Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Raimo Heikkilä

Päivitetty 22.9.2017


Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto r.y:n toimintakertomus vuodelta 1962 (5.2.-62 - 7.2.-63)

Tapahtumarikas vuosi

Äsken eletty vuodenvaihteessa vietti kotikaupunkimme perustamisensa 40-vuotisjuhlallisuuksia ja nyt - runsas kuukausi em. ajankohtaa myöhemmin on meillä Kouvolan postimiehillä ja postiautonkuljettajilla edessä toteamus, että jälleen on yksi selvästi havaittava vuosirengas kasvanut umpeen myös oman ammattiyhdistyksemme kohdalla. 47 vaihtelevaa toiminnan vuotta on takanapäin ja meillä on täysi oikeus olettaa, että viimeksi kulunut ei joudu häpeään aikaisempien joukossa, vaikka mitään ratkaisevan suurisuuntaista ei kuluneen vuoden aikana osastomme toiminnassa tapahtunutkaan. Yksityiskohtaisemman tarkastelun yhteydessä tulemme näet havaitsemaan, että ns. tavalliseenkin vuoteen saattaa sisältyä melkoinen joukko erilaisia asioita, tapahtumia ja tehtäviä, joiden ratkaisuun saattaminen on vaatinut osaston toimihenkilöiltä jatkuvaa valppautta ja toimeliaisuutta, jotta osaston tarkoitusta olisi voitu sääntöjen mukaisesti toteuttaa ja samalla huolehtia lähes 50 posti- ja postiautomiestä käsittävän jäsenkunnan etujen säilymisestä ja mahdollisuuksien mukaan myös niiden lisäämisestä. Tuo monitahoinen toiminta on kuitenkin ollut osaston toimikunnalle mieluisaa ja osin helppoakin, kun se on tuntenut nojaavansa jäsenkunnan yksimieliseen tukeen, jota ilman ei ammattijärjestön toimintaa voitaisikaan menestyksellä toteuttaa. Suomen Postimiesliiton Kouvolan osastolla onkin tässä suhteessa syytä tyytyväisyyteen, sillä osaston jäsenistön osoittama yksituumaisuus ja maltillisuus on kantamassa ulospäin näkyvää hedelmää, jota voidaan määritellä vaikkapa sanalla arvovalta.

Posti- ja lennätinlaitoksessa ja sen henkilökuntajärjestöjen piirissä on kertomusvuoden aikana tapahtunut monia merkittäviä asioita, joista tässä yhteydessä mainittakoon vain laitoksemme pääjohtajan vaihdos 1.3.-62 lukien, jolloin postimiehestä virkauransa aloittanut Plh:n talousosaston johtaja Oiva Saloila astui keskusvirastomme päällikön vaativalle paikalle 28.2. täysin palvelleena eläkkeelle siirtyneen pääjohtaja S.J. Aholan seuraajana. Vaikka uusi pääjohtaja onkin aiemmin toiminut ansiokkaasti Postivirkamiesliiton puheenjohtajana ja liittohallituksen jäsenenä, niin käsityksemme mukaan tulee hän antamaan arvoa myös postimieskunnan työpanokselle ja suhtautumaan myötämielisesti meidän liittomme esityksiin postimiesten elintason ja sosiaalisten olojen kohottamiseksi sekä postitehtävissä vallitsevan työnjaon tasapainottamiseksi. Uskallamme näin olettaa, sillä korostihan pääjohtaja Saloila lehdistölle antamassaan lausunnossa, että hän on alkuaan entinen postimies. Ymmärrettävästi tuo lausunto ei saanut erikoisempaa mieltymystä osakseen PVL:n taholta.

Läheltä sivuavina ulkopuolisina asioina voidaan vielä muistaa, että konttorimme lennätinliikenneosaston kaukokeskus liitettiin pääjohtajavierailun merkeissä valtakunnan automaattiseen kaukopuheluverkostoon heinäkuun 2 päivänä, jolloin eräät osastommekin jäsenet joutuivat juhlintaan mukaan lähinnä portieri-tehtävissä, kuin myös se vähemmälle juhlinnalle jäänyt merkkitapaus, kun rautatieaseman uudet katoksella ja loistevalaisimilla varustetut laiturit otettaisiin käyttöön viikko takaperin eli kuluvan kuun 1 päivänä.

