Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

 

 

Päivitetty 31.10.2018​​

 


 LÄHDE: Ammattiosaston arkisto

 

OSASTON URHEILUTOIMINTAA

Osaston urheilutoiminta kasvatti työntekijöitten yhteenkuulu-vaisuuden tunnetta ja lisäsi yleistä liikunnanharrastusintoa. Työhön otettaessa hyvä yleiskunto ja liikuntaharrastukset olivat eduksi työnsaannille teenkin 1960-luvulla. Sittemmin osaston urheilutoiminta jäi vähemmälle huomiolle osaston toiminnassa, työnantajan tukiessa liikuntaharrastusta. Osaston ja työnantajan järjestämiä yhteisiä liikuntaretkiä toki järjestettiin. Pöytäkirjat

kertoivat seuraavista osaston liikuntatapahtumista:

 

1930 Päätettiin perustaa osaston pesäpallojoukkue. Joukkueen-johtajaksi valittiin Eino Repo. Pesäpallojoukkueen jäseniltä perittiin 10 mk maksu pallojen ja mailojen osastoon. Joukkue osallistui puulaakiotteluihin kisaillen johtaja Viinikaisen lahjoittamasta kiertopokaalista.

 

 

 

 

 

 

 

1934 Talvella otettiin osaa puulaakihiihtoon kahdeksan miehisellä joukkueella ja kesällä pelattiin pesäpalloa useampia otteluita.

 

1935Talvella otettiin osaa puulaakihiihtoihin. Kesällä oli pesäpallojoukkue puolustamassa puulaakimainettaan, niin kuin joka kesä ennenkin. Häviten vasta sitten kun tuli ylivoima vastaan. Lähdettiinpä elokuun iltana pyöräretkellekin Valkealan kirkon-kylään postinkuljettaja Ritarin vieraanvaraiseen taloon. Tämä oli varmaan jokaisen mukana olleen mielessä hauskana muistona ja alkusysäyksenä retkeily harrastukseen osastossa tulevaa kesääkin silmällä pitäen.

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yrjö Suuronen kirjoitti ammattiosaston 70-vuotiskronikassa:
"Kun 30-luku leijaili isänmaallista lunta, oli osaston rinnalla suojeluskunta. Sinnekin jäsenistöä kuului".
Suojeluskuntajärjestö oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö jakansalliskaarti, joka lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä syksyllä 1944 fasistisena järjestönä.
1930-1939 TOIMIHENKILÖT

 

1930 Puheenjohtaja L. Nieminen, kirjuri ja rahas­tonhoitaja E. Bomanin, V. Suolanen, E. Loikala, E. Vierula, E. Repo ja K. Nyberg.
 

1931 Puheenjohtaja E. Loikala, varapuheenjohtaja E. Vierula, kirjuri ja rahastonhoitaja E. Repo, L. Nieminen, V. Suolanen, H. Ojala, E. Boman ja R. Nyberg.
 

1932 Puheenjohtaja E. Loikala, varapuheenjohtaja E. Repo, kirjuri ja rahastonhoitaja L. Nieminen, H. Ojala, E. Vierula, A. Mäkelä, E. Boman ja K. Nyberg.
 

1933 Ei toimintaa
 

1934 Puheenjohtaja E. Loikala, varapuheenjohtaja A. Mäkelä, kirjuri V. Nyberg, rahaston­hoitaja A. Mäkelä, L. Nieminen ja Kalle Nyberg.
 

1935 Puheenjohtaja E. Loikala, kirjuri V. Nyberg, rahastonhoitaja G. Käyrä ja L. Nieminen.
 

1936 Puheenjohtaja E. Loikala kirjuri V. Nuorivuori, rahastonhoitaja G. Käyrä ja L. Nieminen.

1937 Puheenjohtaja postiljooni Emil Loikala, kirjuri V. Nuorivuori, rahastonhoitaja E. Repo ja P. Käyrä.

1938 Puheenjohtaja Emil Loikala, sihteeri Viljam Nyberg, taloudenhoitaja Seppo Vierula

1939 Puheenjohtaja E. Loikala, va­rapuheenjohtaja Käyrä, sihteeri ja rahastonhoitaja S. Vierula ja T. Leinonen.


MIEHEMME POSTILJOONIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSISSA 1930-1939

 

  • Edustajaksi Suomen Postijooni Yhdistyksen Viipurissa toukokuun 16-17 päivinä 1930 pidettävään vuosikokoukseen valittiin postiljooni Hugo Ojala. Osaston varoista päätti kokous maksaa edustajalle matkarahat, asunnon vuokrat ja päivärahoina Smk. 25:- päivältä.

Viipurissa pidetystä kokouksesta tuli yhdistyksen viimeinen. Viipurissa nimittäin hyväksyttiin järjestön perinpohjaisesti uusitut säännöt, joiden mukaan Postiljooniyhdistys muuttui Suomen Postimiesliitoksi ja vuosikokoukset joka kolmas vuosi kokoontuvilla liittokokouksilla. Kun edustajakokousten väli Suomen Postimiesliitossa pidentyi kolmeksi vuodeksi, pyrittiin tasapainoa keskusjohdon ja jäsenistön välillä säilyttämään uuden elimen, liittoneuvoston avulla. Sääntöjen mukaan maamme oli jaettu piireihin. Yksi piirin kotipaikkana oli Voikkaa. Voikkaalainen Eino Antila oli yksi Postimiesliiton ammattiyhdistysaktiiveista useana vuotena.


 

Vuosi 1934 oli Voikan-Kuusankosken osaston toiminnassa merkkivuosi toimeliaisuuden suhteen. Silloin pidettiin arpajaiset osaston tulevan kesämajan hyväksi. Joka jäsen toimi kohdallaan itseään säästämättä. Arpanippu oli aina taskussa, oli sitten arki tai pyhä, oltiin kannolla tai iltaa ulkona viettämässä, niin aina myytiin arpoja. Silloin postipojan näkemistä jo alettiin kaihtaakin, sillä eihän monikaan olisi välittänyt ostaa useita arpoja, joskin ei kehdannut kieltäytyäkään. Arpoihin painetuista mainoksista saatiin maksettua painatuskulut. Pidettiin iltamiakin ja ainakin yksi päiväjuhla. Varmasti useampi jäsenistä sai silloin arpajaisista tarpeekseen, koska kukaan ei ole sen jälkeen ehdottanut arpajaisia pidettäviksi.

 

 


Päätettiin lähettää edustaja SPL:ton liittokokoukseen 1934 Hämeenlinnaan. Osaston edustajaksi päätettiin lähettää postiljooni Emil Loikala.

 

Valittiin postiljooni V. Nuorivuori edustamaan Kouvolan osastoon SPL:n liittokokoukseen 1937 Turkuun. Päätettiin antaa 150 mk päivärahaa 3 päivän edustustehtävään.


©​ Raimo Heikkilä

 

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com