Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Päivitetty 5.3.2019
Päivitetty 5.3.2019

Viime vuosikokouksen antamissa velvoitteissa vielä pysyäksemme astuu tällöin etualalle jo vuosia kytenyt tavoite oman kesänviettopaikan aikaansaamisesta osastomme jäsenkuntaa varten. Tästä mieliä kiehtovasta ajatuksesta keskusteltiin silloin - vuosi sitten - varsin vilkkaasti ja velvoitettiin vastavalittu toimikunta asiaa edelleen kehittelemään. Kesämökkihanke olikin leimaa-antavana osastomme kaikelle toiminnalle kevään ja alkukesän ajan. Asiasta keskusteltiin kaikissa osaston ja toimikunnan kokouksissa, mutta vielä enemmän siitä puhuttiin päivittäin työpaikalla, jossa karttoja leviteltiin kuin konsanaan paremmissakin suunnistuskilpailuissa. Kalustomäärärahojen viipymisen vuoksi ei konttorimme yhteyteen perustettu ensiapuasema ole vielä päässyt aloittamaan toimintaansa toimintaansa vaikka sen vastaavaksi hoitajaksi kiinnitetty terveyssisar valitti jo marraskuussa. Lastauslaiturin jatkeeksi suunniteltu kattolippa voidaan myöskin läpihuutojuttuna kirjata kertomusvuoden asioihin, sillä tähän rakennustyöhön liittyviä arkkitehdin piirustuksia nähtiin konttorinhoitajan kainalossa vuoden loppupuolella. Merkittävin ja vaikutukseltaan ehkä kauaskantoisin arvotapahtuma sattui kuitenkin vuodenvaihteessa, jolloin konttorimme 1.1.1962 lukien korotettiin virallisesti 1 lk ap konttoriksi, johon luokituspisteet olisivat antaneet mahdollisuuden jo varhemminkin. Edellä ylimalkaisesti kosketeltuihin yleis- ja paikallisluontoisiin taustatapahtumiin nojautuen voimmekin jo syventyä oman osastomme työn tarkasteluun, kuten vakiintunut tapa näin vuosikokouksessa edellyttää. Erinäisistä tilinpidollisista asioista johtuen voitiin viimekertainen vuosikokous pitää pahasti myöhästyneenä vasta maaliskuun 15 päivänä, joten nyt tarkastelun alaisena oleva toimintakausi jäi sääntömääräistä lyhyemmäksi.

Kyösti Joukasen arkisto
1961 Kuusankosken postikonttorin postimiehiä. Eturivissä vas. Olavi Tuominen, Jorma Kivinen, Kyösti Joukanen, Yrjö Mäki, Urpo Sommarberg ja Kari Nikula.
Toinen rivi vas. Pentti Lallukka, Gunnar Fält, Henrikki Mäki, Unto Rask ja Mauri Tähtinen.
Ylärivissä vas. Unto Kajander, tuntematon, Tuomo Knat, Jorma Juutila, Pentti Aalto ja Matti Auleen.

Ylärivi Vasemmalta: Raimo Havasara, Veli Leinonen, Raimo Rautjärvi, Uuno Jattu, Yrjö Suuronen, Pekka Karjalainen, Jouko Isomäki, Risto Marttila, Raimo Saarinen, Liisa Suvisalo, Alpo Immonen, Vieno Laitinen.

Keskirivi:, Pertti Karjalainen, Niilo Puolatie, Eero Koskinen, Jaakko Mäenanttila, Bruno Laitinen, Matti Laine, Teuvo Muona, Erkki Puolatie, Kalervo Mettälä, Matti Ojala, Leo Savolainen, Heikki Topo, Pertti Leinonen, Oiva Alho, Lauri Niveri, Eero Pauloff, Reino Nieminen, Pekka Kiilavirta, Kari Karsikas, Reijo Oksanen,

Alarivi: Veikko Kaaranto, Kustaa Nuorivuori, Vilho Loikala, Eino Repo, Alarekola, Yrjö Pöyhönen. Hilkka Alarekola, Olava Rastas, Wiljam Nuorivuori, Kaarlo Nuorivuori, Tauno Leinonen ja Armas Laakso.

Vuosikokous

Osaston vuosikokous pidettiin Kartanon

"Kievari" -kabinetissa maanantaina

helmikuun 5 pnä 1961 alkaen klo 19.00

Vuosikokousasioiden lisäksi käsiteltiin

Kouvolan plk:n Kesäkotiyhdistyksen

jättämät 40.000 markan lahjoitus- ja

50.000 markan pitkäaikaista lainaa

koskevat anomukset. Osl. Kymenmaa

tarjosi osanottajille kahvit!


S.P.L:n Kouvolan osaston toimikunnan kokous 20.II. 1961.

Paikalla 5 jäsentä. Ainoana esillä olevana asiana oli esimies E Loikalan muotokuvan hankkiminen esimiehen seinälle, sekä siitä aiheutuvat tiedot päätettiin maksaa osaston varoista. K.o. budjettitilaisuus päätettiin pitää vuosikokouksen yhteydessä. Kokous katsottiin päättyneeksi


S.P.L:n Kouvolan os toimikunnan kokous postikonttorilla 5.III. 1961

Paikalla 3 jäsentä klo 13. Päätettiin tarjota kahvit osaston vuosikokouksessa 15. III 61. Päätettiin esittää E. Aarelahden jäsenmaksut 3 kuukaudelta suoritettu osaston varoista, koska ko. henkilö on varattu ja joutunee sairauden takia eroamaan. Päätettiin ehdottaa tehokkaampia toimenpiteitä jäsenmaksujen rahastuksen suhteen. Klo 14.30 kokous katsottiin päättyneeksi.


SPL:n Kouvolan osaston toimikunnan kokouksesa Kouvolan postikonttorilla

Huhtikuun 1 p:nä 1961 klo 13.30. Saapuvilla olivat Yrjö Suuronen, Teuvo Muona, Raimo Havasara ja Matti Laine.

Päätettiin lähettää Raimo Havasara liiton järjestämille toimitsijakursseille, jotka pidetään 17-20. 4. -61 Vihdin Tervalammella. Hänen työvuorojensa järjestelyyn päätettiin käyttää osaston varoja 2.000:-. Lähetettiin liittotoimikunnalle esitys ansiomerkin myöntämisestä E. Loikalalle.

Puheenjohtaja ilmoitti, että konttorinjohto oli suhtautunut myönteisesti virkistyshuoneen käyttöä kokoustarkoituksiin koskeneeseen pyyntöön ja että samalla oli luvattu tilata osaston käyttöön uusi arkistokaappi. Kansliasta oli annettu "tuliaisiksi" myös uusi mappi ja arkistokansioita, josta kaikesta toimikunta on hyvin kiitollinen. Kokoushuoneen seinille saadaan niinikään vapaasti kiinnittää tauluja, valokuvia y.m. Alakerran työsaliin saadaan kiinnittää oma ilmoitustaulu osaston asioita varten, mikä toimenpide toimikunnan taholla tyydytyksellä todettiin. Lähetystöön, jonka tehtäväksi tuli käydä kysymässä Einari Vierulalta lupaa valokuvausta varten, valittiin Raimo Havasara, Yrjö Suuronen ja Teuvo Muona.

Vuosikokous
OSASTON VUOSIKOKOUKSESSA 15 MAALISKUUTA 1961 KOUVOLAN POSTIKONTTORILLA
Saapuvilla oli 19 osaston jäsentä. Vuosikokouksen avauksen suoritti osaston puheenjohtaja Uuno Jattu. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin sen avaaja ja sihteeriksi Yrjö Suuronen, sekä pöytäkirjan tarkastajiksi Wiljam Nuorivuori ja Tauno Leinonen. Kuultiin osaston sihteerin K. A. Nuorivuoren esittämät tili- ja toimintakertomukset sekä tilintarkastajain lausunto. Toimintakertomus hyväksyttiin kiitoksella, samoin tilit, joskin Kalervo Mettälän velka-asia aiheutti keskustelua. Asianomaisen kokoukselle antaman lupauksen mukaisesti päättiin, että tämä vuosikausia osaston tileissä "kummitellut" velkasaatava saatetaan järjestykseen ja lopullisesti maksetuksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toimikunnalle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Todettiin, että osastolla ei ole toiminnan ohjeeksi minkäänlaista talousarviota, mikä seikka on omiaan aiheuttamaan epävarmuutta nimenomaan erinäisten menosuoritusten hyväksymisessä. Asiasta käyty vilkas keskustelu ei kuitenkaan tällä kerralla tuonut kysymykseen ratkaisua, joten ensi toimintavuosi joudutaan edelleenkin aloittamaan ilman talousarviota. Osaston keskeisimmille toimihenkilöille päätettiin suorittaa osaston varoista yhteensä viidentuhannen (5.000) markan suuruinen korvaus, jonka asianomaiset saavat keskenään jakaa harkintansa mukaan. Päätettiin, että alkavana toimintavuonna toimikunta käsittelee jokaisen laskun, ennen niiden korjaamista. Osaston jäsenmaksun suuruudesta ei tehty vielä päätöstä, koska Suomen Postimiesliitosta on kevään kuluessa odotettavissa uudet tarkemmat määräykset jäsenmaksuista. Toistaiseksi kerätään jäsenmaksut entisen suuruisena. Kokouksessa virisi vilkas keskustelu oman rantapalstan hankkimisesta osaston tarpeisiin, mutta asian laajakantoisuuden vuoksi ei siitä tehty vielä mitään päätöstä. Osaston jäseniä kehoitettiin tiedustelemaan sopiviaalueita Kouvolan ympäristöstä ja toimikunta velvoitettiin suorittamaan asiassa yksityiskohtaisempi tutkimus, josta tulisi selvitä mahdollinen rahoitusjärjestely.
Osaston uudeksi puheenjohtajaksi entisen kieltäydyttyä valittiin ilman äänestystä Raimo Havasara.
Rami syntyi 14.11.1926.Hän liittyi osaston jäseneksi 1.3.1956 ja osaston puheenjohtajaksi hänet valittiin vuosiksi 1960–1965. 1963–1966 Raimo Havasara oli Postimiesliiton liittovaltuuston jäsen. 10.10.1965 osaston 50-vuotisjuhlassa liiton puheenjohtaja Paavo Markkola luovutti Raimo Havasaralle liiton hopeisen ansiomerkin. Postimiesten esimies Raimo Havasara (SDP) toimi Kouvolan kaupungin valtuustossa vuosina 1965–1966. Vuosina 1961–1965 Ramilla hallussaan oli toimittajan tietopankki. Hänen tekemänsä monisivuiset osaston toimintakertomukset huokuivat suurta ammattitaitoa ja asioihin perehtymistä. Vuodesta 1951 lähtien hän oman toimensa ohella kirjoitti sanomalehtiin. Postimies-lehden avustajana hän aktiivisesti toi postilaisten tietoon Kouvolan osaston asioita, tarinoita juhlista vaatimuksiin työolosuhteiden korjaamiseksi. Myös reportaasit Postimies-lehdessä eri osastojen toiminnasta ja osastojen kotipaikkakunnista olivat Raimon kynästä lähtöisin. Osaston luottamusmiehenä hän toimi vuosina 1957–1959. Inkeroisten posti – ja lennätinkonttorin esimieheksi hänet nimitettiin 1965 ja Helsingin postikonttoriin vuonna 1967. Virkavapaana hän oli 1.8.1966 lähtien hänen toimiessa VY:ssä. Kokouksessaan 3.6.1966 valitsi Virkamiesten Yhteisjärjestö (VY) ry:nhallitus valitsi Raimon järjestön toimitsijaksi. Tästä tehtävästä hän siirtyi 43 vuotiaana, helmikuusta 1970 lähtien, Postin huoltotoimiston piirihuoltajaksi. Huoltotoimistossa hän hoiti työturvallisuus- ja työsuojelu asioita. Raimo Havasara kuoli vuonna 1988.

 


Osaston toimikuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi Yrjö Suuronen, Matti Laine, Teuvo Muona, Pertti Karjalainen, Matti Ojala ja Reijo Oksanen, sekä varajäseniksi Pekka Karjalainen ja Oiva Alho. Muita toimikuntia ei katsottu tarpeelliseksi. Tilintarkastajiksi valittiin Raimo Rautjärvi ja Pauli Raunio sekä heidän varamiehikseen Leo Savolainen ja Bruno Laitinen.
Osaston luottamusmieheksi valittiin edelleen Matti Ojala.
Uusi toimikunta velvoitettiin tekemään esitys Liittotoimikunnalle Suomen Potimiesliiton ansiomerkein myöntämiseksi eläkkeelle siirtyneelle postimiesten esimies Emil Loikalalle. Postimies-lehden kirjeenvaihtajaksi valittiin yksimielisesti puheenjohtaja Raimo Havasara. Puheenjohtaja katsoi kokouksen päättyneeksi.

