Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 18.2.2018


​Kuvassa Kouvolan vanha rautatieasema


Päivystys- eli tisurihuonetta rautatieasemalle oli osasto esittänyt jo osaston perustamisesta lähtien. Ilman sitä paleltiin aivan syyttä suotta. Tästä puutteesta mainittiin useissa osaston vuosikokouksissa ja toimikunta sai nuhteita asian huonosta hoidosta. Kun junat olivat myöhässä, asemaravintolassa lämmittely oli tuttua. Siellä kuultiin Seppäsen Untolta ja Revon Eikalta monta juttua.

Kouvolan asemalla oli postinvaihtoa varten 17 kärryt, joiden hankintahinta oli noin 4000 mk kappaleelta ja 12 kelkkaa, joiden hinta oli noin 2000 mk kappaleelta, postinvaihtokaluston arvo oli aika huomattava. Kaikki kalusto oli sijoitettu sekä kesällä, että talvella ulos asemalaiturille, jossa se oli alttiina sateelle ja auringolle. Lumiset kelkat ja kastuneet kärrit olivat raskaat ja epämielittävät käyttää. Ammattiosaston mielestä tämänkaltainen kaluston hoito oli epätaloudellista, joka usein aiheutti matkustavankin yleisön kirpeätä arvostelua posti- ja lennätinlaitoksesta. Vajan yhteyteen pyydetty päivystyshuone oli myös välttämätön. Kouvolan asemalle oli sijoitettu kirje- ja ristisidelaatikot, jotka tyhjennetään 10 minuuttia ennen postijunan tuloa. Matkustajat käyttivät laatikoita junien seisoessa asemalla eikä lyhyenä postinvaihtoaikana ennätetty laatikoista kertyneitä lähetyksiä käydä konttorilla selvittämässä ja lajittelemassa, vaan tehtävä oli suoritettava ulkosalla sateessa ja tuulessa, sateen pilatessa kirjeiden osoitteet ja tuulen riistäessä lähetykset postiljoonin käsistä.

Kouvolan asemalla työskenteli postinvaihdossa kahdeksan posteljoonia. jotka usein myöhästyviä junia odotellessaan olivat ympäri vuorokauden pakotetut oleskelemaan ulkona ilman suojaa. Kouvolan kautta kulkevat Kuusankosken ja Voikkaan postit tarvitsivat myös oman säilytyspaikkansa, sillä niiden kuljettaminen postikonttorille ja sieltä takaisin asemalle aiheutti huomattavasti lisätyötä. Kouvolan postiljoonit toimivat myös päivystäjinä Kuusankosken postitoimistossa. Ammattiosasto vetosi Suomen Postimiesliittoon, että se esittäisi asiaa edelleen vastanimitetylle Posti- ja lennätinlaitoksen huollon tarkastajalle. Kalustovajaa ja päivystyshuonetta koskevaan osaston kirjelmään oli SPL antanut vastauksen, jossa oli luvannut esittää asian Posti- ja lennätinlaitokselle. Puutteet rautatieaseman postinvaihdossa korjautuivat vasta 1960 uuden postin valmistuttua rautatieaseman siipeen.


MIEHEMME POSTILJOONIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSISSA 1950-luvulla

Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto päätti kokouksessaan 28. 10. 52 lähettää ylimääräiseen liittokokoukseen 9.11.1952 seuraavat edustajat postiljoonit Kustaa A. Nuorivuoren ja Kauko K. Niilolan.

Kokous pidettiin Helsingissä ja siihen osallistui 112 edustajaa 60 osastosta. Tyytymättömyys kohdistui niin posti- ja lennätinhallitukseen kuin myös valtioon sekä SAK:hon ja varsinkin VY:hyn.

Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto jäsen kokouksessan 28. 10. 1952 antoi liittokokoukseen lähettämilleen edustajille seuraavan esityksen, että postiljoonien II plk poistettaisiin ja muutettaisiin I:sen palkkaluokkaan, ja jos ei k.o. esitys menisi rauhallisin keinoin lävitse, tarpeen tullen olisi käytettävä voimakeinoja.

Suomen Postimiesliiton r.y:n VIII:lle varsinaiselle liittokokoukseen toukokuussa 1954 valittiin Kouvolan osastoa edustamaan 1 edustaja. Liittokokoukseen edustajaksi valittiin osaston puheenjohtaja Einar Vierula. Liittokokoukseen menevälle edustajalle päätettiin maksaa sijaispalkkio k.o. päivistä. Liittokokoukseen lähtevälle annettiin evästykseksi, että Kouvolan osasto puoltaa nimike asiaa. Liiton sääntö ehdotusta sekä yöraha asiaa.

 

Vuonna 1955 perustettiin Postimiesliiton Myllykosken-Inkeroisten osasto.

.


Postimiesliiton lakko alkoi 2.4.1955 ilman SAK:n lupaa. Lakko pysäytti postin koko maassa. Lakko päättyi liiton voittoon kestettyään noin 6 vuorokautta.


YLEISLAKKO EI HYÖDYTTÄNYT OSASTON JÄSENIÄ

Vuosi 1956 oli ensimmäiseltä neljännekseltään palkka- ja hintaliikehtimisen kulta-aikaa, sillä silloin selvittelivät välejään SAK ja Maataloustuottajat sekä presidentiksi valittiin 55 vuotias Urho Kekkonen. Sosiaalidemokraatit olivat hävinneet presidentin vaalin. Kaiken lisäksi tuli yleislakko, mikä alkoi 1.3.1956. Lakon osanottajaksi SAK määräsi myös Suomen Postimiesliiton jäsenet ja näin alkoi yhteisen sopimisen aikakausi.

Palkatonta lomaa kesti 20 vrk, jonka jälkeen saatiin aloittaa jälleen arkinen aherrus. Osaston leppoisaan toimintaan ei yleislakko paljoakaan vaikuttanut, sillä osastolla ollut kyseissä asiassa mitään sananvaltaa. Mitään äänestyksiä lakosta ei suoritettu, vaan määräykset sen aloittamiseksi annettiin ylemmältä taholta. Osaston mielestä sen jäsenet eivät hyötyneet tästä lakosta mitään. Jos paikat nousivat, nousivat myös hinnat ja tulos oli yhtä kuin +/-0. SAK hävisi lakon ja leskisläiset perustivat uuden ammattijärjestön. Alkanutta hajaannuksen aikaa kesti yhdeksän vuotta.


Syntymävuoteni 1956 oli postimiesten järjestöllinen juhlavuosi. Liiton valtakunnallinen 50-vuotisjuhla oli toukokuun 20 päivänä Helsingissä. Juhlaan valittiin osaston edustajaksi Viljam Nuorivuori. Liiton saavutuksina voidaan pitää, että työpäivä oli lyhentynyt, sunnuntaikanto lopetettu, vuosilomat pidentyneet, sairausturva saavutettu, eläke-ehdot parantuneet.


Keskustelun jälkeen päätettiin lähettää osaston edustaja liittokokoukseen 1957. Päätettiin suorittaa edustajan työvuorojen teettämistä aiheutuvat kulut osaston varoista. Liittokokousehdokkaiksi ehdotettiin V. Loikalaa, R. Havasaraa ja V. Nuorivuorta. Ehdokkaaksi valittiin R. Havasara ja varalle V. Nuorivuori.


26/I 1959 osasto päätti lähettää edustajan Lahteen neuvottelutilaisuuteen sanomalehtien varhaiskannosta. Edustajaksi valittiin U. Jattu. Lahdesta palattuaan hän piti pelastustilaisuuden siellä käydyistä neuvotteluista. Varhaiskanto on Kouvolassa selvinnyt verrattain hyvin!


 

 

Pöytäkirja osaston r.y:n toimikunnan kokouksesta

 

Aika:1 2. tammikuuta 1950

Paikka: Posti- ja Lennätinkonttorissa

Läsnä 5 jäsentä.

Puhetta johti E. Vierula ja sihteerinä toimi K. Mettälä.

1 § Päätettiin pitää vuosikokous tiistaina 17 pv:nä tammikuuta 1950. Kokous päätettiin

pitää Hotelli Kymenhovissa.

2 § Jäsenmaksun suuruus päätettiin esittää vuosikokoukselle pitää samana v:na 1950 kun edellisenäkin vuonna siis Smk 100 kuukaudessa.


 

Pöytäkirja osaston vuosikokouksesta

Aika: tammikuun 17. 1950 H

Paikka Kymenhovi, Kouvola

 

Puhetta johti E. Vierula ja pöytäkirjan laati K. Niilola.

Saapuvilla oli 10 jäsentä.

1 § Todettiin, että kokous oli laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltaiseksi.

2§ Puheenjohtajaksi valittiin E. Vierula.

3 § Sihteeriksi K. Niilola.

4 § Pöytäkirjantarkastajiksi N. Puolatie, L. Savolainen.

5 § Hyväksyttiin työjärjestys

6 § Hyväksyttiin toimintakertomus v:lta 1949

7 § Tarkastettiin tilit ja myönnettiin johtokunnalle tili ja vastuuvapaus.

8 § Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan Smk 100 kuukaudessa.

9 § Osaston puheenjohtajaksi valittiin edelleen E. Vierula.

10 § Toimikuntaan tulivat vuodelle 1950 E. Vierula, V. Nuorivuori, A. Laakso, K. Mettälä,

B. Laitinen, K. Niilola. Varajäseniksi K.H. Nuorivuori, A. Immonen.

11 § Tilintarkastajiksi valittiin V. Loikala, E. Repo. Varalle N. Puolatie ja L. Savolainen.

12 § Veikkaustoimiston asiamieheksi valittiin edelleen E. Vierula.

13 § Luottamusmieheksi valittiin edelleen Viljam Nuorivuori.

14 § Jäsenmaksujen kerääjäksi valittiin E. Loikala.

V. Nuorivuori esitti kiitokset E. Loikalalle ja E. Puolatielle, siitä suuremmoisesta työstä, minkä

olivatv:na 1949 kerätessään osaston jäsenmaksuja tehneet.

15 § A. Laakson esityksestä keskusteltiin esityksen lähettämisestä liittoneuvostolle,joka koskisi seuraavaa:

Jos Itä-Suomeen rakennetaan "portiton talo", niin se rakennet-taisiin Kouvolaan.

Samoin ollaan yhteydessä liittoon Kuusankosken postisäilytys paikasta, jos eivät asiat selviä omissa johtoportaissa paikan päällä.

16 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20.00.


Pöytäkirja osaston toimikunnan kokouksessa

 

Aika:17.1.1950 klo 20.30

Paikka: Hotelli Kymenhovissa

Läsnä olivat: E. Vierula, A. Laakso, K. Mettälä, P. Laitinen, V. Nuorivuori ja K. Niilola

1 § Puheenjohtaja E. Vierula avasi kokouksen.

2 § Toimikunnan sihteeriksi valittiin K. Niilola.

3 § Rahastonhoitajaksi valittiin K. Mettälä.

4 § Varapuheenjohtajaksi valittiin A. Laakso.

5 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 21.00

 

Pöytäkirja tehty osaston jäsenäänestyksessä

Aika: torstaina 13 pnä huhtikuuta 1950 klo 14.00

Paikka: Kouvolan posti ja Lennätinkonttorissa

Äänestys tilaisuudessa olivat läsnä seuraavat toimikunnan jäsenet:

E. Vierula, V. Nuorivuori, B. Laitinen ja K. Niilola

1 § Toimitettiin äänestys avoimeen työtaisteluun ryhtymisestä.

