamiehenä, kirjuriksi W.Suolanen, vara­kirjuriksi H. Kolehmainen ja johtokunnan jäseneksi U. Kolehmainen.


 

 

 

 

Valokuvassa seisomassa vasemmalta Heikki Kolehmainen,Kaarlo Naukkarinen ja Pentti Kausalainen.              Istumassa vasemmalta Viktor Hietanen ja Emil Lindroos.

 

 

 

 

4 § Jäsenmaksu päätettiin pitää entisellään 50 penniä kuukaudelta.                                                                        

5 § Wirkailijoiden toimet päätettiin pitää edelleen palkatta.​                                                                                                               

6 § Iltamat päätettiin pitää ensikuun ajalla Kouvolan kylän W.P.K.n talolla ja Korian nuorisoseuran talolla Iltamien ohjelmista huo­lehtii H. Kolehmainen.               

7 § Rahastonhoitajamme K. Rohrer valtuutettiin osastomme puolesta iltamalupia ja ilmoitusaviisia hankkimaan tämän vuoden ajalla.                                  

8 § Kaikki tämän vuoden kokoukset päätettiin pitää matkailijakoti "Untolassa."

 

 


Pöytäkirja tehty Suomen Postijooniyhdistyksen    SPY:n kokouksessa  maaliskuun 24. 1917                                Matkailijakoti Untolassa

       1 §

        Luettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

2 §

Keskusteltiin edustajan lähettämisestä Postijooniyhdistyksen vuosikokoukseen, mikä on muutettu huhtikuun 1, 2 ja 3 päivänä 1917pidettäväksi ja päätettiin lähettää. Walituksi tuli salaisella äänestyksellä E. Lindroos ja H. Kolehmainen varalle.

3 §

Keskusteltiin Suomen Postijooniyhdistyksen, SPY:n liittymisestä ammatilliseen työväen liittoon. Osaston enemmistön mielipide oli, että SPY liittyisi yllämainittuun työväen liittoon. Vuosikokouksen päätöksellä Postijooniyhdistyksen Suomen Postijooniyhdistys, SPY​ liittyi Suomen Ammattijärjestöön (SAJ). Päätös  Ammattijärjestöön liittymisestä syntyi 53-1. Vuoden 1917. Ammattijärjestöön kuului 31 ammattiliittoa ja liki              161 000 jäsentä.

  • Postiliitto perustettiin Tampereella 8.1.1906 nimellä Suomen Postiljooniyhdistys.
  • Oma ydistys Kouvolaan perustettiin 5.10. 1915.
  • SAK perustettiin 19.–20. lokakuuta 1930 Helsingissä pidetyssä kokouksessa.
  • Perustamista edelsi vanhan ammattijärjestön hajoaminen loppuvuodesta 1929, kun sosialidemokraatit  lähtivät kommunistien hallitsemasta liitosta.

4 §

Keskusteltiin vuosikokouksessa palkkiosta tulevista keskusteluista ja päätettiin edustajalle lausua evästyksenä ettei palkkioitten erotukset olisi niin suuret kuin nykyään voimassa olevan palkkausjärjestelmän mukaan.

5 §

Keskusteltiin kalliin ajan korotuksen ehkä uudelleen tehtävästä anomuksesta ja lausuttiin toivomuksena; että prosentti korotuksessa tulisi olemaan suurempi pienemmissä palkkioluokissa.

6 §

K. Rohrerin pyynnöstä, koska hän eroaa postilaitoksesta ja postiljooniyhdistyksestä, valittiin hänen tilalleen rahastonhoitajaksi ja hautausapurenkaan asiamieheksi W. Suolanen ja samalla valtuutettiin W. Suolanen myöskin osastomme puolesta iltamalupia ja ilmoitusaviisio hankkimaan tämän vuoden ajalla.

 

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa       10. huhtikuuta 1917 postiljooni E. Lindroosin asunnossa 

1 §

Osastoomme liittyi kaksi uutta jäsentä: Emil Henrik Kokkonen ja Eino Armas Tiilikainen.

2 §

Osastomme edustaja Heikki Kolehmainen selvitti SPY:n vuosiko-kouksessa esillä olleista asioista mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä.

3 §

Osastostamme eronneelle Kaarlo Rohrerille päätettiin yksimieli­sesti ostaa lahja noin 30-35 mk. arvoinen. Lahjan ostajiksi va­littiin E. Lindroos ja W. Hietanen.

4 §

Maanantai päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin on oltava neljä kantajaa niinkuin muinakin päivinä.

 


 

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa  9.              toukokuuta 1917 Heikki  Kolehmaisen talossa                             

        1 §

Wiimeisten kahden kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin.