Välittömästi vuosikokouksen jälkeen suoritettiin ent. esimies Emil Loikalan muotokuvan paljastaminen nykyisessä esimieshuoneessa. Kunniavieraan, konttorinjohdon edustajat sekä postimiestoverit toivotti tilaisuuteen tervetulleeksi puheenjohtaja Uuno Jattu, minkä jälkeen Wiljam Nuorivuori kosketteli puheessaan Emil Loikalan 16 vuotta kestänyttä esimieskautta, jolle puhujan käsityksen mukaan oli luonteenomaista toisen ymmärtämisen halu. Päivänsankarin kiitetty osakseen tulleesta huomaavaisuudesta sijoitettiin taidekuvaamo Jatan valmistama muotokuvasuurennus kukin somistetun esimieshuoneen seinälle, josta käsin kaikin puolin onnistunut kuva tutuin piirtein "hallitsee" koko avaraa lajittelusalia. Konttorin johdon onnittelut Emil Loikalalle esitti v.t. apulaiskonttorinhoitaja Hilja Virta. Juhlahetkeen päätteeksi nautittiin tavanmukaiset vuosikokouskahvit.


Järjestäytymiskokouksessa Kouvolan postikonttorilla

 

Maaliskuun 21 päivänä 1961, klo 17.00. Saapuvilla olivat Raimo Havasara, Yrjö Suuronen, Matti Laine, Matti Ojala, Teuvo Muona ja Pertti Karjalainen. Puhetta johti R. Havasara ja pöytäkirjan laati M. Laine. Puheenjohtajana lausuttua jäsenet tervetulleeksi, todettiin kokous päätösvaltaiseksi.

Kokouksen sihteeriksi valittiin M. Laine. Osaston varapuheenjohtajaksi valittiin Yrjö Suuronen.Osaston sihteeri-rahastonhoitajan tehtävään valittiin Matti Laine, jolle samalla myönnettiin oikeus nostaa osaston tililtä 5000:- vuosipalkkioinaan, minkä rahasumman osaston vuosikokous oli tarkoitusta varten määrännyt.Todettiin vuosikokouksen antama velvoite ansiomerkin esittämisestä Emil Loikalalle. Puheenjohtaja ilmoitti tuovansa seuraavaan toimikunnan kokoukseen valmiin anomusluonnoksen perusteluineen.

Yhdyttiin puheenjohtajan esitykseen, että postimiesten virkistyshuone pyritään muodostamaan osaston toiminnan tyyssijaksi. Tarvittavan luvan hankkiminen jätettiin puheenjohtajan huoleksi.Edelliseen viitaten yhdyttiin puh.johtajan esitykseen, että jos huone saadaan osaston käyttöön hankitaan sinne osaston ensimmäisen kunniapuheenjohtajan, eläkkeellä olevan ylipostimies Einar Vierulan muotokuva valokuvasuurennoksena. Muotokuvasta aiheutuvat kustannukset päätettiin peittää keräyslistavaroin. Viitaten 6 pykälässä esiintyvään asiakohtaan, päätettiin kokoushuoneeseen hankkia lomake- ja arkistokaappi osaston tarpeita varten. Siitä mistä ja millä tavoin em. kaluste hankitaan, ei vielä tehty päätöstä. Päätettiin lähettää virallinen ilmoitus osaston toimihenkilöistä SPL:n toimistoon. Osaston opintoasiamieheksi nimettiin samalla Matti Ojala. Niinikään päätettiin osastolle tuleva kirjeenvaihto ohjata puheenjohtajalle.

Päätettiin siirtää osaston postisiirtotilin käyttöoikeus tällä päivämäärällä toistaiseksi osaston uudelle rahastonhoitajalle, postimies Matti Laineelle, joka allekirjoittaa yksin osaston nimen. Samalla päätettiin peruuttaa entinen sihteerin, ylipostimies K.A. Nuorivuoren tilinkäyttöoikeus.

Postimiesten Lepokodin Kannatusyhdistys r.y:n painattamia Lepokoti Suvirannan kirjeensulkija-merkkejä oli osaston perittäväksi lähetetty 14 arkkia a 1000:-, joiden rahastaminen jätettiin puheenjohtajan huoleksi. Postimiesliiton adresseja päätettiin tilata 6 kpl, joista puolet suruvalittelu- ja puolet onnitteluadresseja. Luettiin liiton kiertokirjeet no 5, 7 ja 9. Todettiin, että liittoneuvoston varsinaiseen kokoukseen ei osaston taholta lähetetä mitään alustuksia.

Osaston rahavarojen kartuttamiseksi pyrittiin löytämään käyttökelpoisia keinoja. Pertti Karjalaisen ehdottamat kuukausiarpajaiset saivat kannatusta osakseen, samoinkuin puheenjohtajan ajatus lastenjuhlien järjestämisestä. Ehdotusten edelleen kehittelyä jatketaan seuraavassa toimikunnan kokouksessa.

Rantapalstahanke viritti vilkkaan keskustelun, jossa innokkaimmin esittivät mielipiteitään Teuvo Muona, Yrjö Suuronen ja Matti Ojala. Sopiviksi paikoiksi esitettiin mm. Revonkären lähimaastoa Mietunvirran suussa sekä Juhonhiekkaa Rapojärven puolella kuin myös Rapojärven itärantaa Hyyryn kylän kohdalla. P.o. maa-alueiden omistussuhteiden sekä mahdollisen myyntihinnan tiedustelu jätettiin puheenjohtajan ja Kalervo Mettälän huoleksi. Kokous katsottiin päättyneeksi klo 19.45.


SPL:n Kouvolan osaston toimikunnan kokouksessa Kouvolan postikonttorilla
Huhtikuun 27 p:nä 1961 klo 19.00. Läsnä oli Raimo Havasara, Matti Ojala, Pertti Karjalainen, Matti Laine sekä osan aikaa Oiva Alho ja Reijo Oksanen. Puheenjohtaja ilmoitti, että Vierulan valokuvaus oli tapahtunut samana päivänä, ja että rahankeräys oli tuottanut 5.810:-. Puheenjohtaja ilmoitti, että Emil Loikalalle oli myönnetty liiton hopealehväinen ansiomerkki no 72. Puheenjohtaja ilmoitti osallistuneensa liiton toimitsijakursseille 17-20.4, jolloin liitto oli osallistunut työjärjestelykustannuksiin osaston edellyttämällä 2000:- markan määrällö. Toimikunta päätti suorittaa osaston varoista Havasaralle saman suuruisen summan, kuten aikaisemmin oli jo päätetty.

Postimiesten edustajaksi työturvallisuusasioita käsittelemään nimettiin Armas Laakso, varamiehenään Matti Laine.

Tilapäinen postinkantaja Arvo Kalevi Kallio Elimäeltä oli asian mukaisessa järjestyksessä liittynyt SPL:n Kouvolan osaston kautta, mikä tyydytyksellä todettiin.

Päätettiin pyytää valokuvaaja Eero Suikilta valokuvasuurennus osastolle osoitettuna lahjoituksena 7.4.1961 otetusta postimiesten ryhmäkuvasta.

Päätettiin suorittaa Kouvola-Seuran jäsenmaksu kuluvalta vuodelta, eli 3x37 = 111:-

Todettiin Edith Aurelahden eronneen osastosta; syynä eroaminen laitoksen palveluksesta 31.1.1961 lukien.

Merkittiin tiedoksi, että osastolle oli liiton toimistosta lähetetty "Yhdistystoiminnan käsikirja", samoin kuin liiton toimintakertomus v. 1960. Päätettiin laittaa ilmoitustaululle liiton historiateosta koskeva tilauslista.

Keskusteltiin ajankohdasta milloin osaston kokous olisi kutsuttava koolle. Alustavasti sovittiin Helluntain jälkeinen viikko. Tässä ns. juhlakokouksessa luovutetaan ansiomerkki E. Loikalalle ja paljastetaan E. Vierulan muotokuva. Ajankohtainen joutopaperikysymys tulee tällöin myös esille, sillä konttorinjohto odottaa osastolta asiaa koskevaa julkilausumaa. Kokouksen ohjelmaan päätettiin sisällyttää myös filmiesityksiä, joiden tiedusteleminen jäi puheenjohtajan ja sihteerin huoleksi. Ensimmäisen arpajaiset pidetään myös tällöin.

Keskusteltiin Suvirantaan tehtävästä kesäretkestä, joka tapahtuisi todennäköisesti kesäkuun aikana. Asia kaipaa vielä kypsyttelyä. Rantapalsta-asia oli jälleen esillä. Suoritetun "maastotiedustelun" perusteella kääntyivät katseet Kepsunjärven pohjoisrantaan, josta on tiettävästi tarjolla vuokratontteja. Lähempi tiedustelu jätettiin Raimo Havasaran ja Matti Ojalan huoleksi. Tapaturmaisesti kuolleen ylim. postimies Pauli Kuittisen omaisten avustamiseksi suoritettu keräys tuotti yht. 4.500 markkaa, minkä summan puheenjohtaja oli osanottokirjeen seuraamana 10.4. lähettänyt Kajaanin osaston puheenjohtajan edelleen toimitettavaksi.

 


SPL:n Kouvolan osaston kokouksessa,

 

joka pidettiin Kouvolan postikonttorilla toukokuun 8 päivänä 1961 alkaen kello 13.30. Läsnä oli 21 osaston jäsentä. Puheenjohtajana toimi Raimo Havasaran ja sihteerinä Matti Laine. Puheenjohtaja ilmoitti, että osaston vuosikokouksen tekemän päätöksen mukaisesti tästä kokouksesta oli ilmoitettu kaksi päivää ennen kokousta konttorin ilmoitustaululle kiinnitetyllä ilmoituksella. Kokous todettiin näin ollen sääntöjen ja vuosikokouksen päätöksen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tauno Leinonen ja Alpo Immonen. Osaston toimikunnan ehdotuksen mukaisesti kokous yksimielisesti päätti, että osasto toimeenpanee rantapalstan osaston toimittaminen rahavarojen kartuttamiseksi toukokuun 9 ja 25 päivien 1961 välisenä aikana Kouvolan kaupungissa toimivan postikonttorin henkilökunnan keskuudessa arpajaiset, joissa tarjotaan ostettavaksi 99 kappaletta 100 markqan hintaista arpaa, joiden yhteisarvo siis on 9.900 markkaa. Voittamissa arpajaisissa on huonekalu- y.m. käyttöesineitä 7.000 markan arvosta. Arvonta toimitetaan Kouvolan postikonttorilla toukokuun 25 päivänä klo 20.30 poliisiviranomaisen valvonnassa. Arpajaisluvan hakeminen päätettiin jättää osaston toimikunnan tehtäväksi. Tämä pykälä julistettiin heti tarkistetuksi.

1961 Arpajaiset

Osaston toimikunnan ehdotuksen mukaisesti kokous yksimielisesti päätti, että osasto toimeenpanee rantapalstan osaston toimittaminen rahavarojen kartuttamiseksi toukokuun 9 ja 25 päivien 1961 välisenä aikana Kouvolan kaupungissa toimivan postikonttorin henkilökunnan keskuudessa arpajaiset, joissa tarjotaan ostettavaksi 99 kappaletta 100 markan hintaista arpaa, joiden yhteisarvo siis on 9.900 markkaa. Voittamissa arpajaisissa on huonekalu- y.m. käyttöesineitä 7.000 markan arvosta. Arvonta toimitetaan Kouvolan postikonttorilla toukokuun 25 päivänä klo 20.30 poliisiviranomaisen valvonnassa. Arpajaisluvan hakeminen päätettiin jättää osaston toimikunnan tehtäväksi. Tämä pykälä julistettiin heti tarkistetuksi.

Rantapalstan ja kesämökin hankinnan rahoittamiseksi toimeenpantujen kaksien arpajaisten antama tuotto, yhteensä lähes 40.000 mk, päätettiin toistaiseksi sijoittaa osaston pankkitalletustilille. P.o. varojen mahdollisesta luovuttamisesta Kouvolan plk:n kesäkotiyhdistyksen käyttöön päätetään myöhemmin.


SPL:n Kouvolan osaston toimikunnan kokouksessa,

joka pidetään osaston kokoushuoneessa postikonttorilla toukokuun 15 päivänä 1961 alkaen klo 18.00. Puheenjohtajana toimii Raimo Havasara ja sihteerinä Matti Ojala.

Saapuvilla olivat heidän lisäkseen Yrjö Suuronen, Teuvo Muona, pertti Karjalainen ja Reijo Oksanen sekä Pekka Karjalainen.

Kaikki tässä kokouksessa käsitellyt asiat liittyvät osaston juhlakokouksen valmisteluihin. P.o. juhlakokous on kutsuttu koolle lokakuun 25 päiväksi 1961 klo 18.30. Päätettiin kalustojärjestelyistä, jolloin m.m. kahvipöydän ja kutsuvieraspöydän sijoitusaiheutti vilkkaan mielipiteiden vaihdon. Sovittiin Einar Vierulan muotokuvan sijoituspaikasta holhoushuoneeseen.