2 § Äänestyksen toimitti osaston toimikunta

3 § Osaston jäsenmäärästä 29:sta oli äänivaltaisia 27:n, jotka kaikki äänestivät.

4 § Äänestyksen tulos: Jaa ääniä oli 23. Ei ääniä oli 4.

5 § Äänestys katsottiin päättyneeksi klo 14.45.

 

 

Aika: 27 pnä marraskuuta 1950 klo 19.00

Paikka: Kouvolan posti- ja lennätinkonttorilla

Puheenjohtajana toimi E. Vierula ja muita jäseniä oli 13.

1 § Kokous todettiin lailliseksi.

2 § Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin A. Laakso ja M. Ojala.

3 § Puheenjohtaja esitti kokoukselle alustuksen keskusteluun.

Aiheena: yötyökorvaus, joka on meillä pidätettynä 1.8.1950:sta asti.

4 § Päätettiin asiassa kääntyä Suomen Postimiesliiton puoleen kirjelmällä, jossa ilmenee kokouksen ponsilauselma.

5 § Kirjelmän laativat seuraavat: E. Vierula; A. Laakso; K. A. Nuorivuori; V. Nuorivuori ja K. Niilola.

6 § Joulutöistä keskusteltiin n.s. läpi menevänä asiana, koska asian alustaja ei ollut saapunut kokoukseen.

7 §Päätettiin tiedustella E. Loikalalta, koska hän esittää joulutöistä työtaulukon.

8 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20.00

 
 

Toimintakertomus vuodelta

1950

Kuluneen vuoden aikana ovat n.s. palkkataistelut näytelleet suurta osaa talous- elämässämme. Niin myös meidänkin ammattialallamme ovat palkkataistelun tuulet puhaltaneet kahteen eri otteeseen, tuottaen myös pientä lisää pieneen palkkaamme. Samoin myös yhdestä indeksikorotuksesta pääsimme osalliseksi. Kuluneen vuoden loppu puoliskolle myös käytiin useita neuvotteluita Posti- ja Lennätinhallituksen ja Postimiesliiton välillä ns. yöurakoista, jotka meiltä on pidätettynä aina 1.8.50 alkaen. Joulukuun 16. p:nä 1950 päästiin neuvotteluissa yhteisymmärrykseen ja niin yörahaa taas maksetaan.

Oman osastomme toimintamme on ollut sellaista pientä hiljaiseloa valvoessamme järjestömme parasta.

Jäsenmäärä oli vuoden alussa 29. Vuosikokous pidettiin 17 p:nä tammikuuta 1950 ja tämän lisäksi pidettiin osaston kokouksia 3, joissa kerääntyi pykäliä yhteensä 28. Toimikunta on kokoontunut 4 kertaa ja pykäliä kerääntynyt 16.

Osaston puheenjohtajana on toiminut edelleen E. Vierula varapuheenjohtajana, A. Laakso, sihteerinä K. Niilola, rahastonhoitajana K. Mettälä ja jäseninä V. Nuorivuori, ja B. Laitinen.

Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 29.

Työmaa luottamusmiehenä kuluneena vuonna on uskollisuudella toiminut ja tehtäviä hoidellut Viljam Nuorivuori.

Sitten on myös jatkuvasti ilmestynyt sellaisia suuria epäkohtia mm. virkistys- ja kokoushuoneen sekä asemalle kuluvan päivystyshuoheen puute. Kuluneena vuonna olemme saaneet parannusta mm. 4 kumipyörä - kärriä asemalle.

Urheilutoimintaa osastomme puitteissa ei ole ollut, vaan sen asian on hoitanut paikallinen Posti ja lennätinurheilijat, jonka suurimpana ja ainoina toimivia jäseninä ovat juuri osastomme jäsenet. Kesällä suoritettiin vapaaehtoisena keräyksenä pelipaitojen hankkiminen pelijoukkueelle. Keräys tuotti hyvät tulokset ja niin postin jalkapallojoukkue esiintyi uusissa paidoissaan syksyllä kisakentillä.                    Keväällä suoritetussa Kouvolan lentopallojoukkueissa postin A-sarjan sekajoukkue sijoittui II. Jalkapallo puulaakissa postin joukkue voitti B sarjan mestaruuden ja samoin myös koko puulaakimestaruuden voittaessaan A-sarjan Varikon maaliluvuin 3-0. Posti oli myös v. 1949 B-sarjan sekä koko Kouvolan puulaakimestari. On myös pelattu ystävyysotteluja, Kotkan, Kuusankoski-Voikkaa sekä Lahden konttorin joukkueita vastaan ja Kouvola on ollut näiden ottelujen voittaja. Syksyllä suoritettiin myös kova kolmen p:n suunnistus-ottelu, jossa otettiin huomioon 7 miehen tulos joukkueessa. Ottelun voitti palokunta ja toisena oli poliisit ja seuraavana posti. Muita urheilumuotoja on myös harrastettu, kuten hiihtoa, jääpalloa talvella sekä yleisurheilua kesällä.

Eräänä osastomme rahoittajana on ollut myös, sekä harrastus muotona jäsenille E. Vierulan hoitama veikkaustoimisto, joka kartutti osaston kassaa Smk 11.006.


Einar Vierula syntyi 24.5.1895 Vehkalahdella. Hänet otettiin postin palvelukseen 1.9.1918.  Entiseltä ammatiltaan hän oli poliisikonstaapeli. Hän tuli osaston jäseneksi 25.2.1919.Osaston puheenjohtajana hän toimivuosina 1947–1954. Hänet valittiin osaston kunniapuheenjohtajaksi. Einar Vierula jäi eläkkeelle 1955 ja kuoli 24.5.1970. Hänen siunaustilaisuudessa lauloi Kouvolan postimiesten kvartetti. Hän oli työntekijöiden keskuudessa aito ”ISUKKI”. 

 

 

 

Pöytäkirja tehty osaston jäsenkokouksessa

Aika: 12 p:nä tammikuuta 1951. Klo 19.30

Paikka: Kouvolan posti- ja lennätinkonttorilla

Puheenjohtajana toimi E. Vierula ja sihteerinä K. Niilola, muita jäseniä oli kokouksessa 21.

1 § Kokous katsottiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 § Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin L. Savolainen ja O. Alho.

3 § Kokous aiheena: Työvuorojen järjestely ja asiasta esitti alustuksen kokoukselle ylipostiljooni Emil Loikala.

4 § Alustuksesta syntyi vilkas keskustelu, josta käytettiin puheenvuoroja kaikkiaan 18. Puheenvuorojen päätyttyä meni työvuoro-asia äänestykseen.

5 § Suoritettiin äänestys kolmen eri työvuoron välillä, joita kaikkia oli kannatettu. Vastakkain olivat E. Sumin, Toijosen ehdotus ja Immosen ehdotukset. Toijosen ehdotus voitti. Seuraavana Toijosen 3. ehdotus ja Loikalan ehdotus, jossa Loikalan ehdotus soi enimmät äänet.

6 § Laadittiin työryhmille työajat ja vuorot, sekä tuntitaulukko.

7 § A. Laakso, tiedusteli, että onko esimies Loikala puuttuneet asiaan, että olisi parannettava valaistusta postiljoonien työhuoheessa. P. Toijonen tiedusteli esimies Loikalalta, missä vaiheessa ovat hylly-asiat.

8 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 21.00.

Pöytäkirja tehty osaston toimikunnan kokouksessa

Aika: 12 p:na tammikuuta 1951. klo 21.00

Paikka: Kouvolan Posti- ja lennätinkonttorilla

Läsnä olivat E. Vierula, A. Laakso, K. Mettälä, P. Laitinen ja K. Niilola.

1 § Päätettiin pitää osaston vuosikokous 23 p:nä tammik. 1951. Klo 19.00. Kokous paikaksi ehdotettiin Kakos-Pirttiä, jota tiedustellaan.

2 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 21.45

 

Pöytäkirja tehty osaston vuosikokouksessa

 

 

Aika: 23 p:nä tammikuuta 1951 klo 19.00

Paikka: Postiljooni Matti Ojalan kodissa

Kokouksen puheenjohtajana toimi postilj. E. Vierula ja pöytäkirjurina postiljooni K. Niilola.

Läsnä oli 17 osaston jäsentä.

1 § Kokous katsottiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 § Työjärjestys hyväksyttiin.

3 §Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin E. Vierula.

4 § Kokouksen pöytäkirjuriksi valittiin K. Niilola.

5 § Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin P. Toijonen ja K. Mettälä.

6 § Äänten laskijoiksi valittiin B. Laitinen ja M. Ojala.

7 § Esitettiin vuosikokoukselle toimintakertomus v:lta 1950 joka sellaisenaan hyväksyttiin.

8 § Esitettiin vuosikokoukselle tilikertomus v:lta 1950 ja tilintarkastajien lausunto.

Vuosikokous myönsi rahastonhoitajalle ja johtokunnalle tili- ja vastuu vapauden.

9 § Jäsenmaksun suuruudeksi v:lle 1951 päätettiin Smk 120:tä.

10§ Osaston puheenjohtajaksi valittiin edelleen E. Vierula.

11§ Toimikuntaan v:lle 1951 valittiin A. Laakso; V. Nuorivuori; K. Mettälä; B. Laitinen ja

K. Niilola.

12§ Niinsanottuja alatoimikuntia ei valittu.

13§ Tilin tarkastajiksi v:lle 1951 valittiin E. Repo ja V. Loikala.

14 § Työmaaluottamusmieheksi valittiin V. Nuorivuori.

15 § Jäsenmaksujen kerääjäksi edelleen E. Loikala.

16 § Veikkausasiamieheksi valittiin edelleen E. Vierula.

17 § K. Niilolan esityksestä, että Postimiesliiton Kouvolan osasto lahjoittaisi P.L.U:n Kymenpiirin hiihtomestaruuskilpailun kiertopalkinnon kilpailtavaksi joukkuetuloksesta.

Vuosikokous myönsi Smk 2500 kiertopalkintoon. Säännät kiertopalkintoon laatii osaston puolesta A. Laakso ja K. Niilola.

18 § Esimies E. Loikala esitti muutamia muutos ehdotuksia työvuoroihin, joista käytiin vilkasta keskustelua myötä ja vastaan.

19 § A. Laakso tiedusteli, että koska on jätettävä liittokokoukseen tarkoitetut esitykset.

Jättöaikapäättyy 2. 3. -51 klo 24.00.

20 § Osaston puheenjohtaja E. Vierula kiitti lopuksi rouva Ojalaa ja myös perheen päämiestä, että olivat luovuttaneet kodinsa meille ja siitä maukkaasta tarjoilusta, josta pääsimme osalliseksi.

21 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 21.00.



Kuvassa postinvaihto postivaunussa

vuonna 1951 Kouvolassa.

 

 

 

 

 

 


Pöytäkirja tehty osaston toimikunnan kokouksessa

Aika:23 p:nä tammikuuta 1951 klo 21.15

Paikka: Postiljooni M. Ojalan kodissa

Kokouksessa oli läsnä: E. Vierula, A. Laakso, V. Nuorivuori, B. Laitinen, K. Mettälä ja K. Niilola.

1 § Osaston varapuheenjohtajaksi valittiin A. Laakso.

2 § Osaston sihteeriksi valittiin K. Niilola.

3 § Osaston rahastonhoitajaksi valittu K. Mettälä.

4 § Kokous katsottiin päättyneeksi klo 21.30.