Järjestörintamalla on toimeliaisuus ollut näkyvää koko ajan ja sama rynnistys jatkuu edelleenkin herkeämättömällä voimalla. Tällä hetkellä on maamme joutumassa hyökylaineen tavoin etenevän lakkoaallon huuhdeltavaksi ellei valtiovalta nopeasti keksi ratkaisua olojen normalisoitumiseksi. Postimiehetkin ovat toisten mukana vaatimassa omien "satovahinkojensa" korvaamista, sillä olemmehan me antaneet liitollemme täydet valtuudet työtaistelun varalta. Neuvotteluedustajanamme toimiva Virkamiesten postimiehet, veturimiehet, tullimiehet, mielisairaanhoitajat, vankilavirkailijat ja monet muut ammattiryhmät aloittavat avoimen työtaistelun viimeistään 1.3.-63 kello 0.00 lukien, jollei siihen mennessä päästä näitä ammattikuntia tyydyttävään sovintoratkaisuun. Tätä kirjoitettaessa ei tilanteessa ole havaittavissa mitään selviämisen merkkejä, mutta onhan käytettävissämme vielä kuukauden pituinen "rauhoitusaika". Tuntuu hieman omituiselta, että 12 miljardin vmk:n suuruisiksi arvioitujen maatalouden katovahinkojen korvaamiseen löytyi määräraha kovin helposti, mutta virkamiesten palkkojen korjaamiseen ei rahavaroja sen sijaan ole saatavissa. Ainoastaan k-edustajille ja huippupalkatuille päällikkövirkamiehille on voitu tasokorotus järjestää. Vetoaminen vuoden vaihteessa voimaan astuneen uuden markan arvon vakaana säilyttämiseen onkin hallituksen paras puolustusmenetelmä ja jos se ei näytä tepsivän, niin sitten uhataan veronkorotuksilla, mikä taas rankoo pahiten juuri palkan varassa eläviä työntekijöitä ja viran- ja toimenhaltijoita ja merkitsee samalla toisen katokorvauksen suorittamista maatalousväestölle, joka kevyen veroasteikkonsa ansiosta ei paljoakaan joutuisi kärsimään verojen korottamisesta. Näin sekavalta näyttää palkkajärjestelyjen tämän hetkinen tilanne ja lainataksemme puheenjohtaja Markkolan lausuntoa toteamme, että "näyttää siltä, että joudumme käyttämään yhdessä VY:n jäsenliittojen kanssa 'kovia lääkkeitä' omasta mielestämme oikeutettujen vaatimustemme läpiviemiseksi."

Ennenkuin siirrymme tarkastelemaan osastomme paikallisluontoiseksi katsottavaa toimintaa on meidän velvollisuutemme luoda pikasilmäys niihin kahteen työtaisteluun, joiden uhka leijui laitoksemme yllä kevättalvesta heinäkuuhun asti laitoksemme postipuolen molempien henkilökuntajärjestöjen toimesta. Postivirkamiesliitto uhkasi irtisanoutumisella kesäkuun 1 päivästä lukien ja saikin tällä tempauksellaan verrattain edellisen ratkaisun aikaan jäsenkuntansa hyödyksi. 1.10. lukien perustettiinkin sadoissa laskettava määrä uusia ylemmän asteen postivirkoja, jolloin käytännöllisesti katsoen koko virkailijakunta siirtyi yhden tai useamman palkkausluokan ylöspäin. Tilanteen kehitystä sivummalla tiivisti seurannut Postimiesliitto sai jonkinlaisena "kaupantekijäisenä" sata 4 lk postimiesten esimiehen virkaa, mikä oli laiha vastine liittomme esittämään vaatimukseen: jos kerran virkamiehille niin postimiehille myös.