Lyötiin lukkoon kokouksen aikataulu, jonka mukaan ns. virallinen osa alkaa klo 18.30 ja juhlaosa klo 19.30. Todettiin kiitoksella puheenjohtajan ilmoitus, että rouva Ellen Havasaran on lupautunut huolehtimaan juhlan kahvitarjoilusta leivonnaisia myöten. Hänen anomukseen päätettiin pyytää neiti Lempi Suokas. Toukokuun arpajaisten arvonnassa tarvittavat arpaliput lupasi valmistaa Yrjö Suuronen.

Keskusteltiin kokoukselle esitettävistä asioista. Puh.johtaja luki laatimansa julkilausuman jätepaperikysymyksestä, jonka "taakse" toimikunta lupasi asettaa. Ajatusta Suvirantaan tehtävästä viikonloppuneuvottelusta pidettiin käyttökelpoisena. Päätettiin kysyä kokouksen kannatusta. Nautittiin Raimo Havasaran tarjoamat kahvit, jolloin samalla tutustuttiin ennakolta tulevan juhlakokouksen kahvipöydän antimiin. Kokous todettiin päättyneeksi kello 20.45.

 


SPL:n Kouvolan osaston toimikunnan kokouksessa

joka pidettiin postikonttorilla toukokuun 25 päivänä 1961 alkaen klo 18.30. Läsnä oli 12 osaston jäsentä.

Puheenjohtajana toimi Raimo Havasara ja sihteerinä Matti Laine. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tark. valittiin B. Laitinen ja Leo Savolainen.

Puheenjohtajan aloitettua koko talven ajan vireillä olleen joutopaperikysymyksen nykyvaiheita kuvaavia asioita, päätettiin yksimieliseti yhtyä toimikunnan ehdottamaan pillilausumaan, johon edelleen saattaminen jätettiin puheenjohtajan huoleksi.

Teuvo Muona kehitti Suvirannan retken liittyviä matkakustannuksia, jotka vaihtelevat 490-870 markkaan henkilöä kohden riippuen mukaan lähtijäin lukumäärästä. Asiasta päätettiin suorittaa jäsenistön keskuudessa mielipidetutkimus, jolloin otettaisiin sel­ville myös sopiva ajankohta, joka onkin asian kipein puoli.

Kun välittömästi eli klo 19.30 alkaneesta juhlakokouksesta on yksilökohtainen selostus valokuvineen Postimies-lehden 6-7 nume­rossa, niin tilaisuudesta ei ole tässä yhteydessä tarpeellista enempää mainita. Todettakoon vain, että siltä onnistui kaikin puolin erinomaisesti, joten toimikunnan viikkoja kestänyt anomus tuli siten hyvin palkituksi.

Posti - ja lennätin hallitukselle
Kokouksessaan toukokuun 25 päivänä 1961 Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto käsitteli kokouskutsussa mainittuna asiana konttorin postimiesten ja autonkuljettajien työosuutta postilaitoksen joutopaperin vastaanottajina ja tehtaaseen toimittajina. Tällöin todettiin, että sinä aikana, minkä Kouvolan posti- ja lennätinkonttori on toiminut joutopaperin välittäjänä, eli vuoden 1957 alusta lukien, on joutopaperin määrä osoittanut jatkuvaa lisäystä. Havainnollisesti tämä kehitys selviää konttorin tilastonumeroista, jotka osoittavat seuravaa: vuonna 1957 välitti Kouvolan konttori joutopaperia 111.600 kg, vuonna 1959 oli vastaava luku 118.850 kg ja viime vuonna nousi joutopaperinpaino 131.400 kg:aan. Kun kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana on jo toimitettu yli 54.000 kg niin täydellä syyllä voidaan olettaa joutopaperin painomäärän kasvun edelleen jatkuvan. Kun näin huomattavaa työmäärää ei käsityksemme mukaan ole konttorin työjärjestyksessä riittävästi huomioitu, vaan joutopaperin raskas ja monivaiheinen käsittely tapahtuu arvostusta vailla olevana sivutyönä muun lastaus‑ ja kuljetustoimen ohessa puhumattakaan että joutopaperiurakoinnin vuoksi miehistölle olisi järjestetty aika‑ tai muun luontoista hyvitystä. Myöskään, laitoksemme työntutkijat eivät ole todennäköisesti ole riittävästi syventyneet tähän yksinomaan Kouvolan konttoria koskevaan pulmakysymykseen, koska lisätyövoimaa ei konttorin johdon anomuksista huolimatta ole riittävästi annettu. Osaston yksimielinen kanta on, että nykytilanteen vaatimiin parannustoimenpiteisiin olisi kiireenmiten ryhdyttävä, varsinkin kun Kouvolan postimieskunnan taholla on edellä mainituista seikoista huolimatta aina näihin päiviin asti säilynyt se vakaa käsitys, että heitä ei ole tarkoituksella saatettu muita virkaveljiään huononpaan asemaan. Pelkästään tämän vuoksi olisikin asiamme esille ottamisessa ja itse käsittelyssä – toivon mukaan – pyrittävä välttämään kaikkia viivyttäviä toimenpiteitä, koska ne ovat omiaan horjuttamaan uskoamme oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen työnjakoon. Tähdennämmekin vielä, että nimenomaan joutopaperin vuoksi Kouvolan postimiehet muodostavat oman erillistapauksensa, jonka myönteinen ja ymmärrystä osoittava ratkaisu saattaisi tämän allekirjoittaneen postimiesjoukon jälleen saman vertaisiksi toisten postimiesten kanssa – eikä suinkaan muita parempaan asemaan.
Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen esitämme, että Posti- ja lennätinhallitus katsoisi oikeaksi suorittaa Kouvolan posti- lennätinkonttorissa joutopaperin käsittelyyn osallistuville postimiehille (posti- ja ylipostimiehille sekä autonkuljettajille) takautuvasti kuluvan vuoden alusta lukien lastauspalkkiona 50 penniä kultakin tehtaaseen toimitetulta joutopaperikilolta. Näin muodostuva erilliskorvaus olisi käsityksemme mukaan vielä varsin vaatimaton hyvitys joutopaperikeskuksen varjossa työskentelevälle postimiesryhmälle, mutta jokatapauksessa edistysaskel nykyiseen käytäntöön verrattuna. Esim. 140.000 x 0,5 = 70.000 mk, mikä tulo 11-12 lastaajan kesken laskettuna antaa mieskohtaiseksi bruttoansioksi noin 5.800 – 6.300 markkaa vuodessa. muistaen, että posti- ja lennätinlaitos saa samasta joutopaperimäärästä myyntivoittona 5,5 – 6,75 markkaa kilolta, todetaan helposti, että esittämämme lastauspalkkio ”kaventaisi” siitä vain vajaan kymmenesosan. Kun vielä toteamme, että Tampella Oy:n Inkeroisten tehtaalla käytössä oleva ns. automaattinen autovaaka antaa ehdottoman luotettavan punnitustuloksen, niin Kouvolasta tehtaaseen toimitetun joutopaperin painomäärästä ei voine syntyä vähäisintäkään epäselvyyttä.
Tämän esityksemme olemme tehneet siinä vakaassa ymmärryksessä, että asialliset perusteet ovat puolellamme.

SPL:n Kouvolan osaston toimikunnan kokouksessa,

joka pidettiin konttorin läht. arvopost. osastolla toukokuun 29 päivänä 1961, klo 13.30. Saapuvilla olivat Raimo Havasara, Yrjö Suuronen, Teuvo Muona, Matti Ojala, Matti Laine, Pertti ja Pekka Karjalainen sekä Oiva Alho. Puhetta johti Raimo Havasara. Keskusteltiin Kouvolan postimiesten kesäarpajaisiin liittyvistä kysymyksistä. Päätettiin arpojen lukumääräksi 300 kpl a 100:-, eli arpojen bruttosummaksi 30.000:-. Arvonta päätettiin toimeenpanne tulevan elokuun viimeisellä vii­kolla.Arpalippujen painatustyön järjestäminen jätettiin Pertti Karja­laisen huoleksi.

 


SPL:n Kouvolan osaston kokouksessa postikonttorilla 29 toukokuuta 1961, alkaen klo 18.30

 

Saapuvilla oli 14 osaston jäsentä. Puhetta johti R. Havasara. Osaston puheenjohtaja R. Havasara toivotti Kuusankosken osaston puheenjohtajan Unto Kajanderin ja Voikkaan osaston puheenjohtajana Eino Antilan samoinkuin osaston kunniapuheenjohtajan Einar Vierulan sekä osaston jäsenet tervetulleeksi ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi.

Kokouksen sihteeriksi valittiin Teuvo Muona.

Puheenjohtaja luki Joensuun Matkapostimiesosaston lähettämän kirjeen ja siihen liittyvän julkilausuman, jolle mainittu osasto toivoi kannatusta. Kirjeen laatijat katsoivat liittoneuvoston ylittäneen valtuutensa järjestäessään Postimiesliiton liittymisen vastaperustettuun Virkamiesten yhteisjärjestöön. Samoin luettiin liittotoimikunnalta saapunut kirje, jossa puolestaan tähdennettiin uuteen keskusjärjestöön liittymisen tarpeellisuutta. Vielä luettiin eräiden pääkaupungin sanomalehtien "VY-jupakan" tiimoilta laatimia kirjoituksia.Käytetyissä puheenvuoroissa todettiin Joensuun matkapostimiesten julkilausuma turhanpäiväiseksi intoiluksi, eikä se antanutkaan aihetta enempiin toimenpiteisiin. Sensijaan katsottiin osaston yksimielisesti hyväksyvän liittoneuvoston toimenpiteet, sillä käytetyissä puhjeenvuoroissa ilmeni vakaa usko siihen, että Virkamiesten Yhteisjärjestöön liittymisellä voidaan myös Postimiesliiton jäsenkunnan edut parhaiten turvata niin parast'aikaa käytävissä palkkaneuvotteluissa kuin kaikkinaisessa toiminnassa vastaisuudessakin.

Rantapalstan ja kesämökin hankinnan rahoittamiseksi toimeenpantujen kaksien arpajaisten antama tuotto, yhteensä lähes 40.000 mk, päätettiin toistaiseksi sijoittaa osaston pankkitalletustilille. P.o. varojen mahdollisesta luovuttamisesta Kouvolan plk:n kesäkotiyhdistyksen käyttöön päätetään myöhemmin. Kiittäen jäsenistöä asiallisista puheenvuoroista katsoi puheenjohtaja kokouksen viralliselta osaltaan päättyneeksi.

Ylikonstaapeli Aimo Mäkisen valvonnassa suoritetussa Kouvolan postimiesten kesäarpajaisten arvontatoimituksessa jakaantuivat voitot seuraavasti: vaahtokumipatja nolle 78, silkkitäkki 273, matkahuopa 122, puutarhatuoli 238, tikkapeli 15, Uuden Suomen vuosikerta 147 ja makeispakkaus 213. Voitot on perittävissä 30.­11. -61 mennessä. Johtaja Vesa Harsin esittämänä nähtiin lyhytfilmit Singapor, Englanti urheilee, New York:n valtio, Avaruusmies Allan Shepardin lähtö ja Belrin-kahtia jaettu kaupunki. Puheenjohtajan toivomukseen, että johtaja Harsi olisi vastaisuudessakin saatavissa elokuvanäytämön pitäjäksi, saatiin myönteinen vastaus.

 


SPL:n Kouvolan osaston kokouksessa

 

joka pidettiin postikonttorilla syyskuun 22 p:nä 1961 alkaen klo 19.30. Saapuvilla oli seitsemän osaston jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Raimo Havasara. Toivotettuaan osanottajat tervetulleeksi, selosti puheenjohtaja yksityiskohtaisesti päivän polttavaksi aiheeksi muodostunutta mopokysymystä. Mainittuaan, että kokouksesta on tarkoitus lähettää mopoasian merkeissä julkilausuma postiosastolle, toivoi hän tämän vuoksi kokouksessa asiallisia ja neuvoja antavia puheenvuoroja.

Autonkuljettaja Kalervo Mettälä katsoi, että siinä tapauksessa, että mopolla todellakin joudutaan suorittamaan 24-26 km pituinen postinkuljetusreitti Kouvola - Kuusankoski - Voikkaa - Kouvola tarvitaan ainakin seuraavat suojavälineet: turkissuojapuku, sadesuojapuku, saappaat, nahkakäsineet, nahkapäähine, kutakin kahta eri kokoa. Hän oli sitä mieltä, että kieltäydytään jyrkästi mopedilla ajosta, koska konttorilla on autoja tähän tarkoitukseen käytettävissä ja niiden käyttökin tulee vielä taloudellisestikin edullisemmaksi. Muissa käytetyissä puheenvuoroissa tuotiin esille m.m. seuraavia seikkoja:

1) hienorakenteisena ajoneuvona, mopedi tuskin tulisi pitkään kestämään eri ajajien käytössä, koska n.s. pikamiehen polkupyöräkään ei ole pysynyt käyttökunnossa,

2) mopedilla ajo vilkkaastiliikennöidyllä tiellä edellyttää ajoneuvon hyvää hallintaa ja liikennesääntöjen tarkkaa tuhtemista, jotka taidot ja tiedot ovat useimmille mopovuorossa joutuville varsin hatarat,

3) jäisellä talvikelillä on mopolla ajo jopa hengenvaarallistakin,

4) ja kylmänä vuodenaikana suureksi vaaraksi terveydelle

5) sitäpaitsi p.o. linja on katsottava liian pitkäksi mopediajoa varten.