Pöytäkirja tehty osaston jäsenkokouksessa

Aika: 13 p:nä huhtikuuta 1951 klo 19.30

Paikka: postikonttorilla

Puheenjohtajana toimi E. Vierula ja sihteerinä K. Niilola ja muita jäseniä oli läsnä 13.

1 § Kokous katsottiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 § Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin V. Nuorivuori ja K. Mettälä.

3 § Äänestys toimikuntaan valittiin E. Vierula, T. Muona ja K. Niilola,

joka toimeenpanee äänestystilaisuuden, jossa valitaan Suomen

Postimiesliiton edustajat S.A.K:n edustajakokoukseen, sekä vakinaiset ja

varajäsenet S.A.K:n valtuustoon.

4 § Hankittiin osaston edustusta 11-13.5. -51 pidettävään Postimiesliiton liittokokoukseen, mutta koska e.m. kokouksen esityslistaa ei oltu saatu, ja katsottiin, että edustus järjestetään esityslistassa esiintymien asioiten mukaan. Edustajat valitaan seuraavassa kokouksessa.

5 § K.A. Nuorivuori ehdotti, että sunnuntaityökorvauksesta saamatta olevista korotuksista, tehtäisiin kysely osaston nimissä. Päätökseksi tuli, että esimies velvoitetaan ottamaan k.o. asiasta selvää, ja antamaan vastauksen jäsenille.

6§ Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20.45.

Pöytäkirja tehty osaston SAK:n edustajakokousehdokkaiden ja valtuusto ehdokkaiten äänestystilaisuudessa 

Aika: 13 p:nä huhtik. 1951 klo 19.30

Paikka: Kouvolan posti- ja lennätinkonttorissa

1 § Todettiin kokouksen laillisuus.

2 § Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Viljam Nuorivuori ja Kalervo Mettälä.

3 § Äänestystoimikuntaan valittiin puheenjoht. Einar Vierula ja muiksi jäseneksi Teuvo Muona ja Kauko Niilola.

4 § Suoritettiin äänestys.

5 § Äänestyksessä jakautuivat äänet seuraavasti.

Edustajakokous ehdokkaat: B. Väisänen 15, P. Salo, R. Mieskonen 4, L. Railo,

P. Markola 3, A. Makku, E. Antila 14, G. Säilä, A. Oksala 13, V. Huuskonen, A. Nuutinen 11.

Vakinaiset valtuustoehdokkaat: E. Antila 13, L. Railo, R. Mieskonen 3, G. Säilä, P. Markola 3, A. Rissanen 11.

Varajäsenet: E. Antila 14, A. Mäkku, H. Tammiruusu 12, V. Huuskonen, A. Oksala 4.

6 § Äänestykseen otti osaa 15 osaston jäsentä ja äänestyslippuja jätettiin kaikkiaan 45, joista edustaja kokousehdokas äänestyslippuja 15 näistä hyljättyjä -. Valtuustoehdokas äänestys lippuja 15 näistä hyljättyjä -. Valtuuston varajäsen ehdokas lippuja 15 näistä hyljättyjä -.

7 § Äänestystilaisuus katsottiin päättyneeksi klo 20.15.


Pöytäkirja tehty neuvottelutilaisuudessa postiljoonien työhuoneessa: Neuvottelun aiheena rantapalstan osto

 

Pöytäkirja tehty neuvottelutilaisuudessa postiljoonien työhuoneessa: Neuvottelun aiheena rantapalstan osto

Aika: 7 p:nä toukokuuta 1951

Paikalla olivat seuraavat postiljoonit:

O. Alho, E. Eskola, U. Jattu; V. Kaaranto, A. Laakso; A. Laurila, B. Laitinen; T. Leinonen, V. Leinonen, E. Loikala; V. Loikala; K. Mettälä; T. Muona; Kaarlo Nuorivuori; Kustaa Nuorivuori; Viljam Nuorivuori; E. Repo; P. Toijonen; E. Vierula.

1 § Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin ylipostilj. E. Loikala ja sihteeriksi T. Muona.

2 § Puheenjohtaja, joka oli käynyt sanomalehti-ilmoituksella myytäväksi tarjottua rantapalstaa katsomassa, selitti läsnäolijoille paikkaa ja sen sijaintia.

3 § Neuvoteltiin missä nimissä (S.P.L:n Kouvolan osaston tai perustettavan osakeyhtiön) mahdollinen osto suoritetaan. Kauppa päätettiin tehdä ja parhaana ratkaisuna pidettiin, että osto suoritetaan Suomen Postimiesliiton Kouvolan osaston r.y:n nimissä.

4 § Asiaa eteenpäin ajamaan valittiin postiljoonit E. Vierula; K. Niilola; K. Mettälä ja E. Loikala täysin valtuuksin.

5 § Keskusteltiin palstan oston rahoittamisesta. Se päätettiin järjestää siten, että allemainitut:

V. Kaaranto 5000:-, E. Vierula 5000:-, E. Repo 5000:-, A. Laakso 5000:-, V. Loikala 5000:- O. Alho 5000:-, E. Eskola 5000:-, E. Loikala 5000:-, K. Mettälä 2000:-, V. Nuorivuori 1000:-, T. Muona 2000:-, K.A. Nuorivuori 1000:-, V. Leinonen 2000:-, P. Toijonen 1000:-.

Lupautuivat lainaamaan tarvittaessa osastolle yhteensä Smk. viisikymmentätuhatta, ilman korkoa ja takaisinmaksu määräpäivää.

Osaston varoja ostoon kiinnitettäisiin Smk. kaksikymmentäviisi tuhatta. Pankkilainaa otettaisiin Smk. seitsemänkymmentäviisi tuhatta. Tämä laina päätettiin kuolettaa ja korot maksaa, kuukausittain palkanmaksun yhteydessä jäseniltä korottomaksi lainaksi osastolle kootuilla varoilla. Kokouksessa läsnä olleet sitoutuivat tähän keräykseen osallistumaan vähintään viidellä sadalla mk:lla kuukaudessa. Kokouksesta poissa olleiden postimiesten toivottiin lukuisesta ja mahdollisimman suurin summin osallistuvan tähän keräykseen.

6 § Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin postiljoonit Kustaa Nuorivuori ja Vilho Loikala.

7 § Todettiin yksimielisesti, että nyt oli ryhdytty toimeen ja tehty ratkaisu, joka varmasti nostaa osaston arvoa monen postimiehen ja ehkä vieraammankin silmissä.


Pöytäkirja tehty osaston jäsenkokouksessa

Aika: 11 p:nä toukokuuta 1951 klo 16.00

Paikka: Kouvolan Posti ja Lennätinkonttorilla

Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Vierula ja sihteerinä K. Niilola.

Kokouksessa oli läsnä 14:sta jäsentä.

1 § Todettiin kokouksen laillisuus.

2 § Kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin V. Nuorivuori ja P. Toijonen.

3 § Päätettiin ostaa Rouva Pirkko Rastaalta rantapalsta Valkealan pitäjän Jokelan kylästä.

4 § K.o. rantapalsta asiaa edelleen ajamaan valittiin E. Vierula, K. Mettälä, E. Loikala ja K. Niilola.

5 § Kauppakirjan valtuudettiin osaston puolesta allekirjoittamaan E. Loikala ja E. Vierula.

6 § K.o. rantapalstan ostoa varten päätettiin otaa Valkealan Säästöpankista

kuudenkymmenentuhannen markan 60.000 laina.

7 § Rantapalstan ostoa varten sitoutuivat seuraavat: V. Kaaranto; E. Repo; V. Loikala; E. Eskola; E. Vierula; A. Laakso; O. Alho; E. Loikala kukin 5000:- mk K. Mettälä; T. Muona; V. Leinonen, B. Laitinen 2000 :- mk sekä V. Nuorivuori; K.A. Nuorivuori; P. Toijonen ja L. Savolainen 1000:- mk antamaan korottamana lainana osastolle.

Kokouksen toivomuksena oli että kaikki postimiehet tukisivat rahoitusta, sillä jatkuvasti otetaan vastaan korotonta lainaa, osaston jäseniltä.

8 § Tämä erittäin antoisa ja toivo rikas kokous katsottiin päättyneeksi klo 17.15.

Pöytäkirja tehty osaston jäsenkokouksessa

Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Vierula ja sihteerinä K. Niilola.

Kokouksessa oli läsnä 21 jäsentä.

Aika: 22 p:nä lokakuuta 1951

1 § Todettiin kokouksen laillisuus.

2 § Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin V. Loikala ja B. Laitinen.

3 § Osaston uusiksi jäseniksi hyväksyttiin rouvat Liisa Suvisalo ja Edit Aurelahti

4 § Rantapalsta asia katsottiin rauenneeksi. Loppu asiat hoitaa varatuomari Puonti.

5 § Uudeksi työvuoroksi, joka astuu voimaan 1.11. -51 hyväksyttiin esimies Loikalan esitys. N.s. päivystysvuoro pysyi entisellään pienin tunti muutoksin. Vaihtovuorolle tuli Kantapuu neljän kanto + vaihtovuoron työt. Sekavuoro pysyi entisellään pienin tunti muutoksin.

6 § Kokouksen yksimieliseksi päätökseksi tuli, että joka on ilman laillista estettä poissa töistä tullaan esimiehen harkinnan mukaan rangaisemaan.

7 § Uusia virkapukuja kehoitettiin jokaisen käyttämään, että virkakuntamme näyttäisi yhtänäiseltä. Kehoitus sai kannatuksen.

8 § Virkalomista teki esimies Loikala esityksen, että lomat pidettäisiin puolet talvella ja puolet kesällä. Esitys ei saanut kannatusta.

9 §Ilmoitusasiana asetti postiljooni A. Laakso, että Kouvolan Urheilijain järjestämät suunnistuspropakanta kilpailut pidetään 28 pnä lokak. 1951.

10 § Kokous katsottiin päättyneeksi.

 

Toimintakertomus vuodelta

 

 1951

Vuosi 1951 on ollut edellistä rauhallisempi, sillä kuluneen vuoden aikana, ei ole ollut n.s. palkkataisteluja. Mutta ei myöskään ollut palkan korotuksia suuremmin. Sillä ainoa palkka nousu tapahtui 1. 3. -51 n.s. 8 % indeksi koroitus.

  • Muita huomattavimpia tapauksia ovat olleet S.A.K:n edustaja kokouksen edustaja vaalit 25. 3.-15. 4. välisenä aikana, sekä Suomen Postimiesliiton 7:s liittokokous 11-13. 5. -51 Helsingissä.

  • Huoltopuolen alalta olemme saaneet muutamia huomattavia parannuksia mm. virkapuvut ja virkalaki, sekä myös polttoaine puolelta.

  • Oman osastomme toiminta on ollut sellaista velvollisuuksien täyttämistä, sillä äänestykset on suoritettu ja kokouksessa on ollut edustajat, sekä valvottu jäseniemme etuja.

  • Eräänä kirkkaana valojuovana oli keväällä ajatus, että ostetaan osastolle oma rantapalsta. Jossa sitten osaston jäsenet saisivat nauttia Suomen kesän kauneudesta. Mutta asiat eivät aine mene muulloin ajatellen ja niin kävi myös tämänkin asian. Mutta toivottavasti vielä kerran koittaa aika, että osastollamme on oma kesämaja.

  • Jäsenmäärä kuluneen vuoden alussa oli 29. Vuosikokous pidettiin 23. pnä tammikuuta 1951. Tämän kokouksen lisäksi on pidetty jäsenkokouksia 5, joissa kerääntynyt pykäliä yhteensä 62. Toimikunta on kokoontunut kahdesti ja pykäliä yhteensä 6.