2 §

Keskustoimikunnan lähettämän kiertokirjeen johdosta      hyväksytään Keskustoimikunnalle vapaus toimia viime vuosikokouksen määräyk­sien mukaisesti.

 


 

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa                                                                                                 kesäkuun 10.1917 V. Suolasen talossa

 

         1 §

Hyväksyttiin viime kokouksen pöytäkirja.

2 §

Johtokuntaan, postilaitoksesta ja samalla osastomme eronneen johtokunnan jäsenen Kaarlo Rohrerin tilalle valittiin Eino Tii­likainen.

3 §

Yksi postiljooni päätettiin pyytää lisää ja anomus päätettiin jättää Postihallitukselle Keskustoimikunnan kautta. Anomusta tekemään valittiin V. Hietanen ja W. Suolanen. Kouvolan yhdistys teki anomuksen yhden lisämiehen saamisesta täkäläiseen postitoimistoon, minkä johdosta lähetettiin erityinen kirjelmä Suomen Posteljooniyhdistyksen keskustoimikunnalle.

 

 Anomuksen liiton keskustoimikunta jätti Postihallitukseen 23. kesäkuuta
 
1917. Maanantai- päivän aamukannoista päätettiin, että silloinkin on        oltava
 
neljä kantajaa niin kuin muina päivinä. Osaston alkuaikoina ei ollut kuin kaksi
 
posteljooni nimikettä, vakinainen ja ylimääräinen. Vakinaiseksi päästyään ei
 
sitten enää mitään kohoamismahdollisuuksia ollut, joten siihen asemaan
 
päästyään sai olla varsin tyytyväinen. Vakinaisia virkoja ei lisätty läheskään siinä
 
suhteessa kuin työvoimaa yleensä.
 

 

 

Eräänä esimerkkinä voitiin mainita kouvolalaisen ylimääräisen posteljoonin Artturi Mäkelän kohtalon. Mäkelä liittyi Kouvolan postiljoonien ammattiosastoon 1920.
Mies oli 12 vuotta ylimääräisenä, eikä näköpiirissä häämöttänyt korjausta asiaan. Suivaantuneena asiantilaan hän muutti Raumalle, josta sai sitten vakinaisen viran. Uuno Jattu muisteli, että keväällä vuonna 1946 tullessani postin palvelukseen oli postin paikallista kuljetusta hoitamassa yksi mies hevosineen. Hevosmies Mäkelä tuli hevosen ja lavakärryn kanssa kaksi kertaa vuorokaudessa postitalon pihaan. Pihanpuoleisesta ovesta kannettiin lähtevää postia kärrin lavalle noin kello 12.00 päivällä ja kello 24.00 yöllä Kirjeet ja muut postit vietiin rautatieasemalle. Aseman itäpäässä oli joukko rautaisia käsikärryjä, joilla postit vietiin eri suuntiin meneviin postivaunuihin.

 
4 §
Vakinaisten miesten kesälomat päätettiin alettavaksi heinäk. 1 pstä
uusiksi V. Hietanen, toiseksi U. Kolehmainen, kolmanneksi H Kolehmainen
ja viimeksi E. Lindroos.
 

 

Pöytäkirja tehty SPY:n Kouvolan osaston kokouksessa                heinäkuun 4. 1917  H. Kolehmaisen talossa                               

Läsnä kaikki jäsenet

1 §

Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 §

Huhtik. 10 pnä 1917 tehdyn pöytäkirjan 3.s pykälä, joka koskee

lahjan ostoa postilaitoksesta ja samalla osastostamme eronneelle

Kaarlo Rohrerille, kumotaan täten kun kassa ei ole ollut

käytet­tävissämme.

3 §

Keskusteltiin ennemmin tekemämme anomuksen johdosta yhden lisä­miehen saamisesta täkäläiseen postitoimistoon, jonka johdosta lähetettiin erityinen kirjelmä SPY:n Keskustoimikunnalle, jonka anomuksen Keskustoimikunta on jättänyt Postihallitukseen 23 pnä kesäkuuta 1917 ja pyydettiin, että Keskustoimikunta ottaisi selvän sanotun pyynnön johdosta ja antaisi meille tiedon siitä toimikunnalle 15.  päivään mennessä.

 

4 §
Postihallitukselle lähetettiin Keskustoimikunnan kautta
seuraa­vansisältöinen pyyntö:
 
Arvoisan postihallituksen kirjelmän johdosta Kouvolan postitoi­mistolle
jonka mukaan Suomen Senaatin hyväksymä palkkiomme ko­roitus
700-800 astuisi voimaan tulevan vuoden Tammikuun 1 pnä 1918.
Me allekirjoittaneet pyydämme, että sanottu koroitus mak­settaisiin pyyntömme mukaisesti tämän kuluvan vuoden Tammikuun 1 pstä 1917.
 