4 § Kokous katsoi, että jos mopedi on pakko vastaanottaa, soveltuu se parhaiten paikallis-luontoiseen ajoon kuten pikalähetysten perilletoimittamiseen ja kirjelaatikoitten tyhjennyskierroksilla käytettäväksi.

5 § Puheenjohtaja luki laatimansa julkilausuma-luonnoksen, jonka kokous sellaisenaan hyväksyi nimissään edelleen toimitettavaksi.

Ysimielisyyden hengessä pidetty kokous katsottiin tämän jälkeen päättyneeksi samalla kun jäätiin jännityksellä odottamaan miten asia alkaa kehittyä.

 


SPL:n Kouvolan osaston kokouksessa

 

joka pidettiin postikonttorilla syyskuun 23 p:nä 1961, alkaen klo 13.15. Saapu villa oli 25 osaston jäsentä sekä apulaiskonttorinhoitaja Olavi Rastas. Puheenjohtajana toimi Raimo Havasara.Puheenjohtaja selosti mopedikysymyksessä saman päivän aamuna syntynyttä tilannetta mainitsemalla m.m. että, apul. konttorinhoitaja O. Rastas oli postiosaston pyynnöstä joutunut puhelimitse hakemaan osastomme julkilausuman, johon välittömästi vastauk sena ilmoitettiin, ettei tehtyä päätöstä tulla muuttamaan. Yrjö Suuronen luki julkilausuman tekstin, jotta se olisi tullut myös niitten tietoon, jotka eivät olleet edellisessä kokouksessa läsnä. Välittömästi tämän jälkeen kaikki ne, jotka julkilausuman sisällön hyväksyivät, vahvistivat sen allekirjoituksellaan. Todettakoon, että jokainen läsnäolija (= osaston jäsen) kirjoitti nimensä julkilausunnon alle. Kun oli tiedossa, että johtaja A. Uotila tulee lähipäivien aikana vierailemaan Kouvolassa, päätettiin ottaa häneen neuvottelukosketus, mikäli siihen tilaisuus tarjoutuu. Osaston lähetystöön valittiin puh.johtaja Raimo Havasara, varapuh.johtaja Yrjö Suuronen, luottamusmies Matti Ojala ja autonkuljettaja Kalervo Mettälä. Neuvottelijoille annettiin evästykseksi erikoisesti terveydellisten haittojen esille tuominen. Apul. kontt.hoitaja Rastaan lausunnosta ilmeni, että mopedisuunnitelma oli tullut yllätyksenä konttorinjohdolle kuin myös postitarkastajalle, jotka molemmat olivat esittäneet autokuljetuksen järjestämistä. Siinä tapauksessa, että johtaja Uotilan kanssa käytävä neuvottelu ei johtaisi toivottuun tulokseen, päätettiin mopokysymyksen ratkaisun voiminen jättää postimiesliiton tehtäväksi.

Johtaja Armas Uotila saapuikin Kouvolaan syyskuun 25 päivänä 1961, jolloin puheenjohtaja Raimo Havasara joutui toisten estyneenä ollessa yksin edustamaan osastoa konttorinhoitajan kansliassa pidetyssä neuvottelussa, jossa oli saapuvilla myös postitarkastaja A.O. Pakarinen, sekä konttorinhoitajat Y. Pöyhönen ja O. Rastas. Johtaja Uotila suhtautui esitykseemme ymmärtäväisesti, ehkä siksi, että läsnäolleet paikalliset postiviranomaiset asettuivat osastomme esityksen taakse. Keskustelun tuloksena johtaja Uotila ilmoitti ottavansa asian uudelleen käsiteltäväksi postiosastolla ja ilmoittavansa tällöin tapahtuvasta ratkaisusta jo parin viikon sisällä. Samalla hän toivoi, että Kuusankosken ajo tämän aikana kaikesta huolimatta suoritetaan kunnolla, jonka postimiehet puolestaan olivat valmiit lupaamaan.

Käydessään jälleen lokakuun 31 päivänä 1961 Kouvolassa otti johtaja A. Uotila yhteyden osaston puheenjohtajaan ilmoittaen, että postiosasto tulee tällä päivämäärällä peruuttamaan aikaisemman päätöksensä mopedin käyttämisestä Kuusankosken ajossa. Paikalliseen sopivaksi katsottuun ajoon on mopedia Kouvolassa sensijaan edelleen käytetetävä. Tämän suullisesti annetun päätöksen todistajina olivat johtaja O. Saloila, postitarkastaja A.O. Pakarinen, konttorinhoitaja Y. Pöyhönen ja apulaiskonttorinhoitaja O. Rastas. Visainen mopojuttu oli näin ollen johtanut osastomme täysin tyydyttävään ratkaisuun.

 


SPL:n Kouvolan osaston toimikunnan kokouksessa

 

joka pidettiin postikonttorilla lokakuun 23 päivänä 1961 klo 18.30. Saapuvilla olivat R. Havasara, T. Muona, M. Ojala ja M. Laine. Puheenjohtajana toimi R. Havasara.

Käsiteltiin ja hyväksyttiin "Toukokuun arpajaisten" ja "Kesäarpajaisten" lopputilitykset, jolloin todettiin niiden tuottaneen osastolle puhtaana voittona 000000 markkaa. Samoin käsiteltiin ja hyväksyttiin joukko juoksevista menoista kertyneitä laskuja.

Päätettiin antaa osaston varoista Kesäkoti-yhdistykselle lyhytaikainen laina siinä tapauksessa, että kioskin kassasta ei löydy tarpeeksi varoja laskujen maksamiseen. V.m. yhdistys sitoutui samalla suorittamaan lainaussumman heti takaisin, kun siihen on mahdolisuus.

Ilmoitusasiana todettiin, että puheenjohtaja Paavo Markkola saapuu Kouvolaan kuluvan kuun 25 p:nä pitääkseen osastomme jäsenille ajankohtaisia aiheita käsittelevän tiedotustilaisuuden. Tiedotustilaisuuden osanottajille päätettiin tarjota kahvit osaston kustannuksella. Niin ikään päätettiin myöntää puheenjohtaja Markkolan ylöspitoa varten 2000:- suuruinen rahasumma.

Kouvolan Työväenlaulajat r.y:n lähettämään rahankeräysanomukseen päätettiin suhtautua torjuvasti, koska kuoron tarpeellisuudesta ei oltu täysin vakuuttuneita. Samalla todettiin, että osaston jäsenten musikaaliset harrastukset kohdistuvat jo entuudestaan Kouvolan Mieskuoroon, Kouvolan Lauluun ja Kouvolan Kirkkokuoroon sekä postimiesten omaan rahoitettuun kvartettiin. Kuluneen vuoden aikana toimeen pannut lukuisat rahankeräykset olivat jo liiaksikin rasittaneet jäsenistöä.

Päätettiin ottaa yhteys konttorinjohtoon joulutöiden järjestelyn merkeissä.

 

Paavo Markola Kouvolassa


 

Postimiesliiton puheenjohtaja Paavo Markkola piti osastomme jäsenille lokakuun 25 päivänä 1961 tiedotustilaisuuden, joka pidettiin postikonttorilla alkaen klo 19.00. Saapuvilla oli alun kolmatta-kymmentä osaston jäsentä, joukossa myös eläkemiehet Emil Loikala ja Einar Vierula.

Toivotettuaan liiton puheenjohtajan tervetulleeksi Kouvolaan, selosti Raimo Havasara osaston toimintaa kuluvan vuoden osalta kosketellen tällöin m.m. osaston Plh:lle tekemää esitystä lastauspalkkion myöntämisestä joutopaperin käsittelyyn osallistuville konttorin postimiehille, joka esitys ei ollut johtanut toivottuun tulokseen. Samoin hän kosketteli syyskesällä yllättäen esiintullutta "mopojuttua", jonka johdosta osasto oli niinikään kirjelmällä kääntynyt Plh:n puoleen. Puhuja toivoi liiton taholta toimenpiteitä asioiden saattamiseksi myönteiseen päätökseen. Samalla osaston puheenjohtaja käytti tilaisuutta hyväkseen lausumalla kiitokset Emil Loikalalle myönnetyn hopeisen ansiomerkin johdosta.

Kahvitarjoilua seurannut puheenjohtaja Markkolan tilannekatsaus sisälsi monia ajankohtaisia asioita. Keskeisimpänä oli luonnollisesti palkkauskysymys kuin myös Postimiesliiton liittyminen uuteen Virkamiesten Yhteisjärjestöön. Keskustelua aiheutti myös ryhmäristisiteet ja virkapukujen uusi tilausjärjestelmä. Puheenjohtajan lähinnä VY-kysymyksen johdosta esittämään mielipidetiedusteluun annettiin yksimielinen vakuutus, että Kouvolan osasto tulee antamaan kaiken tukensa niille pyrkimyksille, joilla pyritään turvaamaan postimieskunnan edut. Tilaisuuden päätyttyä osoitti osasto vieraanvaraisuuttaan Asemaravintolan uusissa suojissa.

 

 

Kantopuolen postimiehille järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa

 

joka pidettiin postikonttorilla marrask. 21 p:nä 1961 alkaen klo 15.00. Saapuvilla olivat kaikki postinkantajat, osa toimikunnan jäsenistä ja esimies. Puheenjohtajana toimi Raimo Havasara. Puheenjohtaja selosti ryhmäristisiteistä ja osoitteettomista sanomalehdistä voimassa olevia määräyksiä ja niihin sisältyviä sopimuksia kantopalkkioista. Tällöin käsiteltiin yksityiskohtaisesti Plh:n ja Postimiesliiton välillä 12.9.1960 tehtyä sopimusta, joka koskee korvauksen maksamista ryhmäristisiteiden jakelusta. Samoin käytiin läpi 9.10.1959 annettu sanomalehtiasetuk sen muutos, joka tekee mahdolliseksi osoitteettomien sanomalehtien postissa kuljettamisen. Käydyssä keskustelussa todettiin monien epäselvien seikkojen saaneen valaistusta, mutta en lähetyksistä suoritettava korvaus todettiin jokatapauksessa mitättömän vähäiseksi.

 


SPL:n Kuvolan osaston toimikunnan kokouksessa

joka pidettiin vaihtomiesten kahvihuoneessa marraskuun 30 p:nä -61 alkaen klo 1.15. Saapuvilla olivat Yrjö Suuronen, Teuvo Muona, Reijo Oksanen, Oiva Alho ja Raimo Havasara, joka johti puhetta.Hyväksyttiin osaston uusiksi jäseniksi 1.12. lukien Kari Karsikas, Pekka Kiilavirta, Pertti Leinonen, Reino Nieminen ja Raimo Saarinen.Merkittiin pöytäkirjaan Alpo Laurilan siirtyminen Helsingin osastosta takaisin Kouvolan osastoon samoin 1.12. lukien.

Päätettiin lähettää enintään 100 kpl joulutervehdyksiä kiitollisuuden osoituksena niille henkilöille ja liikelaitoksille, jotka kuluvan vuoden aikana olivat osoittaneet erityistäm myötämielisyyttä postimiesten yhdistystoimintaa kohtaan.

Päätettiin tilata liiton taskukalenterit joululahjaksi Emil Loikalalle ja Einar Vierulalle. Todettiin Kalervo Mettälän lyhentäneen velkaansa 20.000 markalla. Korkojen laskeminen annettiin Matti Ojalan ja Matti Laineen toimeksi. Merkittiin tiedoksi Veikko Kaarannon ilmoitus osastosta eroamisesta. Raimo Havasaran ja Teuvo Muonan tehtäväksi annettiin kuitenkin keskustella asiasta Kaarannon kanssa.Kesäarpajaisten perimättä jääneet voittoesineet (matkahuopa, puutarhatuoli ja tikkapeli) päätettiin muuttaa rahaksi jollakin sopivalla tavalla, esim. huutokaupan muodossa.Päätettiin ottaa selvää automiesten ruuhkatuntiasiasta ja Kuu­sankosken ajosta suoritettavasta päivärahasta. Puheenjohtajan ehdotus mietelauseiden kiinnittämisestä kokoushuoneen ja työsalien seinälle jätettiin toistaiseksi avoimeksi.