  • Osaston puheenjohtajana on toiminut kuluneen vuoden postiljooni Einar Vierula, varapuheenjohtajana postiljooni Armas Laakso, sihteerinä postiljooni Kauko Niilola, rahastonhoitajana postiljooni Kalervo Mettälä ja muina toimikunnan jäseninä postiljoonit Viljam Nuorivuori, ja Bruno Laitinen.

  • Osastoon on kuluneen vuoden aikana liittynyt kaksi uutta jäsentä, joten jäsenmäärä määrä vuoden lopussa oli 31.

  • Luottamusmiehenä kuluneen vuoden on suurella antaumuksella toiminut postiljooni Viljam Nuorivuori.

  • Työpaikka huoltopuolen alalta ilmaantuu jatkuvasti suuria epäkohtia, mm. kipeästi kaivattu suoja asemalle. Jossa työvuorossa olevat, voisivat olla suojassa syksyn tuulilta ja talven pakkasilta. Suurena puutteena esiintyy jatkuvasti myös virkistyshuone pula, ja kokoussali, jotka jo näinkin suuressa toimipaikassa on enemmän kun tarpeelliset.

  • Urheilutoiminta eli n.s. työpaikkaurheilusta puheen ollen voi mainita että toiminta on ollut vilkasta. Talvella hiihdimme kovasti mm. P.L.U:n Kymenpiirin hiihtomestaruuskilpailut olivat Kouvolassa 25.2. -51. Postimies liiton Kouvolan osaston lahjoittaman joukkuekiertopalkinnon e.m. kilpailusta voitti Tainionkosken p.t.

  • Hiihto-ottelun Poliisit -Posti suoritettiin kevät-talvella, ottelun voitti poliisit. Monia muita hiihtokilpailuja myös pidettiin, sekä myös n.s. mäkikilpailut "Viiden sällin" mäessä.

  • Keväällä sekä syksyllä on suoritettu suunnistus ottelu Palokun­ta - Poliisit - Posti, jossa ikävä kyllä posti on ollut sellaisena peränpitäjänä. Puulaaki suunnistuksessa syksyllä saavutti postin joukkue, ensimmäisen suunnistusvoittonsa lyömällä poliisit.

  • Jalkapallo rintamalta kuuluu aina hyvää, sillä jalkapallo on postin lempilapsi. B-sarjan puulaakimestaruus tuli kolmannen kerran postille ja niin kiertopalkinto seisoo ylväänä kunnia paikallaan. Ystävyys otteluissa Kouvolan postin joukkue on lyönyt laidalta m.m. Lahden, Lappeenrannan, Kuusankosken postin joukkueet. Lentopallossa kuluneen vuoden aikana oli postin joukkue II:nä puulaakiottelussa.

  • Kuluneen vuoden aikana on myös veikkaustoiminta jatkunut erittäin vilkkaana ja uutterana veikkausasiamiehenä häärinyt joka keskiviikko Einar Vierula. Osaston kassa on myös saanut osansa veikkauksesta, kun on saanut veikkausmies asiamiespalkkioista Smk n. 12.600.

 

 

 

 

 

9 p.nä joulukuuta 1952 klo 16.00

Pöytäkirja tehty osaston jäsenäänestyksessä Kouvolan posti ja lennätinkonttorilla postiljoonien työhuoneessa

 

Kuvassa joulukorttien lajittelua vuonna 1952. Vasemmalta Raimo Havasara, Yrjö Suuronen ja Uuno Jattu.

 


Joulupostia selvittämässä vasemmalta E. Repo ja E. Loikala.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

 


 

 

Osaston toimintakertomus v:lta 1952

Kouvolan postimiehet ryhmäkuvassa 1952

Kulunut vuosi on ollut edeltäjäänsä rauhallisempi, vaikka jo aivan vuoden ensimmäisenä alkoivat palkkataistelutuulet puhaltamaan. Vaikka ilman mitään suurempia tuloksia, sillä palkka vuoden lopussa on markalleen sama kuin vuoden ensimmäisenäkin päivänä. Sillä samassa syvässä palkkakuopassa uinuvat postiljoonit jatkuvasti.

Kuluneen vuoden aikana on pidetty seuraavat huomattavimmat kokoukset m.m. Suomen Postimiesliiton Liittokokous 4. 5. -52. ja ylimääräinen liittokokous 9. 11. -52. n.s. palkka-asiasta.

Oman osastomme toiminta on ollut sellaista hiljaista toimintaa kuluneen vuoden aikana k.o. kokous edustukset ja äänestykset on toimitettu ja valvottu jäseniemme edustaja. Kulunut vuosi oli myös osastolle merkille pantava vuosi. Sillä kuluneen vuoden ensimmäisenä päivänä 1. 1. -52. siirtyi osastomme ens. postiljooni Lauri Nieminen eläkkeelle. Hän on samalla ensimmäinen eläkkeelle siirtynyt osastomme jäsen. Niin aukeni eläkevaarien latu.

Osastomme jäsenmäärä kuluneen vuoden alussa oli 31.

Vuosikokous pidettiin 25 p:nä tammikuuta 1952 tämän kokouksen lisäksi on pidetty osaston kokouksia 3 joissa kertynyt 20 pykälän pöytäkirjoihin.

Toimikunta on kokoontunut 3 kertaa ja pykäliä syntynyt 8.

Osaston puheenjohtajana on toiminut ens. postiljooni Einar Vierula, varapuheenjohtajana Armas Laakso, sihteerinä Kauko Niilola, rahastonhoitajana Kalervo Mettälä ja muina toimikunnan jäseninä Viljam Nuorivuori ja Bruno Laitinen.

Osastoon on kuuluneen vuoden aikana liittynyt 3. uutta jäsentä ja 1. eronnut, jotenka jäsenmäärä vuoden lopussa oli 33.

Luottamusmiehen tehtäviä on kuluneen vuoden hoidellut Viljam Nuorivuori.

Työtoimipaikan huoltopuolen alalta täytyy aina vaan todeta vuosi - vuodelta samat suuret puutokset. m.m. huoltorakennus asemalta puuttuu vieläkin, vaikka taas yksi vuosi on mennyt umpeen. Työvälineet lepäävät lumen peittäminä kaunistamassa Kouvolan asemalaiturin kuvaa, ja samalla odottamassa ja monesti luvattua huoltorakennusta. Sekä nousevaa kevättä, kesää ja seuraavan vuoden päättymistä. Samoja asioita saa odottaa myös postiljoonien virkistyshuone vuosi vuodelta. Siis Kouvolan postiljoonit eivät tarvitse virkistyshuonetta eikä huoltorakennusta asemalle se olkoon tunnuslause v:lle 1953.

 

  • Urheilutoimintaa on harrastettu myös kuluneen vuoden aikana, ja monenlaisin tuloksin. m.m. talvella on pidetty monia hiihtokilpailuja ja yksi hiihto-ottelu Poliisit - Posti, jossa postin joukkue kärsi raskaan häviön. Vaikka voitto jo olikin etutaskussa, mutta kaikki eivät osaa hiihtää pimeässä.
  • Keväällä suoritettiin myös suunnistus ottelu Palokunta - Poliisit - Posti, jossa postin oli oltava taas toisena poliisien voittaessa.
  • P.L.U:n hiihtomestaruus kilpailussa Jyväskylässä, Kymen piiriä edusti 3 osastomme jäsentä. Keväällä oli urheilutoiminta vähäistä, koska oli suuret Olympialaiset menossa ja siellä oltiin suurella joukolla seuraamassa.
  • Syksyllä suoritettiin muutamia harjoitusotteluja jalkapallossa m.m. ukkomiehet - poikamiehet ottelu jonka poikamiehet voittivat.Mutta ensi vuonna on ukkomiehet voittajia, sillä miehiä on potkittu itsensä avioliittoon useita. Kauppalan jalkapallo puulaakissa oltiin mukana 2:lla joukkueella. A-sarjassa postin I joukkue toi hopean ja B-sarjassa postin II joukkue samoin pääsi hopeaan käsiksi.
  • Syksyllä suoritettiin muutamia suunnistus harjoituksia sekä syksyn suunnistus ottelu Palokunta - Poliisit - Posti. Poliisit voittivat ja posti ikuinen kakkonen. Mutta toivottavasti ensi keväänä on järjestys toinen.
  • Kuluneen vuoden aikana on myös harrastettu veikkausta ja kartutettu osastomme pientä rahakasaa, veikkausasia miespalkkioilla 11.360 mk:lla.Veikkausasiamiehenä on toiminut osastomme puheenjohtaja E. Vierula. Kiitos hänelle siitä suuresta uhrautuvasta työstä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Pöytäkirja tehty osaston vuosikokouksessa

Aika: 23. 1. -53 klo 19.00

Paikka Kouvolan posti ja lennätinkonttorilla

Kokouksen puheenjohtaja toimi Ens. postilj. Einar Vierula ja pöytäkirjurina postiljooni Kauko Niilola.

Läsnä oli 12 jäsentä.

1 §

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 §

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ens. postilj. Einar Vierula ja pöytäkirjuriksi postiljooni Kauko Niilola.

3 §

Hyväksyttiin työjärjestys.

4 §

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin postiljoonit Bruno Laitinen ja Matti Ojala.

5 §

Äänten laskijoiksi valittiin postiljoonit Alpo Laurila, Tauno Leinonen.

6 §

Toimintakertomus v:lta 1952 esitettiin vuosikokoukselle, joka sellaisenaan hyväksyttiin.

7 §

Tilikertomus v:lta 1952 esitettiin vuosikokoukselle, sekä tilintarkastajien lausunto. Vuosikokous myönsi rahastonhoitajalle sekä toimikunnalle tili ja vastuuvapauden.

8 §

Jäsenmaksu v:lle 1953 määrättiin Smk 140:ksi. Ylimääräinen liittokokous vero Smk 100:- jäseneltä päätettiin maksaa osaston kassasta.

9 §

Osaston puheenjohtajaksi v:lle 1953. valittiin Ens. postilj. Einar Vierula.

10 §

Toimikuntaan valittiin seuraavat: postiljoonit Armas Laakso, Kalervo Mettälä, Viljam Nuorivuori, Bruno Laitinen ja Kauko Niilola sekä

varajäseneksi Niilo Puolatie ja Matti Ojala.

11 §

Alatoimikuntana päätettiin perustaa n.s. huvitoimikunta, johon valittiin seuraavat. Postiljoonit:

Armas Laakso, Vilho Loikala, Yrjö Suuronen, Oiva Alho, Matti Ojala sekä Alpo Laurila.

12 §

Tilintarkastajiksi v:lle 1953 valittiin postiljoonit Eino Repo ja Vilho Loikala vakinaisiksi.

Varalle Ylipostiljooni Emil Loikala ja postiljooni Kaarlo Nuorivuori.

13 §

Edustajiksi Kouvola-Seura kokouksiin valittiin yliopstiljooni Emil Loikala ja postiljooni

Viljam Nuorivuori, sekä varalle postiljoonit Kaarlo Nuorivuori ja Eino Repo.

14 § Luottamusmiehen tehtäviä hoitamaan v:lle 1953 valittiin postiljooni

Viljam Nuorivuori.

15 §

Sanomalehtimieheksi valittiin v:lle 1953 osaston sihteeri.

16 §

Ylipostiljooni Loikalan esityksestä keskusteltiin eräistä työasioista m.m. Ravikylän kannosta sekä sanomalehti lajittelusta.

17 §

Kokous katsottiin päättyneeksi ja niin aloitettiin taas uusi toiminnan vuosi.