Pöytäkirja tehty S.P.Y. Kouvolan osaston kokouksessa lokakuun 20.1917 H. Kolehmaisen talossa                                                          

1 §

Keskusteltiin Postimiehessä numero 20 olleen pääkirjoituksen sekä Porin osaston tekemän ehdotuksen jodosta ja päätettiin yksimieli­sesti vaatia että Keskustoimikunta kutsuisi mitä pikemmin ehdo­tetun ylim. kokouksen Helsinkiin.

2 §

Palkkion korotukset päätettiin lähettää Postihallitukselle seitsemännen piirinpostitarkastajan kautta. Vakinaisten postiljoonien palk­kiota pyydetään 700 markasta 1100:-markkaan vuodessa jo ylimää­räisten postilj. palkka 240:- markasta 300:- mk kuukaudelta. Anomuksemme ilmoitetaan täten S.P.Y. Keskustoimikunnalle.

3 §

Päätettiin pitää iltamat Kouvolan kylän V.P.K. talolla ensi Mar­raskuun aikana.


 

Pöytäkirja tehty S.P.Y. Kouvolan osaston kokouksessa marraskuun 13. 1917 H. Kolehmaisen talossa

 

1 §

Edellisten kahden kokousten pöytäkirjat hyväksyttiin.

2 § 

Postiljooni Lauri Nieminen liittyi SPY:n Kouvolan osastoon, joka yksimielisesti hyväksyttiin.

3 §

Päätettiin lähettää edustaja SPY:n ylimääräiseen kokoukseen Helsinkiin 19 pnä marraskuuta. Edustajalle päätettiin maksaa matka­kulut laskun mukaan, äänestys toimitettiin suljetuilla lipuilla ja valituksi tuli H. Kolehmainen varalle V. Hietanen.

4 §

Keskusteltiin kalliin ajan (lisäyksestä) avustuksesta ja päätet­tiin ehdottaa 150:- mk. kalliinajan lisäystä ja samalla että niiden postiljoonien palkkiot jotka ovat alle 1000:- mk. koro­tettaisiin 1000:- markkaan.  Jo osaston toiminnan alkuajoilta lähtien kannettiin huolta palkoista ja puhuttiin palkkojen jälkeenjääneisyydestä ja työsuojeluasiatkin alkoivat kiinnostaa työntekijöitä. Töitä tehtiin osaston alkuaikoina, joskin kiire ei ollut niin kova kuin nykyään, mutta eipä tunnettu 8 tunnin työaikalakia, enempää kuin ruuhka - ym.ylityökorvauksia. Vasta 1917 tuli voimaan 8 tunnin työaikalaki, mutta postilaitoksessa se tuli käyttöön 20.3.1918.

5 §

Päätettiin pyytää yksi mies lisää kantoon ja tisurihuone asemal­le, asiaa perille ajamaan valtuutettiin E. Lindroos ja H. Koleh­mainen. Postiljoonien työskentely Kouvolan rautatieasemalla oli ajoittain vaarallista puuhaa. Samanaikaisesti asemalla oli useampia junia ja aina oli oltava tarkkoina, ettei jäänyt junan alle. Tarkkoja junan tuloaikoja ei siihen aikaan ollut. Varsinkin talvella junien odottelu oli kylmää puuhaa, sillä minkäänlaisia odotustiloja ei ollut. Näihin epäkohtiin ammattiyhdistys puuttuikin heti perustamisensa jälkeen. Ilman päivystys- eli tisurihuonetta sitä paleltiin aivan syyttä suotta. Tästä puutteesta mainittiin useissa osaston vuosikokouksissa ja toimikunta sai nuhteita asian huonosta hoidosta. Kun junat olivat myöhässä, asemaravintolassa lämmittely oli tuttua. Kouvolan asemalla työskenteli postinvaihdossa kahdeksan posteljoonia. jotka usein myöhästyviä junia odotellessaan olivat ympäri vuorokauden pakotetut oleskelemaan ulkona ilman suojaa. Kouvolan kautta kulkevat Kuusankosken ja Voikkaan postit tarvitsivat myös oman säilytyspaikkansa, sillä niiden kuljettaminen postikonttorille ja sieltä takaisin asemalle aiheutti huomattavasti lisätyötä. Kouvolan postiljoonit toimivat myös päivystäjinä Kuusankosken postitoimistossa.