 


SPL:n Kouvolan osaston kokouksessa, joka pidettiin neuvottelutilaisuuden luontoisena postikonttorilla

 

Joulukuun 12 päivänä -61 alkaen klo 18.00. Läsnä oli 13 osaston jäsentä ja konttorinjohtoa edusti tilaisuudessa apul. kontt.hoit. O. Rastas. Puheenjoht. toimi Raimo Havasara.

Liiton kiertokirjeiden no 45/61 ja 32/61 pohjalla esitti puh.joht. esitti alustuksen kuoppakorotuksen yhteydessä perustetuista uusista postimiesviroista ja valtion vuoden 1962 talousarvioon sisältyvistä suunnitelmista viidenkymmenen autonkuljettajan toimen vakinaistamiseksi. Virkoja koskevat muutokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös Kouvolan konttorin postimies- ja autonkuljettajavirkoihin. Yksimielisesti todettiin, että konttorin johdon on syytä viivyttelemättä tehdä niitä koskeva esitys Plh:lle ja toisaalta SPL:n Kouvolan osaston vastaavanlainen esitys Postimiesliitolle. Apul. kontt. hoit. O. Rastaan ehdotuksesta käsiteltiin ensimmäiseksi autonkuljettajain vakinaistamis kysymystä ja päätettiin esittää konttorin yhden ylimääräisen autonkuljettajan vakinaistamista.

Postimiesten esimiehen virkoja päätettiin anoa kaksi, vaikka prosentuaalinen suhdeluku edellytti 0,9 eli yhtä em. virkaa.Ylipostimiehen virkoja päätettiin anoa kaksi, vaikka prosentuaalinen suhdeluku edellytti 1,2 eli yhtä ylipostimiehen virkaa. Postimies-yp. virkoja päätettiin anoa kymmenen, vaikka prosentuaalinen suhdeluku edellytti 9,3 eli yhdeksää postimies-yp virkaa. Raimo Havasara luki laatimansa yksityiskohtaisen esitysluonnoksen, joka päätettiin osaston nimissä lähettää liittotoimikunnan tiedoksi ja tarpeellisia toimenpiteitä varten.

 


 

 

 

 

 

 
Vuosi 1961. Kuvassa vasemmalta Teuvo Muona, Pauli Raunio, Heikki Topo ja Aaro Koskinen.
Toimintakertomus 1961
(15.3.-61 - 5.2. -62)
Päättyneen toimintavuoden loppukatselmusta suorittaessamme on meidän kenties aiheellista luoda yleissilmäys Suomenmaan yleisiin tapahtumiin sikäli, kun ne sivuavat sitä järjestötoiminnan monitahoista piiriä, jossa mekin Suomen Postimiesliiton Kouvolan osaston jäseninä olemme pyrkineet kokoamaan rakennuspuita yhteisen asian hyväksi, joka aktiivisen toimenpitein tai eturivin sivustakatselijan ominaisuudessa.
Ensimmäiseksi on tyydytyksellä todettava, että mennyt vuosi antoi meille häiriintymättömän työrauhan. Postimiesten ammattikuntaa ei pakotettu työtaistelujen tielle, vaan kiperissäkin tilanteissa onnistuttiin luovimaan "rauhanomaisen rinnakkaiselon" johtotähtien alla. Sähköä ei ilmaista silti puuttunut, vaikka purkaukseen latautuneet ukkospilvet saatiinkin pysymään näköpiirin rajoilla. Miten tilanne kehittyy meneillään olevan vuoden aikana, sitä on vielä tässä vaiheessa vaikea mennä arvioimaan. Voidaan vain viitata Postimies-lehtien viime lokakuun numeron pääkirjoitukseen "Keskeneräiset asiat on ratkaistava", jossa ns. nippuratkaisun muodossa edellytetään laitoksemme johdolta kuin myös valtiovallan edustajilta vihdoinkin toimenpiteitä vuosikausia vireillä olleisiin ja postimiesten kannalta erittäin tähdellisiin periaatekysymyksiin. Mainittakoon tässä yhteydessä vain: terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen,
  • keskikoulukynnyksen osittainen poistaminen,
  • ammattikoulutuksen uudistaminen,
  • postimiesten ohjesäännön uusiminen ja
  • reservityövoiman järjestäminen suurempiin toimipaikkoihin.
  • Kyseessä ovat siis muut asiat kuin suoranaisesti palkkauksen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.
Toukokuussa kokoontunut SPL:n liittoneuvosto totesi samasta asiasta antamassaan julkilausumassa, että "mikäli kehitys jatkuu entisenlaisena, ajautuu tilanne väistämättömästi kohti purkautumista, minkä seurauksista vastuun kantaa työnantaja".
Jos sen sijaan tarkastelemme kulunutta vuotta puhtaasti palkkauksellisessa mielessä, niin ajankuva edelliseen verrattuna on huomattavasti lohdullisempi. Tulihan vuoden osalle peräti kahdet takamaksut ja tämän lisäksi noin 40 prosentille postimiehistä vielä sievoinen kuoppakorotus, jonka samoinkuin jälkimmäisten takamaksujen kohdalta "rahojen laskeminen" jäi tämän vuoden puolelle.
Niinkuin muistetaan antoi eduskunta 17.3-61 virkamiespalkkoihin takautuvasti vuoden alusta luettavan 4,3 % eli vähintään 1.900 markan korotuksen kuukaudessa ja vastaavasti syksyn sitkeät palkkaneuvottelut tuottivat postimiehille kuten muillekin valtion viran- ja toimenhaltijoille jälleen yhden palkkaluokan niinsanottuna yleiskorotuksena 1.8.-61 lukien. Tämän lisäksi suoritettiin syksyllä myös runsaanlaisesti ns. kuoppakorotuksia, joista postimieskunta sai niinikään oman osansa. - Kahdeksansataa (800) postimiestä sai tässä muodossa vielä yhden palkkaluokan (postimies yp), sata (100) postimiestä peritä kaksi palkkaluokkaa (ylipostimieheksi nousseet) ja sata (100) ylipostimiestä niinikään yhden palkkaluokan eli 4 pl postimieheksi korotettavat. Kun kolmannen, toisen ja ensimmäisen luokan esimiehet pääsivät 1-2 pl turvin vastaavasti ylöspäin, eräissä yksityistapauksissa jopa suuremmillakin korotuksilla, niin postimiesten palkkaluokat ovat nyt jonkinlaisessa järjestyksessä entisen ruuhkautuman sijasta. Kun rahanarvo ei samanaikaisesti ole mahdottomia alentunut eikä hinta- ja vuokratasokaan osoittanut jyrkkää nousun merkkiä, niin postimiesten palkkaustilannetta voitanee pitää lähes tyydyttävänä tällä haavaa.
Oman lukunsa ansaitsi syksyllä yllättäen esiin tullut VY-skisma, jossa liittomme yhtenäisyys jälleen joutui koetukselle, mutta kun tämä sisäinen häiriötila on nyt toistaiseksi tarjoutunut ja pois päiväjärjestyksestä, niin tapahtumaa ei kannattane enemmälti kosketella. Voidaan vain todeta, että erään tahon julkinen sana muutamien liittomme ajattelemattomasti käyttäytyneiden jäsenten toimeksiannosta teki Postimiesliiton liittymisen uuteen Virkamiesten Yhteisjärjestöön suorastaan sensaatiotapaukseksi, vaikka kohtuullisempikin huomiko tämän huomattavan edistysaskeleen toteamiseksi olisi jo mainiosti riittänyt. Tähän liittyvänä asiana voidaan niinikään vielä muistaa, että lokakuun 16 päivänä 1960 annettu erokirje SAK:lle ei merkinnyt Postimiesliitolle kuin vajaan vuoden harhailua orpolapsena, sillä olihan liittomme ensimmäisten joukossa 9 päivä elokuuta 1961 perustamssa e.m. uutta VY:tä, joka jo heti tuoreeltaan on pystynyt antamaan itsestään melko myönteisen kuvan.
Muista muistiin painuneista kauaskantoisista tapahtumista vuoden varrella voidaan tämän yleiskatsauksen lopuksi vielä poimia presidentti Urho Kekkosen konsultaatiovastavierailu Siperian Novosibirskiin marraskuussa, työntutkijain tutkimusmatka Kouvolaan tammikuussa ja Kouvolan postimiesten tiedusteluretket Jaalan Suolajärvelle.
Täysin tapahtumaköyhäksi ei vuosi 1961 jättänyt myöskään kotoista
työympäristöämme, sillä kalenterin sivuilta löytyy m.m. seuraavia muistiinpanoja:
  • Pääsiäisviikolla oli 1.4. kuulimme uuden konttorinhoitajamme ensitervehdyksen "Meillä Haapamäellä...". V.a. konttorinhoitajana alkuvuoden toiminut O. Rastas luovutti tällöin postitalon päällikkyyden konttorinhoitaja Y.

 
Pöyhöselle ja väliaikaisuuden kausi muuttui normaaliksi työrytmiksi myös talomme"kansliaosastolla".
K uvassa Olavi Rastas.
  • Virkanimityksiä - merkittäviäkin - tapahtui vuoden aikana myös postimiesten joukossa, mutta palaamme niihin jälempänä lähemmin. Sen sijaan työolosuhteisiin vaikuttaneista tapahtumista voidaan mainita:
toisen leimauskoneen saaminen toukokuun lopulla ja kirjeiden niputuskone, joka tuli kuluvan tammikuun alussa.
  • Lähtevän kirjelajitteluosaston siirtäminen entiseen varastohuoneeseen oli epäilemättä huomattavin järjestelytoimenpide kertomusvuoden aikana.
  • Kalustotäydennyksestä puhuttaessa ei voida myöskään unohtaa tehokkaita työkohdevalaisimia, joita tosin on vain rajoitettu määrä toistaiseksi sen paremmin kuin liikuteltavia lastaushyllyköitä, joista saadut kokemukset ovat hieman ristiriitaisia.
  • Konttorin autokalusto on niinikään läpikäynyt uudistuksia, kuten sivuovisen "Renun" saaminen Kuusankosken ajoon.
  • Suuri yleisö on sen sijaan saattanut havaita vain pari "komistusta" Kouvolan postin vaiheilla. Toinen näistä on Plh:n Postiosaston väen väkisin lahjoittama kauniin keltainen mopedi ja
  • toinen on - mikäs muu - yleisöhallin muhkea palmu, joka ylväänä seisoo osastomme edellisen sihteeri-rahastonhoitaja K.A. Nuorivuoren valmsitaman jalustan päällä.
Kalustomäärärahojen viipymisen vuoksi ei konttorimme yhteyteen perustettu ensiapuasema ole vielä päässyt aloittamaan toimintaansa toimintaansa vaikka sen vastaavaksi hoitajaksi kiinnitetty terveyssisar valitti jo marraskuussa.
Lastauslaiturin jatkeeksi suunniteltu kattolippa voidaan myöskin läpihuutojuttuna kirjata kertomusvuoden asioihin, sillä tähän rakennustyöhön liittyviä arkkitehdin piirustuksia nähtiin konttorinhoitajan kainalossa vuoden loppupuolella.
Merkittävin ja vaikutukseltaan ehkä kauaskantoisin arvotapahtuma sattui kuitenkin vuodenvaihteessa, jolloin konttorimme 1.1.1962 lukien korotettiin virallisesti 1 lk ap konttoriksi, johon luokituspisteet olisivat antaneet mahdollisuuden jo varhemminkin.
Edellä ylimalkaisesti kosketeltuihin yleis- ja paikallisluontoisiin taustatapahtumiin nojautuen voimmekin jo syventyä oman osastomme työn tarkasteluun, kuten vakiintunut tapa näin vuosikokouksessa edellyttää.
Erinäisistä tilinpidollisista asioista johtuen voitiin viimekertainen vuosikokous pitää pahasti myöhästyneenä vasta maaliskuun 15 päivänä, joten nyt tarkastelun alaisena oleva toimintakausi jäi sääntömääräistä lyhyemmäksi.

Emil Loikala

Eräiden osastomme jäsenten taholta tulleen (Raimo Havasaran ja Wiljam Nuorivuoren) suullisen ja sittemmin kirjallisen esityksen pohjalta päätti silloinen osaston toimikunta ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin hankkiakseen elokuun 20 päivänä v. 1960 täysinpalvelleena eläkkeelle siirtyneen 2 lk postimiesten esimies Emil Loikalan muotokuvan sopivalle paikalle työsalin yhteyteen sijoitettavaksi. Tämän onnistuneen muotokuvatutkielman paljastaminen tapahtui sitten e.m. vuosikokouksen yhteydessä niin kuin kaikki hyvin muistamme ja oli omiaan antamaan tilaisuudelle juhlavan sävyn. Emil Loikalan 16 vuotta kestänyt esimieskausi Kouvolan postikonttorissa ja täsmälleen saman pituinen puheenjohtajan toimikausi osastomme piirissä tuli tällä tavoin pysyvällä tavalla arvostetuksi. (Haluankin tässä yhteydessä vielä lausua Emil Loikalalle osaston parhaat kiitokset menneistä vuosista.