Pöytäkirja osaston toimikunnan kokouksessa Kouvolan posti ja Lennätinkonttorilla 23. 1. -53 klo 21.00

Kokouksessa oli läsnä, Ens. postiljooni Einar Vierula, postiljoonit Armas Laakso,

Viljam Nuorivuori, Kalervo Mettätä, Bruno Laitinen ja Kauko Niilola.

1 §

Osaston varapuheenjohtajaksvalittiin Armas Laakso.

2 §

Osaston sihteeriksi valittiin Kauko Niilola.

3 §

Osaston rahastonhoitajaksi valittiin Kalervo Mettälä.

4 §

Toimikunnan kokous katsottiin päättyneeksi.                                      

Osaston toimintakertomus vuodelta 1953

Kulunut vuosi on ollut rauhallinen, myös yleismaailmallisestikin. Sillä toiminta on ollut sellaista asemasotaa n.s. nimike asian puolesta ja uuden loppupuolella n.s. Niukkasen politiikan puolesta. Sillä Niukkanen aikoi tehdä apuharvennusta postimieskunnassa. Mutta puolustus kesti ja asema sota jatkuu k.o. asioissa kun vuosi vaihtuu.

Oman osastomme toiminta on kuluneen vuoden aikana yhä rauhoittunut. Sillä toiminta on ollut aivan vähäistä sillä ainoana toiminnan muotona, on ollut jäsenmaksujen suoritus.

  • Suomen Postimiesliitosta toimitsija Paavo Markola vieraili Kouvolassa 9. 10. -53, sekä Posti ja Lennätinlaulajain mieskuoro 17. 10. -53.
  • Kuluneen vuoden aikana ovat seuraavat osastomme jäsenet saavuttaneet 60:n vuoden merkkipaalun: Ylipostiljooni Emil Loikala 22. 8. -53 ja Ens. postiljooni Elis Puolatie 23. 12. -53.
  • Osastomme jäsenmäärä 1. 1. -53 oli 33.
  • Osaston vuosikokous pidettiin 23. 1. -53. Muita osaston kokouksia ei ole ollut. Toimikunta on kokoontunut 2 kertaa.
  • Osaston puheenjohtajana on toiminut ens. postiljooni Einar Vierula, varapuheenjohtaja Armas Laakso, sihteerinä Kauko Niilola, rahastonhoitajana Kalervo Mettälä ja muina toimikunnan jäseninä Viljam Nuorivuori, ja Bruno Laitinen, sekä varajäseninä Niilo Puolatie ja Matti Ojala.
  • Luottamusmiehen vaativia tehtäviä on kuluneen vuoden hoidellut Viljam Nuorivuori.
  •  Huoltopuolen asioita tulkittaessa tulee esiin aina vaan samat varjo puolet. Ei ole huoltorakennusta asemalle, tullut tänä kuluneena vuonnakaan. Vaan lumi peittää kalliit kesän työvälineet alleen, ja aurinko taas keväällä sulattaa palvelus tehtävää.
  • 1953 Kouvolan postimiehet saivat ensimmäiset moottoroidut laiturivaunut.
  • Missä viipyy postiljoonien virkistyshuone? Kuinka kauan postiljoonien kuoro täytyy vielä suorittaa lauluharjoituksensa kellarikerroksen kuivaushuoneessa?
  • Harrastuksista puheen ollen on eräs uusi toiminta muoto saanut jalan sijaa postiljoonien piirissä n.s. kuorolaulu, johtajana on toiminut Alpo Laurila ja laulajia on ollut noin 10-15:sta. Kuoro esiintyi m.m. 17. 10. -53 viihdeillassa Kymen lukossa.
  • Osastoon on kuluneen vuoden aikana liittynyt 6 jäsentä Inkeroisten posti ja Lennätintoiminnasta. Jotenka siis jäsenmäärä 31. 12. -53 oli 39.​
  • Ummeljoella posti siirtyi omiin tiloihin 1957. Saman vuonna Inkeroisten huonot työolosuhteet aiheuttivat Inkeroisten postimiehissä suurta tyytymättömyyttä. Suivaantuneena Kouvolan osaston toimintaan Inkeroisissa toimivat osaston jäsenet erosivat osastosta ja liittyivät Myllykosken-Inkeroisten ammattiosastoon, kunnes he taas järjestäytyivät Kouvolan osastoon vuonna 1965. Samana vuonna Postiliiton Kouvolan osaston puheenjohtaja Raimo Havasara nimitettiin Inkeroisten posti – ja lennätinkonttorin esimieheksi. Tämä merkitsi Inkeroisten postin työntekijöiden työolosuhteiden parantumista.

  • Liikuntakasvatus, eli n.s. työpaikkaurheilu näyttälee suurta osaa osaston harrastusmuodoista.
  • Hiihto- ja jääkiekko (eli lätkä sellanen) ja jääpallo ovat harrastusmuotoja talvella.
  • Keväällä ja syksyllä pidetään monia harjoituskilpailuja suunnistuksessa ja yksi kova kilpailu n.s. kolmen p:n suunnistus-ottelu Palokunta - Poliisit - Posti. Ottelun keväällä voitti poliisit, ja syksyllä posti. Siis komea kiertopalkinto korostaa postiljoonien työhuonetta. Toivottavasti se myös siellä pysyy.
  • Jalkapallo on postiljoonien lempilapsi. Jalkapallo rintamalta kuuluu aina hyvää. Niin myös tänäkin vuonna, sillä Kauppalan puulaakimestaruus B-sarjassa on postin I joukkueen nimissä sekä myös koko Kauppalan jalkapallopuulaaki mestaruus. B-sarjassa postin II joukkue pääsi IV:ksi.
  • Lentopallossa on myös pelattu muutamia otteluita m.m. Kuusankosken postiljoonia vastaan. Molemmat ovat voittaneet, siis tasapeli:

Harrastus se on veikkauskin, ja vielä hyvä. Sillä siinä on jännitys, rikkaus ja hyöty. Viimeinen kuuluu osastolle. Sillä kuluneen vuoden aikana on osastomme pieni kassa, saanut veikkaus asiamies palkkioista Smk. 12.200.

Veikkaus asiamiehenä on suurella alttiudella toiminut osastomme puheenjohtaja E. Vierula. Kiitos hänelle, siitä suuresta uhrautuvasta työstä.


Pöytäkirja tehty osaston vuosikokouksessa

 

Aika: 29.1.1954

Paikka:Kouvolan posti - ja lennätinkonttorilla 

Kokouksen puheenjohtajana toimi ens. postilj. Einar Vierula ja pöytäkirjurina Kauko Niilola. Läsnä oli 17 jäsentä.

1 §

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 §

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin ens. postilj. Einar Vierula ja pöytäkirjuriksi Kauko Niilola.

3 §

Hyväksyttiin työjärjestys.

4 § Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kaarlo Nuorivuori ja Eino Repo.

5 §

Toimintakertomus v:lta 1953 esitettiin kokoukselle, joka sellaisenaan hyväksyttiin.

6 §

Tilikertomus v:lta 1953 esitettiin kokoukselle sekä tilitarkastajien lausunto, jonka jälkeen vuosikokous myönsi rahastonhoitajalle ja toimikunnalle tili - ja vastuu vapauden.

7 §

Jäsenmaksu v:lle 1954 määrättiin muutamien keskustelujen jälkeen Smk 140:ksi.

8 §

Osaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti edelleen ens postilj. Einar Vierula

9 §

Osaston toimikuntaan valittiin 7:s vakinaista ja 2:ksi varajäsentä. Toimikuntaan tulivat seuraavat: Armas Laakso, Viljam Nuorivuori, Kalervo Mettälä, Bruno Laitinen, Kauko Niilola sekä Seppo Niinivaara Inkeroisista vakinaiseksi, sekä varajäseniksi: Niilo Puolatie ja Matti Ojala.

10 §

Huvitoimikuntaan valittiin seuraavat: Armas Laakso kokoonkutsujana sekä Vilho Loikala, Yrjö Suuronen, Matti Ojala, Oiva Alho ja Alpo Laurila.

11 §

Tilintarkastajiksi valittiin v:lle 1954 Eino Repo ja Vilho Loikala varsinaisiksi, sekä varalle Emil Loikala ja Kaarlo Nuorivuori.

12 §

Edustajiksi Kouvola-Seuran kokouksiin valittiin Emil Loikala ja Viljam Nuorivuori, sekä varalle Kaarlo Nuorivuori ja Eino Repo.

13 §

Luottamusmieheksi v:lle 1954 valitsi vuosikokous äänestykseen jälkeen Armas Laakson 10:lla äänellä. Viljam Nuorivuoren saadessa 2 ääntä.

14 §

Postiljooni laulukuorolle päätettiin myöntää osaston kassasta avustuksena nuottien y.m. hankkimiseen Smk. 5000:ta.

15 §

Kokouksen päätössanat lausui osaston puheenjohtaja kiittäen hyvästä yhteisymmärryksestä ja niin kokous katsottiin päättyneeksi.

Pöytäkirja tehty osaston toimikunnan kokouksessa Posti ja Lennätinkonttorilla 29. 1. 1954

Kokouksessa oli läsnä: E. Vierula, K. Mettälä, B. Laitinen, S. Niinivaara ja K. Niilola.

1 §

Osaston varapuheenjohtajaksi valittiin A. Laakso.

2 §

Sihteeriksi valittiin V. Niilola.

3 §

Rahastonhoitajaksi valittiin K. Mettälä.

4 §

Kokous katsottiin päättyneeksi.

Pöytäkirja tehty   osaston jäsenkokouksessa 

 

AIka: 10.5.1954

Paikka: Posti - ja Lennätinkonttorilla 

Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Vierula ja pöytäkirjurina K. Niilola.

Läsnä oli 8 jäsentä.

1 §

Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 §

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin E. Vierula ja pöytäkirjuriksi K. Niilola

3 §

Kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin E. Loikala ja B. Laitinen.

4 §

Suomen Postimiesliiton r.y:n VIII:lle varsinaiselle liittokokoukseen valittiin Kouvolan osastoa edustamaan 1 edustaja.

5 §

Liittokokoukseen edustajaksi valittiin osaston puheenjohtaja Einar Vierula.

6 §

Liittokokoukseen menevälle edustajalle päätettiin maksaa sijaispalkkio k.o. päivistä.

7 §

Liittokokoukseen lähtevälle annettiin evästykseksi, että Kouvolan osasto puoltaa nimike asiaa. Liiton sääntö ehdotusta sekä yöraha asiaa.

8 §

Osaston kassasta päätettiin myöntään Smk 3000:- ens. postiljooni Elis Puolatielle ostettavaa muistolahjan varten, hänen siirtyessään eläkkeelle.

9 §

Kokous katsottiin päättyneeksi.

Pöytäkirja tehty osaston jäsenkokouksessa 11. 10.1954 posti- ja lennätinkonttorilla.

Kokouksen puheenjohtajana toimi E. Vierula ja pöytäkirjurina K. Niilola. Läsnä oli 18:sta jäsentä.

1 §

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 §

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin E. Vierula ja pöytäkirjuriksi V. Niilola.

3 §

Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin R. Rautjärvi ja O. Alho.

4 §

Kokous päätti yksimieliseksi, että Liittokokouksessa olleelle edustajalle Kouvolaan sijaispalkkion lisäksi muita kokous kuluja Smk 1500:n edestä.