Ilman muuta oli selvää, ettei liittomme voinut hyväksyä edellä kuvattua ratkaisua, varsinkin kun PVL oman etunsa ajamisessa syyllistyi törkeällä tavalla postimieskunnan väheksymiseen. 16.7. olikin vuorostaan postimieslakko uhkaamassa, mutta onneksi avoimeen työtaisteluun astuminen voitiin viime hetkessä peruuttaa. Nyt oli sadonkorjaajana Postimiesliitto ja vaikka markkamääräisiä korotusvaatimuksia ei eduskunnan lomalle lähdön takia saatukaan toteutetuksi, niin lopputulosta on silti pidettävä melkmoisena saavutuksena - noin vain yht'äkkiä hankittuna etuna. Nippuratkaisun tavoin selvisi siinä sivussa monta keskeneräisenä roikkunutta avainkysymystä, kuten:

  • postimiesten ohjesäännön uusiminen,

  • postimiesten ammattikoulutuksen uudistaminen,

  • luottamusmiehen aseman tunnustaminen

  • terveyssisartoiminnan laajentaminen.

Samalla kun saimme takeet lajittelu-, vaihto- ja pätevyyslisien hyväksymisestä lähimmässä tulevaisuudessa. Näkyvin oli tulos kuitenkin uusien virkojen suuressa lukumäärässä, sillä saimmehan valtion kuluvan vuoden budjettiin lakkouhkan ansiosta peräti 1.566 uutta virkaa, joihin sisältyi myös kaksi uutta nimikettäkin: ylipostimies yp ja postiautonkuljettaja. Kun avoimeksi jääviä ylimääräisiä toimia ei vastaavasti lakkauteta, niin huomaamme, että pitkälti yli 3.000 postimiestä ja autonkuljettajaa sai yhden palkkaluokan suuruisen palkankorotuksen, osa heistä myös entistä turvatumman virka-aseman ja eräät taas pääsivät osallisiksi uudesta virkatittelistä.

Huomaamme tästä, että valtiovalta selvästi käsittää postimiesten tärkeän avainaseman yhteiskunnan palveluksessa, mutta jostain syystä se ei ole halukas neuvottelupöydän ääressä asioita järjestämään vaan vasta työtaistelutoimenpiteillä uhaten saadaan ammattikunnallemme välttämättömiä parannuksia aikaan.


Paikalliset asiat etualalla osastomme toiminnassa

SPL:n Kouvolan osastolle on ollut tunnusomaista, että paikalliset asiat ja toimenpiteet ovat muodostaneet osaston varsinaisen työkentän siitäkin huolimatta, että liiton taholta tulleet velvoitukset ja toimeksiannot ovat vaatineet oman aikansa osastomme toimihenkilöiltä. On tehty aloitteita, esityksiä ja pyydetty tutkimuksia sekä käyty suullisia neuvotteluja ja yleensäkin kaikin mahdollisin keinoin pyritty toimimaan osaston jäsenkunnan parhaaksi. Työoloissa havaitut epäkohdat tai puutteellisuudet on tällä tavoin koetettu poistaa tai ainakin lieventää - välillä onnistuen, joskus taas heikommin tuloksin.

Osaston jäsenet voivat olla vakuuttuneita siitä, että toimikunta on ainakin yrittänyt hankkia vastiketta sille kuukausittain perittävälle 30 vmk:n suuruiselle osastomaksulle, jotta kenellekään ei pääsisi aiheetta muodostumaan käsitystä, että osastoon kuuluminen ei vastaa tarkoitustaan ja että sen hyväksi luovutettu vähäinen rahasumma menee kokonaan hukkaan. Tämän tapaisia mielipiteitä ei tiettävästi ole osastomme piirissä kertomusvuoden aikana esiintynytkään, mutta saattaa olla, että jos toiminnassa havaitaan hetkenkin hengähdystauko, niin rakentavassa hengessä tapahtuneeseen yhteistoimintaan voi syntyä säröjä, joiden vaikutus on enemmän tai vähemmän haitallista laatua. Osastollamme onkin ollut onni purjehtia koko kuluneen vuoden ajan myötäisessä ja toimikunta on siitä kiitollinen jäsenkunnalle.


Kuukausikatsaus menneeseen vuoteen

Poiketen tarkoituksella toimintakertomuksen tavanmukaisesta kaavasta silmäilkäämme nyt menneen vuoden tapahtumia luettelomaisesti tiivistettynä kuukausi kerrallaan.