Einar Vierula

 
Runsaat kaksi kuukautta myöhemmin eli helluntaiviikolla toukokuun 25 päivän iltana oli osastomme jäsenistö jälleen juhlamielin koolla. Ansiokkaan kunniapuheenjohtajamme Einari Vierulan muotokuva paljastettiin tällöin osastomme uudessa kokoushuoneessa ja samassa tilaisuudessa kiinnitettiin Emil Loikalan rintapieleen liittotoimikunnan osastomme esityksestä myöntämä Suomen Postimiesliiton hopeinen ansiomerkki n:o 72. Itse kunniavieraiden lisäksi nähtiin tilaisuudessa kutsuvieraina konttorinhoitajat Y. Pöyhönen ja O. Rastas sekä Kuusankosken ja Voikkaan osastojen edustajina puheenjohtajat Unto Kajander ja Eino Anttila. Kun tästä niinkuin edellisestäkin osastomme perhepiirin merkkitapahtumasta on ollut laajempi selostus Postimies-lehdessä, niin emme tässä yhteydessä niihin pitemmälti puutu. Riittää kun todetaan, että osastomme on näissä toiminnossaan ollut yhtenä miehenä mukana ja siten antanut vakuuttavan näytteen rakentavan yhteishengen merkityksestä. (Sinulle Isukka saanen niinikään esittää vielä osastomme vilpittömät kiitokset menneistä, joskus vaikeistakin vuosista.)

Viime vuosikokouksen antamissa velvoitteissa vielä pysyäksemme astuu tällöin etualalle jo vuosia kytenyt tavoite oman kesänviettopaikan aikaansaamisesta osastomme jäsenkuntaa varten. Tästä mieliä kiehtovasta ajatuksesta keskusteltiin silloin - vuosi sitten - varsin vilkkaasti ja velvoitettiin vastavalittu toimikunta asiaa edelleen kehittelemään. Kesämökkihanke olikin leimaa-antavana osastomme kaikelle toiminnalle kevään ja alkukesän ajan. Asiasta keskusteltiin kaikissa osaston ja toimikunnan kokouksissa, mutta vielä enemmän siitä puhuttiin päivittäin työpaikalla, jossa karttoja leviteltiin kuin konsanaan paremmissakin suunnistuskilpailuissa.

Välittömästi olisi ryhdytty myös käytännön toimiin rahavarojen kartuttamiseksi, sillä niistähän tämän luontoisen hankkeen yhteydessä on mitä suurimmassa määrin kysymys. Ensisijalla lienee kuitenkin innostuksen suuruus ja aikanaan tarvittavan talkoohengen sitkeys. Jokatapauksessa osastomme toimeenpani lyhyen ajan sisällä kahdet arpajaiset: "Toukokuun arpajaiset" ja "Kesäarpajaiset", joiden puhdas tuotto nousi yhteensä lähes 40.000 markkaan.

Samoihin aikoihin otettiin osaston taholta ulkopuolelta saadun vihjeen perusteella tunnustelukosketus Metsähallinnon paikalliseen piiriviranomaiseen ja näin tuli konttorimme postimiesten "ohjaustauluun" suurin kirjaimin uusi paikannimi SUOLAJÄRVI, joka hetkessä iskostui meidän itse kunkin ajatuksiin suurena tulevaisuuden lupauksena.

Kesäkuun 27 päivänä suoritettiin sitten ensimmäinen maastotiedustelu (Harjun ja Verlan postiasemien tarkastuksen yhteydessä), joka antoisuudellaan yllätti retkeen osallistuneet. Suolajärven polvekkeisten hiekkarantojen houkutus kävi vastustamattomaksi.

Kolme päivää myöhemmin eli 30.6. pistäytyi ohikulkumatkalla ollut Plh:n Huoltotoimiston osastosihteeri V. Koskela konttorissamme ja tämä käynti vaikutti sitten ratkaisevasti rantapalstahankkeen hakeutumiseen uudelle, nykyiselle pohjalle, joka Kouvolan plk:n henkilökunnan Kesäkotiyhdistyksen muodossa sisällyttää itseensä myös konttorimme virkailijakunnan. Plh:lta luvattujen avustusmäärärahojen suuruus oli yksinomaisena syynä e.m. ratkaisuun, jota sittemmin on, kenties aivan aiheetta, ennätetty jo hieman katuakin. Mitään harmittelun aihetta ei vielä kuitenkaan ole esiintynyt, pikemminkin päinvastoin, joten on syytä suhtautua tapahtumain kulkuun täysin rauhallisin mielin ja valmistautua tulevan kesän aikana ajankohtaisiksi tuleviin talkooretkiin.
Sivuhyppäyksenä tulkoon mainituksi, että samaiseen osastosihteeri Koskelaan oli osastomme taholta otettu yhteyttä toisten asioitten tiimoilta jo keväällä ja tällöin alustavasti sovittu hänen Kouvolan vierailunsa ajankohdaksi syys-lokakuu. Tarkoituksena oli, että hän tällöin olisi selostanut meille Plh:n huoltotoimiston toimintaa ja esittänyt joitakin lyhytfilmejä. Nän sitten tapahtuikin, niinkuin hyvin muistamme, Kesäkotiyhdistyksen syksyisen yleisötilaisuuden yhteydessä.
Mieltä rohkaisevan runsas ei ollut sen osanottajain määrä, joka viime elokuun 2 päivän iltana kokoontui perustamaan e.m. Kesäkotiyhdistystä. Virkailijakunta loisti vähälukuisuudellaan, mutta vastapainoksi heidän aktiivisemmat ja toimekkaammat edustajansa olivat saapuvilla. Voidaankin todeta, että apulaiskonttorinhoitaja Olavi Rastaan ja ekspeditööri Seppo Vierulan mukanaolo sekä Radansuun lomakodista pistäytymiskäynnille saapuneen osastosihteeri Veikko Koskelan taustatuki muodostivat yhdessä sen perustan, jonka varaan me postimiehet omalta osaltamme uskalsimme ryhtyä kesämökkisuunnitelmaamme toteuttamaan. Kesäkotiyhdistyksen ensimmäisen johtokunnan kokoonpano, joka sittemmin pidetyssä vuosikokouksessa ei sanottavammin muuttunut, jo osoittaa, että kysymyksessä on eräänlainen osastomme sisaryhdistys, siitäkin huolimatta, että mukana on muutama virkailijapuolen edustaja. Onhan Kesäkotiyhdistyksen puheenjohtaja Yrjö Suuronen myös osastomme varapuheenjohtaja ja osastomme edustus e.m. yhdistyksen johtokunnssa on myös lukumääräisesti varsin vankka.

Näin tuli kesämökkihanke ja todennäköisesti sille suureksi eduksi, keskitetyksi määrätylle toimikunnalle - jos niin voidaan sanoa ja osaston toimikunta vapautui, ainakin näennäisesti, hoitamaan lähinnäsen omaan toimintapiiriin kuuluvia päivänkysymyksiä, joista niistäkään ei ole puutetta ollut, kuten täällä olevat hyvin tietävät.