5 §

Seuraavaan asiana oli kokouksessa esillä päivän poltavat työasiat:

  1. Autokuljetus nippuja varten.

  2. Työvuorot.

  3. Työvälineet (Laiturivaunut).

Ko. asioista käytiin erittäin pitkä ja sisältä rikas keskustelu. Mutta parannus mahdollisuudet näyttivät hyvin hämäriltä. Siitä syystä kokous päätti ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin.

6 §

Edellisen asian johdosta päätti kokous A. Laakson ehdotuksesta pyytää Posti - ja Lennätinlaitoksen työntekijöitä Kouvolaan, osaston kutsumana. Asiaa eteenpäin viemään valittiin E. Vierula, A. Laakso ja K. Niilola täysin valtuuksin.

7 §

Kokous katsottiin päättyneeksi.

 


Armas Laakso oli osaston sihteerinä vuosina 1945, 1948, 1949 ja taloudenhoitajana 1945 ja 1946. Osaston varapuheenjohtajana Armas oli 1953-1954. Osaston luottamusmies 1954-1955 toimien myös työsuojeluvaltuutetun tehtävissä. Postimiesten esimies vuosina 1979-1981. Urheilusta Armas Laakso sai kunniaa ja huomionosoituksia. Osaston toimintakertomus 1954                                           

 

Mennyt vuosi, joka on umpeen kulunut, oli eräs rauhallisempia vuosia, niin yleismaailmallisella kuin myös postimies elämän alalla. Sillä tyynet tuulet puhalsivat aina vuoden viimeisille viikoille asti.

Sitten alkoivat palkkataulukon tuulet puhuttamaan, ja jäivät yhä

myrskyämään, kun vuosi vaihtui.

Osastomme toimesta on yhä rauhoittunut ja ollut sellaista hiljaista odotus

aikaa. Mitä on tulossa?

Suomen Postimiesliiton y.m. VIII varsinaisessa liittokokouksessa 27-28.5.

1954 oli osastoamme edustamassa osaston puheenjohtaja Einar Vierula.

Kuluneen vuoden aikana on myös osaston jäsen ens. postilj. Elis Puolatie

siirtynyt eläkkeelle.

Osastomme jäsenmäärä kaikkiaan oli 1. 1. -54 39 jäsentä. Uusia jäseniä

ei kuluneen vuoden aikana ole liittynyt.

Osaston vuosikokous pidettiin 29. 1. 1954. Muita osaston kokouksia on ollut 2 kertaa ja toimikunta on kokoontunut kolme kertaa.

Osaston puheenjohtajana on toiminut ens. postilj. Einar Vierula varapuheenjohtajana Armas Laakso,

sihteerinä Kauko Niilola,

rahastonhoitajana Kalervo Mettälä

ja muina toimikunnan jäseninä Viljam Nuorivuori, Seppo Niinivaara ja Bruno Laitinen, sekä varajäseninä Niilo Puolatie ja Matti Ojala.

Luottamusmiehen tehtävänä on kuluneen vuoden hoidellut Armas Laakso.

Huoltopuolen asioissa samat suuret puutokset, kun muinakin edellisinä vuosina. mm. huoltorakennus asemalta, virkistys eli pukuhuone konttorilta puuttuvat. Kuinka kauan se on arvoitus?

Parannusta työ-oloihin saatiin sen verran, että asemalla ovat laituriikärrit ja 2 laituritrukkia avustamassa postin vaihtoa. Mutta missä viipyvät autot, joilla voisi edes kuljettaa postinkantajien niput.

Vapaa-aika

Harrastus muotoja on monia m.m. kuorolaulu, shakki, pingis ja suurempana tietysti liikunta kasvatus.

  • Postiljoonien kuoro on harjoitellut kerran viikossa Alpo Laurilan johdolla.
  • Pingiskerho pelaillut kaksi kertaa viikossa sarja ottelujaan.

Liikuntakasvatustyössä eli työpaikka urheiluksi sanotussa työharrastukseksi suurimman kuntoutuksen on saanut jalkapallo- suunnistus ja muut. Lentopallo -yleisurheilu yleisimmissa puitteissa.

  • Jalkapallossa postin I joukkue pääsi hopealle ja II joukkue kuparille.
  • Suunnistuksessa postin joukkue voitti syksyllä poliisit ja V.R:n automiehet ja soi komean kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa.
  • Myös osaston suunnistajat kunnostautuivat P.L.U:n Kymen piiri suunnistus mesatruusharjoituksin.
  • Lentopallo- puulaakissa kilpailtiin kahdella joukkueella.

Harrastus muotoista paras on veikkaus, se joka kannattaa. Tätä harrastus muotoa on hoidellut suurella antaumuksella osastomme puheenjohtaja Einari Vierula. Kyllä siinä on mennyt monet vapaa ja kesälomapäivä toisten hyötyksi. Siitä suomme lausua parhaimmat kiitokset tunnolliselle työntekijälle. Osaston rahakassa on myös saannut suuren summan valuuttaa viista veikkausasiamiehen palkkioista n. 13.200:-.

 

KOUVOLAN POSTIMIESKUORO                                                              

Kouvolan posti- ja lennätinkonttorissa palvelevien postimiesten keskuudessa virisi kuorolauluharrastus postimies Alpo Laurilan aloitteesta 1950-luvun alussa. Hän kokosi laulutaitoisia postimiehiä päämääränä neliääninen kuoro. Kaikkiin ääniin saatiinkin kaksi laulajaa. Kahdeksan miehisenä kuoro sitten esiintyikin. Joskus oli kyllä väkeä vähän enemmänkin. Alpo Laurila johti kuoroa koko ajan, minkä kuoro oli koossa, eli noin 30 vuotta. Kitaraa apuna käyttäen hän opetti uudet laulut jokaiselle äänelle. Alussa harjoitukset pidettiin Alpo Laurilan kotona. Myöhemmin saatiin harjoitella postikonttorin tiloissa.

Harjoitettava ohjelmisto käsitti suppeudestaan huolimatta erilaisiin tilaisuuksiin sopivia lauluja, joita johtaja oli valinnut mieskuorolaulujen kokoelmasta. Useista lauluista hän myös teki omia sovituksia juuri tämän kuoron mahdollisuuksia silmällä pitäen. Alussa päätettiin pitää harjoitukset aina perjantaisin. Tästä säännöllisyydestä täytyi ennen pitkää luopua. Suurin osa laulajista oli vuorotyössä, joten vapaat eivät sattuneet kaikille samaan aikaan.

Uuno Jattu tuli kuoron toimintaan mukaan vuoden 1953 alusta laulamaan toista bassoa. Sinä vuonna kuorolla oli myös ensimmäinen esiintyminen. Siitä lähtien kuoro pyydettiin laulamaan lukuisiin erilaisiin henkilökunnan yhteisiin - sekä myös yksityisiin tilaisuuksiin. Kuoro lauloi konttorin henkilökuntaan kuuluvien merkkipäivillä, erojuhlissa, häissä ja hautajaisissa. Suurempiinkin tilaisuuksiin kuoroa kaivattiin ohjelmansuorittajiksi. Kuorolaulu raikui mm. henkilökunnan Kristillisen yhdistyksen tilaisuuksissa, puhelinvälittäjien koko maata käsittävässä kokouksessa sekä laitoksen talvimestaruuskisojen iltajuhlassa. Ilmeisesti postiväki piti laulusta, koska kuoroa odotettiin esiintymään yhä uusiin tilaisuuksiin.

Kuoron toimintaa järjestää ihan viralliseksi vuoden 1953 syksyllä. Kouvolassa vieraili 17.10.1953 Helsingin Postimiesten kuoro antaen konsertin Kymen Lukossa runsaalle kuulijakunnalle. Myös Kouvolan Postimieskuoro esiintyi konsertissa kolmella laulullaan. Yleisö antoi esityksille raikuvat suosionosoitukset. Seuraavana aamuna kuoro kokoontui Hotelli Hospitziin neuvonpitoon. Siellä majailivat helsinkiläiset vieraat kehottivat kuoroa liittymään Postikuorojen liittoon. Järjestäytymistä varten saatiin myöhemmin oikein

mallisäännöt. Seuraavan harjoituksen yhteydessä pidettiin kuoron järjestäytymiskokous. 23.10.1953 päätettiin perustaa mieskuoro Kouvolan Postimieslaulajat. Kokouksessa oli mukana kymmenen postimiestä. Virkailijat valittiin eri tehtäviin, mutta tämän pidemmälle ei tässä järjestäytymisasiassa edetty.

Kuorolla ei ollut mitään rahavaroja, eikä esitykset mitenkään rahallisesti korvattu. Saman linjan mukaan ei kuoronjohtajallekaan koko aikana maksettu minkäänlaista palkkiota uurastuksestaan. Toimintaa sentään oli, vaikka se välillä eri syistä pääsi katkeilemaan.

Uuno Jatun muistiinpanojen mukaan hän oli ollut 27:ssä eri tilaisuudessa kuoron mukana laulamassa. Tämän lisäksi oli kuoro esiintynyt useissa pikkujoulujuhlissa ja muissa tilaisuuksissa, joissa Uuno ei ollut mukana.

Postimieskuoro teki musiikkiretken Suolajärvelle, postiväen kesänviettopaikkaan 8.8.1979. Postiliiton Kouvolan osasto avusti retken muonituksessa, niin kuin se oli joskus avustanut kuoroa nuottien hankinnassa. Päärakennuksen terassilla vanhat laulajaveteraanit lauloivat pitkän ohjelman 30-vuotisen kuorotoiminnan kunniaksi. Tämä virkistysretki oli samalla myös eräänlainen kuorotoiminnan päätöstilaisuus. Laulajat lähestyivät eläkeikää. 1980-luvun aikana lähes kaikki kuoron jäsenet siirtyivät laitoksen palveluksesta eläkkeelle.

Uuno Jatun mielestä kuoro täytti hyvin sen tehtävän, jota kaavailtiin alkuaikojen harjoituksissa. Koko postimeskuoron toiminta oli osoitus siitä mitä yksi energinen ja osaava musiikkimies voi saada aikaan. Hän, Alpo Laurila jouti tekemään lujasti töitä ja taistelemaan monia vaikeuksia vastaan ennen kuin kuoro oli esiintymiskunnossa. Hänellä oli luja tahto ja usko asian onnistumiseen ja niin tapahtuikin. Aikansa harjoiteltuaan ryhmä postimiehiä pystyi esittämään oivallista mieskuorolaulua kuulijoitten ihastukseksi ja ihmetykseksi mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa.

Kuoroon kuuluivat eripituisia aikoja ainakin seuraavat postimiehet:

Bruno Laitinen, Taimo Mikkola, Yrjö Suuronen, Teuvo Muona, Matti Ojala, Niilo Puolatie, Matti Laine, Uuno Jattu, Veli Leinonen, Lauri Niveri ja Raimo Saarinen.

Pöytäkirja tehty osaston vuosikokouksessa 24. 2. 1955 Hotelli Hospitzssa 

 

Kokouksen puheenjohjajana toimi Viljam Nuorivuori ja sihteerinä

K. Mettälä. Läsnä oli 22 jäsentä.

1 §

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 §

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin V. Nuorivuori ja sihteeriksi

K. Mettälä.

3 §

Hyväksyttiin kokouksen työjärjestys.

4 §

Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittin L. Savolainen ja

Y. Suuronen.

5 §

Toimintakertomus v. 1954 esitettiin ja hyväksyttiin sellaisenaan.

6 §

Tilikertomus esitettiin vuosikokoukselle samoin tilintarkastajien lausunto,

jonka jälkeen vuosikokous myönsi tilintarkastajille, rahastonhoitajalle ja

toimikunnalle tili- ja vastuuvapauden.