Helmikuu:

5 päivänä osaston vuosikokous Kymen Kartanossa tutuissa suojissa. Raimo Havasara valittiin edelleen osaston puheenjohtajaksi ja toimikuntaan Alpo Laurila, Yrjö Suuronen, Matti Ojala, Matti Laine, Heikki Topo ja Oiva Alho.

 

Kuvassa osaston kunniapuheenjohtaja Einari Vierula luovutti henkilökohtaisena lahjanaan osastolle puheenjohtajannuijan.

 

 

 

 

 

 

 

Päätettiin lahjoittaa Kouvolan plk:n Kesäkotiyhdistykselle 40.000 vmk ja antaa tarvittaessa lainaa enintään 50.000 vmk.

Luottamusmies Matti Ojalan aloitteesta päätettiin esittää konttorinhoitajan välityksellä pyyntö työntutkimuksen suorittamisesta toimipaikassamme. Sitä tarkoittavan esityksen laatiminen jätettiin toimikunnan huoleksi.

Korotettiin jäsenmaksuun liittyvä osastomaksu entisestä 20 vmk:sta 30 vmk:aan.

Samaisena vuosikokouspäivänä suorittivat Yrjö Suuronen, Teuvo Muona, Matti Laine ja Raimo Havasara sekä postimiesten vahvistettu kvartetti onnittelukäynnin 50 vuotta täyttäneen postitarkastaja A.O. Pakarisen luona vieden hänelle kauniin kukkalaitteen ja lahjana liittomme 50-vuotishistoriikin "Puoli vuosisataa postimiesten yhteistyötä". Kuvassa A. O. Pakarinen.

 

Toimikunnan kokouksessa 16.2. valittiin osaston varapuheenjohtajaksi Yrjö Suuronen ja sihteeri-rahastonhoitajaksi samoin edelleen Matti Laine sekä opintoasiamieheksi Alpo Laurila.

Päätettiin sopivassa tilaisuudessa esittää osaston kokoukselle, että kokoushuoneeseen hankittaisiin piirros- tai silhuettikuva tahi valokuvasuurennus jokaisesta jäsenestä tarkoituksella siten tiivistää jäsenkuntaa osaston yhteyteen ja muutenkin korostaa konttorimme postimiesten yhteishenkeä.

Päätettiin hankkia monistuskone ja rahoitus järjestää paikallisilta rahalaitoksilta anottavilla lahjoitusvaroilla.

Niinikään päätettiin osaston yhteyteen perustaa kirjalainaamo, jonka perusteokset hankitaan lahjoituksina paikallisista kirjakaupoista. Lainattavien teosten tulisi olla sisällöltään sen laatuisia, että ne herättäisivät lukijassaan mietiskelyä ja pohdintaa. Tavoitteena olisi käsikirjaston laajentaminen vuosittain osastolta saatavien määrärahojen puitteissa että lahjoitushankinnoin.

Samoin päätettiin hankkia osaston nimipainanteella varustettuja kirjelomakkeita ja -kuoria, jotta toiminta ei ainakaan niiden puutteessa tyrehtyisi.

Maaliskuu:

Nautittiin konttorinhoitaja Pöyhösen tarjoamat I luokan kahvit. Pyydettiin liittoa lähettämään postitarkastaja Pakariselle, konttorinhoitaja Pöyhöselle ja apul. konttorinhoitaja Rastaalle vapaakappaleena Postimies-lehteä.

Samoin pyydettiin VY-lehteä riittävä määrä, koska sitä tuli vain osalle jäsenkunnasta. Muistio liittotoimikunnalle kuoppakorotusvirkojen epäonnistuneesta jaosta. Saimme esimiesvirkoja liian vähän.

Avattiin ensiapuasema ja haaraosasto Kouvola 3.

Raimo Havasara oli TSL:n opintokerhokurssilla Radansuussa 11.-16.3.

Huhtikuu:

Aloitettiin lastauslaiturin kattolipan rakentaminen. 26.4.

"Putku" ja "Pitsa" veivät siirtolava-autolla ensimmäisen joutopaperikuorman Inkeroisiin.

Toukokuu:

Tilattiin liiton uusittuja surunvalittelu- ja onnitteluadresseja.

4.5. osallistuttiin Kesäkotiyhdistyksen tiilenputsaustalkoisiin.