Kokouksessaan toukokuun 25 päivänä pohti osastomme joutopaperin monivaiheiseen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä ja päätti keskustelun tuloksena lähettää posti- ja lennätinhallitukselle kirjelmän, jossa joutopaperin lastaukseen osallistuville Kouvolan konttorin postimiehille esitettiin maksettavaksi erityisenä lastauspalkkiona 50 penniä kultakin tehtaaseen toimitetulta joutopaperikolikolta. Esityksemme käsittely kesti plh:ssa varsin pitkään, sillä vasta myöhään syksyllä tuli konttorinhoitajalle osoitettu päätös, jossa lyhyesti todetaan, että posti- ja lennätinhallituksella ei ole oikeutta suorittaa erilliskorvausta joutopaperin käsittelystä. Esityksemme on siis saanut torjuvan päätöksen, mutta puheenjohtaja P. Markkolan käsityksen mukaan kannattanee asiaa kaikesta huolimatta edelleen kehitellä jotain toista linjaa käyttäen. Onkin luultavaa, että joutopaperikysymys tulee uudelleen esille vuoden 1962 kuluessa. Todettakoon vain, että vuonna 1960 lastattiin Kouvolassa joutopaperia 131.400 kg ja viime vuonna 146.494 kg, joten lisäys edelliseen vuoteen on ollut 15.400 kg. Kertomusvuoden aikana lastattiin Kouvolassa yhteensä 46 autokuormaa, joista painavin käsitti 4.538 kg.
Kouvolan postimiehistä aiottiin syys-lokakuun vaihteessa tehdä pitkänmatkan mopedisteja, mutta osastomme ponnekkaiden toimenpiteiden ansiosta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Syyskuun 20 päivänä tuli yllättäen tieto, että apulaisjohtaja M. Marttinen postiosastolla oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan sunnuntaista 24.9. lähtien perustetaan uusi sunnuntaikuljetus postilinjalla Kouvola - Kuusankoski - Voikka - Kouvola tarkoituksella toimittaa Kuusankosken lähtevä kirjeposti Kouvolan konttorin välityksellä myös sunnuntai-iltaisin yöjuniin. Samalla päätöksessä määrättiin että kuljetuksen hoitaa Kouvolan konttorin postimiehistö ajoneuvonaan laitoksen hankkima mopedi. Tämä potiosaston päätös oli ilmeisessä ristiriidassa Kouvolan konttorinhoitajan ja postitarkastajan p.o. linjaa koskeneisiin esityksiin nähden, sillä niissä ehdotettiin ajoneuvoksi pakettiautoa ja tehtävän hoitoa konttorimme automiehistölle. Kun tämän 24-26 kilometrin pituisen postinkuljetuslinjan hoitaminen mopediajoneuvolla kylmänä ja sateisena vuodenaikana tuntui suorastaan uhkapeliltä postimiesten terveyttä ajatellen kuin myös liikenteelliset vaarat huomioiden, päätti osastomme ottaa asiaan vastustavan kannan. Tähän vaikutti osaltaan Postimiesliitosta saatu tieto, että sielläkään ei suopein silmin katsota mopedin sijoittamista näin pitkälle postinkuljetuslinjalle. (Sivuhuomautuksena voidaan tässä yhteydessä todeta, että Postimiesliitossa automiehiä edustavalla toimitsija Aikiolla oli ilmeinen pelko siitä, että postimiehet mopedeillaan tulisivat ajan mittaan "syömään" automiehet pois lyhyiltä ja postimäärältään pienemmiltä linjoilta, johon epäilemättä e.m. postiosaston päätös antoi selvän vihjeen.) Mopoasian merkeissä pidettiinkin 22.9. yleinen kokous, jonka tuloksena päätettiin lähettää postiosastolle julkilausuma, jossa terveydellisiin, liikenteellisiin ja osin teknillisiin seikkoihin vedoten ilmoitettiin hienovaraisesti mutta kyllin selvästi, että Kouvolan postimiehet eivät tule käyttämään mopedia mainitussa tehtävässä. Apulaiskonttorinhoitajan välityksellä saatettiin julkilausuman sisältö jo seuraavana aamuna postiosaston tietoon, jossa kuitenkin ilmoitettiin, että tehtyä päätöstä ei tulla purkamaan. Asia oli siis ajautunut umpikujaan, jossa ainoana valonpilkahduksena oli tieto, että postiosaston johtaja A. Uotila oli lähipäivinä tulossa Kouvolaan muiden asioiden takia. Ajateltiin, että kenties hänen kanssaan saatavalla neuvottelukosketuksella voidaan tilanne jotenkin selvittää tarvitsematta vielä turvautua liiton apuun. 23.9. pidetyssä jatkokokouksessa valittiinkin erityinen neuvottelukunta Uotilan käyntiin silmällä pitäen samalla kun osaston edustajiksi nimetyille annettiin tarpeellisia lisäevästyksiä. Sunnuntaina 24.9. suoritettiin uudella linjalla ensimmäinen kuljetus, mutta ei suinkaan viime hetkessä Kouvolaan toimitetulla keltaisella mopolla, vaan yksityisautolla. Seuraavana päivänä, maanantaina 25.9. saapuikin johtaja Uotila Kouvolaan ja hän lupasi ottaa osaston edustajat neuvotteluun, Kriitillisestä kellonajasta johtuen joutui allekirjoittanut yksin ilman ennakolta valitun lähetystön tukea edustamaan osastoamme tuossa palaverissa, jossa oli läsnä myös postitarkastaja ja molemmat konttorinhoitajamme. Neuvottelu tapahtui asiallsessa hengessä siitäkin huolimatta, että johtaja Uotila oli Helsingistä lähtiessään saanut sellaisen käsityksen, että Kouvolan postimiehet uhkaavat lakolla. Kenties paikallisten postiviranomaisten tuolloin esittämät osastollemme myönteiset lausumat ja toteamukset vaikuttivat osaltaan siihen, että johtaja Uotila lupasi ottaa asian uudelleen harkittavaksi. Tosin hän korosti, että vasta tehtyä päätöstä on varsin hankalaa ja hieman outoakin mennä heti tuoreeltaan muuttamaan, mutta toisaalta hän myöskin osoitti ymmärtäneensä sen osastomme taholta esitetyn toivomuksen, että mopokysymystä ei tehtäisi postiosastolla arvovaltakysymykseksi, vaan että todelliset asianhaarat sellaisenaan huomioitaisiin. Luvatun kahden viikon sijasta saimme odottaa lopullista päätöstä runsaan kuukauden, mutta se odottaminen kannatti. Lokakuun 31 päivänä johtaja Uotila jälleen tuli Kouvolaan seurassaan johtaja O. Saloila plh:n talousosastolta. Tällöin hän kutsui allekirjoittaneen osaston edustajana konttorinhoitajan virkahuoneessa pidettyyn neuvonpitoon, missä hän ilmoitti sillä päivämäärällä muuttaneensa postiosaston aikaisempaa päätöstä siltä osin kun se koskee mopedin käyttöä p.o. postinkuljetuslinjalla. Sen sijaan on mopedia käytettävä paikallisiin kuljetus- ja jakelutehtäviin, kuten pikalähetysten perilletoimittamiseen ja kirjelaatikoiden tyhjentämiseen sikäli kun se näihin tehtäviin soveltuu. Tämän suullisen päätöksen todistajina olivat johtaja Saloila, postitarkastaja Pakarinen ja konttorinhoitajat Pöyhönen ja Rastas. Visainen mopojuttu oli siis vihdoin johtanut osastoamme tyydyttävään ratkaisuun.
Loppukesällä - elokuun 20. päivän tienoilla - tuli osastollemme Joensuun Matkapostimiesosaston lähettämä kiertokirje, jossa mainittu osasto ilmoitti paheksuvansa liittotoimikunnan päätöstä Postimiesliiton liittymisestä Virkamiesten Yhteisjärjestö-nimiseen uuteen keskuselimeen. Samalla joensuulaiset vaativat jäsenäänestyksen toimittamista koko liiton puitteissa. Kirjelmä käsiteltiin osastomme kokouksessa elokuun 29. päivänä, jolloin yksimielisesti todettiin, ettei meillä ole aihetta yhtyä joensuulaisten näkemykseen, koska siinä selvästi kuvastui tietyt poliittisluonteiset tavoitteet. Sen sijaan saatoimme mielipiteemme julki Postimiesliiton liittotoimikunnalle lähetetyllä pöytäkirjan otteella, josta seuraava lainaus: "Näin alustetun keskustelun aikana käytetyissä puheenvuoroissa poikkeuksetta todettiin liittotoimikunnan ja liittoneuvoston toimineen liiton jäsenten etujen mukaisesti, vaikkakaan liittotoimikunnan maininta "täysistä valtuuksista" ei tuntunut täysin vakuuttavalta liittomme sääntöihin verrattuna. Käsittäen hyvin sen vaikean tilanteen, jossa liittomme johtoelimet ja toimihenkilöt ovat joutuneet ratkaisunsa tekemään, ei osastomme jäsenkunta halua liittyä siihen joukkoon, joka heittelee kiviä Fredrikinkadulle päin. Muistaen ja tietäen, että muodollisuuksista on tingitty aikaisemminkin tämän laatuisissa ratkaisevissa tilanteissa, ei osastomme pidä sitä sovittamattomana rikkeenä jos kaiken takana ja yksinomaisena pyrkimyksenä on liittomme etujen valvominen tosimielessä. Sen sijaan tulemme tinkimättä vaatimaan, että liiton johto pysyttäytyy irti poliittisesta pelistä ja omistautuu yksinomaan postimieskunnan etujen valvomiseen sekä tämän lisäksi muistaa alleviivaamansa lupauksen Virkamiesten Yhteisjärjestön säilyttämisestä itsenäisenä järjestönä - sikäli kun se liitostamme riippuu. Edellä mainittuun viitaten päätti Kouvolan osasto ymmärtämyksellä suhtautua työrauhaa koskevaan liittotoimikunnan pyyntöön ja liiton johdolle kaiken tukensa antaen toivoo, että myös muut SPL:n jäsenosastot tekisivät samoin."Saman sisältöisen vastauksen sai liiton puheenjohtaja tiedustellessaan osastomme kantaa kuin varmistusmielessä myöhemmin syksyllä pidetyn tiedotustilaisuuden yhteydessä. Nyt vuodenvaihteen jälkeen voidaankin havaita, alussa mainittu Joensuun Matkapostimiesosasto on joutunut katumapäälle, koska on lähettänyt liittomme johdolle erityisen kiitoskirjeen palkkauskysymyksen tuloksellisesta hoitamisesta. Tiettävästi myös silloiset julkilausumaintoilijat ja jäsenäänestyksen vaatijat on heitetty yli laidan kuten sanonta kuuluu. Vielä vuoden lopulla tuli osastomme tarpeellisuus jäsenkuntansa etujen ajajana jälleen selvästi esille. Marraskuun 30. päivänä saapui liiton kiertokirje, jossa ilmoitettiin syksyisten palkkaneuvottelujen tuottaneen postimieskunnalle lukuisasti n.s. kuoppakorotuksia eli useiden postimiesvirkojen kohdalla runsaamman palkankorotuksen kuin mitä kaikille virkamiehille annettu 1. palkkaluokan korotus merkitsi. Olipa uusia virkanimikkeitäkin jouduttu tämän vuoksi nimeämään. Joulukuun 12. päivänä pitämässään kokouksessa osastomme käsitteli uusien kuoppakorotusvirkojen saantimahdollisuuksia ja perusteellisen pohdinnan jälkeen päätti osastomme lähettää Postimiesliitolle yksityiskohtaisesti perustellun anomuksen, joka sisälsi seuraavat vaatimukset:
  • vähintään kaksi 4 pl postimiesten esimiehen virkaa,
  • vähintään kaksi ylipostimiehen virkaa ja
  • vähintään kaksi kymmenen postimies yp. virkaa
Tämä osastomme esitys tarkoitti käytännössä sitä, että konttorimme kahdessatoista ylipostimiehen virasta olisi kaksi muutettava 4 pl postimiesten esimiehen viraksi, edelleen konttorimme neljästätoista postimiehen virasta olisi kaksi muutettava ylipostimiehen viraksi ja edelleen konttorimme neljästätoista postimiehen virassa olisi kymmenen muutettava postimies yp viraksi. Luottaen mielessämme asiallisiin perusteluihin anoimme kutakin uutta virkaa yhden enemmän kuin mitä prosentuaalinen suhdeluku olisi edellyttänyt, varsinkin kun m.m. esimiesvirkojen määrässä todettiin konttorimme olevan heikommassa asemassa kuin eräät muut vastaavan kokoiset tai pienemmätkin toimipaikat. Samalla esitimme valtion vuoden 1962 talousarvion puitteissa tapahtuvien virkojen vakinaistamis toimenpiteisiin viitaten (liiton kiertokirje n:o 32/61), että ainakin toinen konttorimme kahdesta ylimääräisestä autonkuljettajan toimesta olisi tässä yhteydessä vakinaistettava.
Jos silloin olisimme tieneet, että postipuolella oli peräti 203 ylimääräistä autonkuljettajan tointa odottamassa vakinaistamista, niin tuskin olisimme edes vakavasti ajatelleetkaan oman esityksemme tekemistä. Mutta onneksi emme tienneet ja tulos oli myönteinen. Edellä selostetun vakanssiesityksen antamaan tulokseen voi osastomme olla suurinpiirtein tyytyväinen. Konttorimme sai vuodenvaihteessa tapahtuneessa virkojen jaossa yhden 4 pl postimiesten esimiehen viran, yhden ylipostimiehen viran ja yhdeksän postimies yp virkaa samalla kun toinen ylimääräinen autonkuljettajan toimi muuttui vakinaiseksi viraksi. Lisäksi saimme 1.1.1962 lukien uuden vakinaisen postimiehen (sp) viran vastaavan ylimääräisen toimen siirtyessä muuanne. Tätä kirjoitettaessa on edellä mainitut uudet kuoppakorotusvirat jo myöskin käytännössä jaettu konttorinjohdon ja osastomme edustajien välisen neuvottelun perusteella. Niinpä konttorin esitys plh:lle sisältää tältä osin seuraavaa:
  • 4 pl postimiesten esimieheksi Tauno Leinonen
  • ylipostimieheksi Eino Eskola
  • postimieheksi yp Leo Savolainen, Oiva Alho, Pekka Karjalainen, Veli Leinonen, Yrjö Suuronen, Pauli Raunio, Matti Ojala, Heikki Topo, Raimo Rautjärvi
Siitä huolimatta, että vakanssiesityksemme ei johtanut aivan 100-prosenttiseen tulokseen, niin joka tapauksessa saimme viimeistä piirtoa myöten sen ja osin vähän runsaammankin määrän virkoja, kuin mihin todellisuudessa olimme oikeutetutkin. Esityksessämme oli sikälikin hyötyä, että meille kuuluvia virkoja ei vahingossakaan päässyt livahtamaan toisten toimipaikkojen hyväksi. Valitettavasti vain 4 pl esimiesvirkojen kohdalla ei tarvenäkökohta perusteluamme ole lainkaan huomioitu. Mainittakoon, että konttorinhoitajan virkaesitys postiosastolle oli virkojen lukumäärin nähden täysin yhtäpitävä kuin oma esityksemme liitolle ja perustelutkin olivat tiettävästi samansisältöiset. Maininnan ansaitsee myös se tosiseikka, että ilman Postimiesliiton tarmokasta esiintymistä ei konttorimme olisi saanut e.m. vakinaista autonkuljettajan virkaa, josta apulasjohtaja M. Marttinen jo ennätti lähettää konttorinhoitajallemme kielteisen päätöksen, mutta joutui sen välittömästi perumaan.
Postimiesten virassa ylenemismahdollisuuksiin ei ole ollut moneen vuoteen havaittavissa näin suurta edistystä, kuin mitä edellä kosketeltu kuoppakorotusoperaatio "pitkäpiimäisyydestään" huolimatta antoi. Kun lähes samanveroinen joukkoylennys tapahtui viimeksi vuonna 1955, niin voitanee olettaa, että seuraavan kerran postimiesten virkoja ja palkkausta radikaalisemmin kohennetaan joskus 1960-luvun lopulla eli 6-7 vuoden väliajan kuluttua. Kiistämätön ansio nyt saavutetuista eduista lankeaa oman liittomme ohella Virkamiesten Yhteisjärjestölle, jolle alempipalkkaisten virkamiesten Yhteisjärjestölle, jolle alempipalkkaisten virkamiesten asiat näyttävät olevan tärkeimpiä kuin aikanaan SAK:lle.
Osastomme puheenjohtajana on kertomusvuoden aikana toiminut Raimo Havasara. Toimikunnan jäseninä Yrjö Suuronen, Matti Laine, Teuvo Muona, Matti Ojala, Pertti Karjalainen ja Reijo Oksanen, sekä varajäseninä Pekka Karjalainen ja Oiva Alho.
Keskuudestaan valitsi toimikunta osaston varapuheenjohtajaksi Yrjö Suurosen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Matti Laineen, luottamusmieheksi Matti Ojalan, joka on myös hoitanut osaston opintoasiamiehen toistaiseksi vielä olemattomia tehtäviä.
Kertomusvuoden aikana pidettiin osaston kokouksia yhteensä viisi, nimittäin 25.5., 29.8., 22.9., 23.9. ja 12.12.
Lisäksi järjestettiin puheenjohtaja Paavo Markkolan vierailun yhteydessä tiedoitustilaisuus, joka pidettiin postikonttorilla 25 päivänä lokakuuta. Mainita voidaan myös 21.11. lähinnä kantomiehistölle tarkoitettu keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli ryhmäristisiteet ja osoitteettomat sanomalehdet.
Toimikunta kokoontui vastaavana ajankohtana kahdeksan kertaa eli 21.3., 11.4., 27.4., 15.5., 29.5., 23.10., 30.11. ja 26.1.-62. Mainittakoon, että eräskin "konsultaatiokokous" on pidetty keskellä yötä alkaen kello 1.15.
Osaston kokoushuoneeseen on saatu - kiitos konttorinjohdon myötämielisyyden - erilaisia toimistokalusteita kuten arkistokaappi ja kirjoituskone pöytineen ja tuolineen. Vanha ja perinnerikas vanerikirstu, joka symbolisoi osastoamme vuosikymmenien ajan, on näin ollen voitu siirtää varastohuoneen rauhaan.
Alkukesästä oli tarkoituksena järjestää postimiehille ja heidän perheenjäsenilleen viikonloppuretki Postimiesliiton Mäntsälässä sijaitsevaan Suvirannan lomakotiin, mutta sopivan retkipäivän löytäminen tuotti niin suuria vaikeuksia, että suunnitelmasta sillä kertaa luovuttiin. Toivottavasti retkihanke voidaan toteuttaa kuluvan vuoden aikana, sillä onhan Suviranta sentään suhteellisen lähellä meitä.
Siitä huolimatta, että vakanssiesityksemme ei johtanut aivan 100-prosenttiseen tulokseen, niin joka tapauksessa saimme viimeistä piirtoa myöten sen ja osin vähän runsaammankin määrän virkoja, kuin mihin todellisuudessa olimme oikeutetutkin. Esityksessämme oli sikälikin hyötyä, että meille kuuluvia virkoja ei vahingossakaan päässyt livahtamaan toisten toimipaikkojen hyväksi. Valitettavasti vain 4 pl esimiesvirkojen kohdalla ei tarvenäkökohta perusteluamme ole lainkaan huomioitu. Mainittakoon, että konttorinhoitajan virkaesitys postiosastolle oli virkojen lukumäärin nähden täysin yhtäpitävä kuin oma esityksemme liitolle ja perustelutkin olivat tiettävästi samansisältöiset.
Maininnan ansaitsee myös se tosiseikka, että ilman Postimiesliiton tarmokasta esiintymistä ei konttorimme olisi saanut e.m. vakinaista autonkuljettajan virkaa, josta apulasjohtaja M. Marttinen jo ennätti lähettää konttorinhoitajallemme kielteisen päätöksen, mutta joutui sen välittömästi perumaan.
Postimiesten virassa ylenemismahdollisuuksiin ei ole ollut moneen vuoteen havaittavissa näin suurta edistystä, kuin mitä edellä kosketeltu kuoppakorotusoperaatio "pitkäpiimäisyydestään" huolimatta antoi. Kun lähes samanveroinen joukkoylennys tapahtui viimeksi vuonna 1955, niin voitanee olettaa, että seuraavan kerran postimiesten virkoja ja palkkausta radikaalisemmin kohennetaan joskus 1960-luvun lopulla eli 6-7 vuoden väliajan kuluttua.
Kiistämätön ansio nyt saavutetuista eduista lankeaa oman liittomme ohella Virkamiesten Yhteisjärjestölle, jolle alempipalkkaisten virkamiesten Yhteisjärjestölle, jolle alempipalkkaisten virkamiesten asiat näyttävät olevan tärkeimpiä kuin aikanaan SAK:lle.
Osastomme puheenjohtajana on kertomusvuoden aikana toiminut Raimo Havasara. Toimikunnan jäseninä Yrjö Suuronen, Matti Laine, Teuvo Muona, Matti Ojala, Pertti Karjalainen ja Reijo Oksanen, sekä varajäseninä Pekka Karjalainen ja Oiva Alho. Keskuudestaan valitsi toimikunta osaston varapuheenjohtajaksi Yrjö Suurosen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Matti Laineen.
luottamusmieheksi Matti Ojalan, joka on myös hoitanut osaston opintoasiamiehen toistaiseksi vielä olemattomia tehtäviä.
Kertomusvuoden aikana pidettiin osaston kokouksia yhteensä viisi, nimittäin 25.5., 29.8., 22.9., 23.9. ja 12.12.
Lisäksi järjestettiin puheenjohtaja Paavo Markkolan vierailun yhteydessä tiedoitustilaisuus, joka pidettiin postikonttorilla 25 päivänä lokakuuta. Mainita voidaan myös 21.11. lähinnä kantomiehistölle tarkoitettu keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli ryhmäristisiteet ja osoitteettomat sanomalehdet.
Toimikunta kokoontui vastaavana ajankohtana kahdeksan kertaa eli 21.3., 11.4., 27.4., 15.5., 29.5., 23.10., 30.11. ja 26.1.-62. Mainittakoon, että eräskin "konsultaatiokokous" on pidetty keskellä yötä alkaen kello 1.15.
Osaston kokoushuoneeseen on saatu - kiitos konttorinjohdon myötämielisyyden - erilaisia toimistokalusteita kuten arkistokaappi ja kirjoituskone pöytineen ja tuolineen. Vanha ja perinnerikas vanerikirstu, joka symbolisoi osastoamme vuosikymmenien ajan, on näin ollen voitu siirtää varastohuoneen rauhaan.
Alkukesästä oli tarkoituksena järjestää postimiehille ja heidän perheenjäsenilleen viikonloppuretki Postimiesliiton Mäntsälässä sijaitsevaan Suvirannan lomakotiin, mutta sopivan retkipäivän löytäminen tuotti niin suuria vaikeuksia, että suunnitelmasta sillä kertaa luovuttiin. Toivottavasti retkihanke voidaan toteuttaa kuluvan vuoden aikana, sillä onhan Suviranta sentään suhteellisen lähellä meitä.
Osaston toiminnalle oli leimaa-antavana arpajaisten pito, sillä järjestettiinhän vuoden aikana peräti kolmet arpajaiset. "Toukokuun arpajaisissa" oli myytävänä 99 arpaa, "Kesäarpajaisissa" peräti 300 ja kuluvan vuoden puolella pidetyissä "Puutarhatuoliarpajaisissa" samoin 300 arpaa, jotka kaikki myytiin lyhyessä ajassa loppuun ja pääasiassa oman talon väelle. Arpajaisten puhdas tuotto kohosi n. 45.000 markkaan, mikä summa tultanee käyttämään kesänviettopaikan hankintaan Kouvolan plk:n Kesäkotiyhdistyksen myötävaikutuksella. Erittäin mieluista on todeta, että m.m. Kuusankosken postimiehet ottivat myydäkseen meidän arpojamme huomattavan määrän.
Muista osaston toimenpiteistä mainittakoon vielä yhdistysrekisterin saattaminen ajan tasalle osastoamme koskevien tietojen osalta ja että osastomme on liiton avustuksella antanut arvokasta apua konttorinhoitajan lisämiesanomuksille, minkä seurauksena konttorimme sai sisäänvedettyjä ylimääräisen postimiehen toimia takaisin peräti neljä kappaletta, nimittäin 1.3. lukien kaksi ja 1.11. lukien toiset kaksi.
Liiton puitteissa tapahtuvaan kurssitoimintaan ei osastomme piirissä ole vuosiin kiinnitetty vähäisintäkään huomiota - mikä välinpitämättömyydestä kielivä seikka on tässä yhteydessä noloutta tuntien tunnustettava. Kun SAK-laisuus ei enää ole esteenä, niin voidaan täydellä syyllä olettaa tämän epäkohdan poistuvan läpi vuosien aikana.
Myönteisen kehityksen alkumerkkinä voidaan mainita Raimo Havasaran osallistuminen Vihdin Tervalammella huhtikuun 17-20 päivinä järjestetylle Postimiesliiton toimitsijakurssille.
Osaston kokoushuoneena toimivaan kantomiesten kahvihuoneeseen saatiin osaston toimesta järjestetyksi kahvinkeittomahdollisuus, jota mieluisalla tavalla täydensi Jaakko Mäenanttilan lahjoittama kahvipannu, arvoltaan 1.370 markkaa. Osaston sihteeri Matti Laine puolestaan harrasteli keittotarvikkeita varten käytännöllisen keittokaapin.
Oman toimintansa ohessa on osastomme joutunut huolehtimaan myös eräistä Postimiesliiton toimeksiannoista. Postimiesten Lepokodin kannatusyhdistyksen kirjeensulkijamerkkejä rahastettiin 14.000 markan arvosta, Postimiehen elo-syyskuun numerossa olleita ilmoituksia perittiin 49.000 markan edestä ja vuoden 1962 Postimieskalenressien myynti sen sijaan jäi vähäiseksi johtuen lähinnä suruadressien painoksen loppumisesta.
Kevättalvella tapaturmaisesti kuolleen kajaanilaisen postimies Pauli Kuittisen perheen hyväksi pystyi osastomme lähettämään keräystuloksenaan 4.500 markkaa.
Kun menestyksellisen yhdistystoiminnan vaatimuksena on hyvät ja luottamukselliset suhteet jäsenkunnan keskuudessa kuin myös toisiin vastaaviin yhdistyksiin, laitoksen ylempiin viranomaisiin sekä ulkopuoliseen ympäristöön, lähinnä liikemaailmaan, on osastomme taholta pyritty tekemään asian hyväksi edes jotakin. Tällöin voidaan mainita onnittelu- tai tervehdyskäynnit jäsenten luo merkkipäivän, sairauden t.m.s. seikan johdosta, samoin konttorinjohdon ja naapuriosastojen edustajien kutsuminen eräisiin osaston tilaisuuksiin.
Aikaisemmasta tavasta poiketen lähetti osasto kolmisen kymmentä joulutervehdystä niille tahoille, joista osastomme on kuluneen vuoden aikana saanut osakseen ymmärtämystä, myötämielisyyttä tai suorastaan taloudellista tukea.
Postiosaston johtaja asessori Armas Uotila muisti osastomme seuraavansisältöisellä joulutervehdyksellä: "Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotan rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta".
Erikoismaininnan ansaitsee kouvolalainen johtaja Vesa Harsi, joka ilman minkäänlaista korvausta piti meille kaksi mielenkiintoista elokuvanäytöstä.
Liittomme äänenkannattajana kerran kuukaudessa ilmestyvä Postimies-lehti tarjosi kuluneen vuoden aikana kiitettävässä määrin palstatilaansa osastoamme koskeneille kirjoituksille ja valokuville, kuten seuraavasta luettelosta ilmenee:
  • Kaarlo Nuorivuori 50-vuotias + kuvam
  • Joutopaperi valokeilassa + neljä kuvaa
  • Juhlava vuosikokous Kouvolassa + kuva
  • Veteraanijuhla Kouvolassa + neljä kuvaa
  • Kesäkotiyhdistys perustettu Kouvolaan + kuva
  • Risteyksen risahtelua, pakina
  • Markkola maakunnassa
  • Risteyksen risahtelua, pakina
Lisäksi oli toukokuun numerossa Raimo Havasaran selostus "Alkeita ahmimassa Tervalammella" + viisi kuvaa.