7 §

Jäsenmaksuksi määrättiin v. 1955 Smk. 160:-

8 §

Osaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Viljam Nuorivuori.

9 §

Osaston toimikuntaan valittiin seuraavat: A. Laakso, A. Immonen,

V. Loikala, B. Laitinen, S. Niinivaara, M. Ojala ja K. Mettälä.

Varalle L. Savolainen ja Y. Immonen.

10 §

Huvitoimikuntaan valittiin samat kuin v. 1954.

11 §

Urheilutoimikuntaan Eino Repo, Pertti ja Pekka Karjalainen ja Heikki Topo.

12 §

Luottamusmieheksi valittiin v:ksi 1955 Armas Laakso.

13 §

Tilintarkastajiksi valittiin Paavo Saarinen ja Eino Repo varalle

E. Loikala ja Kaarlo Nuorivuori.

14 §

Kouvola-Seuran kokouksiin valittiin edustajiksi Vilho Loikala ja Yrjö

Suuronen.

15 §

Tilintarkastaja V. Loikala esitti, että lainoja annettaessa

osaston kassasta tai pankkitililtä, pm rahaa oltava osastolla vähintään

15000:-

16 §

Postiljooni Y. Suurosen esityksestä valittiin entinen osaston

puheenjoht. Einar Vierula osaston kunniapuheenjohtajaksi.

17 §

Veikkausasiamieheksi valittiin edelleen E. Vierula.

18 §

Ylipostiljooni E. Loikala esitteli palkka-asiaa Helsingin horisontista,

oltuaan esimiesten neuvottelupäivillä.

19 §

Tämän jälkeen keskusteltiin palkka-asiasta Kouvolan osaston

puitteissa, että miesten kannan VIII liittokokoukseen.

20 §

Käsiteltiin konttorin työasioista, m.m. esitettiin perustettavaksi 2

postinlajittelijan virkaa.

Samoin esitettiin, että uusia virkoja perustettaisiin. Asia sai kannatuksen.

21 §

Kokous katsottiin päättyneeksi.

Toimintakertomus v. 1955

 

Postimehet lakossa

Omassa osastossamme toiminta oli vilkkaampaa uhkaavan työselkkauksen vuoksi. Kannuja valettiin sinne sun tänne, toiset olivat jyrkästi lakon kannalla, mutta olihan niitä rauhallisen keskitien kannattajia. Äänestys, joka suoritettiin 28. 2. ja 1. 3., viitoitti selvästi osastomme kannan, ainoastaan 1 ääni oli lakkoa vastaan ja kaikki muut osastomme jäsenet olivat lakon kannalla.Työtaistelun alkaessa edellä mainittuun aikaan osastomme suhtautui kaikkeen rauhallisesti ja niinpä koko työtaistelu sujui ilman mitään sekaannuksia. Jo toimintavuoden alkutaipaleella alkoi palkkaliikehtiminen näytellä huomattavaa roolia maassamme. Palkankorotusvaatimuksia esitettiin, lakon alkamispäiviä määrättiin, oman liittomme ollessa myöskin muitten joukossa aktiivisesti mukana omine vaatimuksineen. Neuvottelut ajautuivat karille johtaen liittomme lakkoon 2. 4. 1955, joka leimattiin jopa korpilakoksi lehdistön taholta, alkaessa lakon ilman SAK:n lupaa. Huolimatta kaikesta painostuksesta ja radion mustaamista vaatimuksistamme päättyi lakko voittoomme kestettyään 6 vuorokautta. Tilanne rauhoittui sen jälkeen liittomme osalta ja aloitimme työt entiseen tahtiin.Palattuamme töihin 6. 4. illalla jatkoimme siitä mihin jäimme ja olimme tyytyväisiä saamastamme voitosta.Neuvotteluissa saatiin parannuksia myös ylimääräisille, maalaiskirjeenkantajille ja postiasemanhoitajille. Lakon lopettamisen yhteydessä luvattiin myös uusia virkoja. Onnistunut työtaistelu nosti myös ammattikunnan itsetuntoa ja loi uskoa omiin kykyihin.

*


Työntutkijatkin saapuivat vihdoin konttoriimme useiden pyyntöjemme johdosta ja siitä alkoikin uusi meteli, ei meidän, vaan tornionmäkeläisten ja Posti- ja Lennätinhallituksen välillä. Heidän esityksestään ja työtaistelua tutkimustensa perusteella perustettiin 1. 10 -55 Tornionmäkeen haarakonttori, joka sinänsä oli meille edullinen, mutta sinne määrätty laatikkokanto nosti myrskyn. Neljällä postimiehellä olisi pitänyt kantaa entisten viiden piirin alueelle tulevat postit jokaisen portin pieleen asettaman laatikkoon, mutta siitä nousikin tie pystyyn ja yksi mies määrättiin konttoristamme lisää ja laatikot vietiin vinttiin toistaiseksi.

​​​


Postimies ​Uuno Jattu muisteli, että 1955 Kouvolan postille hankittiin ensimmäinen auto, Volvo merkkinen pakettiauto ja kolme autonkuljettajan vakanssia postinkuljetustehtäviin. Autolla aloitettiin jakamaan postia mm. Utin, Saveron, Sippolan Hirvelänkylän ja Enäjärven postiasemille. Autolla alettiin jakaa postia Kouvolankylälle entisen polkupyörän sijaan.

Valokuvassa vasemmalta Heikki Topo, Lauri Halonen ja Kalervo Mettälä. 

Postin kantopiirit uusittiin ja asemalaiturit sekä Mäkelän ruunan tilalle tuli autot ja traktorit. Ei pyörän sarvissa kuskattu enää piirinippuja vaan niiden vienti tapahtui postiautolla. Monelle rakkaaksi tuli ensimmäinen postiauto PA 153, Renu heittiö, joka hyvin pian sai lempinimekseen kenttäkeittiö. Jos ei auton jarryt pettäneet, niin silloin luisti kytkin.

Autonkuljettajana toiminut Kari Laakso muisteli, että Kaakkois-Suomen postin piirikonttorilla oli myös niin sanotut mustat autot, Volga merkkinen tai olla ensimmäinen.


 
Matti Laine
Postinkannossa Kouvolan Käpylässä 1950-luvulla
Kuvassa Matti Laine huoltopuuhissa vuonna 1961.

Pitkäaikainen osaston taloudenhoitaja Matti Laine

oli hiljainen,vaatimaton ja vakaa hoitaen yli

kaksikymmentä vuotta osaston kassaa.

Tämän mahtavan basson omistavan miehen

hieno harrastus oli auttamisen ilo ja lähimmäisen

rakkaus. Matin teknillinen taito ylti niin

pesukoneiden korjauksista höyrykihartimiin ja taksa oli sivuseikka.

Matti toimi myös kirkollisissa luottamustehtävissä.

”Kouvolan Tornionmäessä ei ollut omaa postinjakelutoimipaikkaa. Varsinainen Tornionmäen alue oli Saarennonkadun itäpuolella. Käpylä ja Tornionmäki, sekä muut 1950-luvun jälkeen rakennetut itäiset kaupunginosat muodostivat myöhemmin postitoimipaikan Tornionmäki, Kouvola 20.

1950-luvulla Käpylä alkoi lännestä katsoen Väinöläntien ja Hallituskadun haarasta ja itärajana oli nykyinen Saarennonkatu, mikä oli myös kuntarajana Kouvolan ja Valkealan välillä. Alue oli pientalovaltaista ja siitä muodostui kaksi postinkantopiiriä, joiden välisenä piirirajana oli Utinkatu ja Hallituskadun loppupää. Alueen pohjoispuoli oli melkein kokonaan omakotitaloaluetta, jossa ei ollut suurempia yrityksiä tai laitoksia. Siellä oli kuitenkin Kouvolan Harmonikkatehdas Väinöläntien ja Hallituskadun kulmassa, Väisäsen Sulon salkkupaja hänen omakotitalonsa vintillä Väinöläntie 40:ssä, Soravaaran lasiliike Männistöntie 21:ssä, Kaskisen Kallen suksipaja Väinöläntie 32:ssa ja TVH:n varasto Väinöläntien ja Saarennonkadun kulmauksessa. Utinkadun eteläpuolella oli omakotiasutuksen lisäksi suuria teollisuuslaitoksia: Karjakunta, Valio, Kouvolan Saha, Kymen Valssimylly ja Papulan Vesitehdas ja leipomo.

Käpylässä oli surkean tehottomat katuvalot. Pimeimpään talviaikaan oli lähes puolet piiristä jaettava melkein pimeässä. Joka kolmannessa tolpassa oli korkealla hehkulamppu, jonka valo ei ulottunut kovin laajalle. Jotta osoitteesta olisi saanut selvän, oli mentävä aivan lampputolpan juurelle, josta taas seuraavan tolpan valopiiriin. Se oli kovin hankalaa, kunnes älysi ottaa mukaan taskulampun.​

Joulu on ollut postissa vuosikymmeniä kiireistä aikaa. Postimies Matti Laine muisteli, että “1950-luvulla oli tapana, että jo Tapaninpäivänä tultiin töihin joulukortteja lajittelemaan, silloin kun ei vielä ollut erillistä korttilajittelua, niin kuin nykyään on. Jouluaattona oli kaksi kantoa, kuten oli silloin muinakin arkipäivinä. Koska postia oli paljon, venyi työpäivä iltamyöhälle ja loppupiirillä sitä oli jo melko väsynyt ja nälkäinen”. Matti Laine muisti erityisesti erään jouluaaton: “Kello oli pitkälti yli iltaseitsemän ja olin tosi väsynyt tullessani Tornionmäentielle, missä Hintikan isäntä oli talonsa rapuilla vastassa kutsuen postipojan sisälle antaakseen kirjekuoressa sievoisen rahasumman. Hän oli sen perinteisesti lähitaloista postipojalle kerännyt. Lisäksi hän ojensi minulle suuren ja herkullisen omenan, jonka söin heti ja sain taas lisää puhtia loppupiirille”.

1930 Käpylä liitettiin Valkealasta Kouvolaan, jolloin asukkaita Käpylässä oli noin 1000. Osaston toiminnassa 1950-luku oli hiljaisen toiminnan aikaa. Jäsenmäärän kasvu ei aiheuttanut erityisiä lisätoimintoja, hoidettiin lähinnä vain osaston välttämättömät velvoitteet ja kokoukset.