 

Vuonna 1918 Kouvolassa oli postiljooneja kahdeksan ja kantopiirejä viisi. Oli juuri koettu kansalaissodan ikävät tapahtumat. Jälkiä jättämättä ei se mennyt Kouvolan postinkaan osalta, sillä yksi postiljooni joutui jättämään toimensa ryhdyttyään hoitamaan postitoimistoa. Varsinainen toimistonhoitaja oli poistunut paikkakunnalta. Sen aikuisesta Kouvolan Sanomissa oli uutinen, jossa kerrottiin, että Suomen Posteljooniyhdistyksen Kouvolan osasto päätti kokouksessaan tunnustaakansanvaltuuskunnan eli silloisen kapinahallituksen. Pöytäkirjoista löytyi maininta, että liittyminen punakaartiin oli vapaaehtoista.Valkeala arvioitiin väkilukuun suhteutettuna maan punaisemmaksi pitäjäksi. Myös muu Kymenlaakson alue kuului punaisten vaikutuspiiriin. Kouvola sai surullisesti kokea niin punaisten kuin valkoistenkin terrorin.Postilaitos asetti tutkintokomitean tutkimaan kuulumista punaiseen kaartiin. Sevgeniuksen komitea esitti, että Kouvolassa erotetaan yksi​ vakinainen postiljooni, kahdelle vakinaiselle postiljoonille annetaan varoitus ja.muistutuksen sai yksivakinainen virkamies. Työnsä menettäneistä koko maassa vajaa kolmannes pääsi kolmen seuraavan vuoden aikana takaisin postin palvelukseen.

 
 

 

Kuusankosken taajama ennen Kuusankosken osaston perustamista


 

Kuusankosken väestökehitys alkoi teollistumisen myötä vuonna 1872, jolloin puunjalostusteollisuutta rakennettiin Kymijoen koskille. 1870 Kuusankosken kylissä asusti noin 1420 henkeä, minkä jälkeen asukasluku kasvoi nopeasti niin, että seuraavana 30 vuotena asukasluku nelinkertaistui. Vuonna 1900 asukkaita oli kirkonkirjaväkiluvun mukaan 5724.

Jotta Kuusankoski voitiin perustaa, piti ensin perustaa seurakunta, mikä perustettiinkin vuonna 1919. Seurakunnan ja kunnan perustamisessa oli Kymiyhtiöllä vahvasti sormensa pelissä. Kunnan perustamisen teki tarpeelliseksi mm. vastakkaiset intressit teollisuuden ja maatalouden välillä sekä se, että Kuusankosken alue kuului kahteen kuntaan.

Kuusankoski on koko olemassaoloajan elänyt vahvasti puunjalostusteollisuudesta. Kuusankosken ja Voikkaan paperitehtaat ovat aina olleet kuusaalaisille elintärkeitä. Kuusankosken kolme tehdasta Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan tehtaat fuusioituivat Kymiyhtiöksi.

1909 Kymiyhtiö avasi oman postitoimiston. Jo tätä aikaisemmin oman postikonttorin Kuusankoski yhtiö sai 1903, joka kuitenkin lakkautettiin 1906.

Postit kulkivat Kuusankoskelle rautateitse. Savon radan valmistumisesta, Savonradan Tanttarin vahtituvan kohdalta rakennettiin pistoraide Kymintehtaalle ja siltaa myöten Myllysaaren. 1909 perustetun Kouvolan Sanomien lehdet kulkivat aamujunassa Kymintehtaalle ja Kuusankosken tehtaalle.

Kuusankosken tehdasympäristön ensimmäinen tunnettu lakko alkoi Kuusankosken tehtaalla 25.3.1903. Lakko kesti yhden päivän. Lakolla pyrittiin vähentämään pyhätyötä. Lakon tulokset jäivät laihanpuoleiseksi. Samana vuonna Kuusankoskelle, Kymintehtaalle ja Voikkaalle perustettiin omat työväenyhdistykset.

Kymijoki on sekä alueen asutuksen että teollisuuden perusta. Nykyisen suurteollisuuden perustan loivat 1870- ja 1880-luvuilla käynnistyneet ensimmäiset puuhiomot ja paperitehdas.


 

Työväenaate näki päivänvalon Anjalankosken Ummeljoella 24.8.1905, jolloin paikkakunnalle perustettiin työväenyhdistys.

 

Vuonna 1878 posti kulki Anjalankosken Anjalan kauppoihin, mistä seutukunnan asukkaat voivat noutaa postinsa, nykyisen Korian aseman kautta.

1890 lähtien posti kulki Anjalankosken Myllykosken ja Inkeroisten asemille. Myllykosken rautatieaseman odotushuoneessa oli luukku, josta posti jaettiin kyläläisille, kunnes vuonna 1954 posti siirtyi Myllykoskentie 20:een.

 

Noin 1910 Anjalan Osuuskauppaan sijoitettiin postipysäkki, joka vuonna 1941 sai postiaseman oikeudet yhtä aikaa Anjalankosken Muhniemen kanssa.

 


 

© Raimo Heikkilä

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com