 
Kertomusvuoden aikana tapahtui konttorissamme seuraavat jäsenkuntaamme liittyvät virkanimitykset:
  • 3 pl postimiesten esimies Wiljam Nuorivuori nimitettiin 2 pl postimiesten esimieheksi 1.5. lukien.
  • Ylipostimies Kaarlo Nuorivuori nimitettiin 3 pl postimiesten esimieheksi 1.1. -62 lukien,
  • ylim. Autonkuljettaja Väinö Paasonen vakinaiseen autonkuljettajan virkaan 1.4. lukien,
  • ylim. Postimiehet Matti Laine ja Eero Koskinen nimitettiin postimiehiksi (ap) 1.5. lukien ja
  • Raimo Saarinen, Jaakko Mäenanttila ja Pertti Leinonen saivat määräyskirjan ylim. postimiehen toimeen 1.1.-62 lukien.
Samalla kun esitämme heille osaston parhaat onnittelut voimme tyydytyksellä todeta, että ulkopuoliset hakijat eivät päässeet "sotkemaan" jäsentemme ylenemismahdollisuuksia.
Tyydytyksellä voimme havaita myös sen mieluisan tosiasian, että osastomme jäsenmäärässä on vuoden aikana tapahtunut selvää lisäystä.
  • 1.4. lukien liittyi Arvo Kallio Elimäeltä, ja 1.12. lukien Pekka Kiilavirta, Pertti Leinonen, Raimo Saarinen, Reino Nieminen ja Kari Karsikas. Samoin 1.12. lukien siirtyi Alpo Laurila Helsingin osastosta takaisin Kouvolan osastoon. Vuoden vaihteessa 1.1.-62 lukien liittyi entisiin tehtäviinsä palannut Eino Eskola jälleen osastomme jäsenjoukkoon. Miinuspuolelle on kuitenkin kirjattava Veikko Kaarannon yllättävä eroaminen vuoden lopussa.
Jäsenmäärä, joka kertomusvuoden alussa oli 38, kasvoi siis vuoden aikana 7 jäsenellä eli 45 jäseneen. Ammatillinen valveutuneisuus onkin Kouvolan postimiesten keskuudessa nykyisin varsin korkealla tasolla, ollen järjestäytyneisyys n. 98 prosenttia postimiesten kokonaisvahvuudesta. On vain muutaman vuoden kysymys kun saamme kaksi edustajaa Postimiesliiton liittokokouksiin.
Huomioiden katsauksen sisältämät tapahtumat ja toimenpiteet sekä toisaalta osaston tilikertomuksen sisältämät rohkaisevat numerotiedot, voitanee hitoriaan siirtynyttä osastomme 46. toimintavuotta pitää ainakin tyydyttävän tuloksellisena, joskin monta tähdellistä asiaa, kuten joutopaperin lastauspalkkiokysymys, odottaa yhä ratkaisuaan.

© Raimo Heikkilä


 

 

 
©2019 Raimo Heikkilä - suntuubi.com