 

 

*

Matti Laine muisteli Kouvolan kansalaisopiston historiaryhmässä, että keskustan kerrostalo- ja liikekortteleissa posti jaettiin jalan, koska matkaa oli vähän ja postimäärä suuri. Laitapiireihin mentiin omilla pyörillä, sillä vaikka postia oli suh­teellisesti vähemmän kun keskustan piirissä, olivat matkat huomattavasti pidemmät. Pos­tilaukku oli täynnä postia ja painoi toistakymmentä kiloa. Koko piirin postit eivät mah­tuneet yhteen laukulliseen, vaan laukkua oli täydennettävä pari kolme kertaa joko pyörän tarakalta tai paikasta, johon oli edeltäkäsin vienyt postikimpun. Ruokakuntia oli yhdessä piirissä reitin pituudesta riippuen noin 350–500, ja normaalioloissa, kelistä riippuen, reitin pisteli noin kolmessa tunnissa. Yleensä vanhemmat kaverit olivat kes­kustan piireissä, koska siellä pääsi fyysisesti helpommalla. Nuoremmat ravasivat laitapiireissä, siinä hommassa kunto koheni kummasti. Siihen aikaan sama kaveri saattoi kantaa samaa piiriä vuosikausia yhtä mittaa. Postinkantajan ja piiriläisten välille saatoi kehittyä hyvinkin lämpimät suhteet, oltiin ikään kuin samaa perhettä. Hyvien suhteiden kehittymiseen vaikutti myös se, että posti kannettiin kotiovelle asti ja arvoposti, kuten veronpalautukset ja eläkkeen tililtäottokortit, vietiin sisälle asti. Melkein joka kerta oli jossain talossa pannu kuumana postinjakajaa varten ja joskus tuli juotua useampikin kupillinen. Postinkanto saattoi tästä syystä piirin loppupäässä vähän viivästyä. Postinkantajilla oli siihen aikaan myös jonkinlainen sosiaalinen tilaus, sillä oli yksinäisiä ihmisiä, varsinkin vanhuksia, jotka olivat kiitollisia juttuseurasta ja pienistä pal­veluksistakin, joita monet kantajat suorittivat. Minäkin kannoin piiriäni kauan sillä seurauksella, että usein pudisteltiin matot emännän kanssa, ja kerran Högströmin Matilda pyysi minua laittamaan kakluunin korkealla katonrajassa olevaan savupeltiin uuden narun, kun vanha oli katkennut.

Tuohon aikaan Kouvolan Posti- ja Lennätinkonttori oli Valtakadun varrella, nykyisen Teletalon paikkeilla. Posti kulki Kouvolaan rautateitse postivaunuissa. Kaikki suurimmat päivälehdetkin ilmestyivät Helsingissä, ja sieltä ne tulivat iltapäiväjunalla Kouvolaan. Posti jaettiin kuutena päivänä viikossa, kaksi kertaa päivässä. Mäkelän Manu kuskasi hevospelillä postit asemalta postille, missä ne lajiteltiin kantopiireittäin. Jokainen postiljooni osallistui lajitteluun, missä piti tuntea eri kantopiirien rajat, että osasi lajitella jokaisen kantopiirin postit oikeaan kasaan. Kouvola oli silloin vielä niin pieni paikkakunta, että homma sujui näinkin. Asukasmäärän lisääntyessä kantopiirejä tehtiin lisää ja silloin piirilajittelun suorittivat varsinaiset lajittelijat. Postinjakajat ottivat valmiiksi piirilajitellut portit, järjestivät ne kantojärjestykseen ja lähtivät jakelupiirille.

 

Haarakonttori perustettiin Kouvolan Tornionmäkeen 1955

 

Postin varhainen sivupiste oli avattu Käpylässä 1926 ja vuonna 1955 se     muuttui Kouvolan Tornionmäen sivukonttoriksi. Syynä Kouvolan postin ensimmäisen sivukonttorin perustamiseen 1955 oli Kouvolan pääpostin tilanahtaus ja Kouvolan kauppalan jatkuva asukasmäärän ja asumisalueen laajeneminen. Vuonna 1950 Kouvola sai lisämaata ja asukkaita Valkealan emopitäjästä. Torninmäki - Mielakka alue liitettiin Kouvolan kauppalaan. Liitoksen myötä Kouvolan pinta-ala kasvoi 15 neliökilometriin.

 

Tornionmäen postin haarakonttori sijaitsi Tornionmäen kansakoulun kadun vastakkaisella puolella.

Pääpostin asiakaspalvelussa ei päästy ilman haaraosaston perustamista tavoiteltuun joustavuuteen. Kouvolassa oli haaraosaston perustamisvuonna 1955 21 kirjeenkantopiiriä ja yksi maalaiskirjeenkantolinja. Keskimääräinen jakelureitin pituus oli 15 kilometriä. Jakelureitit jaettiin pääasiassa jalan sillä postilaitos ei ollut toistaiseksi hankkinut posteljooneille polkupyöriä ja omaakin polkupyörää ei raaskittu käyttää.

Kouvolan posteljoonien työaika oli usein enemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä ja kuukausipalkkaakin pidettiin surkeana. Tornionmäessä postinkanto oli ulottunut aina Käyrälammen rantaan asti.

Etäisyydet pääpostin ja postinjakelun laitapiirien olivat käyneet haitallisen pitkiksi. Postin Tornionmäen haarakonttorin perustaminen poisti pitkät välimatkat pääpostilta ja antoi lisätilaa pääpostille. Puistokatu- Kalevankadun pohjoispää itäpuolella asuvat tulivat postaalisesti kuulumaan Tornionmäen haaraosaston alaisuuteen.

Ainoat tyytymättömät postinsaajat olivat lähellä pääpostia olevat postinsaajat, sillä heidän kauppa-asiointi suuntautui keskikaupungille päin.

Muutoksessa korostettiin osoitteenmuutoksen tärkeyttä. Osoitteessa Kouvola-sana poistettiin ja tilalle kirjoitettiin Kouvola- Tornionmäki. Muutoksen yhteydessä lakkautettiin kauppias Sulo Reunalan liikkeessä Utinkatu 24:ssä toiminut postipysäkki.

27.3.1969 Kouvolan Sanomissa ilmestyneessä uutisessa konttorinhoitaja Jorma Toivonen ja apulaiskonttorinhoitaja Pentti Marttinen kertoivat, että Posti halusi parantaa haaraosastojen palvelutasoa ja tämän johdosta Kouvola-Torniomäen posti muutti huhtikuun puolesta välistä 1969 lähtien uusiin tiloihin vasta valmistuneeseen Osuuskassan taloon.

Yrjö Suuronen:

Kouvolan laatikkokannossa aiottiin suoranaisesti murjaista. Suunnitelma julkistettiin, Puistokadusta lähtien laatikkoon kantoon koko Tornionmäki.
Tästä suuttui Itä-Kouvolan väki. He suhtautuivat ankaran kielteisesti koko laatikkojuttuun,
saivat kansan siellä kokoukseen meille niin tuttuun.
Siellä ponsia laadittiin - sänkyyn kantoa vaadittiin ja ehkä postiljooni vielä etusivun lukisi.
 Tällöin hallituskin heräs - herrat autoon keräs. Saapuivat he tänne niin tutkia he koitti, konttorinjohtoo moitti. Sitt mentiin Kartanon kabinettiin ja selväksi päätös tuo kohta tuli. Siellä laatikko kantoo ei aloiteta vielä. Ajankohta sopiva ei ole vielä tullut, mutt yritetään ensi vuoden puolella. Nyt suuttui kova päällikkömme moiseen kapinaan,
kun miehestä näin kaikkein nähden tehdään apinaa. Kun makeata ainesta viel löytyi kaupasta, niin aivojen pesu liekin ollut kaikkein parasta.
Saimme silloin tänne ensimmäisen haaraosaston, joka tarpeeseen oli totta vie. Sen nimi osakseen sai heti ankaran tuomion, kun se kirjeet ain Tornioon vie.


*

Osastomme jäsenmäärä oli 1.1.55 39 jäsentä.

Puheenjohtajana on toiminut V. Nuorivuori, varapuh.johtajana A. Laakso, sihteerinä M.Ojala ja toimikunnan muina jäseninä A. Immonen, Vilho Loikala, B. Laitinen varajäseninä Y. Suuronen ja L. Savolainen.

Osaston vuosikokous pidettiin 24.2-55 ja muita yleisiä kokouksia kerran. Toimikunta on kokoontunut 5 kertaa kuluneen toimintavuoden aikana. Osastomme monivuotinen puheenjoht. E. Vierula siirtyi syyskesällä eläkkeelle ja osastomme jäsen E. Puolatie jätti meidät, siirtyen sinne mistä paluuta ei ole. Kunnia hänen muistolleen.

Osastoomme liittyi Matti Laine, joten jäsenmäärämme oli vuoden vaihteessa sama 39 jäsentä.

Urheilu

Urheilusta ja kerhotoiminnasta on hiihto, suunnistus ja jalkapallo jaksanut pysyä pinnalla. Kaikki muu toiminta ikään kuin häipyi työtaistelun melskeissä, mutta toivottavaa olisi, että sekin heräisi henkiin shakki, laulu ym. muotoineen. Hiihdossa kampailimme puulaakiviestissä sekä poliiseja vastaan. Ensin mainitussa tulimme toiseksi, mutta poliiseista ei taida löytyä hiihdossa vastusta.

Suunnistuksessa järjestimme plu:n Kymen piirin kilpailut, josta toimme enimmät palkinnot kotiin sekä myöskin kiertopalkinnon.

Suunnistusottelu Posti-Poliisit päättyi keväällä omaan voittoomme, mutta syksyllä poliisit vetivät pitemmän korren, mutta tuleehan se kesä taas, silloin näytämme, että heidän voittonsa oli tuurivoitto siis kiertopalkinto takaisin sinne mihin se kuuluukin. Jalkapallossa olimme omassa sarjassamme muita päät korkeampana, joten siitä ei sen enempää.

Osastomme luottamusmiehenä on toiminut tunnustetulla tarmolla A. Laakso ja veikkausasiamiehenä ylipostiljooni E. Loikala, joista tehtävistä lausumme kiitoksemme.

 



 



YLEISLAKKO EI HYÖDYTTÄNYT OSASTON JÄSENIÄ

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuosi 1956 oli ensimmäiseltä neljännekseltään palkka- ja hintaliikehtimisen kulta-aikaa, sillä silloin selvittelivät välejään SAK ja Maataloustuottajat sekä presidentiksi valittiin 55 vuotias Urho Kekkonen. Sosiaalidemokraatit olivat hävinneet presidentin vaalin. Kaiken lisäksi tuli yleislakko, mikä alkoi 1.3.1956. Lakon osanottajaksi SAK määräsi myös Suomen Postimiesliiton jäsenet ja näin alkoi yhteisen sopimisen aikakausi. Palkatonta lomaa kesti 20 vrk, jonka jälkeen saatiin aloittaa jälleen arkinen aherrus. Osaston leppoisaan toimintaan ei yleislakko paljoakaan vaikuttanut, sillä osastolla ollut kyseissä asiassa mitään sananvaltaa. Mitään äänestyksiä lakosta ei suoritettu, vaan määräykset sen aloittamiseksi annettiin ylemmältä taholta. Osaston mielestä sen jäsenet eivät hyötyneet tästä lakosta mitään. Jos paikat nousivat, nousivat myös hinnat ja tulos oli yhtä kuin +/-0. SAK hävisi lakon ja leskisläiset perustivat uuden ammattijärjestön. Alkanutta hajaannuksen aikaa kesti yhdeksän vuotta.

 


 

 



Kouvolan postilaisia joulun alla 1959.

 

JOULU KOUVOLAN POSTISSA

Joulu on ollut postissa vuosikymmeniä kiireistä aikaa. Vielä 1950-luvulla oli jouluaattona kaksi kantoa, kuten oli muinakin arkipäivinä. Koska postia oli paljon, venyi työpäivä iltamyöhälle. Ennen postinumeroiden tuloa postiosoitteisiin lajittelu vaati erityistä osaamista. Niinpä lajittelu suoritettiinkin ammattitaitoisten postimiesten toimesta.Postinumerouudistuksen ja lajittelukeskus-järjestelmän toteutumisen myötä 1980-luvun alkupuolelta lähtien Kouvolaan perustettiin joulunajaksi erillisiä joulukorttilajittelukeskuksia ja työvoimana alettiin käyttää osaksi postin ulkopuolista työvoimaa, lähinnä opiskelijoita.


© Raimo Heikkilä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

©2018 Raimo Heikkilä - suntuubi.com