Toimikunnan kokouksessa 7.5. käsiteltiin ja hyväksyttiin seuraavat Raimo Havasaran laatimat aloitteet: joutopaperin lähettämisessä havaittujen virheellisyyksien poistaminen,

toisen niputuskoneen hankkiminen sekä Kouvola-painanteella varustettujen pussilappujen aikaansaaminen ja esitys Liisa Suvisalon 2 lk postinkantajan toimen muuttamisesta 1 lk postinkantajan toimeksi.

Seuraavana päivänä eli 8.5. Matti Ojala ja Raimo Havasara toimittivat joutopaperikirjelmän postitarkastaja A.O. Pakariselle, joka suhtautui esitykseen asiallisesti ja lupasi hoitaa asian tyydyttävään tulokseen. Muut em. aloitteet toimitettiin samana päivänä konttorinhoitajalle.

Toimikunnan piirissä on keskusteltu osaston 50-vuotishistoriikin aikaansaamisesta. Valkealan Säästöpankista ja Kouvolan Seudun Osuuskassasta on tullut ilmoitus, että molemmat rahalaitokset lahjoittavat 10.000 mk monistuskonehankintaa varten.

15.5. kävivät Yrjö Suuronen ja Raimo Havasara osaston edustajina onnittelemassa Voikkaan osaston puheenjohtaja Eino Antilaa tämän 60-vuotispäivän merkeissä. Valtion Pukutehtaan mittamies on mittaillut n.s. b-ryhmään kuuluvia postimiehiä.

Kesäkuu:

Kouvolan Sanomissa julkaistiin osaston vastine 25.5. olleeseen PVL:n lehtikirjoitukseen. Vaikutus oli ilmeinen.

Osastolle hankittiin uusi kumileimasin.

Raimo Havasara osallistui Pohjoismaisen Postimiesunionin kesäkurssille Tanskan Middelfartissa 15.-25.6.

Kirjeenkantajilla oli mieluisana tehtävänä jakaa Lux-pesuainetta.

Heinäkuu:

Osaston kokous 4.7. Tutustuttiin liiton lähettämiin lakko-ohjeisiin ja lähetettiin vastaus: valmiina ollaan! Neuvotteluja apul. konttorinhoitaja Rastaan kanssa 16.7. voimaan astuvan lakkouhkan edellyttämistä toimenpiteistä. Markkola peruutti lakkouhkan klo 17.00 uutislähetyksen yhteydessä 14.7.

Yrjö Suuronen ja Niilo Puolatie sekä muut lapinmatkaajat uistelivat seitä ja tammukoita Kilpisjärvestä ja Jäämeren vuonoista. Todennäköisesti myös K.A. Nuorivuori sai seitsenkiloisen hauen ollessaan vaimonsa kanssa nostamassa verkkoja Rapojärvellä.

Laineen Matti laulumatkalla Norjassa.

Ilmoitettu liittotoimikunnalle, että käsityksemme mukaan on vaihtolisää suoritettava myös asematöissä toimiville automiehille.

Elokuu:

Hiljaiseloa. Liiton toimiston väki kesälomalla.

Rahastettu Suvirannan kirjeensulkijamerkkejä 37.000 markan arvosta eli kaikki mitä pitikin.

Postitalon pihamaa asfaltoitiin, ja lastauslaiturin sadelippakin on jo valmis.

Syyskuu:

10.9. astui voimaan yötyön aikahyvitys ja yörahan maksu lopetettiin. Vaihtomiehistön palkka pieneni melkein yhden palkkaluokan verran.

Luottamusmies Matti Ojala tarkisti alakerran esimiesten työvuorot ja järjesti heille lisälomaa keskimäärin viikon pekkaapäälle sekä lauantai-iltapäivät vapaaksi. Niin sitä pitää tosi luottamusmiehen hallita tehtävänsä!

Sargofagi ilmestyi toimitussaliin.

Kahdeksannella yrityksellä onnistuttiin johtaja Armas Laasoselta perimään Suvirannan merkeistä 2.000 mk.

Kalervo Mettälä ja Raimo Havasara suorittivat onnittelukäynnin postiasemanhoitaja Aino Pylkkäsen luona hänen 50-vuotispäivänään.

Postinkantaja Liisa Suvisalo pääsi Kouvolan Sanomien palstalle sarjassa "Oma ammattini".

Jätettiin konttorinhoitajalle kirjallinen esitys vaihtomiehistön kahvihuoneen valaistuksen tehostamiseksi.

Liiton kehotusta noudattaen ilmoitettiin oikein kirjallisesti konttorinhoitajan tietoon, että Matti Ojala on osastomme luottamusmies eli n.s. paikallinen valtuutettu.

18.9. toimitettiin vanhan postitalon heitteille jäänyt koristeikkuna Kouvolan Museoon, jossa se tulee erikoisena muistona säilymään myöhemmille polville. Kuolemantapauksen kohteeksi joutuneelle Vieno Laitisen perheelle luovutettiin osaston toimesta järjestetyn keräyksen tuloksena 23.000 mk.

Lokakuu:

1.10. lukien sai konttorimme yhden 4 lk postimiesten esimiehen viran.

24.10. ilmoitti postivaunupiirin päällikkö esitykseemme viitaten, että postin ja reversaalien vaihto tullaan lopettamaan Kouvolassa postivaunu 2 yöj. ja postivaunu 1 yöj. välillä.

Helmikuussa jättämämme työntutkimuspyynnön perusteella vierailivat laitoksen työntutkijat Kouvolassa 16.-18.10. välisenä aikana ja lupasivat lähtiessään muutamia lisämiehiä, pääasiassa kuitenkin yötyön aikahyvityksen takia.

Sokkelitalkoot Suolajärvellä 14.10., jolloin maakunnassa vallitsi sakea lumipyry. Mäkikylän osuuskauppaan puuhataan Kouvolankylä pa II-nimistä postiasemaa.

Marraskuu:

Toimitsija Eelis Aikio piti 2.11. tiedotustilaisuuden Asemaravintolan I lk kabinetissa ja johtaja Vesa Harsi näytti postiaiheisia elokuvia. Samassa yhteydessä lennätinpuolen automiehet puuhasivat automiesten alaosaston perustamiseen tähtääviä hankkeita. Samassa tilaisuudessa tehtiin päätös joulupakettikeräyksen toimeenpanemisesta rajaseudun vähäväkisten hyväksi. Kuvassa Eelis Aikio.

28.11. jätettiin konttorinhoitajalle esitys "Kirjelaatikosta" -leiman hankkimiseksi asemapäivystäjää varten.

Lähetettiin liittoon 26 kpl kalenteritilaus.

Kusti Nuorivuori piti nimityspeijaiset 6.11.

Pakettiosastolla aiotut hiostuspyrkimykset torjuttiin 21.11. käydyn pitkän keskustelun avulla ja tilanne saatiin rauhoittumaan.

Jouko Isomäki joutui vakavan onnettomuuden uhriksi suorittaessaan postinvaihtotyötä Kouvolan asemalla 14.11. vastaisena yönä.

Monien pyyntöjen jälkeen saatiin vihdoin neljäs laituritrukki, tosin vain varakoneeksi. 25.11. suoritetussa Kouvolan seurakunnan kirkkovaltuuston vaalissa valittiin osastomme sihteeri-rahastonhoitaja Matti Laine 80 äänellä valtuuston jäseneksi. Jonkinlaisena kummina halusi osastommekin esiintyä tuossa vaalitoimituksessa. Onneksi olkoon Matille!

Joulukuu:

Osaston kokouksessa 3.12. käsiteltiin heinäkuun lakkouhkan antamista kuoppakorotusviroista Kouvolan konttorille kuuluvan osuuden määrää ja päätettiin lähettää liiton tiedoksi seuraava luettelo: 1 2 lk tai 3 lk postimiesten esimiehen virka, 4 ylipostimies yp virkaa, tai jos esimiestä ei saada niin sitten 5 ylipostimies yp virkaa, 2 ylipostimiehen ja 2 postimiehen virkaa, 1 postiauton- ja autonkuljettajan toimi. Samalla ilmoitettiin, että olemme valmiit työtaisteluun, jos liiton johto ja VY:n hallitus niin päättävät.

Joulupakettikeräys pantiin toimeen 4.-16.12. välisenä aikana ja tulos oli ällistyttävä. Tavaraa kertyi n. 340 kg eli keskimäärin 113 kg kutakin avustettavaa perhettä kohti.

​Kuvassa paketit odottavat lähtöä.

Tilitettiin VY:n Inva-arvat, joiden myynti oli ollut vaikeaa. Sen vuoksi jäi tuloskin heikonlaiseksi. 250 arvasta tuli myydyksi vain 73 kpl.

Muistettiin joulupaketilla osastomme eläkemiehiä ja tulppaaneista saivat heidän ohellaan nauttia myös talon siivoojahenkilökunta. Edellisen vuoden käytäntöä seuraten lähetettiin nytkin joukko joulutervehdyksiä ja vastaavasti meitä muistettiin johtaja A. Uotilan ja konttorinhoitaja Y Pöyhösen taholta.

Tammikuu 1963:

Liiton mainostamalle TSL:n kirjekurssille "Tutustumme ammattiyhdistysliikkeeseen" on osastostamme hyväksytty seuraavat ilmoittautuneet: Matti Ojala, Alpo Laurila, Matti Laine ja Raimo Havasara. Jälkeenpäin on kurssille vielä ilmoitettu Yrjö Suuronen ja Heikki Topo. Liitto kustantaa kurssin.

Niinikään liiton suosituksen perusteella on tilattu Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto ry:n tammikuun 1 ja tulevan toukokuun 31 päivän välisenä aikana toimeenpaneman "Tunti vuodessa vammaisten kuntouttamiseen" -nimisen keräyksen keräyslistoja uskoen, että osastomme jäsenkunta suhtautuu asianmukaisella ymmärtämyksellä tämänkin laatuiseen avustustoimintaan.

Tammikuun 22 päivänä sai osastomme Plh:n puoliosastolta kirjelmän, jossa johtaja A. Uotila ilmoittaa posti- ja lennätinhallituksen "todenneen aiheelliseksi osastonne tekemät huomautukset joutopaperin lähettämisessä havaituista virheellisyyksistä", kirjelmän sanontaa lainataksemme ja ilmoittaa samalla tiettäväksi, että Plh on päättänyt painattaa erityisiä joutopaperipusseissa käytettäviä osoitelappuja ja samalla määrännyt, että tällaiset pussit saavat painaa enintään 20 kg. Jos virheellistä lähettämistä edelleen esiintyy, on piirin postitarkastajan puututtava asiaan rankaisutoimenpitein, todetaan kirjelmässä edelleen. Osastomme pitkälliset ponnistelut joutopaperikysymyksen saattamiseksi oikeille raiteilleen olivat siis vihdoinkin johtaneet tulokseen, jota on pidettävä suorastaan hämmästyttävänä kun muistetaan, että varsinaiset postipussit ja paketit saavat voimassa olevien määräysten mukaan painaa aina 30 kg ja laitoksen omat lähetykset vielä enemmänkin, mutta joutopaperipussit vain tuon äsken mainitun 20 kg. Osastomme jäsenten onkin syytä arkisissa virkatehtävissään pontevasti huolehtia, että tätä meille niin edullista määräystä myös käytännössä opitaan noudattamaan.

Tammikuun osalta voidaan vielä mainita, että Raimo Saarinen purjehti vuodenvaihteen tienoilla avioliiton onnelliseen satamaan ja Pertti Leinonen aloitti tiiviin kurssiopiskelunsa valmistuakseen postimieheksi.

Vuoden aikana tapahtuneet virkanimitykset:

Alpo Laurila postimieheksi 1.5. lukien, K.A. Nuorivuori 4 lk postimiesten esimieheksi1.10. lukien, Paavo Saarinen ylipostimieheksi 1.10. lukien, Tuomas Kaskinen autonkuljettajaksi 1.7. lukien ja ero 1.2.-63 lukien. Taimo Mikkola postimieheksi 1.12. lukien.

Toimintaa tarvitaan edelleenkin

Niinkuin havaitaan, mahtuu yhteenkin toimintavuoteen monenlaista tapahtumaa, joilla kaikilla on oma merkityksensä, joka osaston jäsenkunnalle kokonaisuudessaan tai jollekin sen yksityiselle jäsenelle. Eräänä suurimpana epäkohtana kuluneen vuoden osalta voidaan mainita virkapukukysymys, joka jälleen tuotti katkeria pettymyksiä sangen usealle Kouvolan postimiehelle epäonnistuneen virkapuvun muodossa. On selvää, etteivät pukutoimitukset voi tällaisina jatkua, vaan tähän tärkeään ja rahallisestikin melko huomattavaan asiaan on saatava pikainen korjaus. Kuluva vuosi tarjoaakin virkapukukysymyksen esille ottamiseen hyvät mahdollisuudet, sillä onhan liittokokousvuosi nyt menollaan ja sitä kautta voi osastomme saada äänensä kuuluviin jos niin vakavasti päätetään.

Lopuksi voitanee mielihyvällä todeta, että liittomme äänenkannattaja Postimies-lehti on suhtautunut varsin myönteisesti Kouvolan puolen tapahtumiin luovuttamalla käyttöömme palstatilaa enemmän kuin millekään muulle osastolle.

Kouvolan postitalon sisäiseksi kaunistukseksi ja viihtyisyyden lisääjäksi aikoinaan hankittu palmu - joka edelleenkin seisoo vankasti K.A. Nuorivuoren pystyttämällä jakkaralla - on kuluneen vuoden aikana entisestään kasvanut ja voimistunut ja taivuttaa pitkät vartensa valoon päin. Samoin on toivon mukaan ollut laita myös osastomme kasvun ja kehityksen suhteen. Valoa ja parempia oloja kohti on meidänkin aina pyrittävä ja yksituumaisena ammattikuntana se ei olekaan meille mahdotonta.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että SPL:n Kouvolan osastolla on täydet mahdollisuudet toimintansa toteuttamiseen myös alkavana toimintavuotena.

Kouvolassa helmikuun 7 päivänä 1963

Suomen Postimiesliiton Kouvolan osasto r.y:n toimikunta

psta Raimo Havasara



Kouvolan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry. 1962

Jo useamman vuoden aikana Suomen ammattiyhdistysliikkeessä vallinnut hajaannus jatkui edelleenkin kertomusvuoden aikana. Suomen Ammattijärjestö ry:n tultua vuonna 1961 marraskuun 8 p:nä perustetuksi, voimme todeta maassamme olevan kaksi keskenään kilpailevaa ammattiyhdistyskeskusjärjestöä.

Kansanvaltaiselle periaatteelle rakentuneen, Suomen Ammattijärjestöön, kuuluu tällä hetkellä 13 ammattiliittoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on noin 60.000 (kuusikymmentätuhatta) jäsentä.

Todettakoon myönteinen kehitys kansanvaltaisen ammattiyhdistysliikkeen piirissä, niin kehitystä kuitenkin on ollut estämässä ne vaikeudet, jotka ovat esiintyneet uuden keskusjärjestön ja työnantajajärjestöjen keskeisissä työehtosopimusneuvotteluissa ja toisaalta SAK:n ammattiyhdistysliikkeen taholta ilmennyt painostus, jopa suoranainen terrorikin kansanvaltaista ammattiyhdistysliikettä vastaan.

SAK:n paljon arvostelua aiheuttaneen runkosopimuksen vuoksi eivät palkkatyöntekijät ole päässeet osallisiksi hyvien vienti- ym. tuotantosuhteiden aikaansaamasta kansantulon kokonaisnoususta. Hyöty tästä tulonlisäyksestä on langennut kaikkien muiden piirien kuin palkkatyöntekijäin hyväksi. Reaaliansio on jatkuvasti kaventunut maassamme elinkustannusten jatkuvasta noususta johtuen.

Toiminta-alueellemme on kertomusvuoden aikana perustettu uusia SAJ:n alaisia osastoja ja sen lisäksi ovat eräät osastot eronneet SAK:sta ammattiyhdistysliikkeestä, liittyen uuden keskusjärjestön, ”SAJ:n”, alaisiin liittoihin.

Liittonsa esittämän kannan mukaisesti on ”Suomen Rakennustyöväen Liiton osasto n:o 162 ry.” eronnut Paikallisjärjestön jäsenyydestä.

©2017 Raimo Heikkilä - suntuubi.com